I N A R I VOGuiakaa (,. ma^mrawu 1 (4) Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru Inarin kunnan alueen yhdyskuntasuunnittelu Inarin kunta on tehnyt pitkäjänteistä ja tarkoin harkittua suunnittelutyötä alueensa yleiskaavoittamiseksi ja sen myötä taloudellisen toiminnan, yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Työllisyyden parantaminen ja kunnan väestön veronmaksukyvyn parantaminen on ainoa kestävä peruste huolehtia ikääntyvän väestön hyvinvoinnista ja palvelujen rahoituksesta. Inarin kunta aloitti kunnan alueen yleiskaavoituksen uudistamisen lähes vuosikymmen sitten vaiheittain. Vaiheittaiseen yleiskaavoitukseen päädyttiin kunnan laajuuden vuoksi. Liite osoittaa Inarin kunnan laajuuden ja pinta-alan sijoitettuna eteläiseen Suomeen. Vaiheittainen kaavoitus on ollut perusteltua myös resurssien johdosta. Pelkästään Inarin kunnan resursseilla ei ole mahdollista kaavoittaa kerralla koko kunnan aluetta, vaan työhön on varattava aikaa ja kustannusten jaksotusta vuosikymmenen ajalle. Yhtenä merkittävimpänä yhdyskuntasuunnittelun ohjaavan tekijänä on suojelualueiden huomioiminen suunnittelutyössä. Inarin kunnan alueella suojelualueita / suojeluohjelma-alueita on muu: Lemmenjoen kansallispuisto 266 718 ha Urho Kekkosen kansallispuisto 10 327 ha Pieran Marin jängän soidensuojelualue 2 643 ha Sammuttijängän - Vaijoenjängän soidensuojelualue 39 397 ha Terstojängän soidensuojelualue 2 309 ha Hanhijängän - Pierkivaaranjängän soidensuojelualue 4 413 ha Kettujoen soidensuojelualue 1 098 ha Sota-aavan soidensuojelualue 6 ha Ivalojoen suiston suot (SSO) 1 224 ha Kettujoen suot 668 ha Aksujärven suot 683 ha Kielajoen harjualue 1 250 ha Tuuruharju - lijälven harjualue 352 ha Inarijärven rantojensuojelualue 89 960 ha Mutusjärvi - Vuontisjärvi rantojensuojelualue Kettujoki - Vaskojoki lintuvedet 1 995 ha Paistunturin erämaa 21 297 ha Kaldoaivin erämaa 125 055 ha Muotkatunturin erämaa 120 279 ha Vätsärin erämaa 156 029 ha Tsarmitunturin erämaa 15 162 ha Hammastunturin erämaa 163 131 ha Yhteensä 1 023 996 ha. Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puh. +358 40 188 711 I, faksi +358 16 662 628 www.inari.fi
I N A R I vouicnkn-r G. oucort.a,c 2 (4) Inarin kunnan pinta-ala on yhteensä 17 321 km2. Suojeltujen alueiden osuus kokonaispintaalasta on noin 60 prosenttia. Inarin kunta pitää erityisesti kiinni periaatteesta, että suojelun ulkopuolelle jääneet alueet voivat ja niiden pitää olla taloudellisesti hyödynnettävissä niin yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämiseksi kuin muuhunkin taloudelliseen toimintaan. Työpaikkojen luominen on ensisijainen tavoite pitää kunnan väestörakenne elinvoimaisena, jotta hyvinvointipalvelut voidaan rahoittaa. Ivalon alueen yleiskaava Uudistava yleiskaavoitus aloitettiin vuonna 2004 Inarin kunnan kaakkoisesta osasta Ivalon alueen yleiskaavana. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin alueen toiminnallinen suunnitelma. Aiemmat suunnitelmat kuten Inarijärven 1.3.1996 vahvistettu osayleiskaava ja Saariselän 11.3.2004 hyväksytty yleiskaava otettiin suunnittelun lähtökohdissa huomioon. Ivalon alueen yleiskaava hyväksyttiin Inarin kunnan valtuustossa yksimielisesti 16.9.2010 eli kuusi vuotta varsinaisen työn aloittamisesta. Prosessin aikana yleiskaavaluonnos oli useita kertoja nähtävillä mahdollisuutena lausuntoihin ja muistutuksiin. Kaavoituksen edetessä pidettiin myös useita tiedotustilaisuuksia alueen asukkaille ja muille yleiskaavatyöstä kiinnostuneille. Oheiseen liitteeseen on kerätty tilastotietoja Ivalon alueen yleiskaavasta. Liitteestä voi vielä tiivistää seuraavaa: Inarijärven saariin ei ole osoitettu uusia lomarakennuspaikkoja