Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Samankaltaiset tiedostot
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Koneellinen taimikonhoito

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Taimikonhoidon perusteet.

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Uudistamistuloksen varmistaminen

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Taimikonhoito TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus.

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

Onnistunut metsänuudistaminen

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA

Taimikon koneellisen varhaisperkauksen onnistuminen

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Korpien luontainen uudistaminen

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

KONEELLINEN TAIMIKONHOITO

Metsänhoito. Metsänomistajat

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Taimikonhoito kitkemällä

TAIMIKONHOIDON VAIKUTUS ISTUTUS- KUUSIKON KASVATUKSEN KANNATTAVUU- TEEN MHY ROINEEN ALUEELLA

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS

Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Transkriptio:

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio

Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen vaikutukset ja kannattavuus käytännössä paikallisissa olosuhteissa 3. Varhaisperkauksen tarve ja sen ennakointi

Metsikön varhaishoito Ensimmäiset 10 vuotta ovat kriittistä aikaa onnistuneen metsänuudistamisen kannalta Uudistamisen jälkeen metsikkö kasvaa nopeasti ja usein runsain määrin pintakasvillisuutta, jonka kilpailua voi olla syytä vähentää muutaman ensimmäisen vuoden aikana viljelystä Kun viljelytaimet ovat selvinneet heinästä, lehtipuut kasvavat usein runsaslukuisina viljelypuista ohi, jolloin 5-10-vuotiaissa metsiköissä tarvitaan varhaisperkaus

Varhaisperkaus Varhaisperkauksella luodaan kasvutilaa tuotantopuustolle poistamalla kilpailevaa puustoa erityisesti kasvatettavien puiden lähettyviltä (< 1m) Taimikot tulee varhaisperata noin metrin mittaisina Metsikön ikä 4-10 vuotta

Kilpailevan kasvillisuuden torjunnan vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa voimakkaasti havupuiden kasvuun, mutta ne sinnittelevät kohtuullisen kovassakin kilpailussa. Puuston kasvu Kilpailun voimakkuus

Maanpinnan yläpuolinen kilpailu valosta ja kasvutilasta (mekaaniset vauriot) ei ole ainoa, eikä usein edes kasvua rajoittava kilpailutekijä Juuristokilpailu: vesi ja ravinteet

Kilpailevan kasvillisuuden torjunnan vaikutus - Valkokuusen pituuden ja läpimitan kehitys eri asteisilla kilpailevan kasvillisuuden voimakkuuksilla 0 = Kilpailusta täysin vapaa 50 = Puolitettu kilpailu 100 = Täysi kilpailu (ei torjuntaa) Aika käsittelyn aloittamisesta, v (Jobidon, 2000)

Varhaisperkauksen vaikutus Menetettyä kasvua ei enää saa takaisin, mutta viivästynytkin perkaus voi elvyttää kasvun Usein kilpailutilanteen tasaantuessa (esim. seuraava toimenpide), vapautetun metsikön kasvu palautuu vapaana kasvaneen tasolle. On kuitenkin tutkimuksia, joissa väliaikaisesti heikommista kasvuolosuhteista kärsineen metsikön kasvu on jäänyt pysyvästi loivemmalle kasvukäyrälle. Taimikonhoidolla optimaalisena pidetty kasvu Ajan myötä kilpailusta elpyvä kasvu Pysyvästi heikentynyt kasvu

Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset ovat noin puolet viljelyyn perustuvan uudistamisketjun kustannuksista Varhaisperkaus 200-300 /ha Taimikonhoito 400-600 /ha Nuoren metsän kunnostus 400-800 /ha Kustannukset riippuvat lähinnä poistettavan puuston läpimitasta ja tiheydestä. Myös työntekijällä on merkittävä vaikutus kustannuksiin.

Taimikonhoidon ajoituksen kustannusvaikutukset Taimikonhoidon kustannukset nousevat (kuusikot) Varhaisperkausvaiheessa 10-15 % vuodessa Myöhemmässä taimikonhoidossa 5-10 % vuodessa Taimikonhoidon metsikön iän mukaan nouseva kustannustrendi luo edellytykset kannattavalle varhaisperkaukselle

Taimikonhoidon ajoituksen kustannusvaikutukset Aikaisessa perkauksessa on pelkona, että taimikonhoito täytyy toistaa vesomisen takia, jolloin varhaisperkaus voi tuntua turhalta investoinnilta On kuitenkin huomioitava, että perkauskustannukset nousevat joka tapauksessa, vaikka varhaisperkausta ei tehdä! Varhaisperkaus luo paremmat kasvuedellytkset tuotantopuustolle, jolloin lopullinen taimikonhoito voidaan toteuttaa periaatteessa aikaisemmin ja edullisemmin

Kasvupaikkatietoihin ja ikään perustuva ennuste kuusikon perkausajanmenekistä Työpäivää/ha 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 OMT MT VT 0 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Metsikön ikä, vuotta

