Samankaltaiset tiedostot
Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/ (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Asianro 9356/00.01.

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

Maakunta- ja pelastustoimen uudistus - alueiden näkökulmat

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO

Lausuntopyyntö STM 2015

Kunnanhallitus INRIKESMINISTERIET

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

li varapuheenjohtaja jiisen jdsen talousjohtaja kokoushuone SlSAMlf\!lorFP'lO Almin varajiisen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

.s//d s-z/ oo/ao r 3. Viite: Lausuntopyyntdnne lpelastusiohtaia Esko Koskinen ia pelastusylitarkastaia Taito Vainio

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Pyhtilänkankaan asemakaava-alueen osa-alueen (Pyhtilänkangas IV) tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen

Yksityisteiden hoidon järjestäminen

JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

1. Onko ehdotettu aluejako soveltuva pelastustoimen alueiaoksi Ehdotettu aluejako ei ole soveltuva.

Lausuntopyyntö STM 2015

Resurssivaliokunta Kunnanhallitus Valtuusto

KAINUUN PELASTUSLAITOS

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

2. Jos aluejako ei ole soveltuva, mitkd ovat toiminnalliset, hallinnolliset ja muut syyt, joiden takia aluejaon tulisi olla erilainen?

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS

Sisäpiirintiedon syntyminen

Forssan kaupunki antaa oma-aloitteisesti lakiluonnoksesta seuraavan lausunnon:

Kaikkiaan edellä mainituilla alueilla on 69 omakotitonttia ja 12 ri vi talo tont tia, yhteensä 81 kpl.

Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus:

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut alkaen

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto hallituksen esityksestä laiksi pelastustoimen järjestämisestä (SM SMDnro )

Asia kaspa Ia utekysely 20L7. Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alue

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. 7 Espoon kaupunginhallituksen esitys valtioneuvostolle pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisestä

Lausuntopyyntö STM 2015

Kurjenrauman ranta-asemakaavan muutos

Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS /13.

162/ /2014, 161/ /2014, 321/ /2013, 195/ /2014, 59/ /2014. ve lut Kotikoivu Ay, Kajaani:

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU

Usko, toivo ja rakkaus

Kirje Lausuntopyyntö HE luonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Pelastuslaitos

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti.

VIRTAIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Otsikko Sivu 258 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,

Pelastustoimi Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

Lapuan kaupunginhallituksen itsearviointi 2018

Sisäasiainministeriö Lausunto id (5) SMDno/2012/

Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite harrastustakuusta

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh ,

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari

o pelastustoimi tulee iäriestää 18 maakunnan alueella lukien.. lain tavoitteet pelastustoimen voimavarojen käytön tehostaminen ja palvelujen

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Muutokset toimintaympäristössä strategian hyväksymisen jälkeen

Pöytäkirjan 51-53, 58, :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Pelastustoimi. Maakunnan pelastusliikelaitos fuusion esiselvitys. Maakuntahallitus Olavi Liljemark

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Forssan kaupunki Osavuosikatsaus YHDYSKUNTAPALVELUT. Arviointik r iteeri tr mittarit ja tavoitetaso ja t a v o i t e t a s o

Pelastustoimen uudistushanke

Puheenjohtajiston työryhmä Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista 13.4.

8489 Iskun ja Tampere Areenan tontit Asuinkorttelin viitesuunnitelmat. Aihio Arkkitehdit Oy Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri Oy 3.9.

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Sosiaali- ja terveysltk Sosiaali- ja terveysltk

JOHTAMINEN MUODOSTUVASSA PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ. Professori Teemu Malmi

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto Sisäministeriö Pl Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto

Pohjolalaana Tihinen Sirkka Viiiirlniemi Juhani Suomela Eero Leinonen Ville

Etelä-Karjalan pelastuslaitos KUVAUSOHJE 2018

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien.

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

33 Pelastuslautakunnan lausunto lakiluonnoksesta pelastustoimen järjestämiseksi

Varautuminen ja pelastustoimi

Lisämäärärahaesitys/tilapalvelun ja yhdyskuntatekniikan investoinnit

P S. Va r äi n. m m2 2. e a / puistossa säilyvät puut. korko muuttuu, kansi uusitaan SVK asv.

Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle /211/2015

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma

- Asikkalasta, Padasjoelta ja Sysmästä yhteisesti kaksi jäsentä - Hämeenkoskelta, Kärkölästä, Myrskylästä ja Pukkilasta yhteisesti yk si jäsen

c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoden 2019 talousarvioesitys sekä vuosien taloussuunnitelma

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Kyseessä on kaavoitusohjelman työ nro 1703.

