Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 Kokousaika 15:30-17:16 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Läsnä Jäsenet Muut Rautava, Risto puheenjohtaja Soininvaara, Osmo varapuheenjohtaja Andersson, Hennariikka Loukoila, Eija Lovén, Jape Moisio, Elina Niiranen, Matti poissa: 165 Packalén, Tom Välimäki, Heta Penttilä, Hannu Tenkula, Tarja Aho, Mikko Karsimus, Outi Lehmuskoski, Ville Manninen, Rikhard Veltheim, Olavi Mäntymäki, Heikki Holappa, Miia-Riina Mattsson, Anne Kostio, Harri Heinonen, Jaakko Rainio, Elias Karppinen, Anne Lybeck, Kajsa apulaiskaupunginjohtaja saapui 15:33, poistui 16:56, läsnä: 159-162 kaupunginhallituksen edustaja saapui 15:32 virastopäällikkö hallintopäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö viestintäpäällikkö lakimies palvelupäällikkö it-tukihenkilö liikenneinsinööri saapui 16:47, poistui 17:15, läsnä: 163 arkkitehti saapui 16:47, poistui 17:15, läsnä: 163 arkkitehti saapui 15:52, poistui 16:08, läsnä: 161 arkkitehti saapui 15:52, poistui 16:08, läsnä:
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 161
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 Asia 159 Vp/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 160 Vp/2 Ilmoitusasiat 161 Vp/3 Erottajan asemakaavan muutosehdotus (nro 12165) 162 Vp/4 Kaupunkisuunnitteluviraston alustava toimintasuunnitelma vuosille 2014-2016, vuoden 2014 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2014-2016 163 Akp/1 Tapulikaupungin Maatullinpuiston eteläosan asemakaavan muutosehdotus (nro 12191) 164 Ykp/1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen jatkamiseksi Östersundomin alueelle (nro 12203) 165 Akp/2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon asettamiseksi Helsingin kaupunginteatterin tontille (nro 12197) 166 Lsp/1 Asesepäntien jalankulkuvalot Läkkisepänkujan kohdalla 167 Lsp/2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle talousarvioaloitteesta, joka koskee Vuosaaren sillan peruskorjauksen sekä kevyen liikenteen sillan suunnittelun ja rakentamisen aikaistamista vuodelle 2014 168 Pj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (48) Vp/1 159 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Andersson (varalla Niiranen) ja Moisio (varalla Loukoila) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. virastopäällikkö Mikko Aho Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. virastopäällikkö Mikko Aho
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 2 (48) Vp/2 160 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi asemakaavaosaston ja liikennesuunnitteluosaston ilmoitukset. Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Marja Laulumaa, hallintosihteeri, puhelin: 310 37344 marja.laulumaa(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi seuraavat asemakaavaosaston ja liikennesuunnitteluosaston ilmoitukset: Asemakaavaosaston ilmoitukset 1 Kaupunkisuunnitteluvirastossa on valmisteltu osayleiskaavaa Vartiosaareen 4.1.2012 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Suunnitteluperiaatteiden laadintaa varten on tehty kolme erilaista maankäyttövaihtoehtoa, joista on mahdollisuus keskustella ja kertoa mielipiteensä alkukesän aikana. Vaihtoehto A:ssa saari avataan yleiseen virkistyskäyttöön, kun se liitetään silloilla mantereeseen. Kahdessa muussa vaihtoehdossa Vartiosaareen tulee myös asumista sekä virkistys- ja muita palveluita. Vaihtoehto B on pientalovaltaisen asumisen ja vaihtoehto C tiiviimmän sekä kerrostaloja että pientaloja sisältävän asumisen tarkastelu. Maankäyttövaihtoehdot ja osa tehdyistä selvityksistä ovat esillä 27.5. 20.6.2013 Vartiosaari-ilta on keskiviikkona 5.6.2013 klo 17.30 20 info- ja näyttelytila Laiturilla, osoitteessa Narinkka 2. Suunnittelijat ovat tavattavissa myös Vartiosaaren Iso-Hovissa perjantaina 7.6.2013 klo 14 17. Tämän jälkeen klo 17.45 alkaa saaressa kävelykierros, jonka lähtö on Vartiosaaren Reposalmen puoleiselta vuorovenelaiturilta. Kävelykierros päättyy samaan paikkaan klo 19.45. Vuorovene Vartiosaareen lähtee Hakaniemestä klo 17 ja Vartiosaaresta takaisin Hakaniemeen klo 19.45.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 3 (48) Vp/2 2 Kaavaa valmistelee arkkitehti Ritva Luoto, puhelin 310 37294, sähköposti ritva.luoto@hel.fi. Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavaa Itäisen saariston alueelle. Itäisen saariston asemakaava-alueeseen kuuluu 62 saarta, luotoa ja karia. Aluetta rajaavat lännessä Laajasalo ja Santahamina, ja idässä Helsingin ja Sipoon välinen raja. Asemakaavan tavoitteena on kehittää saariston monipuolisempaa, ympärivuotistakin käyttöä sekä lisätä vapaa-ajan ja matkailun mahdollisuuksia. Saarien avoimuutta ja tavoitettavuutta parannetaan. Alueen suunnitteluperiaatteet on hyväksytty vuonna 2009. Asemakaavaluonnosta on valmisteltu 11.3.2008 päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaan. Alustava asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2012. Kaavaluonnos ja muuta valmisteluaineistoa on esillä 22.5. 12.6.2013. Keskustelutilaisuudet järjestetään osa-alueittain seuraavasti: Satamasaari, Pikku Satamasaari, Pikku-Niinisaari (kaupungin kiinteistöt), Huomenlahja, Läntinen Neitsytsaari, Iso Iiluoto, Malkasaari, Kotiluoto, Villaluoto, Tupsu, Nuottakari, Pihlajaluoto, Pihlajaluodonkupu, Välikarit, Hattusaari, Villinginluoto Maanantai 27.5.2013 klo 17 Paikka: Kaupunkisuunnitteluviraston auditorio Kalliosaari, Kivisaari, Karhusaari, Pikku Leikosaari, Iso Leikosaari, Louesaari, Tammakari, Tammaluoto, Tammaletto, Itä-Villinki, Harjaluoto, Pitkäpaasi, Kutupaasi, Hintholma, Neitsytsaari, Hernesaari, Kuusiluoto Maanantai 27.5.2013 klo 19 Paikka: Kaupunkisuunnitteluviraston auditorio Villinki, Pukkiluoto, Sikosaari, Varviluoto Maanantai 27.5.2013 klo 17 Paikka: Kaupunkisuunnitteluviraston auditorio Pikku-Niinisaari, Kajuuttaluodot, Itäinen Neitsytsaari, Kallioluoto, Kalliosaarenluoto, Haapasaari, Santinen, Läntinen ja Itäinen Iiluoto, Iso
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 4 (48) Vp/2 ja Pieni Villasaari, Kutusärkkä, Kuminapaasi, Kärkipaasi, Tiirapaasi, Viklaskivi, Hyljepaadet, Pitkärivi Maanantai 3.6.2013 klo 19 Paikka: Kaupunkisuunnitteluviraston auditorio Kaavaa valmistelee arkkitehti Johanna Backas, p. 310 37286 3 4 5 Tonteille osoitteissa Gunillantie 2 8a on suunniteltu uusia asuinkerrostaloja vanhoja täydentämään. Päivittäistavarakauppa sijoittuisi talon alakertaan Gunillantie 8:aan. Viheralueelle Gunillantien ja Svanströminkujan kulmaukseen on suunniteltu viisi uutta asuinkerrostaloa. Kaavaluonnos havainnekuvineen on esillä 27.5. 17.6.2013. Keskustelutilaisuus on keskiviikkona 29.5. klo 18 20 Tahvonlahden koululla, osoitteessa Gunillantie 12. Kaavaa valmistelee arkkitehti Petteri Erling, puhelin 310 37467, petteri.erling@hel.fi Taloyhtiöiden hakemuksista Aittatien pohjoispään kerrostaloryhmää suunnitellaan täydennettäväksi neljällä uudella nelikerroksisella asuinkerrostalolla. Keskustelutilaisuus on 3.6. klo 17.30 19.30 Konalan kirkossa, Kyntäjäntie 4. Kaavaa valmistelee arkkitehti Mikael Ström, puhelin 310 37470, mikael.strom@hel.fi Herttoniemenrannassa suunnitellaan asuinrakentamista ja pohjakerrokseen liiketiloja sekä julkista puistikkoa osoitteessa Laivalahdenkaari 1. Asemakaavaluonnos on valmistunut.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 5 (48) Vp/2 6 Keskustelutilaisuus järjestetään 5.6.2013 klo 17 19 Herttoniemen alaasteella, osoitteessa Peter Wetterintie 5 (teatteriaula, sisäänkäynti pääovesta). Kaavaa valmistelee arkkitehti Mikko Näveri, puh. 09 310 37331 Herttoniemenrannassa suunnitellaan asuinrakentamista ja rantakahvilaa osoitteessa Reginankuja 3. Asemakaavaluonnos on valmistunut. Keskustelutilaisuus järjestetään 5.6.2013 klo 17 19 Herttoniemen alaasteella, osoitteessa Peter Wetterintie 5 (teatteriaula, sisäänkäynti pääovesta). Kaavaa valmistelee arkkitehti Mikko Näveri, puh. 09 310 37331 Liikennesuunnitteluosaston ilmoitus 1 2 Veturitien liikennesuunnitelmassa Pasilan tornialueen kohdalle on tulossa 264 metriä pitkä betonitunneli kadun alle. Liikennesuunnitelma on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 23.4.2013. Rakennusvirastossa laaditaan Veturitien yleissuunnitelman tarkistus sekä katusuunnitelmat. Liikennesuunnitelma on esillä 20.5. 10.6.2013. Esittely- ja keskustelutilaisuus on maanantaina 27.5. klo 18 19.30 Pasilan kirjaston auditoriossa, osoitteessa Kellosilta 9. Suunnitelman valmistelija on liikennesuunnittelija Harri Verkamo, puhelin 310 37127, harri.verkamo@hel.fi Kaupunkisuunnitteluvirasto järjestää yhteistyössä rakennusviraston ja HSL:n kanssa asukkaille suunnatun Töölön liikenneilta -tapahtuman, jossa esitellään useampia alueen ajankohtaisia suunnitteluhankkeita. Tärkeimmät esiteltävät hankkeet ovat Töölöntorin pysäköintisuunnitelmat, Mechelininkadun vaihtoehtotarkastelut ja Runeberginkadun pyörätiesuunnitelma. Tapahtumaan liittyvässä näyttelyssä esitellään myös Pisararadan Töölön asemaa, Topeliuksenkadun raitiotiesuunnitelmia, Töölön katupuiden kuntoa sekä raitiolinjojen nopeuttamissuunnitelmaa. Töölön liikenneilta -tapahtuma on torstaina 30.5. kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa, Kansakoulukatu 3. Tilaisuus
