OULUN SEUDUN HAJARAKENTAMISSELVITYS

OULUN SEUDUN HAJARAKENTAMISSELVITYS luonnos 7.4.2006 OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ 1

SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Vaikutusten arviointimenetelmä ja vertailtavat vaihtoehdot... 5 3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 7 4 Vaikutukset liikenteeseen... 11 5 Sosiaaliset vaikutukset... 15 6 Taloudelliset vaikutukset... 17 6.1 Julkisten palveluiden järjestämisen tehokkuus ja taloudellisuus... 17 6.2 Liikennesuoritteet ja liikkumiskustannukset... 21 6.3 Liikenneinfrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustannukset... 23 7 Vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja viherverkoston kehittämiseen... 24 8 Esimerkit hajarakentamisen vaikutuksista... 27 8.1 Limingan Tupos... 28 8.2 Limingan Lapinkangas... 29 8.3 Kiimingin keskusta, Kolamäen laajennus... 30 8.4 Kiimingin Lylykkäänjärvi... 31 9 Keinoja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi... 32 2

OULUN SEUDUN HAJARAKENTAMISSELVITYS Lähtökohta moni rakentaja toivoo suurta rakennuspaikkaa haja-asutusalueelta kuntatalouden, palvelutarjonnan järjestämisen, liikenteen ja ympäristön näkökulmasta haja-asutusalueelle rakentaminen ei ole toivottavaa ok- ja paritalorakennuslupia myönnettiin vuonna 2005 Oulun seudulla 1047 (ilman Oulua 739 ), joista asemakaava-alueen ulkopuolelle 278 (ilman Oulua 271 ) suunnittelutarveratkaisuja 213 (ilman Oulua 211 ) vuonna 2005 Miksi haja-asutusalueelle rakentaminen on ongelma valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista edellyttää taajamien eheyttämistä sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämistä siten, että elinympäristö on toimiva ja taloudellinen toteuttaa ja käyttää yhdyskuntarakenne hajautuu, mikä vaikeuttaa palvelujen järjestämistä, lisää liikennettä sekä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia Mitä selvitetään millaisia vaikutuksia haja-asutusalueelle rakentamisella on mitä keinoja hajarakentamisen hillitsemiseksi on 1 Johdanto Vaikka asutus on keskittynyt taajamiin, on yhdyskuntarakenne useimmilla kaupunkiseuduilla hajautunut. Myös Oulun seudulla väljä hajarakentaminen on yleistä. Vuosina 2000 2004 noin joka viides omakotitalo Oulun seudulla, Oulu mukaan lukien, rakennettiin haja-asutusalueelle. Muuttoliikkeen maaseudulta kaupunkeihin arvioidaan jatkuvan edelleen. Vuonna 2004 Oulun seudulla asui 206 229 asukasta. Määrän ennustetaan kasvavan yli 38 000 hengellä vuoteen 2020 mennessä. Väestön kasvaessa myös omakotitalorakennuspaikkojen kysyntä säilyy suurena. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista edellyttää, että elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Kestävän ja oikeudenmukaisen maankäytön kehittäminen ei voi toteutua, jos seudun rakentamisesta päätettäessä ei tueta yhdyskuntarakennetta eheyttävää kehitystä. Seudulla tehdyn omakotitonttien kysyntää koskevan tutkimuksen mukaan omakotitalo on selvästi houkuttelevin asumismuoto sekä Oulussa että muuallakin seudulla asuvien keskuudessa. Tutkimuksen mukaan Oulussa omakotitaloa pitää miellyttävimpänä asumismuotona melkein 70 prosenttia kyselyyn vastanneista, muualla seudulla yli 90 prosenttia. Tutkimuksessa todettiin myös, että omakotitalon rakentaminen kiinnosti enemmän kuin valmiin talon ostaminen. Tutkimukseen liittyneen ennusteen mukaan omakotitonttien vuotuinen kysyntä vuosina 2008 2009 on korkeimmillaan noin tuhat tonttia, joista noin puolet Oulussa. Oulun seudulla merkittävä osa omakotitaloista rakennetaan asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella. Näin syntyy yhdyskuntarakennetta, joka ei ole keskustaa eikä 3

maaseutua. Alueet ovat aluksi harvaan rakennettuja, myöhemmin sieltä täältä tiivistyviä, arkkitehtonisesti toisistaan poikkeavan rakennuskannan alueita, jotka rikkovat maaseutumaisen maiseman ja luonnonympäristön kokonaisuudet. Rakentaminen haja-asutusalueen useimmiten asemakaava-aluetta isommille tonteille on usein rakentajalle mieluista. Kuntatalouden, palvelutarjonnan järjestämisen, liikenteen ja ympäristön näkökulmasta haja-alueelle rakentaminen ei kuitenkaan ole toivottavaa. Tässä selvityksessä tarkastellaan, millaisia vaikutuksia Oulun seudun hajaasutusalueelle rakentamisesta on. Tarkastelussa lähtökohtana on seudun kuntien vuoden 2005 myönteisten suunnittelutarveratkaisujen eli käytännössä haja-asutusalueelle myönnettyjen omakotirakennuspaikkojen määrä, jonka suuruus on huolestuttanut seudun rakennustarkastajista koostuvaa työryhmää. Rakennusvalvontatyöryhmä on päättänyt laatia selvityksen, jossa tarkastellaan kahta vaihtoehtoista mallia siitä, minne vuoden 2006 2020 omakotirakentaminen sijoittuu. Vaihtoehdossa Hajamalli nykymeno jatkuu on oletettu, että tarkasteluajankohtana rakentaminen hajaasutusalueille säilyy vuoden 2005 tasolla. Vaihtoehdossa Malttimalli hajarakentaminen vähenee on oletettu, että haja-asutusalueille rakennettavien pientalojen määrä vastaa vuoden 2005 omakoti- ja paritalojen rakennuslupien määrän kymmenesosaa. Selvityksessä on arvioitu vaihtoehtojen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen, maisemaan ja luontoon sekä virkistysmahdollisuuksiin. Tämän lisäksi on pohdittu vaihtoehtojen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tavoitteena työssä on, hajarakentamisen vaikutuksien selvittämisen lisäksi, löytää keinoja siihen, miten kaupunkiseutua ja sen asuinalueita voitaisiin kehittää kestävästi ja oikeudenmukaisesti. Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää suunnitelmallisuutta, yhteisiä periaatteita ja ratkaisuja, jotta Oulun seutu olisi taloudellisesti toimiva ja viihtyisä asuinympäristö myös tuleville sukupolville. 4

VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT Hajamalli nykymeno jatkuu vuosittainen myönteisten suunnittelutarveratkaisujen määrä eli hajaasutusalueiden uusien omakotirakennuspaikkojen määrä säilyy samana kuin vuonna 2005 eli 213 /v vuosina 2006 2020 haja-asutusalueelle sijoittuu 3195 uutta omakotitaloa vuosien 2006 2020 väestönlisäyksestä noin kolmannes sijoittuu asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle Malttimalli hajarakentaminen vähenee vuosittainen haja-asutusalueiden omakotirakennuspaikkojen määrä 10 prosenttia vuoden 2005 omakoti- ja paritalojen rakennuslupien määrästä eli 79 /v vuosina 2006 2020 haja-asutusalueelle sijoittuu noin 1185 omakotitaloa (37 % hajamallista) 2 Vaikutusten arviointimenetelmä ja vertailtavat vaihtoehdot Vaikutusten arviointia varten Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tietokannasta poimittiin seudun kuntien, Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Tyrnävän sekä lisäksi Ylikiimingin kuntien vuosien 2000 2005 myönteiset uusien vakinaisten asuinrakennusten suunnittelutarveratkaisut, jotka sijoitettiin kartalle. Suunnittelutarveratkaisujen määrä on esitetty liitteenä olevissa taulukoissa paikat, joihin suunnittelutarveratkaisut kohdistuvat on esitetty karttaliitteissä. Aineistosta koottiin vertailun vuoksi myös haja-asutusalueelle tehdyt kielteiset suunnittelutarveratkaisut sekä myönteiset ja kielteiset rantapoikkeamisluvat, jotka sijoitettiin liitekartalle 3. Seudun kunnista kerättiin tiedot vuosien 2000 2005 uusille asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien ja niiden sisältämien uusien asuntojen määrät. Lisäksi koottiin tiedot omakoti- ja paritalojen rakennuslupien määrästä, näissä rakennusluvissa olevien asuntojen määrät sekä se, miten paljon omakoti- ja paritaloista sijoittui asemakaava-alueelle tai sen ulkopuolelle. Tiedot on esitetty liitteenä. Selvitystä varten on laadittu kaksi vaihtoehtoista mallia siitä, minne vuosina 2006 2020 rakennettavat omakotitalot sijoittuvat: Vaihtoehto Hajamalli nykymeno jatkuu Vaihtoehdossa on oletettu, että haja-asutusalueelle sijoitetaan vuosittain omakotitalojen rakennuspaikkoja yhtä paljon kuin vuonna 2005 eli 213 /v. Vaihtoehto Malttimalli hajarakentaminen vähenee Vaihtoehdossa on oletettu, että haja-asutusalueelle sijoittuu 10 prosenttia vuoden 2005 omakoti- ja paritalojen rakennuslupien määrästä eli 79 /v. Vaihtoehdot on esitetty kahdella liitekartalla, joissa ennustetut vuosien 2006 2020 omakotirakennuspaikat on osoitettu sinipunaisella neliöllä. Liitekartalla olevien neliöiden koko on 5 000 m 2 ja niiden etäisyys toisistaan on n. 100 metriä. Neliöt on sijoitettu alueille, jonne tulevaisuuden rakentamispaineen oletetaan suuntautuvan. Mallien oletettu rakentamisen määrä on esitetty taulukoissa. 5