Transkriptio:

cftôsa:aofjort LAPPEEN RAN] NlTN KAU PUN KI 1 (5) 28.1.2014 1526100.04.0012013 Sisäasiainministeriö hare@intermin.fi taito.vainio intermin.fi SISÄMINIISTERIO 2 g. 01. 201',- TNRIKESMINIS"TERIET Sisäasiaínm in isteriön lausuntopyyntö 20, I 2.20 13, SM050: 00 1201 3 La usu nto pe lastustoi m en a I u eja kom u utoseh dotu ksesta Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa tarkoituksena on toteuttaa pelastustoimen järjestelmän uudelleen organisointi. Hallituksen päätöksen mukaisesti pelastustoimen alueita vähennetään 22:sta 1 1 :een lähtökohtaisesti vuonna 201 4 voimaan tulevan poliisila itosaluejaon mukaisesti. Sisämin isteriön tavoitteena on, että pelastustoimen alueita vähentämällä saavutetaan pelastustoimelle asetettu 7,5 milj. euron (1,40 /asukas) säästötavoite vuoden 2016 loppuun mennessä. Hallituksen päätöksen mukaisesti poliisilaitosaluejaon perusteella Itä- ja Kaakkois-Suomeen muodostuisi kaksi pelastustoimen aluetta Kaakkois-Suomen pelastustoimen alueen muodostaisivat nykyiset Etelä-Karjalan ja Kymenlaakso pelastusalueet. ltä-suomen pelastustoimen alueen muodostaisivat nykyiset Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastusalueet. Nykyinen 10 vuotta toiminut alueellinen pelastustoimijä4estelmä on osoittautunut eri tutkimuksissa kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Kuntaliiton tutkimuksessa (Kallio & Tolppi 2012). Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen) on todettu, että pelastustoimen alueellistaminen on ollut tarkoituksenmukainen ja onnistunut uudistus, kun otetaan huomioon yleinen yhteiskunnallinen kehitys. Pelastustoimen kustannuskehitys on ollut maltillista. Tuottavuutta on parannettu yhteistyön avulla koko Suomessa pelastuslaitosten kumppanuusverkoston avulla. Sisäministeriön lausuntopyyntöön ja edellä esitettyyn viitaten, Lappeenrannan kaupunki esittää pelastustoimen uudelleen organisoin nista Iausuntonaan seuraavaa: Pelastuslain perusteella valtioneuvosto päättää maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin ja vahvistetun aluejaon muuttamisesta. Pelastuslain perusteella kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla. Pelastustoimen alueeseen kuuluvilla kunnilla tulee olla sopimus pelastustoimen Kaupunginkanslia PL 11,531C1 La rpeenrarnta lvilfirniehenkatu 1 lpuh.05 6161 kkar rsl kirja:n.io@lappeenrant:i fi I wu,rw. lap peenranta fi

2 (5) järjestäm isestä. Nykyiset pelastu stoimen a I u eet perustuvat maaku nnalliseen aluejakoon. Pelastusla itosten ha lli nto on toteutettu pääsääntöisesti sopijakuntamallilla (vastuukuntama lli). M ikäl pelastustoimen järjestämis- ja rahoitusvastu u kuulu u pelastustoimen aluejakomu utostenkin jälkee n alueen sopijakun nille, tulee tarkoitu kse n mukaisen ja tyydyttävä n hall i ntoma llin toteuttam i nen asettamaa n h aasteita. Pystytään kö u usi I la, maakuntajakoa laajemmilla pelastustoimen alueilla turvaamaan riittävän hyvin sopijakuntien tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus pelastustoimen omistajaohjauksessa. Pelastustoimen on nyt ja tulevaisuudessa sopeutettava toimi ntansa m uuhu n yhteisku n nalliseen kehitykseen. Pelastustoimen on muuttuvissa olosuhteissa ja talouden haasteissa kyettävä hoitamaan tehtävänsä aiempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin. Mikäli sopijakuntien mahdollisuus vaikuttaa alueellisen pelastustoimen omistajaohjaukseen heikkenee nykyisestä, johtaa se pelastustoimen eriarvoistumiseen eri alueiden osalta. Tämän johdosta Lappeenrannan kaupunki esittää, että pel astusto i men a I ueja ko m u utoksen yhteydessä pelastustoi men järjestä m isvastu u s i i rretää n va ltiol le. Va ltio n jä rjestäm isvastuu lla tämä mahdollistaa parhaiten yhteistyön kehittämisen eri sisäisen tu rvallisu uden vi ra nomaisten kesken. Tä llä yhteistyöllä voidaan lisätä tosi asia ll ista tuottavu utta j a kusta n n u stehokku utta m m. yhte isestä hallinnosta, päällekkäisten tehtävien karsimisesta, tietoteknisistä ratkaisu ista yms. yhteistyötehtävistä i lm a n eri j ärjestäm isvastuu n ai heuttamia raja-aitoja, Varsinaisen pelastustoimen aluejakomuutosehdotuksen osalta Lappeenrannan kaupunki esittää lausuntonaan seuraavaa: Suu nniteltu pelastustoimen aluejakomuutos tu lee aiheuttamaan uusille pelastuslaitoksille myös muutoksista aiheutuvia lisäkustan nuksia (mm. palkkojen ja palokuntasopimusten harmonisointi, ITC-kustan nukset, vuokrausperusteiden yhtenäistäminen j ne. ), joid en kustan nusvaikutukset ovat huomattavasti suuremmat asetettuun säästötavoitteeseen (1,40 /asukas) nähden. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa näihin muutoskustannuksiin kunnilla ei ole osoittaa lisärahoitusta vaan muutoskustannukset joudutaan kattamaan nykyisistä pelastustoimen määrärahoista. Tämä tulee vaikuttamaan ylläpidettävään pelastustoimen palvelutasoon. Tämän johdosta Lappeenrannan kaupunki esittää, että pelastustoimelle asetettu säästötavo ite toteutetaan nykyise I lä pe lastustoime n aluej aolla. Mikäli pelastustoimen aluejakomuutos päätetään toteuttaa suu nn itellussa aikataulussa, pelastustoimen alueita ei tulisi sitoa poli is i I aitosa I ueja koon, vaa n a luej akom u utokset tulee toteuttaa ensisijaisesti pelastustoimen lähtökohdista, joissa huomioidaan pelastuslaitosten jo nyt yhteistoim in n assa tuottamien palveluiden muodostamat yhteistoiminta-alueet, Tämän johdosta