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 6 (48) Vp/2 alkaa klo 16 18 näyttelyllä ja keskustelutilaisuus auditoriossa on klo 18.00 20.00. Töölöntorin pysäköintisuunnitelmaa valmistelee liikenneinsinööri Topi Vuorio, p. 310 37235, Mechelininkadun suunnitelmia valmistelee liikenneinsinööri Mika Kaalikoski, p. 310 37433, Runeberginkadun pyörätiesuunnitelmaa valmistelee liikenneinsinööri Niko Palo, p. 310 37220, Kaupunkisuunnittelulautakunnan esille ottamat asiat Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Marja Laulumaa, hallintosihteeri, puhelin: 310 37344 marja.laulumaa(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 7 (48) Vp/3 161 Erottajan asemakaavan muutosehdotus (nro 12165) HEL 2012-006973 T 10 03 03 Ksv 0888_6, Erottaja, karttaruutu G3 4918 T1 Päätös päätti lähettää 21.5.2013 päivätyn 3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) katu- ja katuaukioalueita, a-b-c-d alueella -8 tason yläpuolinen tila, koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12165 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaisen vastineen esitettyyn mielipiteeseen. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Kajsa Lybeck, arkkitehti, puhelin: 310 37052 kajsa.lybeck(a)hel.fi Anne Karppinen, arkkitehti, puhelin: 310 37200 anne.karppinen(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti (rakennussuojelu), puhelin: 310 37218 riitta.salastie(a)hel.fi Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258 anu.lamminpaa(a)hel.fi Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: +358931037458 niina.strengell(a)hel.fi Pekka Nikulainen, liikenneinsinööri (liikennesuunnittelu), puhelin: 310 37122 pekka.nikulainen(a)hel.fi Seija Narvi, insinööri (teknistaloudellinen suunnittelu), puhelin: 310 37255 seija.narvi(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12165 kartta, päivätty 21.5.2013 4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12165 selostus, päivätty 21.5.2013 5 Havainnekuva 21.5.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 8 (48) Vp/3 Otteet 6 Liikennesuunnitelma 11.12.2012 7 Erottaja, maanalaiset tilat 8 Vuorovaikutusraportti 21.5.2013 9 Stockmann Oyj Abp:n mielipide 10 Viranomaisten kannanotot - Päätöshistoria 11 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12165 selostus, päivätty 21.5.2013, päivitetty Kslk:n 21.5.2013 päätöksen mukaiseksi Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 8 Päätösehdotus päättänee lähettää 21.5.2013 päivätyn 3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) katu- ja katuaukioalueita, a-b-c-d alueella -8 tason yläpuolinen tila, koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12165 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaisen vastineen esitettyyn mielipiteeseen. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa Erottajan katutilan muuttamisen katuaukioksi. Kaava-alue liitetään osaksi kävelykeskustaa ja Esplanadin kaupunkitilaa. Kaupunkikuvan kannalta merkittävät puurivit ja -ryhmät säilytetään. Linja-autoliikenteen päätepysäkkijärjestelyt poistuvat aukiolta. Ajoramppi puretaan. Autottomalle aukiolle saa sijoittaa 15 m² kioskin ja siihen liittyvän ulkotarjoilualueen. Mannerheimintielle tulee uusi suojatie Erottajalta Bulevardille. Alueen sijainti Alue sijaitsee Esplanadin puiston länsipäässä Ruotsalaisen teatterin edustalla. Kaava-alueeseen kuuluvat Erottaja ja sitä ympäröivät Mannerheimintien sekä Pohjois- ja Eteläesplanadin katualueet. Lähtökohdat
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 9 (48) Vp/3 Asemakaavan muutoksen sisältö Erottaja sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009, Esplanadi Bulevardi). Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on puistoaluetta ja kävelykeskustaaluetta sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä. Maanalaisessa yleiskaavassa on suunniteltu metrotunneli Erottajan aukion alapuolelle tasolle -25. Alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1836, 1875, 1935, 1966 ja 1971. Asemakaavoissa kaava-alue on katualuetta. Erottajan pysäköintiluolan maanalainen voimassa oleva asemakaava vuodelta 2000 ulottuu kaava-alueen eteläosan alle tason -8 alapuolelle. Asemakaava-alueen viereisessä Ruotsalaisen teatterin asemakaavassa vuodelta 2010 korttelialueen eteläpuolella on Erottajan katuaukion osa, jota saa käyttää teatterikiinteistön huoltoajoon ja jonka alapuolelle saa sijoittaa 600 m² teatterin tiloja. Kaava-alue tulee liittää osaksi Erottajan kehitettävää katuaukiokokonaisuutta ja Esplanadipuistoa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.12.2012 hyväksymässä Erottajan liikennesuunnitelmassa Erottajan katutila on merkitty katuaukioksi. Mannerheimintien ja Bulevardin liittymään on esitetty uusi suojatie. Suunnitelmassa on esitetty korvaavat pysäkkijärjestelyt Erottajan aukion poistuttua linja-autoliikenteen päätepysäkkikäytöstä. Aiemmin päätettyä Mannerheimintien itäreunan pyöräkaistajärjestelyä on tarkennettu. Kaupunki omistaa katualueet. Erottajalla olevan ajorampin ja maanalaisen väestönsuojatilan omistaa Stockmann Oyj Abp. Rampin kyljessä olevan maanalaisen sähkönsyöttöaseman omistaa HKLliikelaitos. Sen ylläpidosta ja huollosta vastaa Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy. Asemakaavan muutos mahdollistaa Erottajan muuttamisen autottomaksi oleskelu- ja jalankulkualueeksi, johon saa sijoittaa 15 m² kioskin ja ulkotarjoilualueen sekä vesiaiheita, taidetta ja oleskelupaikkoja. Erottajan kaupunkitila on merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ympäristökokonaisuudeksi (sk). Katuaukion alapuolella saa olla sähkönsyöttöasema, väestönsuoja sekä muita teknisiä tiloja, joiden jalankulun huoltoyhteys liitetään kioskirakennukseen. Aukiolle saa rakentaa myös huoltoluukun maanalaisiin tiloihin.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 10 (48) Vp/3 Asemakaavan muutoksen vaikutukset Toteutus Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Katuaukiokokonaisuudesta tulee laatia julkisen tilan yleissuunnitelma sekä sen osana julkisen tilan valaistuksen kokonaissuunnitelma. Asemakaava turvaa kaupunkikuvan kannalta, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristökokonaisuuden säilymisen. Alue liitetään kävelykeskustan julkisen kaupunkitilan ja Esplanadipuiston kokonaisuuteen. Aukio muuttuu autottomaksi oleskelualueeksi, jossa on tilaa myös tapahtumille, taiteelle ja vesiaiheille. Asemakaava parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita sekä varmistaa puistokatujen ja aukion puiden säilymisen. Asemakaavan mukaan alueelle tulee laatia yleissuunnitelma katuaukiokokonaisuudesta sekä sen osana julkisen tilan valaistuksen kokonaissuunnitelma. Suunnitelman kustannusennuste on 2,5 miljoonaa euroa ja se toteutetaan taloussuunnitelmakaudella 2015 2018. Arvioitu toteutusvuosi on 2016. Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 10.3.2009). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muutosluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 18.3. 8.4.2009 ja viraston internetsivuilla. Suunnittelualueeseen kuului nyt käsiteltävän osa-alueen lisäksi Ruotsalainen teatteri ja Teatteriesplanadi. Teatteria koskeva asemakaavan muutos on tullut voimaan vuonna 2010. Teatteriesplanadi on tarkoitus liittää osaksi myöhemmin valmisteltavaa Esplanadipuiston kokonaisuutta koskevaa kaavahanketta. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä HKL:n, Helsingin Energian ja Helenin, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, kaupunginmuseon,