Vaikutusten arviointi on tehty eri vaikutusnäkökulmista asiantuntija-arviona. Arviointiin ovat osallistuneet: maankäyttö: vesihuolto: liikenne: maisema: luonto: talous: sosiaalinen ympäristö: RI, KM Anne Leskinen, Air-Ix Suunnittelu Ympäristötaito Oy DI Antti Tabell, Air-Ix Suunnittelu Ympäristö Oy DI Tuomo Vesajoki, Insinööritoimisto Liidea Oy rak.mest. Jouko Hintsala, Insinööritoimisto Liidea Oy maisema-arkkitehti Terttu Kurttila, Air-Ix Suunnittelu Ympäristötaito Oy FM Aija Degerman, Air-Ix Suunnittelu Ympäristötaito Oy RI, KM Anne Leskinen RI, KM Anne Leskinen Tämän lisäksi vaikutusten arviointiin on osallistunut selvitystyön ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: arkkitehti Timo Jokelainen, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus tarkastusarkkitehti Aila Asikainen, Oulun kaupunki kunnanarkkitehti Pentti Kela, Limingan kunta rakennustarkastaja Kauko Lassila, Kiimingin kunta yleiskaavasuunnittelija Paula Korkala, Oulun kaupunki Myös seudun tiimit ovat selvityksestä antamissaan lausunnoissa arvioineet vaihtoehtojen vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnissa lähtötiedot on kerätty selvityksistä, joihin seudun yleiskaava perustuu, lähdeluettelossa mainitusta aineistosta sekä kuntien eri hallintokunnilta. Vaikutusalueena on tarkasteltu Oulun seudun yleiskaava-aluetta sekä Ylikiiminkiä. 6

VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN HAJAMALLI NYKYMENO JATKUU kielteistä yhdyskuntarakenne hajautuu palvelujen järjestäminen vaikeutuu, kun väestö leviää laajalle alueelle kauas olevista palveluista, mikä johtaa kuljetustarpeeseen kunnan maanhankinta vaikeutuu ei myyntihalukkuutta, kun odotetaan maan arvon nousevan kunta ei saa tonteista maanmyyntituloja, joilla katetaan uusien palvelujen rakentamista haja-asutusalueelle syntyneet rakennuspaikat vaikeuttavat tulevaa asemakaavoitusta lisärakennuspaikkojen ja vapaa-alueiden sijoittaminen sekä ihanteellisen katu- ja viemäriverkoston aikaansaaminen vaikeaa ja kallista asukkaat vastustavat rakenteen tiivistämistä, koska ei haluta uusia naapureita entistä lähemmäs eikä alunperin tavoitellun ympäristön muuttumista jätevesien rakennuspaikkakohtaisen käsittelystä aiheutuva sakokaivolietteen kuljetusten lisääntyminen ja mahdolliset hajuhaitat näinkin voi käydä väki vanhenee eikä haja-asutusalueen omakotitaloille ole enää kysyntää, jolloin asuntoja autioituu haja-asutusalueen omakotitalojen myyntiarvo laskee haja-asutusalueen rakennuspaikat saatetaan viemäröidä sattumanvaraisesti syntyneet rakennuspaikat vaikeuttavat viemäröinnin järjestämistä, mikä lisää viemäröintikustannuksia kaikkia vanhoja rakennuspaikkoja ei haluta liittää viemäriin, jolloin viemäröintikustannukset liittyvää rakennuspaikkaa kohti jäävät suuremmiksi kuin kaikkien liittyessä viemäröinti edellyttää pitkiä siirtolinjoja, joiden ongelmana saattaa olla hajuhaitat aluekohtaiset pienpuhdistamot edellyttävät jatkuvaa valvontaa ja huoltoa jätevesille on löydyttävä purkupaikka MALTTIMALLI HAJARAKENTAMINEN VÄHENEE kielteistä, mutta vähäisemmässä määrin kuin hajamallissa haitalliset vaikutukset yhdyskuntarakenteen hajautumiseen vähäisemmät kuin hajamallissa omakotitalojen sijoittuminen vastaa hajamallia paremmin seudun yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä maanhankinta saattaa vaikeutua, tosin vähemmän kuin hajamallissa haja-asutusalueelle syntyneet rakennuspaikat vaikeuttavat tulevaa asemakaavoitusta. Vaikutus on kuitenkin pienempi kuin hajamallissa, koska haja-asutusalueelle sijoittuvia omakotitaloja on vähemmän myönteistä talojen autioituminen melko epätodennäköistä vaikutukset samat kuin hajamallissa haja-asutusalueen rakennuspaikkojen viemäröinnissä samanlaisia ongelmia kuin hajamallissa jätevesien rakennuspaikkakohtaisesta käsittelystä saattaa aiheutua ongelmia samalla tavoin kuin hajamallissa palvelujen järjestäminen vaikeutuu samoin kuin hajamallissa 3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön seudun yleiskaavassa esitetyn maankäytön toteutuminen vaikutus tulevien kaavojen laatimiseen vesihuollon järjestäminen kävelyetäisyyden kokoisten asuinalueiden muodostuminen virkistysalueverkoston kehittäminen Hajamalli Nykymeno jatkuu Seudun yleiskaavassa ja sen laajennuksessa arvioidaan, että vuonna 2005 2020 alueen väestö kasvaa 38 000 asukkaalla. Jos asemakaava-alueiden ulkopuolelle sijoittuva rakentaminen toteutuu vaihtoehdon mukaisesti, on asemakaava-alueiden ulkopuolella noin 3 400 vuonna 2005 tai sen jälkeen rakennettua omakotitaloa. Jos 7

jokaisessa näistä omakotitaloista asuu kolme asukasta, sijoittuu näihin rakennuksiin noin 10 200 asukasta eli noin 27 prosenttia vuosien 2005 2020 väestön lisäyksestä. Jos yli neljäsosa väestöstä sijoittuu seudun yleiskaavassa pientaloasumiseen varattujen alueiden ulkopuolelle, yhdyskuntarakenteen hallittu kehittäminen vaikeutuu. Osa yleiskaavassa pientaloalueeksi varatuista alueista jää ottamatta käyttöön, etenkin, jos ennustettu väestökehitys hidastuu. Yhdyskuntarakenteen hallitun kehittämisen kannalta haja-asutusalueelle suuntautuva rakentaminen tulisi suunnata jo rakennettujen alueiden täydennysrakennuspaikoille tai asemakaavoitetuille alueille. Tämä tukisi olevien palveluiden säilymistä ja loisi edellytyksiä uusien palvelujen tarjoamiselle. Jos uudet rakennukset sijoitetaan perinteiseen tapaan sopeuttaen niiden mittakaava ja ulkoasu olevaan rakennuskantaan, voi uusi rakentaminen myös vahvistaa kyläkuvaa. Asemakaava-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien asuinrakennusten suuri määrä johtaa yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun tarpeen kasvuun haja-asutusalueella. Kun asemakaavaa sitten laaditaan, hajarakentamisen suuri määrä vaikeuttaa asemakaavan laadintaa. Ongelmaksi muodostuu se, että alueelle syntynyt tiivis rakenne estää maankäytön järkevän järjestämisen. Alueen rakentuessa vähitellen ilman yksityiskohtaista maankäytön suunnitelmaa, syntyneet rakennuspaikat ovat pirstoneet kiinteistöjaotuksen sattumanvaraisesti. Kun asemakaavaa sitten laaditaan, ilman kokonaissuunnitelmaa syntyneet rakennuspaikat, vaikeuttavat asemakaavan laadintaa. Alueen lisärakennuspaikkojen ja tiiviillä asuntoalueella tarvittavien vapaa-alueiden sijoittaminen siten, että alue olisi toimiva, on hankalaa. Lisäksi pirstoutunut kiinteistöjaotus hankaloittaa katujen ja vesihuollon rakentamista siten, että lopputuloksena on yleensä heikohkosti toimiva ja rakentamiskustannuksiltaan kallis katu- ja vesihuoltoverkosto. Runsas asemakaavan ulkopuolelle rakentaminen vaikeuttaa myös kunnan maanhankintaa. Varsinkin asemakaavan lähialueella sijaitsevilla, osittain rakentuneilla alueilla maanomistajat ovat haluttomia myymään maata kunnalle, koska toivovat maan myyntiä panttaamalla saavansa myöhemmin kunnan tarjoamaa enemmän. Asemakaavan laatimista melko tiiviisti rakennetulle alueelle saattaa vaikeuttaa myös asukkaiden tavanomaista voimakkaampi vastustus. Asukkaat ovat ehkä valinneet asuinpaikkansa sen vuoksi, että rakennuspaikka on suuri eikä naapuri ole lähellä. He saattavat tuntea itsensä petetyiksi, kun asemakaavassa alueen rakennetta tiivistetään ja maalaismaisema muuttuu omakotilähiöksi. Väestön ikääntyessä myyntiin tulevien omakotitalojen määrä kasvaa. Vaikka seudun asukasmäärä lisääntyy, nuorten perheiden osuus väestöstä vähenee. Omakotitalojen kysynnän taantuessa jäljelle jäävä kysyntä kohdistuu ensisijaisesti lähellä kuntakeskustoja oleviin omakotitaloihin. Tällöin haja-asutusalueella on vaarana, ettei sinne rakennetuille omakotitaloille löydy ostajaa. Tällöin teknisesti käyttökelpoista rakennuskantaa siihen liittyvine infrastruktuureineen jää vajaakäyttöiseksi. Haja-asutusalueella viemäriverkoston ulkopuolella jätevedenkäsittely toteutetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Jos rakennuspaikkoja on harvassa, ei kiinteistökohtaisesta viemäröinnistä yleensä synny ongelmia. Kun rakennuspaikkojen määrä on suuri, kuten Hajamallissa, saattaa jätevesien käsittelystä aiheutua hajuongelmia. Lisäksi sakokaivolietteen kuljetukset vastaanottopaikalle lisääntyvät haja-asutusrakennuspaikkojen lisääntyessä. Pohjavesialueilla perinteiset kiinteistökohtaiset ratkaisut eivät ole mahdollisia, vaan puhdistetutkin jätevedet pitää johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Hajamallissa pohjavesialueelle sijoittuvia uusia omakotitaloja on Hailuodon Santosessa, Kempeleen Ketolanperällä, jonkin verran Oulunsalossa ja Tyrnävän Murrossa sekä Limingan 8