3 (5) Lappeenrannan kaupunki toteaa, että Kaakkois-Suomen osalta esitetty pelastustoimen aluejakomuutosehdotus ei ole tarkoituksenmukainen. Alueen asukasmäärä olisi noin 315 000. Asukasmäärältään alue olisi toiseksi pienin alue. Toimintakulut olisivat 79,60 /asukas. Toimintakuluiltaan alue olisi toiseksi kallein Etelä-Karjalan osalta kustannukset nousisivat 8,3 %. Päätoimista henkilöstöä olisi noin 260 ja sopimuspalokuntalaisia noin 1200. Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastustoimen toimintaympäristössä olenna isim p ia rnuutostekij öitä ovat väestö- ja al uerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestö väheneminen, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin vaikuttavat myös pelastustoimen palvelujen ta rpeesee n ja järjestäm istapaan. Al uera kenteessa tapa htuvat muutokset, alueen riskikeskittymät ja uudet turvallisuuden uhat edel lyttävät pe lastusvi ra nom a is ia pai nottamaa n tehtäviään u udel la tavalla. Palvelutarpeiden en n u stetaa n kasvava n kasvu keskuksissa ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös haruaanasutuilla alueilla. Väestö- ja aluerakenteen muutokset sekä ikääntyminen vaikuttaa myös sopimuspalokuntien ja vapaaehtoisen pelastu spalvelu n toim intaa n. Vapaaehtoisen toim i nna n järjestämi nen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseksi erivuoden ja vuorokauden aikoina. Hätäkeskusuudistuksen myötä ltä- ja Kaakkois-Suomen alue muodostaa yhden hätäkeskusalueen. ltä- ja Kaakkois-Suomen pelastusla itokset ( Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Po hjois- Karjala sekä Pohjois-Savo) ovat tehneet ansiokasta yhteistyötä vuodesta 2004 lähtien. Yhteistyötä on tehç mm. kalusto- ja varustehankinnoissa, yhteisen koulutusmateriaalia tuottamisessa sekä varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. Pelastuslaitokset ovat entisestään tiivistäneet yhteistyötä pelastustoiminnan johtamisen ja siihen liittyvien tukitoimintojen keh ittämiseksi. Vuoden 2014 alusta ltä- ja Kaakkois-Suomen viisi pelastuslaitosta ylläpitävät yhteistä ympäri vuorokauden miehitettyä tilannekeskusta, jossa päivystysvuoro kiertää pelastuslaitosten kesken. Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastustoimen toimintaympäristön m uutostekijö istä johtue n, pelastustoi me n a lueja kom u utoksessa tu lee huomioida, että pelastustoimen alueista tulee riittävän suuria väestöpohjiltaan. Tämän perusteella Lappeenrannan kaupunki esittää, että pelastusto ime n a luejakom u utos toteutetaan hätäkeskusaluejaon rnukaisesti. ltä- ja Kaakkois-Suomesta muodostetaan yksi pelastustoimen alue, joka on sama kuin hätäkeskusalue. Tämä mahdollistaa riittävät toiminnalliset resurssit kustannustehokkaan pelastustoimen järjestämiselle riskiperusteisesti huomioiden toímintaympäristön ja sen muutosten tuomat haasteet