valtion omistamille mantereella olevien järvien rannoille ei pääsääntöisesti ole osoitettu lomarakennuspaikkoja poronhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi valtion omistamilla mailla rantarakentamista on tiivistetty kahteen matkailualueeseen Nellimiin ja Nanguniemeen vahvistamaan jo olemassa olevaa kylärakennetta valtion omistamilla mailla rantojensuojeluohjelma-alueelle on osoitettu erillisinä 22 lomarakennuspaikkaa yksityisille maanomistajille on kaavassa osoitettu rantarakennuspaikkoja 341 kpl eli noin 70 000 k-m2 valtiolle rantarakennusoikeutta on osoitettu n. 44 000 k-ni2 eli Inarijärven rannalle valtionmaalle osoitettu matkailu- ja lomarakentaminen käyttävät noin 10 % valtiolle suunnittelualueelta kertyvästä rantarakennusoikeudesta. Valtuuston päätöksestä tehtiin kuusi valitusta hallinto-oikeuteen. Puolet valituksista edellytti rakennuspaikkojen lisäämistä ja puolet vähennyksiä tai koko yleiskaavan kumoamista. Inarijärven osayleiskaavan uudistaminen Uudistavaa yleiskaavoitusta on jatkettu Inarijärven osayleiskaavan uudistamisella. Suunnittelutyö aloitettiin vuoden 2007 valtuuston hyväksymällä Inarijärven toiminnallisen kehittämisen suunnitehnalla. Aiempi Inarijärven 1.3.1996 vahvistettu osayleiskaava on Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puh. +358 40 188 711 I, faksi +358 16 662 628 www.inari.fi
3 I N A R I Noumnkar G<oiumr ta alt 3 (4) otettu suunnittelun lähtökohdaksi. Suunnittelutyön edetessä vuosien aikana alueen asukkaiden ja muiden yleiskaavoituksesta kiinnostuneiden mahdollisuudesta vaikuttaa on edesautettu kaksi kertaa laittamalla nähtäville yleiskaavan luonnokset sekä pitämällä kaavoitukseen liittyviä tiedotustilaisuuksia. Yleiskaavoituksen suunnittelun tämän hetkisinä yleisperiaatteina Inarijärven osayleiskaavoituksessa pidetään kuten Ivalon alueen yleiskaavassakin seuraavia periaatteita: Inarijärven saariin ei osoiteta uusia lomarakennuspaikkoja valtion omistamille mantereella olevien järvien rannoille ei osoiteta lomarakennuspaikkoja poronhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi valtion omistamilla mailla rantarakentamista tiivistetään matkailualueeseen Inarin kirkonkylän lähelle vahvistamaan jo olemassa olevaa kylärakennetta yksityisille maanomistajille kaavassa osoitetaan rantarakennuspaikkoja 5 rakennuspaikkaa per muunnettu rantaviivakilometri, kuitenkin kylien lähellä 7 kpl vahvistamaan kylärakennetta valtiolle rantarakennusoikeutta osoitetaan pääasiassa yhdellä Inarin kirkonkylän läheisyyteen liittyvällä matkailualueella, jolloin valtiolle suunnittelualueella kertyvästä rantarakennusoikeudesta käytetään vain murto-osa. Inarijärven osayleiskaavan jatkokäsittelyssä Inarin kunnanhallitus pyrkii virallisen kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen vuoden 2012 alussa. Sitä ennen Inarin kunta käy Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa viranonaisneuvottelut ennen Inarijärven osayleiskaavan nähtäville asettamista. Tavoitteena Inarijärven osayleiskaavan hyväksymiselle valtuustossa on vuosi 2012. Yhteenveto Inarin kunta harvaan asuttuna ja pitkien etäisyyksien kuntana on suurten haasteiden edessä kyetä järjestämään ja rahoittamaan väestönsä hyvinvointi ja palvelut. Osana hyvinvoinnin turvaamista Inarin kunta on aloittanut alueensa yleiskaavoituksen vastuullisesti vuosia kestävällä työllä. Taloudellisten näkökohtien lisäksi Inarin kunta on ottanut ja tulee huomioimaan eri mielipiteet yhteen sovittamalla matkailun, poronhoidon, metsätalouden, luonnonsuojelun, saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kuin myös asukkaiden kiinteän ja tärkeän yhteyden elinympäristöönsä. Inarin