Rantakylässä. Kiimingissä iso osa uusista asuinrakennuksista sijoittuisi Kiiminkijokivarren arvokkaalle vesistöalueelle, jossa rakentamisessa on erityisesti otettava huomioon vesiensuojelu. Mikäli haja-asutusalueen rakennuskanta on kovin tiivis, viemäröintipaineet kasvavat. Tällöin tiiviisti rakennetun alueen keskitetty viemäröinti joudutaan toteuttamaan olemassa olevien rakennuspaikkojen ehdoilla, eikä viemäröintiä saada rakennettua parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi ongelmaksi saattaa muodostua se, ettei rakennuspaikkakohtaisen järjestelmän rakentanut asukas halua liittyä viemäriverkostoon. Tällöin viemärin rakentamiskustannukset kunnalle ovat suuremmat kuin ihannetapauksessa ja viemäriin liittyvää rakennuspaikkaa kohti lasketut kustannukset kasvavat. Nauhamaisesti teiden varteen sijoittuneen alueen liittäminen yleiseen viemäriverkostoon on mahdollista, mutta se edellyttää pitkiä siirtolinjoja. Ongelmana näissä tapauksissa on melko usein hajuongelmia purkukaivojen ja -paikkojen läheisyydessä. Vaihtoehtoisesti jätevedet voidaan käsitellä aluekohtaisessa puhdistamossa. Tällaisia pienpuhdistamoja on markkinoilla runsaasti. Säädösten mukaan näiden puhdistamojen toiminta edellyttää kuitenkin jatkuvaa valvontaa ja huoltoa. Jokaiselle puhdistamolle on myös löydettävä puhdistettujen jätevesien purkupaikka, jonka valinta saattaa muodostua paikoitellen ongelmaksi. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen pitkin olevien teiden varsia kasvattaa asutun alueen kokoa. Laajalle levinneen rakenteen johdosta palvelujen saatavuus ja työpaikalle liikkuminen edellyttävät oman auton, usein useammankin, käyttöä. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään, että yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että liikennetarve vähenee. Hajamallin mukainen yhdyskuntarakenne on tämän tavoitteen vastainen. Laajalle alueelle hajautuneiden asukkaiden saaminen taloudellisesti toimivan joukkoliikenteen piiriin on mahdotonta. Jos joukkoliikenne järjestetään toimivaksi, merkitsee se kunnille reilusti nykyistä suurempaa osallistumista joukkoliikenteen tukemiseen. Malttimalli hajarakentaminen vähenee Seudun väestömäärän kasvu oletetaan samaksi kuin Hajamallissa. Malttimallissa asemakaava-alueiden ulkopuolelle sijoittuu vuosina 2005 2020 noin 1260 omakotitaloa. Haja-asutusalueelle sijoittuvien omakotitalojen määrä on noin 37 prosenttia Hajamallissa rakennettavasta määrästä. Näihin taloihin sijoittuisi 3 600 asukasta eli noin yhdeksän prosenttia ennusteajan väestön lisäyksestä. Koska haja-asutusalueelle sijoittuu vähemmän asukkaita kuin Hajamallissa, on todennäköistä, että suurempi osa sijoittuu asemakaava-alueille. Malttimallissa asemakaava-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien uusien omakotitalojen määrä jää pienemmäksi kuin Hajamallissa. Tällöin on mahdollista, että alueen maankäyttö voidaan järjestää pitkälle tulevaisuuteen olemassa olevien yleiskaavojen perusteella. Myös tässä vaihtoehdossa asemakaavan laadinta voi kuitenkin tulla ajankohtaiseksi alueilla, joissa rakentaminen on niin tiivistä, että alueen maankäytön järjestäminen edellyttää yleiskaavaa yksityiskohtaisempaa asemakaavaa. Tällöin syntynyt tiivis rakenne vaikeuttaa asemakaavoitusta samalla tavoin kuin Hajamallissa. Väestön ikääntyessä myyntiin tulevien omakotitalojen määrä kasvaa samalla tavoin kuin Hajamallissa. Haja-asutusalueella olevien omakotitalojen määrä on vähäisempi, mutta haja-asutusalueen omakotitaloista kiinnostuneiden määrä on molemmissa vaihtoehdoissa yhtä suuri. Näin ollen on todennäköistä, että tässä vaihtoehdossa haja-asutusalueella olevalle omakotitaloille löytyy varmemmin ostaja. 9

Haja-asutusalueella olevien uusien omakotitalojen viemäröinnin järjestämisen vaikutukset ovat samanlaisia kuin Hajamallissa. Vaikka yhdyskuntarakenteen hajautuminen on vähäisempää kuin Hajamallissa, vaikuttaa tämäkin vaihtoehto pääosin haitallisesti palvelujen kehittämiseen. Palvelujen saatavuus tai työpaikalle liikkuminen edellyttää haja-asutusalueella Malttimallissakin oman auton käyttöä. Kuva 1. Asutuksen leviäminen eri vaihtoehdoissa. 10

VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN HAJAMALLI NYKYMENO JATKUU kevyen liikenteen edellytykset heikkenevät välimatkojen pidentyessä palveluverkon harveneminen lisää liikennetarvetta liikkuminen perustuu yhä voimakkaammin yksityisautoon runsaiden tonttiliittymien aiheuttamien sujuvuus- ja turvallisuusongelmien välttämiseksi tarvitaan runsaasti uusia liityntäväyliä perinteisen joukkoliikenteen kannattavuus heikkenee, on kehitettävä uusia kutsuohjattuja järjestelmiä, jolloin joukkoliikenteen kustannukset kasvavat tienvarsien asutus lisää tarvetta kevyen liikenteen väyliin ja valaistuksen lisäämiseen, mikäli rahoitusta näihin ei ole riittävästi on turvallisuutta parannettava nopeuksia alentamalla liikenneinfrastruktuurin rakentamiskustannukset noin 11 milj. MALTTIMALLI HAJARAKENTAMINEN VÄHENEE kaava-alueiden tiivistäminen luo edellytyksiä kevytliikenneverkon parantamiseen nykyinen liikennejärjestelmä pystyy palvelemaan syntyvää liikenteen lisäkysyntää kaava-alueille sijoittuva lisäasutus tukee nykyistä joukkoliikennejärjestelmää kylien tiivistyminen edellyttää liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä etenkin koulujen läheisyydessä haja-asutusalueilla vaikutukset samanlaisia kuin Hajamallissa liikenneinfrastruktuurin rakentamiskustannukset noin 4 milj. 4 Vaikutukset liikenteeseen vaihtoehtoisten ja toisiaan tukevien liikennemuotojen tarjoaminen liikenteen sujuvuus liikenneturvallisuus liikenneverkon palvelutaso liikenneverkon jatkuvuuden ja kehittämisen turvaaminen joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuudet matkapituudet Hajamalli Nykymeno jatkuu Liikennejärjestelmä Maankäytön ratkaisulla voidaan liikennejärjestelmätasolla vaikuttaa siihen, missä laajuudessa uusille asukkaille on mahdollista tarjota vaihtoehtoisia ja toisiaan tukevia liikennemuotoja. Hajamallissa matkat muodostuvat kevyen liikenteen kannalta liian pitkiksi. Joukkoliikenteen palvelutaso haja-asutusalueilla on heikko, eikä harva lisäasutus riitä lisäämään itsekannattavan joukkoliikenteen palveluita. Toisaalta palveluverkon harveneminen lisää liikennetarvetta, jota ei ole mahdollista tyydyttää kevyellä liikenteellä tai joukkoliikenteellä. Haja-asutusalueiden asukkaiden liikkumisen tasaarvoisuus edellyttääkin merkittävästi uusia liikennepalveluita. Liikenneverkon palvelutaso, liikenneverkon jatkuvuuden ja kehittämisen turvaaminen Hajamallissa asutus levittäytyy nauhamaisesti maanteihin ja yksityisteihin tukeutuen, jolloin liikenneverkon palvelutaso kauttaaltaan hieman heikkenee. Uusien tonttiliittymien välttämiseksi tarvitaan runsaasti uusia väyliä, joilla haja-asutus liitetään nykyiseen maantieverkkoon hallitusti ja liikenneongelmia lisäämättä. Alempiasteisen liikenneverkon ylläpitoon joudutaan panostamaan runsaasti sekä nykyisten että uusien väylien osalta. 11

Kuva 2. Liikennemäärien kasvun vertailu Hajamallin ja Malttimallin kesken. Vihreällä värillä on merkitty ne väylät, joilla Malttimalli lisää liikennettä Hajamalliin verrattuna. Punaisella merkityillä väylillä Hajamalli lisää liikennettä Malttimallia voimakkaammin. Joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuudet Hajamallissa asutuksen hajaantuminen ei tue nykyistä joukkoliikennejärjestelmää. Koulukuljetusten määrä kasvaa runsaasti. Koululaisvuorot voivat palvella myös muita joukkoliikenteen käyttäjiä. Näiden ohella liikkumisen tasa-arvon turvaamiseksi tarvitaan kuitenkin runsaasti uusia joukkoliikennepalveluja, kuten kutsuohjattuja järjestelmiä. Käytettävä kalusto pienenee kooltaan ja joukkoliikenne lähestyy yksilöllistä liikennettä myös kustannuksiltaan. Kevyen liikenteen palvelutaso Hajamallissa haja-asutusalueiden matkat ovat pääosin liian pitkiä kevyen liikenteen kannalta. Uusi haja-asutus syntyy pääosin alueille, missä ei ole minkäänlaisia kevyen liikenteen järjestelyjä. Koululaiskuljetusten määrä kasvaa runsaasti, ja kevyen liikenteen sijaan käytetään useimmiten henkilöautoa. Liikenteen sujuvuus Hajamallissa alemman tieverkon nopeusrajoitukset alenevat kylien laajentuessa. Liikenteen häiriöpisteitä, kuten uusia liittymiä, syntyy runsaasti. Liikenteen sujuvuus heikkenee hieman. 12