5-v kuusikko Perkausajanmenekki 1 työpäivä / hehtaari

10-v kuusikko Perkausajanmenekki 1,5 työpäivää / hehtaari

15-v kuusikko Perkausajanmenekki 2 työpäivää / hehtaari

Vesomisen minimointi Vesomisen minimoimiseksi perkaus kannattaa ajoittaa aikaan, jolloin puut ovat jo kunnolla lehdessä Toisaalta perkaus on nopeampaa lehdettömään aikaan Pienemmät kannot vesovat heikommin, joten varhaisempi perkaus heikentää tulevan vesakon perkauskustannusten kehitystä Tiheään toistuva perkaus heikentää vesomista Etenkin toteutettuna kahdesti saman kesän aikana Kitkentään perustuva koneellinen taimikonhoito estää tehokkaasti vesomisen

Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen vaikutukset ja kannattavuus käytännössä paikallisissa olosuhteissa

Varhaisperkauksen vaikutus kuusen läpimitan kasvuun Tyviläpimitan kasvu, mm 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 + 21 % Karttula 8 v (2,4) + 27 % Jäppilä 9v (2) + 32 % Kangasniemi 9 v (2,3) Perkaamaton Perattu Suluissa tarkastelujakso ja perkauskäsittelystä kulunut aika kasvukausina

Varhaisperkauksen vaikutus Kuusen pituuskasvuun varhaisperkaus ei lyhyellä ajalla vielä vaikuttanut. Sen sijaan pituus-läpimittasuhde, joka kuvaa hyvin puun kilpailutilannetta, kehittyi perkauksesta suotuisasti. Perkauksen kasvua lisäävän vaikutuksen oletetaan säilyvän ainakin seuraavaan toimenpiteeseen saakka

Perattujen ja perkaamattomien kuusentaimikoiden kehitys (MT) 10 Kuusien keskipituus 8 6 4 Ei perattu Perattu Lin. (Ei perattu) Lin. (Perattu) 2 7 12 17 22 Taimikon ikä Huotari 2011

Varhaisperkauksen vaikutus lehtipuustoon Lehtipuita / ha 50000 40000 30000 20000 10000 0 Karttula 8 v (2,5) Varhaisperkaus laski lehtipuuston tiheyttä keskimäärin 18 % Jäppilä 9v (2) Kangasniemi 9 v (2,3) Perkaamatta Perattu

Varhaisperkauksen vaikutus lehtipuustoon Tyviläpimitta,mm 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Perattujen lehtipuiden (vesojen) tyviläpimitta oli keskimäärin 43 % perkaamattomia pienempi Karttula 8 v (2,5) Jäppilä 9v (2) Kangasniemi 9 v (2,3) Perkaamatta Perattu

Varhaisperkauksen vaikutus Varhaisperkaus vapauttaa valoa, vettä ja ravinteita kasvatettavien puiden käytettäväksi Varhaisperatun kuusikon kasvun, erityisesti läpimitan, havaittiin parantuvan selvästi varhaisperkauksella Laajemmissa inventointiutkimuksissa perattujen kuusikoiden pituuskehitys oli ollut myös huomattavasti perkaamattomia parempaa

Varhaisperkauksen vaikutus Varhaisperkauksen jälkeen lehtipuusto kasvaa nopeahkosti uudelleen vesakoituminen on kuitenkin kohtuullista, kun sitä vertaa perkaamattoman alueen perattavan puuston järeytymiseen

Havainnollistava kuva työajanmenekin kehityksestä 3,5 3 Työpäivää/ha 2,5 2 1,5 1 0,5 Perkaamaton Varhaisperattu 0 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Metsikön ikä, vuotta

Varhaisperkauksen kannattavuus Varhaisperkauksen kannattavuuden arviointi lyhyen ajanjakson tutkimustulosten pohjalta on epävarmaa Oletetuilla tulo- ja kustannusvaikutuksilla päästään seuraavaan tulokseen:

Varhaisperattu Ikä Toimenpide Tulo/Meno Diskontattu, 3 % 0 Uudistaminen -850-850 6 Varhaisperkaus -300-250 13 Taimikonharvennus -400-280 29 Ensiharvennus 750 260 50 Harvennus 3000 490 65 Päätehakkuu 15000 2100 1470 Perkaamaton Ikä Toimenpide Tulo/Meno Diskontattu, 3 % 0 Uudistaminen -850-850 15 Perkaus-harvennus -700-450 31 Ensiharvennus 750 240 52 Harvennus 3000 460 67 Päätehakkuu 15000 1980 1380

Varhaisperkauksen kannattavuus verrattuna vain yhden taimikonhoitokerran uudistamisketjuun Ero nettonykyarvossa, /ha 600 500 400 300 200 100 0-100 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % -200 Varhaisperkauksen kannattavuus perkaamattomaan kasvatusvaihtoehtoon verrattuna Aukkoisuus perkaamattomassa 20 %, täydennetty lehtipuustolla Aukkoisuus perkaamattomassa 10 %, täydennetty lehtipuustolla Perkaamattomuus ei aiheuta aukkoisuutta Korkokanta

Johtopäätökset Jos lehtipuuston kilpailu on voimakasta, on kahden taimikonhoitokerran taktiikka usein kannattavampi kuin yhden Ainakaan useammasta taimikonhoidosta ei aiheudu suurempia tappioita, joten se on kannattavuudeltaan turvallinen vaihtoehto Myös kitkentä on tällöin vaihtoehto, sillä kitkennällä on mahdollista selvitä yhdellä varhaisella taimikonhoidolla

Kysymyksiä varhaisperkauksen vaikutuksista ja kannattavuudesta?