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 11 (48) Vp/3 Jatkotoimenpiteet Esitetyt mielipiteet kiinteistöviraston, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen, HSL:n sekä Museoviraston kanssa. HKL, ympäristökeskus ja kaupunginmuseo ovat jättäneet kannanottonsa asemakaavan muutosluonnokseen. Lisäksi asemakaavan muutosluonnos on esitelty kaupunkikuvaneuvottelukunnassa. Kannanotot kohdistuivat Erottajan aukion suojelu- ja suunnittelukysymyksiin, linja-autojen päätepysäkkeihin, kuljettajien taukotilarakennukseen sekä sähkönsyöttöasemaan. Kannanottojen näkökohdat on otettu huomioon. Luonnoksen nähtävillä olovaiheessa on jätetty kaksi kirjallista mielipidettä, joista molemmat koskivat asemakaavan muutosluonnosta. Mielipiteet koskivat teatterin rakennusalan tarkistamista sekä Stockmannin entisen pysäköintilaitoksen ajoluiskaa, väestönsuojaa sekä sen kyljessä sijaitsevaa raitiotiesähkön syöttöasemaa. Mielipiteet on otettu huomioon asemakaava-aluetta koskevilta osiltaan. Kaavamääräyksiä on muutettu siten, että ohjeellisen kioskin yhteyteen tulee liittää jalankulun yhteys maanalaisista teknisistä tiloista sekä sähkönsyöttöaseman tarvitsemat ilmanvaihtojärjestelyt ja aukiolle saa rakentaa huoltoluukun. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia - liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, rakennuslautakunnan/rakennusvalvontaviraston, HKL:n, pelastuslautakunnan ja ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, ilmatieteenlaitoksen sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. virastopäällikkö Mikko Aho
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 12 (48) Vp/3 Lisätiedot Kajsa Lybeck, arkkitehti, puhelin: 310 37052 kajsa.lybeck(a)hel.fi Anne Karppinen, arkkitehti, puhelin: 310 37200 anne.karppinen(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti (rakennussuojelu), puhelin: 310 37218 riitta.salastie(a)hel.fi Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258 anu.lamminpaa(a)hel.fi Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: +358931037458 niina.strengell(a)hel.fi Pekka Nikulainen, liikenneinsinööri (liikennesuunnittelu), puhelin: 310 37122 pekka.nikulainen(a)hel.fi Seija Narvi, insinööri (teknistaloudellinen suunnittelu), puhelin: 310 37255 seija.narvi(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12165 kartta, päivätty 21.5.2013 4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12165 selostus, päivätty 21.5.2013 5 Havainnekuva 21.5.2013 6 Liikennesuunnitelma 11.12.2012 7 Erottaja, maanalaiset tilat 8 Vuorovaikutusraportti 21.5.2013 9 Stockmann Oyj Abp:n mielipide 10 Viranomaisten kannanotot - Päätöshistoria Otteet Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 8 Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus/Suvi Rämö
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 13 (48) Vp/4 162 Kaupunkisuunnitteluviraston alustava toimintasuunnitelma vuosille 2014-2016, vuoden 2014 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2014-2016 Pöydälle HEL 2013-000880 T 02 02 00 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle viikoksi. Pöydällepanoehdotus: Risto Rautava: Ehdotan, että asia pannaan pöydälle viikoksi. Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä panna asian pöydälle. Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Outi Karsimus, hallintopäällikkö, puhelin: 310 37364 outi.karsimus(a)hel.fi Leila Koivulehto, suunnittelija, puhelin: 310 37343 leila.koivulehto(a)hel.fi Riitta Koski, taloussihteeri, puhelin: 310 37097 riitta.koski(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee hyväksyä alustavan toimintasuunnitelman vuosille 2014 2016, vuoden 2014 talousarvioehdotuksen sekä taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2014 2016 liitteineen lähettää ehdotukset kaupunginhallitukselle viimeistään 24.5.2013 otettavaksi huomioon vuoden 2014 talousarviota ja vuosien 2014-2016 taloussuunnitelmaehdotusta laadittaessa. Kaupunginhallituksen talousarvion laatimisohjeet Kaupunginhallitus on 25.3.2013 hyväksynyt vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2014 2016 laatimisohjeet sekä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 14 (48) Vp/4 lähettänyt ne lauta- ja johtokunnille noudatettavaksi ehdotusten valmistelussa. Hallintokuntien on otettava huomioon strategiaohjelman 2013 2016 linjaukset sekä kaupunginvaltuuston 13.2.2013 käymä raamin lähetekeskustelu. Talousarvion laatimisen yhteydessä viraston on määriteltävä omassa strategiatyössään kaupungin strategiaohjelmasta johdetut oman toimialansa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Valtuusto päättää talousarvion yhteydessä sitovista ja muista toiminnallisesta tavoitteista. Hallintokuntien on esitettävä talousarvion- ja taloussuunnitelmaehdotuksessaan viraston toimintaympäristön keskeiset muutokset sekä niiden vaikutukset talousarvioon sekä arvion palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä. Lisäksi on esitettävä kaupungin strategiaohjelman toteuttaminen viraston toiminnassa, viraston toimenpiteet kaupungin tuottavuusohjelmassa, viraston henkilöstöresurssisuunnitelma sekä tilankäyttösuunnitelma. Hallintokuntien on myös esitettävä sitovat toiminnalliset ja muut tavoitteet, määrälliset ja taloustavoitteet sekä tuottavuuden seurannan tunnusluvut. Hallintokunnat tekevät ehdotuksen investointihankkeistaan talousarviovuodelle 2014 sekä taloussuunnitelmavuosille 2014 2018. Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2014 2016 laatimisohjeiden mukaan lautakunnan tulee lähettää ehdotuksensa kaupunginhallitukselle viimeistään 24.5.2013. Kaupunkisuunnitteluviraston alustava toimintasuunnitelma vuodelle 2014 2016, vuoden 2014 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2014 2016 Kaupunkisuunnitteluviraston talousarvioraamiksi vuodelle 2014 on asetettu 26 451 000 euroa. Raami on euromäärältään samansuuruinen kuin vuosien 2012 ja 2013 talousarvioissa olleet määrärahat. Viraston vuoden 2014 talousarvioehdotus on annetun raamin mukainen. Raami sisältää myös lähiöprojektin käyttöön varatun 473 000 euron määrärahan, mikä on aiempina vuosina ollut kiinteistöviraston talousarviossa. Tämä tarkoittaa viraston määrärahan supistumista 473 000 eurolla. Talousarvioehdotuksen palkkamenot on laskettu olemassa olevien vakanssien mukaisesti nykyisellä palkkatasolla. Mahdolliset tulevat sopimuskorotukset on rahoitettava viraston raamista. Irtaimen omaisuuden perushankintaan ehdotetaan talousarviovuodelle 2014 varattavaksi 750 000 euroa, mikä koostuu atk-laitehankinnoista ja liikennevaloinvestoinneista.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 15 (48) Vp/4 Viraston painopistealueita, tavoitteita ja toimenpiteitä tarkistetaan vielä vuoden 2014 toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä syksyllä 2013. Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014 Kaupunginvaltuustolle raportoitaviksi sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2014 ehdotetaan seuraavia tavoitteita: 1. Laaditaan yleiskaavaluonnos 2. Laaditaan AM-ohjelman mukaisesti asemakaavoja noin 5 500 asunnon rakentamisen mahdollistamiseksi pääosin raideliikenteen palvelualueelle (tämä tarkoittaa noin 500 000 k-m²:n kaavoittamista). 3. Asemakaavoitetusta asuntokerrosalamäärästä on täydennysrakentamista vähintään 125 000 k-m², mikä tarkoittaa noin 1 375 asuntoa 4. Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan kasvaa 0,2 %-yksikköä edellisvuoden toteumasta (73,6 % vuonna 2012) 5. Joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä kasvaa 0,2 %- yksikköä edellisvuoden toteumasta (18,9 % vuonna 2012) Muut toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014 1. Turvataan elinkeinoelämän toimivuus laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteen ja saavutettavuuden kannalta hyville paikoille 2. Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa verrattuna vuoden 2012 tasoon (74,4 %). Tavoite mitataan vuosina 2014 ja 2016. 3. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa 4. Yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa tuetaan toimia, jotka edistävät pyöräilyä. Tavoitteena on pyöräilyn lisääminen ja turvallisuuden edistäminen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 16 (48) Vp/4 Henkilökuntajärjestöjen kannanotto Henkilöstötoimikunta on hyväksynyt alustavan toimintasuunnitelman sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 25.4.2013. Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Outi Karsimus, hallintopäällikkö, puhelin: 310 37364 outi.karsimus(a)hel.fi Leila Koivulehto, suunnittelija, puhelin: 310 37343 leila.koivulehto(a)hel.fi Riitta Koski, taloussihteeri, puhelin: 310 37097 riitta.koski(a)hel.fi Tiedoksi Kaupunginhallitus Päätöshistoria 16.04.2013 126 HEL 2013-000880 T 02 02 00 Päätös päätti merkitä tiedoksi vuoden 2014 raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2014 2016 laatimisohjeet merkitä kaupunginvaltuuston 13.2.2013 käymän talousarvioehdotuksen valmistelua koskevan lähetekeskustelun tiedoksi määrätä, että viraston on esiteltävä lautakunnalle 19.4.2013 mennessä ehdotuksensa investointimenoiksi niiltä osin kuin on kysymys toisen lautakunnan käyttöön osoitettavista määrärahoista määrätä, että viraston on esiteltävä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa perusteluteksteineen sekä luetteloineen ja laskelmineen henkilöstöstä lautakunnalle 24.5.2013 mennessä käsitellä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 21.5.2013.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 17 (48) Vp/4 Lisätiedot hallintopäällikkö Outi Karsimus Outi Karsimus, hallintopäällikkö, puhelin: 310 37364 outi.karsimus(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 18 (48) Akp/1 163 Tapulikaupungin Maatullinpuiston eteläosan asemakaavan muutosehdotus (nro 12191) Pöydälle HEL 2011-006568 T 10 03 03 Ksv 0627_1, Tapulikaupungin liikuntapuisto, Maatullinpuisto, Suopursuntie 3 ja 6, karttaruutu J8/P1, R1 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle viikoksi. Pöydällepanoehdotus: Heta Välimäki: Pyydän asian pöydälle. Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä panna asian pöydälle. Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Elias Rainio, arkkitehti, puhelin: 310 37275 elias.rainio(a)hel.fi Jaakko Heinonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37118 jaakko.heinonen(a)hel.fi Mervi Nicklen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37221 mervi.nicklen(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248 peik.salonen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee lähettää 21.5.2013 päivätyn 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapanila) korttelin 39330 tontin 6, korttelin 39331 tontin 11, puisto- ja katualueiden sekä 40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki) urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden, puistoja yleisten pysäköintialueiden sekä kaupunginosan rajan (muodostuvat uudet korttelit 39347 39350) asemakaavan muutosehdotuksen nro 12191 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 19 (48) Akp/1 Tiivistelmä Alueen sijainti Lähtökohdat Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutos tekee mahdolliseksi 44 uuden erillispientalotontin rakentamisen Maatullinpuiston etelälaidalle. Lisäksi mahdollistetaan puistoalueiden ja ulkoilureittien uudistaminen, liikuntapuiston uudet kenttä- ja pysäköintijärjestelyt sekä urheiluhallin rakentaminen urheilupuiston länsireunalle. Nykyiset viljelypalstat rajataan omaksi alueeksi ja sen toimintaa tehostetaan uusilla palstoilla ja pysäköintijärjestelyillä. Suopursuntien päädyn nykyisestä kääntöpaikasta tarpeettomaksi jäävä katualue on liitetty siihen rajautuviin nykyisiin tontteihin. Samalla kyseisten tonttien tehokkuusluku ja kaavamääräykset on tarkistettu nykykäytännön mukaisiksi. Uutta kerrosalaa asumiseen muodostuu yhteensä 6 721 k- m². Uusia asukkaita alueelle tulee noin 170. Alue sijaitsee Tapulikaupungin asuinalueen eteläreunalla. Helsingin kaupungin rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto, liikuntavirasto sekä lähiöprojekti teettivät talvella 2011 2012 Tapulikaupungin liikuntapuiston ja Maatullinpuiston yleissuunnitelman. Tavoitteena oli luoda alueen puistoille selkeä, tyylikäs ja aikaa kestävä suunnitteluratkaisu, jossa erilliset toiminnalliset puistoalueet liittyvät saumattomasti kokonaisuuteen. hyväksyi 28.9.2006 Tapulikaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnitelman ja suunnitteluperiaatteet. Yleissuunnitelmassa Maatullinpuiston eteläreuna on merkitty pientalotyyppiseen täydennysrakentamiseen tonttitehokkuudella e = 0,32 0,35. Enimmäiskerrosluvuksi on merkitty kaksi. Suunnitteluperiaatteet ovat esityslistan liitteenä. Suunnittelualueen pohjoispuolella on tullut 11.1.2013 voimaan kaavamuutos nro 11965, jossa on yleissuunnitelmien mukaisesti osoitettu rakennuspaikka uudelle leikkipuistorakennukselle. Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kaupunkipuistoa. Kaavaehdotus poikkeaa yleiskaavasta siten, että uutta asumista on sijoitettu osittain kaupunkipuiston alueelle, kuitenkin siten, että tärkeä viheryhteys ja alueen puistomainen luonne säilyy.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 20 (48) Akp/1 Alueella voimassa olevien asemakaavojen (vuosilta 1973 2007) mukaan alue on pääosin urheilu-, lähivirkistys- ja puistoaluetta. Lisäksi suunnittelualueeseen sisältyy kaksi pientalotonttia, joiden nykyinen tehokkuusluku on e = 0,2. Nykyiset asuintontit ovat yksityisomistuksessa. Helsingin kaupunki omistaa muun suunnittelualueen. Suunnittelualueeseen kuuluu Maatullinpuiston puistoaluetta, Tapulikaupungin liikuntapuisto, leikkipuisto Tapuli, sekä näihin liittyvät koira-aitaus, yleinen pysäköintitontti ja viljelypalsta-alue. Lisäksi alueeseen kuuluu yksityiset asuintontit osoitteissa Suopursuntie 3 ja 6 sekä katualueita. Leikkipuistossa on huonokuntoinen yksikerroksinen rakennus ja leikkipuistorakenteita. Liikuntapuistossa on yksikerroksinen huoltorakennus sekä pelikenttiä. Maatullinpuisto on julkisine palveluineen toiminnallisesti vilkas kaupunginosapuisto. Suunnittelualue on osa laajempaa puistoketjua, jonka läpi kulkevat tärkeät seudulliset ulkoilureitit. Asemakaavan muutoksen sisältö ja sen perustelut Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Tapulikaupungin kerrostaloalueen ja Tapaninkylän pientaloalueen asuntokannan täydentäminen ja monipuolistaminen lapsiperheille soveltuvalla tiiviillä ja matalalla pientalovaltaisella asuinrakentamisella. Maatullinpuiston suunnittelun tavoitteena on luoda kaupunginosat yhdistävä avoin ja selkeä keskuspuisto, jonka ytimessä olevat Maatullin ala-asteen ja leikkipuiston Tapulin piha-alueet yhdistetään puiston uudeksi toiminnalliseksi keskukseksi, asukaspuistoksi. Kortesuontien ja Moisiontien jatkettujen sekä uudelleen linjattujen asuntokatujen varteen on suunniteltu 44 uutta rakennuspaikkaa kaksikerroksisille erillispientaloille. Koska uudet asuinkorttelit tukeutuvat Tapaninkylän nykyisen kaupunginosan kunnallisteknisiin verkostoihin ja katuihin, on kaupunginosan raja siirretty siten että katujen jatkeet ja uudet tontit sisältyvät Tapaninkylän kaupunginosaan. Rakennusoikeudet vaihtelevat tonteilla 145 180 k-m²:n välillä. Ohjeellisten kaavatonttien rakennusoikeudet vastaavat likimäärin tehokkuuslukua e = 0,30. Uusien erillispientalotonttien kerrosala on yhteensä 6 560 k-m². Kaavamääräysten mukaan tonteille on mahdollista sijoittaa esim. Helsinki-pientaloja. Kaksi nykyistä pientalotonttia on merkitty asuinpientalojen korttelialueiksi (AP) ja niiden kaavamääräykset on päivitetty nykykäytäntöä vastaaviksi. Tehokkuusluku on nostettu 0,25:een. Asuinpientalotonteille syntyy uutta kerrosalaa noin 161 k-m².