Liikenneturvallisuus Hajamallissa uusien häiriöpisteiden syntyminen heikentää liikenneturvallisuutta merkittävästi, mikäli tieverkon kehittämiseen ei panosteta riittävästi. Valaistuksen ja erillisten kevyen liikenteen väylien tarve kasvaa oleellisesti asutuksen laajentuessa nauhamaisesti maanteiden varsilla. Realistinen keino turvallisuuden parantamiseen on lähinnä nopeusrajoitusten alentaminen. Liikkuminen palveluihin, työpaikkoihin, harrastuksiin Palvelujen haku, työmatkat sekä harrastaminen tukeutuvat lähes täysin yksityisautoiluun. Kaupallisten palvelujen saavutettavuus Hajamallin haja-asutus kiihdyttää palveluverkon harvenemista ja keskittymistä suurempiin yksiköihin, koska kylien ostovoimat ovat liian pieniä päivittäistavarakaupalle. Palvelujen saavuttaminen haja-asutusalueilta on lähtökohtaisesti hankalaa ja vaikeutuu edelleen. Autottomien asukkaiden tasa-arvoisuus palvelujen saavuttamisessa edellyttää merkittäviä muutoksia nykyisiin järjestelyihin. Liikenteen päästöt Hajamallin lisääntyvä autopainotteisuus lisää liikenteen päästöjä kauttaaltaan. Häiriöpisteiden lisääntymisestä johtuva sujuvuuden heikkeneminen lisää hieman päästöjen määrää. Malttimalli hajarakentaminen vähenee Liikennejärjestelmä Malttimallissa uusien asuinalueiden liikenne tukeutuu olemassa olevaan liikennejärjestelmään. Nykyisille kaava-alueille sijoittuva uusi asutus lisää kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen kysynnän kasvu voi mahdollistaa tarjonnan lisääntymisen tai ainakin edesauttaa alueiden nykyisen palvelutason säilymistä. Hajaasutusalueille sijoittuvien asukkaiden liikkumisen tasa-arvoisuus edellyttää jonkin verran uusia liikennepalveluita. Liikenneverkon palvelutaso, liikenneverkon jatkuvuuden ja kehittämisen turvaaminen Malttimalli tukeutuu nykyiseen liikennejärjestelmään, jonka ominaisuudet sietävät pääosin hyvin syntyvää liikenteen lisäkysyntää. Liikenneverkon palvelutaso säilyy likimain ennallaan. Haja-asutusalueille suuntautuva asutus sijoittuu nykyiseen väylästöön verrattuna siten, ettei uusia maanteitä tai kaavateitä juurikaan tarvita. Joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuudet Malttimallissa kaava-alueille sijoittuva asutus tukee nykyistä joukkoliikennejärjestelmää, sen sijaan haja-asutusalueilla palvelutaso pysyy heikkona. Koululaiskuljetusten määrä kasvaa hieman. Kuntakeskusten välisen joukkoliikenteen palvelutaso saattaa hieman parantua, jolloin pääteiden varsilla tarjonta voi hieman kasvaa. Liikkumisen tasa-arvon takaaminen edellyttää jonkin verran uusia palvelumuotoja, kuten kutsuohjattuja järjestelmiä. Kevyen liikenteen palvelutaso Malttimallissa kaava-alueille sijoittuva asutus tukee nykyistä kevyen liikenteen väylästöä. Koulumatkat eivät pääosin edellytä kuljetuksia. Tiivistyvissä kylätaajamissa ja erityisesti koulujen läheisyydessä kevyen liikenteen järjestelyjä on paikallisesti kehitettävä. Haja-asutusalueilla ei juurikaan synny uutta kevyen liikenteen kysyntää, joka vaatisi väylästön laajempaa kehittämistä. Liikenteen sujuvuus 13

Liikenteen sujuvuudessa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Liikenneverkon kapasiteetti riittää uusillekin käyttäjille. Muutamien kylien kohdalla nopeusrajoitukset alenevat. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus ei muutu oleellisesti. Haja-asutus lisää hieman kevyt- ja autoliikennettä alueilla, joilla ei ole toteutettu liikenneturvallisuuden kannalta riittäviä järjestelyjä. Tiivistyvissä kylissä ja erityisesti koulujen läheisyydessä lisääntyy tarve valaistukselle ja erillisille kevyen liikenteen väylille Liikkuminen palveluihin, työpaikkoihin, harrastuksiin Malttimallissa kaavoitetuille alueille sijoittuville asukkaille palvelut ovat lähellä ja saavutettavissa mahdollista myös kevyellä liikenteellä. Myös joukkoliikennetarjonta Oulun keskustaan on hyvä. Useimmiten työmatkat ovat mahdollisia joukkoliikenteellä ja jopa kevyellä liikenteellä. Harrastustoiminta voi jonkin verran tukeutua joukko- ja kevytliikenteeseen niin sanottujen massaharrastusten osalta (kirjastot, teatterit, uimahalli, jäähalli, ); yksilöllinen harrastustoiminta edellyttää useammin henkilöauton käyttöä. Kaupallisten palvelujen saavutettavuus Lisäasutus tukee paremmin nykyistä palveluverkkoa, jolloin sen muutospaineet ovat pienemmät. Asemakaava-alueilla palvelujen saavutettavuus on hyvä tai nykyisen kaltainen, mutta haja-asutusalueella heikko. Myös Malttimallissa haja-asutusalueiden asukkaiden tasa-arvoisten asiointimahdollisuuksien turvaaminen vaatii ponnisteluja. Liikenteen päästöt Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen runsaampi käyttö vähentää päästöjä taajamaalueilla verrattuna. Malttimallin tuottamat pienemmät liikennesuoritteet tuottavat kauttaaltaan vähemmän päästöjä. Liikenne on haja-asutusalueilla sujuvampaa, jolloin päästöjä syntyy hieman vähemmän. 14

SOSIAALISET VAIKUTUKSET HAJAMALLI NYKYMENO JATKUU myönteisiä vaikutuksia asukkaan näkökulmasta tilava, väljä ja rauhallinen rakennuspaikka kaava-aluetta suurempi vapaus valita mieleisensä rakentamistapa itsemääräämisoikeus omalla tontilla pieni sosiaalinen yhteisö koetaan turvalliseksi MALTTIMALLI HAJARAKENTAMINEN VÄHENEE haitalliset vaikutukset samankaltaiset, mutta vähäisemmät kuin hajamallissa osan asutuksesta sijoittuessa asemakaavoitetuille alueille edellytykset turvata taajamien palvelutaso paranevat kielteistä liikkuminen perustuu ensisijaisesti oman auton käyttöön hajaantuva rakenne ei tue palvelujen säilymistä, infrastruktuuri pysyy pitkään keskeneräisenä ja esimerkiksi pimeillä tienvarsilla kulkeminen saattaa pelottaa yksilöllinen rakentaminen luo epäyhtenäistä ympäristöä, josta paikalliset ominaispiirteet puuttuvat pitkällä tähtäimellä haja-asutusalueella tarvitaan kotipalveluja nykyistä enemmän pieni sosiaalinen yhteisö rajoittaa kontakteja, esimerkiksi lasten kaverit ja harrastukset ovat kaukana kaavan puuttuessa ympäristö voi muuttua ennakoimattomasti 5 Sosiaaliset vaikutukset palvelujen saavutettavuus liikkuminen palveluihin, työpaikkoihin, harrastuksiin yhteisöllisyyden muodostuminen ja nykyisten yhteisöjen voimistaminen paikan hengen edistäminen kehittämällä viehättäviä toisistaan erottuvia paikkoja asuinalueen toimivuus 20-30 vuoden päästä, jolloin iäkkäiden osuus on nykyistä suurempi Hajamalli Nykymeno jatkuu Hajamallissa yhdyskunta on hajautunut laajalle alueelle. Asukkaan rakentaessa asemakaava-alueen ulkopuolelle hän on hyväksynyt sen, että matkaa palveluihin, työpaikalle ja harrastuksiin saattaa kertyä melko paljonkin, liikkuminen edellyttää oman auton käyttöä, ja pitkät etäisyydet tuovat kustannuksia. Tämän vastapainona rakentaja on saanut kookkaan rakennuspaikan, jolla on suuri itsemääräämisoikeus sekä asemakaava-aluetta suurempi oikeus vaikuttaa rakennuksen ulkonäköön ja sen sijoittamiseen rakennuspaikalle. Luonto ympärillä tarjoaa elämyksiä ja väljyyttä, elämänrytmi on rauhallinen. Pienen sosiaalisen yhteisön osaksi tuleminen luo odotuksen turvallisesta asuinympäristöstä. Ongelmalliseksi tilanne saattaa muuttua silloin, jos asukkaalla ei ole enää mahdollisuutta oman auton käyttöön tai lähinnä olevat palvelut lakkaavat. Tasa-arvon nimissä asukas vaatii alueelle parempaa palvelutasoa. Tässä vaiheessa vaatimukset palvelujen parantamisesta kohdistuvat kuntaan. Oulun seudun omakotitonttikysyntää koskevan tutkimuksen mukaan tärkeimmät tekijät omakotitalon sijainnin valinnassa ovat tieyhteydet ja työpaikka. Hyvät tieyhteydet ovat tärkeitä haja-asutusalueella liikkumisen perustuessa pääosin henkilöautoon. Työpaikalle tulee päästä helposti ja nopeasti, mikä edellyttää teiden hyvää kunnossapitoa. Yleisten teiden kunnossapidosta vastaa tiehallinto. Osa haja-asutusalueen teistä osa yksityisteitä, joiden kunnossapitoa ja aurausta kunta useimmiten tukee. Kuntien ja valtion talouden tiukentuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa kunnossapidon ja aurauksen vähentymistä nykytasolta. Tulevaisuudessa haja-asutusalueiden kevytliikenneväylien rakentaminen tai tievalaistuksen järjestäminen saattaa jäädä asukkaiden itsensä hoidettavaksi. Tämä saattaa aiheuttaa tyytymättömyyttä ja nostaa esiin 15