kunnanhallitus haluaa erityisesti painottaa sekä jo päätetyssä että päätettäväksi tulevassa suunnittelutyössä yleisellä vaaleilla valitun valtuuston merkitystä. Yhteinen valtuusto voi parhaiten yhteen sovittaa monet myös kansallisesti tärkeät Inarin kunnan alueeseen liittyvät arvot. Valmistelutyössä Inarin kunta pyrkii mahdollisuuksien mukaan huomioimaan muidenkin kuin kuntalaisten mielipiteet, mutta tärkeintä on kuitenkin turvata oman väestönsä toimentulon ja hyvinvoinnin edellytykset vielä suojelemattomilla talousalueilla. Inarin kunta ntie 2, 99800 Ivalo Puh. +358 40, 881 7111, 188 faksi +358 16 662 628 www.inari.fi
N A R 4 (4) Lapin liiton maakuntavaltuuston päätöksellä 19.5.2006 ja valtioneuvoston 27.12.2007 vahvistamalla Pohjois-Lapin maakuntakaavalla on päätetty ja vahvistettu mm. seuraavaa: "Jäämeren käytävä on kansainvälinen liikenne - ja energianhuoltokäytävä, joka suuntautuu Hammerfestin, Vesisaaren, Kirkkoniemen ja Murmanskin kehittyville alueille Karikasniemen, Nuorgamin, Näätämön ja Raja-Joosepin kautta. Matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhykkeitä ovat Luosto-Sodankylä-Kommatti vaara, Mutenia-Vuotso-Tankavaara-Purnumukka, Saariselkä-Ivalo, Inari-Inarijärvi-Nellim, Menesjärvi-Lemmenjoki, Sevettijäivi-Näätämö-Näätämöjoki, Karikasniemen seutu ja Yläköngäs-Pulmankijärvi." Karttayhteenveto osoittaa Inarin kunnan suunnittelun yhtenä lähtökohtana olevan valtioneuvoston vahvistama Pohjois-Lapin maakuntakaava, joka osaltaan on huomioinut Inarin kunnan erityisen arvon myös kansallisesti tärkeänä alueena. Ivalossa 29. elokuuta 2011 Inarin kunnanhallitus Anu Avaskari -^ Reijo Tinnperi kunnanhallituksen puheenjohtaja kunnanjohtaja Inarin kunta, Piiskuntic 2, 99800 Ivalo Puh. +358 40 188 7111, faksi +358 16 662 628 www.inari.fl
Esityslistan ohessa 2011 G j^f(,2010 Tilastotietoja Ivalon alueen yleiskaavasta (entiseltä nimeltään Ivalon paliskunnan alueen yleiskaava ) ja rakentamisesta valtionmaalle. Ivalon alueen yleiskaavassa jätetään valtionmaahan kuuluvat Saariselkä -Ivalo- Nellim teiden itäpuoli, Sarminiemi, Paksuniemi, Nanguniemen keskiosat, jokivarret sekä erämaa -alueet täysin rantarakentamisen ulkopuolelle (noin 5/6 koko yleiskaava-alueesta ), joten Nanguvuonoon on keskitetysti osoitettu muualta kaava-alueelta kertyvää käyttämätöntä rantarakennusoikeutta. Valtio on ehdottomasti alueen suurin maanomistaja. Ivalon alueen yleiskaavan suunnittelualueen laajuus on 2590 km2, mikä vastaa pinta-alaltaan lähes Itä-Uudenmaan maakunnan maapinta -alaa (2763 km2) Ivalon alueen yleiskaavan suunnittelualueella valtiolla on rantaviivaa n. 835 km, josta Inarijärven ranta -asemakaavoittamattomilla alueilla 156 km. Koko Inarijärven rantaviivan pituus on 3308 km. Muunnettua (=rannan maastonmuotojen perusteella rakennuskelpoista) rantaviivaa on n. 495 km Mikäli mitoituksena käytetään 5 rakennuspaikkaa per muunnettu rantaviivakilometri, niin valtiolle kuuluu kaava -alueella 2463 rantarakennuspaikkaa. Rakennusoikeudeksi muutettuna tämä vastaa 492 600 k- m2, sillä yhden lomarakennuspaikan rakennusoikeus on 200 k-m2. Nanguniemen matkailupalvelualueen rantarakennusoikeus on 23 000 k-m2 (18 000 k-m2 majoitustila, varasto ym. rakentamiseen ja palveluille 5000 k-m2) ja Nellimin 12 000 k-m2 (9 000 k-m2 majoitustila, varasto ym. rakentamiseen ja palveluille 3000 k-m2). Tämä vastaa 7,1 % valtion rantarakennusoikeudesta. Nanguniemen matkailupalvelualueen rantaviivan pituus on 4,5 km ja Nellimin 2,9 km. Mikäli vastaava rakennusoikeus olisi jaettu tavallisille lomarakennuspaikoille (joita tällä rakennusoikeuden määrällä olisi tullut 175 kpl), olisi rantaviivaa tarvittu 3 km enemmän. Nellimin matkailupalvelualueen pinta -ala on 194 ha ja Nanguniemen 80 ha. Molemmat alueet on asemakaavoitettava. Aluevarausten pinta-alat ovat suuria, jotta asemakaavoitettaessa voidaan löytää luonnon, maiseman, luontaiselinkeinojen ja kulttuuriperinnön säilymisen kannalta parhaimmat vaihtoehdot uudisrakentamisen sijoittamiselle. Alueiden rakentamisen tehokkuusluvut ovat alhaiset ; Nellimissä e= 0,006 ja Nanguniemessä e=0,029 Rantojensuojeluohjelma-alueelle on osoitettu 21 RA- 1-lomarakennuspaikkaa. Yhden lomarakennuspaikan rakennusoikeuden määrä 160 k-m2. 