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 21 (48) Akp/1 Asemakaavan muutoksen vaikutukset Maatullinpuiston keskiosa on puistoa (VP). Alueen kokoa ja rajautumista liikuntapuistoon sekä uusiin asuinkortteleihin on muutettu tehtyjen yleissuunnitelmien ja suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Liikuntapuiston alueelle on merkitty rakennusala (n. 8 550 m²) urheiluhallille, jonka tulee materiaaleiltaan ja väriltään sopia ympäristöön. Rakennuksen enimmäiskorkeus on rajattu 19 metriin ja sen etelä- ja itäreunaa tulee maisemoida vähintään 2 metriä korkealla istutettavalla kumpareella. Rakennukseen saa sijoittaa kahvilan. Kaavassa on myös tilavaraukset mahdollisille tekojääkentille ja niiden jäähdytyslaitteistoille sekä pukusuoja- ja huoltorakennukselle. Kahdelle eri rakennusalalle on mahdollista toteuttaa huoltorakennuksia enintään yhteensä n. 1 175 m². Liikuntapuiston nykyistä pysäköintialuetta laajennetaan vähintään 100 autolle. Viljelypalsta-alueen nykyinen toiminta voi jatkua ja kaavamuutoksen myötä hieman laajentua. Nykyisen Maatullinpuiston koira-aitauksen toiminta siirtyy alueen luoteiskulmassa toimivaan Vaskipellonpuiston koira-aitaukseen. Leikkipuisto Tapulin toiminta on tarkoitus siirtää lähemmäs koulurakennusta nykyisen rakennuksen tullessa elinkaarensa päähän. Alueen maaperä on savea. Rakennukset ja muut painumille herkät rakenteet perustetaan tukipaaluin. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelu on otettu huomioon asuinhuoneiden ulkokuoren ääneneristävyyttä koskevin määräyksin. Uusi rakentaminen täydentää Tapulikaupungin rakennettua ympäristöä sekä tuo elävyyttä ja vaihtelevuutta 1970 1980-lukujen elementtikerrostalojen ja 1 2-kerroksisen pientaloalueen rajalle. Täydennysrakentamisen myötä alueen väestöpohja monipuolistuu, edellytykset nykyisten palvelujen ylläpitämiseksi paranevat ja alueen kerrostalovaltainen asuntokanta täydentyy erityisesti lapsiperheiden kysyntään vastaavilla rakennus- ja asuntotyypeillä. Asemakaavan toteuttaminen vahvistaa olemassa olevan teknisen huollon verkoston käyttöä. Uudisrakentaminen lisää jonkin verran ajoneuvoliikennettä Henrik Forsiuksen tiellä sekä Tapulikaupungintien ja Maatullinpuiston välisen alueen katuverkossa. Liikenne uusille tonttikaduille on pyritty hajauttamaan tasaisesti alueen nykyiseen katuverkkoon, jotta lisäyksen vaikutus jää kullakin kadulla kohtuulliseksi. Kevyen liikenteen reittien linjaukset muuttuvat puistoalueella hieman, mutta niiden välityskyky ja virkistysarvot säilyvät ennallaan.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 22 (48) Akp/1 Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Maatullinpuiston viher- ja virkistysalueet vähenevät määrällisesti jonkin verran, mutta tärkeät viheryhteydet ja puistokokonaisuudet säilyvät. Laajan puiston virkistysarvot eivät oleellisesti muutu. Virkistysalueiden palvelutaso paranee leikkipuiston ja liikuntapuiston rakentumisen myötä. Leikkipuiston toiminta siirtyy koulun yhteyteen avaten mahdollisuuksia sisä- ja ulkotilojen käyttöön nykyistä joustavammin. Piha-alueiden uudelleenjärjestelyt tekevät myös alueen iltakäytön lisäämisen mahdolliseksi. Iltakäytön lisääminen ja puiston laidalle sijoittuva täydennysrakentaminen parantaa myös puistoalueen, leikkipuiston ja koulun pihan sosiaalista kontrollia. Suuri osa puistoalueen kehämäisistä valleista voidaan säilyttää, kuten kaupunkisuunnittelulautakunta Tapulikaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnitelman hyväksyessään edellytti. Liikuntahallin rakentaminen alueen länsireunaan rajaa osaltaan nykyistä avointa puistonäkymää, muttei metsän reunalle sijoitettuna katkaise Maatullinpuiston suurmaisemaa eikä aiheuta haittaa metsän linnustolle. Maatullinpuiston nykyinen pienehkö koira-aitaus poistuu käytöstä, mutta sen toiminta siirtyy Puustellinmetsän reunalle uuden, suuremman koira-aitauksen yhteyteen vähemmän leikkipuistoa ja asumista häiritsevään paikkaan. Uusi koira-aitaus on jo rakennettu ja käytössä. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia 6,8 miljoonaa euroa. Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 18.11.2011). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2011, 2012 ja 2013 kaavoituskatsauksissa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 8.12.2011. Kaavatyön aikana suunnittelualueeseen lisättiin kaksi yksityistä asuintonttia Suopursuntien päädyssä sekä osa Suopursuntien ja Parmaajantien katualuetta. Tapulikaupungintien eteläpuolen ja Maatullin ala-asteen ympäristön kaavamuutoksen nro 11965 valmistelun yhteydessä järjestettiin vuonna 2009 koululaisille 2 kävelykierrosta ja leikkipuistolasten vanhemmille 2 keskustelutilaisuutta leikkipuisto Tapulin tiloissa. Kävelykierroksilta ja leikkipuistossa järjestetyistä tilaisuuksista kerättyä informaatiota on käytetty hyödyksi myös tämän kaavamuutoksen pohjaksi tehdyn
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 23 (48) Akp/1 Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet Tapulikaupungin liikuntapuiston ja Maatullinpuiston yleissuunnitelman valmistelussa. Lisäksi järjestettiin Maatullin ala-asteella kaksi yhteistyötilaisuutta, joissa kuultiin paikallisten toimijoiden (leikkipuisto, päiväkoti ja viljelypalsta-alue), asukasjärjestöjen ja urheiluseurojen näkemyksiä alueen kehittämiseen. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin (16.11.2011) konsulttityötä aloitettaessa ja toinen (4.4.2012) ennen konsulttityön suunnitelmien lopullista valmistumista. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä 29.10. 16.11.2012. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 5.11.2012. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energia -liikelaitoksen, Helen Sähköverkko Oy:n, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, rakennusviraston, liikuntaviraston, sosiaaliviraston, opetusviraston ja kiinteistöviraston sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen (nykyinen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) kanssa. Viranomaisten lausunnot kohdistuivat lentomelun torjuntaan, puiston toimintojen sijoitteluun, teknisiin mitoituksiin ja kaavamerkintöihin. Lausunnoissa esille nostetut asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa. Rakennusviraston lausunnon johdosta kaavamerkintöihin ja katualueiden mitoituksiin on tehty pieniä muutoksia. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 55 mielipidettä, joista 20 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 35 asemakaavan muutosluonnosta. Mielipiteistä kolme oli adresseja, joiden allekirjoittajien lukumäärät olivat 194, 34 ja 12. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa ja puhelimitse. Saapuneet mielipidekirjeet (55 kpl) liitteenä. Saadut mielipiteet kohdistuivat erityisesti liitteenä olevaan Tapulikaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnitelmaan ja suunnitteluperiaatteisiin (kaupunkisuunnittelulautakunta 28.9.2006). Mielipiteissä suurimpana huolen aiheena oli puisto- ja viheralueiden pieneneminen ja viihtyvyyden huononeminen. Asukkaat olivat huolissaan liikenteen lisääntymisestä, rakennustöiden häiriöistä sekä vaikutuksista nykyisten asuinrakennusten perustuksiin. Lisäksi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 24 (48) Akp/1 Jatkotoimenpiteet kritisoitiin kaavoituksen tehokkuusajattelua, jossa alueen uudisrakennuksille on määritelty eri tehokkuusluku kuin vanhalla pientaloalueella. Uutta urheiluhallia vastustettiin mm. näköalojen huononemiseen vedoten. Lisäksi mielipiteissä kiinnitettiin paljon huomiota kaavoituksen periaatteisiin ja vuorovaikutuksen käytäntöihin. Myös täydennysrakentamista puoltavia ja laajaa vuorovaikutusta kiittäviä mielipiteitä saatiin kaavan valmistelun eri vaiheissa. Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että kaavaluonnokseen tehtiin pieniä muutoksia, mutta suunnitelman perusratkaisu pysyi samankaltaisena. Erillispientalotonttien yhteenlaskettua rakennusoikeutta on kaavaluonnosvaiheen jälkeen hieman pienennetty. Urheiluhallista saatuja mielipiteitä on otettu huomioon sen maisemointia ja rakentamista koskevissa kaavamääräyksissä. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin. Vuorovaikutusraportin liitteenä on muistiot keskustelutilaisuuksista. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, liikuntaviraston, varhaiskasvatusviraston, opetusviraston, pelastuslautakunnan ja ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Uudenmaan liiton sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Elias Rainio, arkkitehti, puhelin: 310 37275 elias.rainio(a)hel.fi Jaakko Heinonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37118 jaakko.heinonen(a)hel.fi Mervi Nicklen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37221 mervi.nicklen(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 25 (48) Akp/1 Liitteet Otteet peik.salonen(a)hel.fi 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12191 kartta, päivätty 21.5.2013 4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12191 selostus, päivätty 21.5.2013 5 Tapulikaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnitelma ja suunnitteluperaatteet (Kslk 28.9.2006) 6 Tapulikaupungin liikuntapuiston ja Maatullinpuiston yleissuunnitelman havainnekuva (18.5.2012) 7 Tilastotiedot 8 Vuorovaikutusraportti 21.5.2013 sekä keskustelutilaisuuksien 8.12.2011 ja 5.11.2012 muistiot 9 Mielipidekirjeen lähettäneet -luettelo 10 Mielipidekirjeet 11 Tapulikaupungin Maatullinpuiston eteläosan asemakaavan muutosehdotus (nro 12192) - osa päätöshistoriaa Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 7 Liite 8 Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus/Suvi Rämö Päätöshistoria Yleistä Rakennusvirasto 14.11.2012 HEL 2011-006568 T 10 03 03 Asemakaavan muutosluonnos koskee 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapanila) korttelin 39330 tonttia 6, korttelin 39331 tonttia 11, puisto- ja katualueita sekä 40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki) urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, puisto- ja yleistä pysäköintialuetta sekä kaupunginosan rajaa. Asemakaavan muutosluonnoksessa muodostuvat uudet korttelit 39347-39350. Asemakaavan muutosluonnos mahdollistaa 44 uuden pientalon rakentamisen Maatullinpuiston etelälaidalle. Yhteydet uusille
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 26 (48) Akp/1 erillispientalotonteille on esitetty jatkamalla nykyistä katuverkkoa pohjoiseen. Olemassa olevan pientaloalueen tonttien tehokkuuslukua ja kaavamääräyksiä on tarkistettu nykykäytännön mukaisiksi. Maatullinpuiston virkistysalueen kokonaisuuden kehittämiseksi asemakaavan muutosluonnokseen on merkitty alueen käytäväyhteyksiä, liikuntapuiston kenttä- ja pysäköintijärjestelyjä sekä lisätty mahdollisuus rakentaa urheiluhalli. Uusi asuntorakentaminen on osoitettu Yleiskaava 2002:n kaupunkipuistoksi merkitylle alueelle. Asemakaavan muutosluonnoksessa viheralueeksi edelleen jäävä alue on kuitenkin niin laaja, että erilaiset kaupunkipuiston toiminnot ja maakuntakaavan viheryhteys pystytään turvaamaan täydennysrakentamisesta huolimatta. Rakennusviraston mielipide asemakaavan muutosluonnoksesta Kävely ja pyöräily Osa jalankululle ja pyöräilylle varatuista raiteista on merkitty katualueena (pp). Rakennusvirasto muistuttaa, että tonttiin rajoittuvan katualueen vähimmäisleveys raitilla on 5 metriä: yhdistetty jalankulku ja pyöräily vaativat vähintään 3,5 metrin levyisen kulkuväylän, jonka lisäksi katualueelle on mahduttava reunakivet, pientareet ja tarpeen mukaan myös valaistus. Mitoituksen osalta on asemakaavan muutosehdotukseen tarkistettava myös ylläpitokaluston raitille kääntyminen. Lahdenniityntien päästä lähtevä, jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue on tehtävä tasalevyisenä koko matkaltaan. Suorakulmat katualueen reunassa ja yhtäkkiset raitin kapenemiset hankaloittavat kohtuuttomasti raitin huoltoa. Raittien merkinnät on hyvä tehdä asemakaavaan siten, että raitin merkintä säilyy yhtenäisellä raitilla koko matkaltaan samana. Nyt Moisiontieltä, Suopursuntien päästä lähtevän raitin merkintä vaihtuu. Rakennusvirasto katsoo, että yhteys Moisiontieltä, Suopursuntien päästä, on käytännössä tarpeeton, sillä puistoalueelle on Moisiontien molemmista päistä hyvät yhteydet. Kapea katualue tiiviisti rakennettujen tonttien välissä on suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon kannalta vaikea. Mikäli kyseinen raittivaraus kuitenkin jätetään asemakaavan muutosehdotukseen, on se merkittävä osaksi Maatullinpuiston virkistysaluetta (VP) eikä erillisenä katualueena. Asemakaavan muutosluonnoksen merkinnöissä ja -määräyksissä on hyvä tarkistaa ulkoilupolun (ul) ja ulkoilureitin (ut) merkinnät, sillä kaavakartassa merkinnät sekoittuvat herkästi.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 27 (48) Akp/1 Tonttien kasvillisuus ja hulevedet Asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialueille on annettu asemakaavan muutosluonnoksessa määräys, että tontit on aidattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan enintään 2 metriä korkealla kuusiaidalla, pensasaidalla tai vähintään 100 cm ja enintään 150 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi. Aitaamismääräystä on selkeytettävä. Rakennusvirasto muistuttaa, että aidanteiden ja niiden hoitotyön on mahduttava tontille ja aidat eivät saa aiheuttaa turvallisuusriskiä kadulla kulkeville. Erityisesti kuusiaita vaatii runsaasti avointa tilaa kehittyäkseen kaunismuotoiseksi. Pienelle, tiiviisti rakennetulle tontille ei ole tarkoituksenmukaista esittää kuusiaitaa; leikattava pensasaita tai muu aita sopii pienelle tontille paremmin. Asemakaavan muutosehdotukseen on tarpeen tarkistaa aitaamismääräykset erityisesti katujen risteysalueisiin rajoittuvilla tonteilla, jotta vältetään näkemäesteet. Myös katualueeseen rajoittuvat tontin sivut on turvallisuussyistä aidattava selkeästi määräyksessä esitettyä matalammin, sillä myös pihatieltä kadulle tultaessa on hyvä olla näkyväisyyttä. Asemakaavan muutosluonnoksessa tonteille on annettu määräys, että tontilla on oltava tai sille on istutettava vähintään yksi isokasvuinen puu kutakin alkavaa 120 neliömetriä kohden. Isokasvuisten puiden istuttaminen pienille tonteille on hankalaa, sillä puiden oksisto ja juuristo ulottuvat usein huomattavan laajalle alueelle. Rakennusvirasto on ohjeistanut puiden istutusetäisyyden tontin rajasta olevan vähintään 3 metriä, kun tontti rajautuu katuun. Vaatimus isokasvuisten puiden istuttamisesta tonteille on järkevää poistaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Monet alueen nykyisistä tonteista ovat johtaneet hulevesiään avo-ojiin, joita kulkee tonttien rajoilla, katujen varsilla ja viheralueilla. Alueen pohjoisreunan täydennysrakentaminen ja katujen rakentaminen aiheuttavat muutoksia nykyisiin avo-ojiin, joten jo olemassa olevien tonttien on varauduttava muuttamaan tonttiensa kuivatustapaa. Asemakaavamerkinnöistä Tapulikaupungin liikuntapuiston sisäänkäynti Parmaajantieltä on merkitty asemakaavan muutosluonnokseen katuaukiona. Aukio on paikkaan nähden ylimitoitettu: laaja, kivetty aukiopinta pehmeälle maapohjalle on kallis ratkaisu kaupungille toteuttaa ja ylläpitää. Osa aukioksi merkitystä alueesta on tarkoituksenmukaista liittää länsipuolen viheralueeseen ja loppuosa alueesta sisällyttää liikuntapuiston alueeseen, jolloin sisäänkäynti voidaan suunnitella ja toteuttaa liikuntapuiston pääsisäänkäyntinä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 28 (48) Akp/1 Asemakaavamerkinnöissä ja -määräyksissä on aukio-merkinnässä viitattu toteutukseen yhtenäisen suunnitelman mukaan. Viittaus tarkoittanee vuonna 2012 laadittua Tapulikaupungin liikuntapuiston ja Maatullinpuiston yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelma koskee laajaa aluetta asemakaavan muutosalueella eikä siihen ole viitattu muissakaan asemakaavamerkinnöissä ja -määräyksissä, joten viittaus tukee poistaa. Laaditusta yleissuunnitelmasta on mahdollista kertoa asemakaavan selostusosassa. Palstaviljelyalue on merkitty asemakaavan muutosluonnokseen merkinnällä RP. RP-merkintää käytetään asemakaavoissa yleensä siirtolapuutarha-alueista, joille on tarkoitus rakentaa huoltorakennuksia ja mökkejä. Palstaviljelyalueille ei yleensä osoiteta rakentamista, joten niille sopivampi merkintä olisi puistoalueen (VP) sisälle rajattu pastaviljelyalue (rp). Tällöin palstaviljelyalue osoitetaan asemakaavassa kiinteäksi osaksi puistoalueen kokonaisuutta eikä niinkään erilliseksi alueeksi. Tarkennukset selostusluonnokseen Asemakaavamuutoksen selostusluonnoksessa on joitakin tarkennuksia vaativia kohtia: Kaavan valmistelun yhteyshenkilöistä rakennusviraston edustaja, Virpi Vertainen, on arkkitehtuuriosastolta, ei katu- ja puisto-osastolta. Asemakaavan muutoksen lähtökohdiksi mainitut asemakaavan muutosta koskevat erityistavoitteet: yhtenäisten viheraluekokonaisuuksien muodostamisesta huolehtiminen ja riittävien jalankulku- ja pyöräilyverkostojen varaaminen sekä niiden jatkuvuuden, turvallisuuden ja laadun turvaaminen; ovat mahdollisia jo voimassa olevan asemakaavan merkinnöin eikä edellä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen sinällään vaadi asemakaavan muutosta. Koirien vapaaseen ulkoiluun tarkoitetuista, aidatuista alueista käytetään termiä koira-aitaus, ei koirapuisto. Asemakaavan muuttamisella ei ole suoria vaikutuksia viheralueiden hoidon ja ylläpidon edellytyksiin. Maatullinpuiston merkityksen korostaminen, tilallinen jaottelu ja eri käyttäjäryhmien toimintojen sijoittelu ovat tavoitteita, joiden toteutusta ohjataan ennen kaikkea erillisenä laaditulla Maatullinpuiston yleissuunnitelmalla, ei niinkään asemakaavalla. Maatullinpuiston (VP) yhteydessä viitataan puistoalueiden yleissuunnitelmaan. Viittauksen on hyvä olla täsmällinen: vuonna 2012 laadittuun Tapulikaupungin liikuntapuiston ja Maatullinpuiston yleissuunnitelmaan.