vaatimuksen alueen asemakaavoittamisesta, jolloin alueen tiet muuttuisivat kaduksi ja velvollisuus niiden rakentamisesta ja kunnossapidosta siirtyisi kunnalle. Haja-asutusalueella asuvien harrastukset liittyvät todennäköisesti usein kodin kunnostukseen ja puutarhanhoitoon. Tämän lisäksi aikuisten ja varsinkin lasten ja nuorten harrastukset suuntautuvat asuinaluetta kauemmas. Harrastuksiin liikutaan yleensä henkilöautolla. Jos teiden kunto heikkenee, matkaan käytettävä aika pitenee. Jos henkilöautolla ajaminen ei ole mahdollista, lisääntyvät kuntaan kohdistuvat vaatimukset harrastustilojen ja -toiminnan järjestämiseksi oman asuinalueen läheisyyteen. Perinteisesti Oulun seutu on rakentunut kaupungista, kirkonkylistä ja sivukylistä. Kylissä yhteisöllisyys on ollut voimakasta sen vuoksi, että kyläläiset ovat tunteneet hyvin toisensa, ja sukupolvesta toiseen on asuttu samassa kylässä. Vielä nytkin hajaasutusalueelle sijoittuvista rakentajista osa hakeutuu alueelle sukulaisuuden vuoksi. Alueelta hankittu rakennuspaikka saattaa olla perintömaalla tai sen hankkimiseen on vaikuttanut sukulaisten läheisyys. Näissä, nykyään kuitenkin harvinaisissa tapauksissa uudet muuttajat tukevat alueen yhteisöllisyyden säilymistä. Voimakkaasti hajautunut yhdyskuntarakenne heikentää mahdollisuuksia asuntoalueen me-hengen muodostumiselle. Kylien läheisyydessä uudisrakentaminen lisää kylän elinvoimaa, luo uskoa sen säilymiseen, lisää asuinalueen viihtyisyyttä ja parantaa arkielämän edellytyksiä. Nykyisten kylien ulkopuolelle sijoittuva rakentaminen sen sijaan ei tue kylien palvelujen säilymistä. Seudun yleiskaavatyössä on todettu, että ala-asteen tai korttelikoulun, leikkipuiston, perhepäivähoitopaikkojen ja asukas/nuorisotilojen saaminen alueelle edellyttää noin 1000 asukkaan väestöpohjaa. Selvitysalueen kunnat pyrkivät hyvään asuinympäristöön. Seudun yleiskaavatyön yhteydessä kunnat ovat määritelleet ominaispiirteensä, joilla ne haluavat erottua. Kunnan ominaispiirteiden tukeminen rakentamisella jää asemakaava-alueen ulkopuolella melko niukaksi. Hajarakentamista ei ohjata yhtä voimakkaasti kuin asemakaavaalueilla, jolloin se todennäköisesti on hyvin samanlaista eri kunnissa. Hajamallissa seudun kunnat muistuttaisivat todennäköisesti ilmeeltään toisiaan nykyistä enemmän. Haja-asutusalueelle rakentavat ovat yleensä nuoria perheitä. Omakotitonttikysyntätutkimuksen mukaan omakotitontin hakijoista yli 80 prosenttia on 25 39-vuotiaita. Tutkimukseen vastanneiden oululaisten keskimääräinen perhekoko oli 2,2 henkilöä ja muualla seudulla asuvien 3,25 henkilöä. Hajamallissa vuosina 2006 2020 hajaasutusalueelle rakennetaan lähes 3 200 asuinrakennusta. Jos jokaisessa asunnossa asuu keskimäärin 3 henkilöä, asuu näillä alueilla vuonna 2020 noin 9 600 asukasta. Tarkastelujakson alussa alueelle muuttaneet ovat noin 25 35-vuotiaita aikuisia ja heidän lapsiaan. Jos oletetaan, että alueelle tulleet asukkaat asuvat hajaasutusalueella vielä tarkastelujakson lopussa vuonna 2020, alueen äidit ja isät ovat keski-ikäistyneet (40 50 v.). Nuoriksi aikuisiksi varttuneet lapset ovat muuttaneet pois kotoa, ja kotona asuva nuoriso käyttää koulupalveluja päivähoitopalvelujen sijaan. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan vuoden 2000 lopussa Suomessa sataa työikäistä kohti oli 25 eläkeläistä. (yksi eläkeläinen neljää työikäistä kohti) Vuonna 2050 ennustetaan eläkeläisten määrän kasvaneen siten, että sataa työikäistä kohti on 52 eläkeläistä. Tällöin alueen aikuiset ovat 70 80-vuotiaita. Kun vanhusten osuus väestöstä kasvaa, on todennäköistä, että heidän on selviydyttävä kodeissaan nykyistä pitempään. Jos nämä ikääntyneet ihmiset asuvat edelleen hajaasutusalueella, on kunnan varauduttava nykyistä kattavampaan kotipalveluun. Malttimalli hajarakentaminen vähenee Haja-asutusalueelle rakentamisen sosiaaliset vaikutukset ovat samansuuntaiset, mutta vähäisemmät kuin Hajamallissa, koska haja-asutusalueelle sijoittuu vähemmän uusia omakotitaloja. 16

TALOUDELLISET VAIKUTUKSET HAJAMALLI NYKYMENO JATKUU koululaiskuljetusten kustannukset nousevat, kun koululaiskuljetuksia tarvitsevien lasten lukumäärä kasvaa. Lisäksi hajaasutusalueilta lapset joudutaan usein kuljettamaan muulla kuin linjaliikenteellä. kunta voi joutua rakentamaan uusia kouluja päivähoidosta johtuvat kustannukset eivät kunnan näkökulmasta muutu, mutta asukkaille kustannuksia tulee kuljetusmatkojen pitenemisestä haja-asutusalueen omakotiasukkaiden ikääntyessä he tarvitsevat kotihoitoa, jonka järjestäminen taajamien ulkopuolelle on kallista. haja-asutusalueiden asukkaiden matkakustannukset lisääntyvät, mutta työmatkakustannusten verovähennysoikeus siirtää osan rasitteesta kunnalle ja valtiolle. MALTTIMALLI HAJARAKENTAMINEN VÄHENEE kustannuksia syntyy samoista asioista kuin hajamallissa, mutta määrät ovat pienempiä haja-asutusalueille sijoittuvan vähäisemmän rakentamisen vuoksi 6 Taloudelliset vaikutukset julkisten palvelujen järjestämisen tehokkuus ja taloudellisuus liikkumiskustannukset infrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustannukset 6.1 Julkisten palveluiden järjestämisen tehokkuus ja taloudellisuus Hajamalli Nykymeno jatkuu Hajamallin haja-asutus kiihdyttää palveluverkon harvenemista, joskin haja-alueiden asutuksen kasvu saattaa lykätä kyläkoulujen lakkauttamista. Lähtökohtaisesti palvelujen saavuttaminen haja-asutusalueilta on hankalaa ja vaikeutuu edelleen. Autottomien osalla tasa-arvoisuus palvelujen saavuttamisessa edellyttää merkittäviä muutoksia nykyisiin järjestelyihin, mikä lisää kunnan kustannuksia. Tietoliikenneyhteyksiä hyödyntävät palvelujen tarjoamisen tavat, kuten virtuaaliasiointi voivat lievittää syntyviä ongelmia. Koulukuljetukset Hajamallissa rakentaminen hajautuu laajalle alueelle. Suuri osa esitetyistä uusista omakotitaloista sijoittuu alle 2,5 kilometrin etäisyydelle nykyisin käytössä olevasta ala-asteesta. Vaikka kaikki nykyisin toiminnassa olevat ala-asteet säilyisivät koulukäytössä vuoteen 2020 ja pystyisivät ottamaan vastaan uudet oppilaat nykyisen suuruisiin tiloihin ja selviäisivät opetuksesta nykyisillä opettajamäärillä, lisääntyvät koulukyydin järjestämisestä syntyvät kustannukset. Osa omakotirakentamisesta sijoittuu yli 2,5 km etäisyydellä koulusta, jolloin alakouluikäisillä lapsilla on oikeus koulukuljetukseen. Kunnat järjestävät koulukuljetuksia linjaliikenteellä, erillisellä koululaisbussilla, palveluliikenteellä tai taksilla. Kuljetuskustannukset vaihtelevat kunnittain. Esimerkiksi Kiimingissä koululaiskuljetus maksoi vuonna 2002 noin 700 euroa lasta kohden. Mikäli haja-asutusalueelle rakennetaan edelleen 60 taloa vuodessa, ja niistä puolesta kuljetetaan kaksi lasta kouluun, aiheutuu siitä vuosikustannuksena 60 taloa x 0,5 x 2 lasta x 700 = 42 000. Kun kuljetuksia hoidetaan esikoulusta yläasteen loppuun eli kymmenen vuotta, aiheutuu yhtenä vuotena rakennetuista haja-asutusalueen taloista yhteensä 420 000 euron kuljetuskustannukset. 17

1000 900 800 700 yli 3 km alle 3 km 600 500 400 300 200 100 0 HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAILUOTO HAUKIPUDAS KEMPELE KIIMINKI LIMINKA LUMIJOKI MUHOS OULU OULUNSALO TYRNÄVÄ YLIKIIMINKI Kuva 3. Uusien rakennuspaikkojen etäisyydet nykyisistä kouluista kunnittain vuosina 2006 2020. Malttimallissa koululaiskuljetusta tarvitsevien määrä on merkittävästi alhaisempi erityisesti Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon kunnissa. Lumijoella on vain yksi koulu. Varjakkaan ja Limingantien varteen lähelle Limingan rajaa sijoittuvien omakotitalojen lapset edellyttävät koulukuljetusten järjestämistä. Limingassa koulukuljetusta edellyttäviä alueita on Hajamallissa Lapinkankaalla, Tikkaperäntien varressa sekä Haaransillan liittymän itäpuolella Partaan- ja Lännentien varrella sekä Honkisuolla Lakeuden ja Ketunmaan koulun välimaastossa. Myös Selkämaalle sijoittuvat vaihtoehdossa esitetyt uudet omakotitalot sijoittuvat yli 2,5 kilometrin etäisyydelle Tupoksen koulusta. Tyrnävällä koulukuljetusten kannalta ongelmallisia ovat Murron ja keskustan välille Murron-, Metsähaan- ja Korkalantien varteen sijoittuvat omakotitalot. Tyrnävällä ongelmaksi saattaa muodostua myös se, etteivät Murron ja keskustan koulut pysty vastaanottamaan uusia oppilaita. Kunnassa on varauduttu Ängeslevän vanhan koulun käyttöönottoon, mikä vähentää koulurakennusinvestointeja, mutta edellyttää uusien opettajien palkkaamista. Oulunsalossa Salonpään uudisasutus sijaitsee yli 2,5 kilometrin etäisyydellä Salonpään koulusta. Salonpään koulu ei pysty laajennettunakaan vastaanottamaan kaikkia Hajamallin uusien asuinrakennusten koululaisia. Uuden koulun rakentamista on suunniteltu Salonpään ja Kirkonkylän koulun välimaastoon Niemenrannalle, jonne koululaiset joudutaan kuljettamaan yli viiden kilometrin päähän. Myös Letontien varteen sijoittuva asutus tuo mukanaan koulukuljetusvelvollisuuden. Hailuodossa iso osa uusista omakotitaloista sijoittuu niin kauas kunnan ainoasta koulusta, että se edellyttää kuljetusten järjestämistä. Muhoksella, jossa kouluverkko on tiivis, kuljetuksen piiriin uusista omakotitaloista tulevat Leppiniementien lähiympäristöön sijoittuvien alueiden lapset. 18