21 RA-1 lomarakennuspaikkaa käyttää 3360 k-m2 eli 0,7 % koko valtion rantarakennusoikeudesta suunnittelualueella. Pinta-alaa aluevarauksilla on yhteensä 22,1 ha. Kaavamääräyksissä määrätään, että yhden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5000 m2. Yleiskaavassa olevalla laajemmalla aluevarauksella mahdollistetaan luonnon, maiseman, luontaiselinkeinojen ja kulttuuriperinnön säilymisen kannalta paras ratkaisu rakennuspaikan tarkalle sijoittamiselle. Inarijärven rannalla on 14 olevaa lomarakennuspaikkaa RA (rakennusoikeus yhteensä 2800 k-m2) ja sinne on osoitettu uusia 47 kpl, joista osa oli osoitettu jo Inarijärven osayleiskaavassa, mutta niitä ei ole vielä rakennettu. Uusien rakennuspaikkojen rakennusoikeus on yhteensä 9400 k-m2. Yhteensä uudet ja olevat lomarakennuspaikat käyttävät 2,5 % valtion rantarakennusoikeudesta suunnittelualueella.
Tikkijärvelle ja Jollusjärvelle on osoitettu yhteensä 14 rantarakennuspaikkaa. Valtion suunnittelualueen rantarakennusoikeutta nämä käyttävät 2800 k-m2 eli 0,6%. Ivalon alueen yleiskaavan suunnittelualueella Inarijärven rannalle valtionmaalle osoitettu nykyinen ja tuleva matkailu- ja lomarakentaminen käyttävät 10,3 % valtiolle suunnittelualueelta kertyvästä rantarakennusoikeudesta. Muualla kaavaalueella valtionmaan ranta-alueella on vain yksittäisiä vanhoja lomarakennuspaikkoja. Keskittämällä matkailurakentamista Nanguniemeen ja Nellimiin sekä lomarakentamista Inarijärven sekä Jollus- ja Tikkijärvien rannoille jää valtion rantarakennusoikeudesta käyttämättä lähes 90 %. Lukuina tämä tarkoittaa sitä, että alueelta jää rakentamatta karkeasti arvioiden n. 2100 lomamökkiä ja 125 km rantaviivaa säästyy rakentamiselta. Samalla turvataan poronhoidon ja luontaiselinkeinojen harjoittamisen mahdollisuus, kun laajat metsä- ja vesistöalueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Keskitetyt ja tiiviisti asemakaavoitetut matkailupalvelujen alueet mahdollistavat keskitetyn vesi- ja viemärihuollon rakentamisen, mikä aiheuttaa vähemmän vesistöpäästöjä kuin yksittäiset lomarakennukset. Samalla kunnallistekniikan rakentamiskustannukset pysyvät kohtuullisina. Alueille rakennettavien palveluiden ansioista matkailijoiden ei tarvitse ajaa kymmeniä kilometrejä palveluiden perässä. Uusia rantarakennuspaikkoja yksityisille maanomistajille on kaavassa osoitettu 341 kpl eli n. 70 000 k- m2 edestä rantarakennusoikeutta. Valtiolle rantarakennusoikeutta on osoitettu n. 44 000 k-m2. Huom. valtionmaan rantarakentamista koskevat laskelmat sisältävät myös erämaa- ja suojelualueisiin kuuluvia rantoja. Terveisin Elina Saine FM, projektipäällikkö Pöyry Finland Oy
39 ^{^ (f:1 F!,s,^öM ri m V,l9w,rv!ni(nauAAOI i% h nowr' j, ' rl. Niiöv ' ' i549c xuw nx KMplrori!Q^nrrvs %tri.ntx ^,_. sv^.xr vj,rnl^.:ull#rvrm nd 4 KENAS. ^,x..a^dy:in,i^.) - öm rn 1.,>r,. ;r.r..n r..r ärr,r,.r J x re.r,..vrrr.,rn,r^ Jl ^>^ --_,,, _ > lixfnlvriwrlrn J _l1ylu n.1nl,v,jwrn LLU Jr namxl^i.rrj /lu^..n,w u^jrj.^^^ ^a^l..7 rnx.,rir urr.. n n urtl./rul r.. Ilun lrrnrn, v(iu I r.ltrfr m"^a ^un. / i106 L I> w..r. 11 au 34D0
..maa '^ a,^s.+^ ^' c ^' P f,p,..p py ^^ y p `\