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 29 (48) Akp/1 Salotie, Kortesuontie, Suopursuntie ja Moisiontie on mainittu selostusluonnoksessa uusien katujen rakentamisen yhteydessä päällystettäviksi kaduiksi. Kyseiset kadut ovat ns. sorakatuja eli rakentamattomia katuja, joten käytännössä päällystäminen ei ole riittävä toimenpide. Katujen rakentamisen ja päällystämisen ohjelmointi tehdään rakennusvirastossa eikä se ole asemakaavan selostukseen kuuluvaa asiaa. Yhteenveto Rakennusvirasto edellyttää, että edellä mainitut huomautukset ja tarkennukset otetaan huomioon asemakaavamuutoksen luonnoksen laadinnassa. Lisätiedot Virpi Vertainen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38518 virpi.vertainen(a)hel.fi Elmeri Ahti, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335 elmeri.ahti(a)hel.fi Talous- ja suunnittelukeskus Kehittämisosasto 19.10.2012 HEL 2011-006568 T 10 03 03 Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto ei anna asiasta lausuntoa. Lisätiedot Merja Lehikoinen, suunnittelusihteeri, puhelin: 310 36121 merja.lehikoinen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 30 (48) Ykp/1 164 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen jatkamiseksi Östersundomin alueelle (nro 12203) HEL 2013-006080 T 10 03 05 Ksv 2863_2, karttalehdet L6-8, M6-9 ja N6-9 Päätös päätti lähettää kaupunginhallitukselle 21.5.2013 päivätyn yleissuunnitteluosaston piirustuksen nro 12203, jossa esitetään jatkettavaksi Östersundomin alueelle (56. ja 57. kaupunginosat sekä osat 55. ja 58. sekä 59. kaupunginosista) asetettua rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n 1 momentin nojalla 23.6.2018 saakka, puoltaen sen hyväksymistä. esittää myös, että saman piirustuksen mukaisilla alueilla jatketaan toimenpiderajoitusta maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n 1 momentin nojalla. Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Teija Patrikka, arkkitehti, puhelin: 310 37374 teija.patrikka(a)hel.fi Liitteet 1 Rakennuskieltokartta nro 12203/21.5. Päätösehdotus päättänee lähettää kaupunginhallitukselle 21.5.2013 päivätyn yleissuunnitteluosaston piirustuksen nro 12203, jossa esitetään jatkettavaksi Östersundomin alueelle (56. ja 57. kaupunginosat sekä osat 55. ja 58. sekä 59. kaupunginosista) asetettua rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n 1 momentin nojalla 23.6.2018 saakka, puoltaen sen hyväksymistä. esittää myös, että saman piirustuksen mukaisilla alueilla jatketaan toimenpiderajoitusta maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n 1 momentin nojalla.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 31 (48) Ykp/1 Alue Taustaa Suunnittelutilanne Rakennuskielto yleiskaavan laatimista varten on voimassa 23.6.2013 saakka 56. ja 57. kaupunginosassa sekä 55. ja 58. sekä 59. kaupunginosissa lukuun ottamatta piirustuksessa 12203 määriteltyjä asemakaava-alueita. Samalla alueella on voimassa myös toimenpiderajoitus 23.6.2013 asti. Östersundomin alue on liitetty vuoden 2009 alusta Helsinkiin valtioneuvoston päätöksellä. Östersundom muodostaa Helsingin kaupungin 8. suurpiirin. Östersundomiin ja sen lähialueille on päätetty laatia kuntien yhteinen yleiskaava yhdessä Vantaan ja Sipoon kanssa. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus koskevat yhteisen yleiskaavan Helsinkiin kuuluvia osia. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 6.10.2010 osaltaan yhteisen yleiskaavan käynnistämisestä siten, että Östersundomin alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 46 :n tarkoittama kuntien yhteinen yleiskaava, johon sisältyy alueita Helsingistä, Vantaalta ja Sipoosta. Östersundomin alueen yhteisen yleiskaavan laatiminen ja hyväksyminen on annettu kuntien yhteisen toimielimen, Östersundom -toimikunnan tehtäväksi. Alustava yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 21.4. 23.5.2011. Keväällä 2012 kunnissa käsiteltiin viiden kaavaluonnosvaihtoehdon vertailua. Östersundom -toimikunta päätti 7.5.2012 Helsingin ja Vantaan kaupunginhallitusten ja Sipoon kunnanhallituksen puoltojen jälkeen, että Östersundomin yhteistä yleiskaavaehdotusta valmistellaan yleiskaavaluonnoksen 9.2.2012 päivätyn vaihtoehto B:n pohjalta. Yleiskaavaehdotuksen valmistelu on kesken. Helsingin kaupunki omistaa Östersundomin maapinta-alasta noin 39 %. Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen jatkaminen Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa viidellä vuodella maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n 1 momentin perusteella. Samasta syystä myös maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaisen toimenpiderajoituksen jatkaminen on perusteltua. Yleissuunnitteluosasto on laatinut rakennuskieltoalueesta 21.5.2013 päivätyn piirustuksen nro 12203. yleiskaavapäällikkö
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 32 (48) Ykp/1 Rikhard Manninen Lisätiedot Teija Patrikka, arkkitehti, puhelin: 310 37374 teija.patrikka(a)hel.fi Liitteet 1 Rakennuskieltokartta nro 12203/21.5. Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus/Rämö Suvi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 33 (48) Akp/2 165 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon asettamiseksi Helsingin kaupunginteatterin tontille (nro 12197) HEL 2013-004279 T 10 03 05 Ksv 4183_1, karttalehti G3 Päätös Käsittely päätti esittää kaupunginhallitukselle, että 11. kaupunginosan (Kallio) korttelin 11330 tonttia 3 koskeva rakennuskielto asetetaan kahdeksi vuodeksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 1 momentin perusteella (piirustus nro 12197, päivätty 21.5.2013). Esteelliset: Matti Niiranen Jäsen Niiranen ilmoitti olevansa esteellinen asiassa ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Perttu Pulkka, arkkitehti, puhelin: 310 37465 perttu.pulkka(a)hel.fi Liitteet 1 Rakennuskieltokartta nro 12197/21.5.2013 Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että 11. kaupunginosan (Kallio) korttelin 11330 tonttia 3 koskeva rakennuskielto asetetaan kahdeksi vuodeksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 1 momentin perusteella (piirustus nro 12197, päivätty 21.5.2013). Rakennuskiellon asettaminen koskee 11. kaupunginosan (Kallio) korttelin 11330 tonttia 3. Tontti on kaupungin omistuksessa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 34 (48) Akp/2 Tontti sijaitsee Eläintarhantien varrella. Alue on yleiskaava 2002:n mukaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Tontilla sijaitsee Helsingin kaupunginteatteri, jonka peruskorjaus on tullut ajankohtaiseksi. Samassa yhteydessä selvitetään rakennuksen teknisiä ja toiminnallisia muutostarpeita ja laajennus mahdollisuuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa kaupunginteatterin rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista liittyen asemakaavan muutostyön valmisteluun. Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Vuonna 1967 valmistuneen Helsingin kaupunginteatterin rakennus kuuluu arkkitehti professori Timo Penttilän päätöiden joukkoon. Kaupunginteatteri on säilynyt hyvin alkuperäisessä muodossaan. Alkuperäistä teatterirakennusta on laajennettu harjoitusnäyttämöosalla (Studio Elsa) vuosien 1987 89 välillä. Laajennuksen suunnitteli edelleen arkkitehti Timo Penttilä yhdessä Kari Lindin ja Sakari Tilanterän kanssa. Teatterirakennus ympäröivine puistoalueineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, se kuuluu Museoviraston RKY 2009 - kohdeluetteloon osana kokonaisuutta Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo. Lisäksi rakennus kuuluu Docomomon modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Rakennus on alkuperäisessä käytössään. Tontilla on voimassa asemakaava nro 9203 (vahvistettu 16.12.1986). Asemakaavassa rakennus on merkitty kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Voimassa oleva asemakaava on suojelun osalta vanhentunut eikä sillä pystytä turvaamaan rakennuksen rakennushistoriallisesti merkittäviä arvoja. Alueelle on valmisteilla asemakaavan muutos, jossa tontilla sijaitseva Kaupunginteatterin rakennus merkitään suojeltavaksi ja mahdollistetaan laajennusosien rakentaminen rakennuksen arvoja ja alueen ominaisuuksia vaarantamatta. Samalla tutkitaan ympäröivien puistojen suojelemistarpeita osana rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista kokonaisuutta. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata rakennuksen ja sen ympäristön suojeluarvojen säilyminen. Asemakaavaosasto on laatinut rakennuskieltoalueesta 21.5.2013 päivätyn piirustuksen nro 12197. asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 35 (48) Akp/2 Lisätiedot Perttu Pulkka, arkkitehti, puhelin: 310 37465 perttu.pulkka(a)hel.fi Liitteet 1 Rakennuskieltokartta nro 12197/21.5.2013 Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus/Suvi Rämö Päätöshistoria Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 25.4.2013 HEL 2013-004279 T 10 03 05 Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Helsingin kaupunginteatterin rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista, liittyen asemaakaavan muutostyön valmisteluun. Historia Nykymuotoinen kaupunginteatteri syntyi 1900-luvun alkupuolella toimineiden työväennäyttämöiden sulautuessa uuteen kunnalliseen teatterilaitokseen. Ajatus Helsingissä toimivien Kansanteatterin ja Työväenteatterin yhdistämisestä kaupunginteatteriksi oli virinnyt jo 1930-luvulla. 1940-luvun lopulta alkaneen komiteatyön pohjalta uuden kaupunginteatterin rakennuspaikaksi kaavailtiin aiemmin esillä olleen Hakaniemen torin sijaan puistomaista sijaintia Eläintarhan lahden rannalla. Rakennuksen sijoittuminen seuraa Yrjö Lindegrenin ja Erik Kråkströmin vuonna 1954 laatiman keskustasuunnitelman periaatteita. Sisälahtien rannat oli suunnitelmassa varattu kulttuurielämän ja julkisen toiminnan alueeksi, avointa rakennustapaa noudattaen. Kaupunginteatteri liittyy ympäristöön jonka muut merkkirakennukset ovat Kallion virastotalo (Heikki ja Kaija Siren, 1965) sekä Ympyrätalo (Heikki ja Kaija Siren, 1968). Kaupunginteatterin sijoittumista luonnosteltiin Kallion virastotalon suunnittelukilpailun yhteydessä vuonna 1958. Rakennuksesta käytiin arkkitehtuurikilpailu vuosina 1960-61, jonka arkkitehti Timo Penttilä yhdessä arkkitehti Kari Virran kanssa voitti ehdotuksellaan Arlecchino. Päätös teatterin rakentamisesta tehtiin vuonna 1965, samana vuonna jolloin myös Kaupunginteatteri hallinnollisesti perustettiin. Teatteri aloitti toimintansa uudessa talossa vuonna 1967.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 36 (48) Akp/2 Kaupunginteatterin rakennus käsittää kaksi näyttämöä, suuren ja pienen, katsomoineen 920 ja 220-300 hengelle. Näihin kumpaankin liittyvät lämpiötilat vaatehalleineen sekä näyttämöihin liittyvät kulissivarastot, kulissimaalaamo ja puutyöpaja. Lisäksi teatterirakennus sisälsi alun alkaen kaikki teatterin toiminnalle ja henkilökunnalle tarpeelliset tilat, teatterin johtajasta suutariin kuten rakennuksen esittelyssä todettiin. Teatterin suunnittelun lähtökohtina oli näyttämötilojen sijoittaminen yhtenäisille tasoille sekä koko rakennuksen sijoittaminen tontille niin, että komea puusto mahdollisimman hyvin säilyisi. Tämän johdosta rakennus on tontin pohjoisosassa osittain upotettu jyrkkään kalliorinteeseen, jolloin pimeät näyttämö- ja varastotilat sijoittuvat vasten kalliota. Yleisötilat sijaitsevat rakennuksen eteläsivulla pitkänä nauhana, jolloin suuren näyttämön lämpiötiloista avautuivat esteettömät näkymät puistoon. Henkilökunnan tilat, toimistot, harjoitushuoneet, puvusto sekä ruokala sijaitsevat ylemmissä kerroksissa, ja käynti näihin tapahtuu rakennuksen pohjoispuolelta neljännestä kerroksesta. Rakennuksen terassoitu julkisivuarkkitehtuuri korostaa sen plastista muotoa. Ulokkeelliset horisontaalit rakenteet ovat luonteenomaisia niin sisä- kuin ulkotiloissa, liittäen ne arkkitehtuurin keinoin toisiinsa. Näyttämötorni muodostaa teatterin näkyvän kaupunkikuvallisen dominantin. Rakennuksen julkisivuverhouksena käytettiin Arabian tehtaan valmistamia keraamisia vaaleita laattoja, jotka oli kiinnitetty muuraamalla betonilaattoihin. Kaupunginteatteri on säilynyt hyvin alkuperäisessä muodossaan. Alkuperäistä teatterirakennusta on laajennettu harjoitusnäyttämöosalla (Studio Elsa) vuosien 1987-89 välillä. Laajennuksen suunnitteli edelleen arkkitehti Timo Penttilä yhdessä Kari Lindin ja Sakari Tilanterän kanssa. Laajennusosan julkisivuissa ja sisätiloissa toistettiin osin alkuperäisen teatterirakennuksen ratkaisuja, osin käytettiin poikkeavia materiaaleja ja yksityiskohtia. Laajennus sopeutuu kokonaisuuteen ehjänä uutena kerrostumana. Arvotus Kaupunginteatterin nykyinen asemakaava on vuodelta 1986, eikä se sisällä rakennussuojelumerkintöjä; kaava on rakennussuojelun näkökulmasta vanhentunut. Kaupunginteatterin tontti on luonteeltaan puistomainen, kiinnittyen elimellisesti ympäröivään maisemaan. Osa alueen puustosta periytyy ilmeisesti teatterin rakentamista edeltävältä vaiheelta, jolloin rakennuspaikalla sijaitsi kolme puurakenteista huvilaa. Kaupunginteatterin rakennus kuuluu Museoviraston listaukseen Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 37 (48) Akp/2 (RKY 2009), osana Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo kohdetta. Kaupunginteatteri kuuluu myös kansainvälisen docomomojärjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Kaupunginteatterista on valmistunut rakennushistoriaselvitys ja inventointi 10.2.2013 (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy). Vuonna 1967 valmistuneen Helsingin kaupunginteatterin rakennus kuuluu kansainvälistä tunnusta saaneen arkkitehti professori Timo Penttilän päätöiden joukkoon. Rakennus on eräs varhaisimmista maamme kunnallisista teatterirakennuksista, ja sen tilaratkaisu pitää sisällään koko laitosteatterin toiminnallisen kokonaisuuden, mikä korostaa kohteen historiallista merkitystä. Rakennus suunniteltiin erityisen huolellisesti ja yksityiskohtaisesti korkeatasoisin materiaalein; kohteen rakennustaiteellinen arvo ja säilyneisyys on huomattavan korkea. Helsingin kaupunginteatterin rakennus kuuluu suomalaisen 60- luvun modernin arkkitehtuurin merkkiteosten joukkoon. Rakennuksen kaupunkikuvallinen arvo on merkittävä, niin lähiympäristön näkökulmasta kuin osana 1950-luvulta muotoa saanutta laajempaa kulttuuri- ja hallintorakennusten kaupunkimaisemaa. Kaupunginmuseon kannan mukaan on tärkeää ajantasaistaa Kaupunginteatterin asemakaava suunnitellun peruskorjauksen yhteydessä, ja varustaa kohde asemakaavassa rakennussuojelumerkinnöin, jotka turvaavat kohteen kulttuurihistoriallisesti merkittävien arvojen säilymisen. Kaupunginmuseo tulee laatimaan kohteen tarkemmat suojelutavoitteet kaavan valmistelun yhteydessä. Helsingin kaupunginmuseo puoltaa Helsingin kaupunginteatterin alueen asettamista rakennuskieltoon. Lisätiedot Mikko Lindqvist, tutkija, puhelin: +358 9 310 36973 mikko.lindqvist(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 38 (48) Lsp/1 166 Asesepäntien jalankulkuvalot Läkkisepänkujan kohdalla HEL 2013-003614 T 08 01 01 Päätös päätti hyväksyä Asesepäntielle liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 6193-4 mukaiset jalankulkuvalojärjestelyt, joiden kustannusennuste on 50 000 euroa. Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37132 kari.tenkanen(a)hel.fi Liitteet 1 Palaute 2 Piirustus 6193-4 Otteet Ote Aloitteentekijä Otteen liitteet Esitysteksti Oikaisuvaatimusohje, kaupunkisuunnittelulautakunta Liite 2 Päätösehdotus päättänee hyväksyä Asesepäntielle liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 6193 mukaiset jalankulkuvalojärjestelyt, joiden kustannusennuste on 50 000 euroa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 39 (48) Lsp/1 Aloite Liikenteen nykytilanne Keskuspuiston ammattiopiston Metsälän toimipaikka sijaitsee osoitteissa Läkkisepänkuja 8 ja Läkkisepänkuja 5. Oppilaitoksen kohdalla Asesepäntiellä on linja-autopysäkkipari, jota monet oppilaat käyttävät koulumatkoillaan. Asesepäntien ylitys pysäkkien välissä olevaa valo-ohjaamatonta suojatietä pitkin koetaan vaaralliseksi, koska Asesepäntiellä on varsinkin ruuhka-aikoina hyvin runsaasti liikennettä. Keskuspuiston ammattiopiston tekemässä aloitteessa toivotaan Asesepäntielle Läkkisepänkujan kohdalla olevan suojatien liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Asesepäntie on Metsälässä Tuusulanväylän ja Veturitien välillä sijaitseva pääkatu, jolla on voimassa 50 km/h nopeusrajoitus. Kadulla on liikennevalo-ohjaus Veturitien liittymässä ja Tuusulanväylän ramppiliittymässä, mutta niiden välillä ei liikennevaloja ole. Läkkisepänkujan ja Asesepäntien vastakkaisella puolella olevan