Taulukko 1. Koulukuljetusten kustannukset kunnittain. kuljetettavia taksi /vuosi/lapsi bussi /vuosi/lapsi kokonaiskustannus /vuosi Hailuoto 13 1 400-19 000 vain taksikyytejä Haukipudas 1 030 530 200 000 taksi- ja linja-autokuljetukset Kempele 230 1 130 260 000 linjaliikenne, koululaisbussi ja taksi Kiiminki 591 702 415 000 linjaliikenne ja palveluliikenne Liminka 243 907 220 000 vain poikkeustapauksissa taksikyyti Lumijoki 75 870 57 000 linjaliikenne, koulubussi, palveluliikenne ja taksi Muhos 418 700 293 000 Oulu 1 600 750 1 200 000 pääasiassa linjaliikenne Oulunsalo 150 000 koululaisbussi Ylikiiminki 280 000 K Kempeleessä Linnankankaalta Juurussuon suuntaan sijoittuvien omakotitalojen lapset ovat yli 2,5 kilometrin etäisyydellä Linnakankaalle tulevasta uudesta koulusta, mikä edellyttää koulukuljetusten järjestämistä. Kiimingissä asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen vauhti on seudun kovin. Vaikka kouluverkko on tiivis, syntyy koulukuljetusta vaativia alueita Alakyläntien varteen, Vehmaansuontien ympäristöön, Vesalan- ja Ylikiimingintien varteen. Haukiputaalla tiiviin kouluverkon ulkopuolelle jääviä alueita ovat Onkamontien, Alakyläntien ja Haukiväylän lähialueet sekä Kalimenkylä. Investoinnit koulurakennuksiin Asukasmäärän lisääntyminen saattaa edellyttää myös nykyisten koulujen laajentamista tai uusien koulujen rakentamista. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta uuden koulun rakentaminen on pitkällä tähtäimellä tarkastellen järkevämpää kunnan asutuskeskittymiin kuin haja-asutusalueelle. Yhden ison koulun laajentaminen tulee halvemmaksi kuin monen pienen. Lisäksi väestön vanhetessa ja lapsimäärän vähentyessä kuntakeskuksessa sijaitseva koulu on helpompaa ja taloudellisempaa muuttaa muuhun käyttöön kuin syrjäkylien koulut. Koulutilojen koko riippuu oppilasmäärästä. Laskennallinen tilatarve on noin 14 k-m 2 /oppilas.. Vuonna 2005 Kempeleen Linnakankaan koulutilojen suunnittelussa kustannusarviona on 1 740 /k-m 2 (ilman kalusteita). Päivähoidon järjestäminen Kunnan asukasmäärän lisääntyminen johtaa myös päivähoitotarpeen kasvuun. Oulun seudulla päivähoitoikäisten määrä kasvaa nykyisestä siten, että vuonna 2020 heitä arvioidaan seudulla olevan noin 24 000. Kunnan velvollisuus on tarjota päivähoitopaikka kaikille sitä tarvitseville lapsille. Se, mistä hoitopaikka tarjotaan, on kunnan päätettävissä. Kuljetusvelvollisuutta päivähoitoon ei kunnalla ole, vaan kuljetus on vanhempien tehtävä. Päivähoidosta kunnalle aiheutuvat velvoitteet ovat nykylain vallitessa samanlaiset asuupa perhe asemakaava- tai haja-asutusalueella. Keskitetty päivähoito on kustannuksiltaan edullisempaa, joten asukkaiden sijoittumisesta riippumatta päivähoitopalvelut tuotetaan pääosin keskuksissa. Tällöin asukkaiden matkakustannukset lisääntyvät. 19

Vanhusten kotihoito Oulunsalon ikääntyvien hyvinvointiohjelmassa on arvioitu, että valtakunnallisesti tulevaisuudessa kotihoitoa tarvitsee 2,5 prosenttia 65 74 vuotiaista ja 40 prosenttia yli 75-vuotiaista. Keskimääräinen kotihoidon asiakas tarvitsee hoitoa nelisen tuntia viikossa. Väestön vanhetessa kotihoidon tarve kasvaa. Kotihoidon järjestäminen hajaasutusalueelle on kalliimpaa kuin tiiviille asemakaava-alueelle. Vesihuollon järjestäminen Vesijohtoverkoston rakentaminen haja-asutusalueille tulee kiinteistöä kohden kalliimmaksi kuin asemakaava-alueilla. Lisäksi pitkien linjojen päässä olevien yksittäisten kiinteistöjen vedenlaatu saattaa olla puutteellinen pitkien viipymien takia. Myös viemäröinnin järjestäminen on haja-asutusalueella kalliimpaa kuin asemakaavaalueella. Katujen ja teiden rakentaminen Haja-asutusalueella rakennuspaikalle johtavien teiden rakentaminen ja kunnossapito on rakentajan tehtävä. Kunnalle laajalle levittäytyvä asutus merkitsee myös lisäkustannuksia, koska infrastruktuuria on rakennettava enemmän. Asemakaava-alueilla kunnan tontinmyyntituloilla voidaan rahoittaa merkittävä osa kunnallistekniikan kustannuksista. Malttimalli hajarakentaminen vähenee Malttimallissa lisäasutus tukee paremmin nykyistä palveluverkkoa, jolloin sen muutospaineet ovat pienemmät. Asemakaava-alueilla palvelujen saavutettavuus on hyvä tai nykyisen kaltainen, mutta haja-asutusalueella heikko. Myös Malttimallissa hajaasutusalueiden asukkaiden tasa-arvoisten asiointimahdollisuuksien turvaaminen vaatii ponnisteluja. Koulukuljetukset Koulukuljetuksia vaihtoehdossa joudutaan järjestämään vähemmän kuin hajamallissa, sillä iso osa rakennuksista sijoittuu sellaiselle etäisyydelle koulusta, ettei kunnalla ole velvollisuutta koulukuljetusten järjestämiseen. Tämä edellyttää nykyisen kouluverkon säilymistä muuttumattomana. Investoinnit koulurakennuksiin Malttimallissa rakentaminen hajautuu laajalle alueelle, mutta sen määrä on vähäisempi kuin hajamallissa ja tästä johtuen omakotitalot sijoittuvat pääosin lähemmäs keskustoja ja kyliä kuin Hajamallissa. Uusien koulujen rakentamistarve ei riipu rakennusten sijainnista vaan asukasmäärän kasvusta. Koska molemmissa vaihtoehdoissa asukasmäärä on sama, on todennäköisyys uusien koulujen rakentamiseen samanlainen. Päivähoidon järjestäminen Päivähoidon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kunnalle ovat samanlaiset kuin Hajamallissa. Vanhusten kotihoito Vanhusten kotihoidon kustannukset ovat pienemmät kuin Hajamallissa, koska hajaasutusalueelle sijoittuu vähemmän omakotitaloja. Vesihuollon järjestäminen Vesijohdon rakentamisen ja viemäröinnin järjestämisen kustannukset asuntoa kohden ovat suuremmat kuin asemakaava-alueella samalla tavoin kuin Hajamallissakin. 20

Haja-asutusalueelle sijoittuvan asunnon vesihuollon järjestämisen kustannukset ovat jokseenkin samanlaiset molemmissa malleissa. 6.2 Liikennesuoritteet ja liikkumiskustannukset Kotitalouskohtaisia liikkumiskustannuksia arvioidaan sellaisen talouden näkökulmasta, jolla on valittavissa joko kaava-alueelle tai haja-alueelle rakentaminen. Hajaasutusalueelle muuttava kotitalous ajaa vuodessa autolla keskimäärin noin 3000 km enemmän kuin taajama-alueelle sijoittuva. Automatkoihin käytetty aika on keskimäärin noin 90 tuntia vuodessa pitempi. Yksittäisissä tapauksissa erot voivat olla moninkertaisia. Haja-asutusalueelle muuttava talous käyttää auton suoriin käyttökustannuksiin (0,12 /km) keskimäärin noin 200 euroa vuodessa enemmän kuin kaava-alueelle sijoittuva talous. Mikäli haja-asutusalueelle muuttaminen edellyttää auton hankintaa, jolloin kilometrihintaan lasketaan myös pääomakustannukset (0,42 /km), on kustannusero runsaat 1200 euroa vuodessa. Haja-asutusalueelle muuttavan talouden autoiluun kuluva aikakustannus (7,22 /tunti) on noin 1500 euroa vuodessa suurempi kuin kaavaalueelle sijoittuvan talouden. 1 Liikennemäärien ero on kauttaaltaan vähäinen. Hajamallissa aikasuorite on noin 12 prosenttia suurempi ja kilometrisuorite noin kuusi prosenttia suurempi kuin Malttimallissa. Malttimalli kuormittaa yhtäältä pääteitä, toisaalta keskustojen väyliä. Hajamalli puolestaan kuormittaa alempaa verkkoa enemmän kuin Malttimalli. Taulukko 2. Liikkumiskustannusten vertailulaskelma. Hajamallin ja Malttimallin liikkumiskustannusten erot ilman pääomakustannuksia yksikköä/pv /yksikkö /pv M /v /talous/v yks./talous/v M /30v * tuntia 497 7,22 3588 1,31 649 90 19,6 kilometriä 16196 0,12 1944 0,71 352 2931 10,6 5532 2,02 1001 30,3 Hajamallin ja Malttimallin liikkumiskustannusten erot pääomakustannuksineen yksikköä/pv /yksikkö /pv M /v /talous/v yks./talous/v M /30v * tuntia 497 7,22 3588 1,31 649 90 19,6 kilometriä 16196 0,42 6802 2,48 1231 2931 37,2 14799 5,40 2678 56,9 * 5%:n korkokannalla 1 Henkilöauton käyttökustannukset perustuvat Verohallituksen verovapaisiin korvauksiin. Talouden ensimmäisen henkilöauton kilometrikustannuksena on käyttöetuauton kilometrikorvaus 12 c/km. Pääomakulut sisältävä kilometrikustannus on 42 c/km. Aikakustannus on Tiehallinnon hankevertailussa käyttämä matkaaikasäästön arvo työ- ja asiointimatkoilla sekä vapaa-ajan matkoilla yhdelle henkilölle (7,22 ). 21

Kotitalouden matkakustannukset vuodessa 14 000 Ū aikakustannus 12 000 Ū 10 000 Ū ajoneuvokustannus 3 160 Ū 3 778 Ū 8 000 Ū 2 180 Ū 2 800 Ū 6 000 Ū 5 240 Ū 4 000 Ū 3 840 Ū 6 490 Ū 9 420 Ū 6 690 Ū 8 390 Ū 2 000 Ū 2 840 Ū 3 440 Ū 0 Ū Tupos A Tupos B Lapinkangas B Kolamäki A Kolamäki B Lylykkäänjärvi B Kuva 4. Vuotuiset matkakustannukset kotitaloutta kohden neljässä esimerkkikohteessa. A- vaihtoehdoissa taloudesta yksi aikuinen kulkee Oulussa töissä (Nokia, Peltola / OYS) joukkoliikenteellä, toinen henkilöautolla. B-vaihtoehdossa käytetään kahta autoa, joista toisen kustannukset on huomioitu pääomakuluineen. Talouden ensimmäisestä autosta on työmatkakuluina huomioitu vain käyttökustannukset. A-vaihtoehto on laskettu ainoastaan alueilla, joilta on mielekäs joukkoliikenneyhteys. Liikkumiskustannuksissa ovat mukana työmatkojen ohella päivähoitokuljetukset työpäivinä, poikkeamat koululla koulupäivinä, yksi lähikauppamatka, kaksi markettimatkaa, yksi ostosmatka Zeppeliniin tai Ouluun sekä kaksi harrastusmatkaa viikossa. Kahden auton käyttäminen lisää kustannuksia huomattavasti. Joukkoliikenteen käyttömahdollisuus laskee kotitalouden liikkumiskuluja selvästi, joskin vaikutus riippuu siitä arvostuksesta, minkä kotitalous antaa matkustamiseen kuluvalle ajalle. Vertailussa matkatunnin hintana on 7,22 euroa/tunti/henkilö. Laskelmissa ei ole huomioitu työmatkakustannusten verovähennysoikeutta, joka on enimmillään 4 700 euroa/henkilö vastaten noin 50 km työmatkaa. Kahdella autolla työmatkansa suorittavan kotitalouden vuotuisista matkakustannuksista verovähennysetu kompensoi Lapinkankaan tapauksessa noin 1500 euroa ja muilla kohdealueilla noin 1000 euroa. Toisen työssäkävijän matkustaessa joukkoliikenteellä on veroedun ja kunnan seutulipputuen yhteismäärä noin 600 euroa (Tupos ja Kolamäki). Keskimääräiseksi veroasteeksi on edellä oletettu 30 prosenttia. 22