4 (5) pelastustoimelle. Alueen asukasmäärä olisi noin 882 000 ja toimintakulut 75,10 lasukas. Etelä-Karjalan osalta kustannukset nousisivat 2,2 o/o. Päätoimista henkilöstöä olisi noin 740 ja sopimuspalokuntalaisia noin 3 100. Pelastustoimen palvelut tulee järjestää jatkossakin läheisyysperiaatteen mukaan ja sen tuottamiseen tarvitaan tietty henkilöstömäärä. Tehtävät, jotka eivät vaadi läheisyysperiaatetta, voidaan hoitaa keskistetysti ja kustannustehokkaasti riittävän laajalta alu eelta. Pelastustoim i ntaan käytettävät kokon aishen kilöstöresu rssit voidaan su un n itella riskiarvioperusteisesti koko alueelle. Yhteisen henkilöstös uunnitelman avu lla henkilöstöraken netta ja toimintaperiaatteita voidaan uudistaa, varmistaa riittävän erityisosaami nen, mahdollistaa urakiertoa pelastuslaitoksella sekä tukea työssä jaksamista. Lisäksi riittävä henkilöstömäärä mahdollistaa sen, että luonnollisen poistuman kautta on mahdollisuus saada pelastuslaitosten yhteen laskettua virkarakennetta pienenemään. ltä- ja Kaakkois-Suomessa pelastustoimintaan liittyvät palvelut tuotetaan suurelta osin vapaaehtoispalokuntien avu lla, jonka järjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen on paremmin toteutettavissa isomman pelastusla itoksen toimesta. Yhteinen kal ustostrateg ia ma h dollistaa paremmin tarvittavan kaluston suun nittel un, hankinnan ja sijoittamisen riskien perusteella alueelle. Tiettyä erikoiskalustoa voidaan jatkossa hankkia palvelemaan koko aluetta. Yhteinen ka I u stostrateg ia ma hd oll istaa myös k u stan n u ssäästöj ä investoi ntien osalta. Laajempi pelastustoimen alue mahdollistaa myös ITCratka isuje n tote uttam i ne n kusta nn u stehokkaam m in. Mikäli ltä- ja Kaakkois-Suomen alueesta ei muodosteta yhtä pelastustoimen aluetta, Lappeenrannan kaupunki esittää, että ltä- ja Kaa kkois-suomen osalta pelastustoimen al uejakom u utos toteutetaan siten, että Kaakkois-Suomen pelastustoimen alueen muodostavat nykyiset Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakso pelastusalueet. Alueen asukasmäärä olisi noin 468 000 ja toimintakulut 79, 1 0 /asukas, Etelä-Karjalan osalta kustannukset nousisivat 7,6 o/o. Päätoimista henkilöstöä olisi noin 400 ja sopimuspalokuntalaisia noin 2 000. Yh tee nv eto n a ede I I ä es itety i n peru stel u i n La p p e e n ra n n a n kaupunki esittää, että pelastustoimelle nyt asetettu 7,5 míli. eu ro n s ää stötav o ite toteuteta a n n y ky i s el I ä p el astu sto i me n a I u ej ao t t a. M i kä I i pe I astustoi me n a I u ei a ko m u u to s p ä ätetää n tote utta a, a I u ej a ko m u uto kse n yhtey d ess ä p el astu sto i m e n j ä rj estä m i sva s tu u s i i rretä ä n va I ti o I I e. Pel a s tusto i me n al u ejakom uutos toteutetaan hätäkeskusal ueiaon mukaisesti, joltoin ltä- ja Kaakkois-Suomeen muodostetaan yksi pelastustoimen alue. Mikäli tätä alueiakoa ei ole mahdollista

5 (5) tote utta a, Ka a kko i s - S u o m e n pelasúusúo i men al u e m u odostetaa n n y ky is i stä Ete I ä- Ka rj a I a n, Ete I ä- S av o n j a Ky m e n I a akson pelasúusa I u e ista. Va i htoeh to a, j o ss a Kaakko i s- S u o m e n p elas fus úo i m e n a I u e e n m u o d o sta i s iv at n y ky i set Ete I ä- Ka rj a I a n ja Kymenlaakson pelastusalueet, ei ole tarkoituksenmukaista tote uttaa väestö po hja lta a n j a ta I o u d el I isi n p e ruste i n. rannan kaupunki Kimmo Jarva kaupunginjohtaja ha Willberg kaupunginsihteeri