6.3 Liikenneinfrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustannukset Tässä yhteydessä arvioidaan liikenneverkon kehittämistarvetta lähinnä maanteiden ja kaavateiden osalta. Kummassakaan mallissa liikenneväylien kapasiteetin lisäämiseen tai kokonaan uusien maanteiden rakentamiseen ei juurikaan ole tarvetta. Tarvetta sen sijaan esiintyy kevyen liikenteen järjestelyjen ja valaistuksen suhteen. Mallien kustannusten vertailussa lähtökohtana on käytetty Tiehallinnon vuoden 2001 kustannustietoja. Laskennassa on käytetty ruudukkoa, jossa haja-asutusalueilla yhden neliökilometrin ruutuun sijoittuu 15 20 taloa. Arvioidut toimenpiteet tulevat kuntien maksettaviksi. On todennäköistä, että esitettyyn rakentamiseen ei ole varaa, jolloin esimerkiksi liikenneturvallisuus heikkenee ja kevyen liikenteen olosuhteet vaikeutuvat. Hajamalli Nykymeno jatkuu Hajamallissa haja-asutus levittäytyy siten, että kevyen liikenteen väylien ja valaistuksen tarve kasvaa huomattavasti. Uutta tievalaistusta tarvitaan noin 55 km. Uutta kevyen liikenteen väylää tarvitaan noin 53 km. Noin 12 km yksityisteitä on parannettava. Liikenneinfrastruktuurin rakentamiskustannukset ovat noin 11 miljoonaa euroa. Malttimalli hajarakentaminen vähenee Malttimallissa lisäasutus tiivistää nykyisiä kaava-alueita ja haja-alueillakin asutus keskittyy Hajamallia voimakkaammin nykyisten kylien yhteyteen. Tällöin kylissä syntyy lähinnä paikallisia tarpeita valaistuksen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen lyhyehköillä tieosuuksilla erityisesti koulujen läheisyydessä. Uutta valaistusta tarvitaan noin 18 km ja uutta kevyen liikenteen väylää noin 21 km. Parannettavien yksityisteiden määrä jää noin kahteen kilometriin. Liikenneinfrastruktuurin rakentamiskustannukset ovat noin neljä miljoonaa euroa. 23

VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN HAJAMALLI NYKYMENO JATKUU kielteistä talojen ja teiden rakentaminen tuhoaa ja kuluttaa rakennuspaikan kasvillisuutta sekä hävittää ja häiritsee eläimistöä runsaan hajarakentamisen seurauksena luonnonalueet pienenevät ja pirstoutuvat MALTTIMALLI HAJARAKENTAMINEN VÄHENEE vaikutukset ovat samansuuntaisia kuin Hajamallissa, mutta määrät ovat pienempiä haja-asutusalueille sijoittuvan vähäisemmän rakentamisen vuoksi uhkana on rakentaminen levittäytyy luonnonympäristöltään arvokkaiden alueiden lähelle merkittävät kulttuuriympäristöt voivat pirstaloitua maisemallisesti arvokkaiden alueiden ominaispiirteet saatetaan menettää seudullisesti merkittävien ulkoilu- ja viheralueiden sekä näiden keskinäisten yhteyksien toimivuus osana seudun viherverkostoa heikkenee uhanalaisten eläinlajien tai metsälain mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen vaarantuminen 7 Vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja viherverkoston kehittämiseen luonnon monimuotoisuuden säilyminen suojelualueiden säilyminen vaikutukset maisemaan vaikutukset viherverkoston kehittämiseen Hajamalli Nykymeno jatkuu Vaikutukset luonnonympäristöön Talojen ja teiden rakentaminen tuhoaa ja kuluttaa rakennuspaikan kasvillisuutta sekä hävittää ja häiritsee eläimistöä. Rakentamisen seurauksena myös liikenne lisääntyy. Vaikka asutus keskittyy teiden varsille, luonnonalueet pienenevät ja pirstoutuvat. Luonnon monimuotoisuutta suojelevan luonnonsuojelulain mukaan suojeltuja luontotyyppejä on yhdeksän. Suojeltuja luontotyyppejä ovat myös metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt. Osa Oulun seudun luonnonsuojelulain mukaisista luontotyypeistä, kuten merenrantaniityistä, luonnontilaisista hiekkarannoista sekä -dyyneistä suojelualueilla. Näiden läheisyydessä ei ole rakentamista. Tietoja metsälain mukaisista erityisen tärkeistä elinympäristöistä ei ole mahdollista saada vaikutusten arviointikäyttöön ja näin ollen rakentamisen vaikutuksia näihin alueisiin ei voida arvioida. Suomen luonnonsuojelulaissa määritellään suojelun kannalta keskeinen lajisto eli uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit. Hajarakentamisen vaikutuksia uhanalaiseen lajistoon ei kuitenkaan yksilöidysti voida arvioida. 24

Merkittäviä piirteitä alueen luonnonympäristössä ovat maankohoamisrannikko, linnuston kannalta merkittävä Liminganlahti, Limingan lakeus ja suoluonto. Hajamallissa edellä mainituista alueista rakentamista on Limingan lakeuden peltoalueella. Seudun suojelualueita ovat Natura 2000 -verkostoon kuuluvat kohteet, lintuvesiensuojelu-, soidensuojelu-, harjujensuojelu- ja rantojensuojeluohjelmiin kuuluvat alueet sekä joitakin suojeluohjelmiin kuulumattomia kohteita. Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Limingan ja Lumijoen suojelualueilla tai niiden läheisyydessä ei ole rakentamista. Oulunsalossa rakentamista on Kempeleenlahden Natura-alueen rajalla. Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Kiiminkijoen rannalla Kiimingissä ja Ylikiimingissä on rakentamista, samoin Kiimingin lettoalueen Natura-alueen läheisyydessä. Maatalouden muutos hävittää perinteisten viljelytapojen muovaamat perinnemaisemat. Valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia on Hailuodossa ja Oulunsalossa ja maakunnallisesti arvokkaita Limingassa, Lumijoella, Hailuodossa, Haukiputaalla, Kempeleessä, Kiimingissä, Muhoksella, Oulunsalossa ja Tyrnävällä. Osa merkittävistä perinnebiotoopeista sijaitsee arvokkailla maisema-alueilla ja suojelualueilla. Aluevarausten ulkopuolisia kohteita on mm. Haukiputaalla, Kiimingissä ja Muhoksella. Limingan, Lumijoen, Kempeleen ja Oulunsalon kuntien alueella sijaitseva Liminganlahti on Perämeren suurin lahti ja linnuston kannalta Suomen arvokkain lintuvesi. Liminganlahti kuuluu Project Mar -ohjelmaan, Pohjoismaiden tärkeimpiin lintuvesiin, vahvistettuun valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 - suojelualueverkostoon. Rakentamista ei ole Liminganlahdella eikä sen läheisyydessä. Valtakunnallisestikin merkittävä Limingan lakeus on perinteistä maatalousseutua, jota leimaavat laajat, jokien halkomat peltomaisemat. Jokivarret ovat reheviä ja monipuolistavat peltolakeuden eliöstöä. Limingan peltolakeudella on merkitystä lintujen muutonaikaisena levähdyspaikkana sekä peltolintujen pesimäalueena. Limingan lakeuden alueella rakentamista on pelloilla Limingassa, Tyrnävällä ja Kempeleessä. Vaikutukset maisemaan ja viherverkoston kehittäminen Oulun seudun yleiskaavatyössä on selvitetty alueen maisemarakennetta ja viher- ja vapaa-ajanalueen verkostoa (VIVA-suunnitelma). Yleiskaavaan on merkitty alueita, joiden maisemansuojelullinen arvo, virkistysarvo ja vapaa-aika-arvo tulee turvata myös tuleville sukupolville. Hajarakentamisen vaikutuksia on tarkasteltu tutkimalla, ulottuuko esitetty rakennuspaikka esimerkiksi maisemallisesti arvokkaaksi merkitylle peltoalueelle tai katkaiseeko haja-asutusnauha merkittävän virkistysyhteyden. Oulun seudun yleiskaavan maisemallisesti merkittävinä arvoina on tässä tarkastelussa pidetty viher- ja virkistysyhteyksiä sekä merkittäviä maisemansuojelualueita ja kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Lisääntyvä hajarakentaminen saattaa vaikuttaa maisemansuojelualueiden arvoon. Hailuodossa maisema saattaa muuttua rakentamisen johdosta haitallisesti Santosenja Pölläntien varressa, Kempeleen Sipola-Rajakorvessa, Limingan Ketunmaalla, Honkisuolla ja Värminkoskella, Lumijoen Varjakassa sekä Tyrnävän Murron- ja Ängesleväntien varressa. Rakentamisella on vaikutuksia Limingan lakeuden maisemalliseen arvoon. Uhanalaisia, maisemallisesti arvokkaita jokimaisemia on Kiiminkijokivarressa Huttukylässä sekä Muhoksella Oulujoen pohjoisrannalla kunnanrajan ja Montan välisellä alueella sekä joen eteläpuolisen Muhosjoen varrella. 25

Limingan lakeuden ja Oulujokivarren ohella maisemakuvallisesti merkittäviä ja rakentamisen uhkaamia peltoaukeita on Haukiputaan Haukiväylän varrella sekä Kempeleen Teppolanniityillä. Mikäli hajarakentaminen poikkeaa suuresti olevasta rakennuskannasta, vaikuttaa se kielteisesti maisemallisesti arvokkaisiin kyläkokonaisuuksiin. Tällaisia ovat Haukiputaalla Kellon Kiviniemi, Martinniemi, Kalimenkylä ja Jokikylä, Kiimingissä Huttukylä, Koiteli, Talkkunamaa, Pitkäaho ja Takolonkylä sekä Kempeleessä Kokkokangas, Juurussuo sekä Linnakangas. Seudullisesti merkittäviä virkistysalueita on yleiskaavassa osoitettu ulkoilumetsinä (MU) ja viheralueina (V). Hajarakentaminen saattaa vaikuttaa näiden alueiden säilymiseen Haukiputaalla Kiviniemi-Vehkaperässä ja Kalimenkylässä, Kempeleessä Linnakankaalla sekä Oulunsalossa Salonselällä ja Salmiojan suussa. Hajarakentamisella saattaa olla vaikutusta myös seudun viher- ja virkistysyhteyksien säilymiseen. Malttimalli hajarakentamisen määrä vähenee Vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja viherverkoston kehittämiseen ovat samansuuntaiset, mutta vähäisemmät kuin hajamallissa, koska vaihtoehdossa hajaasutusalueelle sijoittuu vähemmän uusia omakotitaloja kuin hajamallissa. 26

ASEMAKAAVA-ALUEELLA asukas maksaa oma auto ei ole välttämätön, jos auto kuitenkin on, kustannukset tulevat asukkaan maksettavaksi asukas maksaa bussilipun, kunta osallistuu kustannuksiin asukas hoitaa päivähoitokuljetukset vesihuollon (vesijohto, viemäri, sadevesiviemäri) rakentaa vesihuoltoyhtiö, asukas maksaa kustannukset kattavan liittymismaksun kunta maksaa mahdolliset koulukuljetukset yläasteelle kunta rakentaa, kunnossapitää ja auraa kadut, asukas ei osallistu kustannuksiin HAJA-ASUTUSALUEELLA asukas maksaa oma auto on välttämätön, asukas maksaa kustannukset mahdollisuus bussin käyttöön heikko, mahdollisen bussilipun maksaa asukas jos viemäriin liittymiseen ei ole mahdollisuutta, asukas järjestää rakennuspaikkakohtaisen viemäröinnin ja maksaa rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset asukas rakentaa ja kunnossapitää yksityistien, auraus on joko asukkaan tai kunnan vastuulla kunta maksaa koulukuljetukset ala- ja yläasteelle vesihuoltoyhtiö rakentaa vesijohtoliittymän, asukas maksaa liittymismaksun, joka ei kaikissa tapauksissa kata kustannuksia liittymän siirtoviemäriin rakentaa vesihuoltoyhtiö, asukas maksaa liittymismaksun, joka ei kaikissa tapauksissa kata kustannuksia joissakin tapauksissa kunta vastaa yksityistien aurauksesta 8 Esimerkit hajarakentamisen vaikutuksista Esimerkkialueiksi on valittu kaksi asemakaavoitettua asuntoaluetta, Limingan Tupos ja Kiimingin Kolamäen laajennus. Näitä on vertailtu kahteen haja-asutusalueeseen Limingan Lapinkankaaseen ja Kiimingin Lylykkäänjärveen. Liikkumiskustannusten laskutapa on esitetty luvussa 6. Kaava-alueiden vuosikustannuksina on esitetty raja-arvoina yhden auton ja joukkoliikenteen vaihtoehdon sekä kahden auton vaihtoehdon kustannukset. Haja-asutusalueilla joukkoliikennettä ei ole käytettävissä, jolloin liikkumiskustannukset on arvioitu kahden auton mukaan. Haja-asutusalueella on oletettu, että omakotikiinteistöön johtaa 100 metrin yksityistie. Taulukko 3. Yhteenveto asemakaava-alueen ja haja-asutusalueen kotitalouden kustannuksista. KUNTA KOTITALOUS asemakaava-alue haja-asutusalue asemakaava-alue haja-asutusalue Kadun/tien rakentaminen 9 000 - - 17 500 Kadun/tien kunnossapito 100 /v ja auraus Vesihuolto ja viemäri 7 300 Liikkuminen (* 660 /v - 3 300 /v 9 000 /v Koululaiskuljetukset 450 1 600 /v - - *) Asemakaava-alueella toinen aikuinen käy työssä joukkoliikenteellä, haja-asutusalueella molemmat kulkevat työmatkat omalla autolla. 27

8.1 Limingan Tupos työmatkat kuljetaan omalla autolla tai linja-autolla koululaiset kulkevat omin avuin Tupoksen kouluun (ala-aste) tai koululaiskyydeillä Hannu Krankan kouluun keskustaan (yläaste) alueella on kauppa, päiväkoti, seurakunnan toimitiloja tontti liitetään yleiseen viemäriverkostoon kunta kunnossapitää ja auraa kadut Taulukko 4. Kunnan ja asukkaan kustannukset Limingan Tupoksessa. Kunta Kotitalous Liikkumiskustannukset 934 /v (seutulipputuki) 6 700 8 700 /v Koulukuljetukset yläasteelle 900 /v - Vesihuolto ja viemäröinti, rakentaminen ja liittymismaksut Kunnan osittain omistama Limingan Vesihuolto Oy rakentaa vesi- ja viemäriverkoston. Liittymismaksut kattavat rakentamiskustannukset. liityntäjohdot ja liittymämaksut n. 5 200 Kadut, rakentaminen, kunnossapito ja Rakentaminen 9 150 /tontti auraus Kunnossapito ja auraus 150 /v KERTAKUSTANNUKSET 9 150 5 200 VUOSIKUSTANNUKSET 1 950 /v 6 700 8 700 /v 28

8.2 Limingan Lapinkangas työmatkat kuljetaan omalla autolla koululaiset kulkevat koululaisvuoroilla Rantakylän kouluun (ala-aste) tai Hannu Krankan kouluun (yläaste) keskustaan vanhemmat kuljettavat lapset päivähoitoon kunnan osoittamaan paikkaan alueelta keskustaan ei ole kevytliikenneväylää alueella ei ole palveluja, lähimmät palvelut kunnan keskustassa noin 3 km etäisyydellä rakennuspaikan vesihuolto järjestetään rakennuspaikkakohtaisesti (ei vesistön lähellä, ei pohjavesialuetta) Tiehallinto kunnossapitää ja auraa yleiset tiet Taulukko 5. Kunnan ja asukkaan kustannukset Limingan Lapinkankaalla. Kunta Kotitalous Liikkumiskustannukset - 12 600 /v Koulukuljetukset ala- ja yläasteelle 1 814 /v - Vesihuolto ja viemäröinti, rakentaminen ja Kunnan osittain omistama liittyminen vesijohtoon sekä rakennuspaikkakohtainen käyttö Limingan Vesihuolto Oy jätevedenkäsittely 8 800 rakentaa vesijohtoverkoston. sakokaivon tyhjennys 200 /v Liittymismaksut kattavat rakentamiskustannukset. Yksityistiet, rakentaminen - 17 500 Yksityistiet, kunnossapito ja auraus auraus 40 /v kunnossapito 100 /v KERTAKUSTANNUKSET - 26 000 VUOSIKUSTANNUKSET 1 850 /v 13 000 /v 29

8.3 Kiimingin keskusta, Kolamäen laajennus työmatkat kuljetaan omalla autolla tai bussilla (lähin pysäkki noin 0,5 km etäisyydellä, joukkoliikenteen palvelukykyisin linja noin 1 km etäisyydellä) koululaiset kulkevat omin avuin Kiiminkijoen kouluun (ala-aste) ja Kiimingin yläasteelle sekä lukioon vanhemmat kuljettavat lapset kunnan osoittamaan päivähoitopaikkaan lähin kevytliikenneväylä Ylikiimingintien varressa, ala-asteelle menijöiden täytyy ylittää seututie alueen läheisyydessä ovat kaikki keskustan palvelut (koulut, päiväkoti, kirjasto, kaupat, liikuntapaikat, hiihtolatu, nuorisotila) 20 min kävelyetäisyydellä tontti liitetään yleiseen viemäriverkostoon kunta kunnossapitää ja auraa kadut Taulukko 6. Kunnan ja asukkaan kustannukset Kiimingin Kolamäessä. Kunta Kotitalous Liikkumiskustannukset 570 /v (seutulipputuki) 8 680 9 490 /v Koulukuljetukset - - Vesihuolto ja viemäröinti, rakentaminen Kiimingin Vesi rakentaa alueelle verkoston. Liittymismaksut kattavat rakentamiskustannukset. liityntäjohdot ja liittymismaksut noin 5 100 Kadut, rakentaminen, kunnossapito 8 800 /tontti, kunnossapito 150 /v - ja auraus KERTAKUSTANNUKSET 8 800 5 100 VUOSIKUSTANNUKSET 720 /v 9 100 /v 30

8.4 Kiimingin Lylykkäänjärvi työmatkat kuljetaan omalla autolla koululaiset viedään koulukuljetuksella Huttukylän ala-asteelle ja Kiimingin yläasteelle, lukiolaisten kulkemista bussilla tuetaan, koska koulumatka 5 10 km (ei kuulu opintotuen piiriin) vanhemmat kuljettavat päivähoitoikäiset kunnan osoittamaan hoitopaikkaan ei kevytliikenneväylää kouluun alueella ei ole palveluja, lähimmät palvelut ovat 11,5 km etäisyydellä keskustassa, 8,5 km etäisyydellä Vesalan lähikauppa rakennuspaikka liitetään siirtoviemäriin pienpumppaamon avulla Tiehallinto pitää kunnossa ja auraa Ylikiimingintien asukas rakentaa ja kunnossapitää rakennuspaikalle johtavan tien, kunta auraa yli 50 metrin etäisyydellä lähimmästä tiestä olevan rakennuspaikalle johtavan tien Taulukko 7. Kunnan ja asukkaan kustannukset Kiimingin Lylykkäänjärvellä. Kunta Kotitalous Liikkumiskustannukset - 12 200 /v Koulukuljetukset 1 400 /v - Vesihuolto ja viemäröinti, rakentaminen Kiimingin Vesi rakentaa liitoksen siirtoviemäriin. Liittymismaksut kattavat rakentamiskustannukset. liityntäjohdot ja liittymismaksut noin 7 300 Yksityistiet, rakentaminen - 17 500 Yksityistiet, kunnossapito ja auraus auraus 40 /v kunnossapito 100 /v KERTAKUSTANNUKSET - 24 800 VUOSIKUSTANNUKSET 1 440 /v 12 300 /v 31