Aikavero vaihtoehtona Teppo Eskelinen
Tausta Aikapankkien kasvu loi painetta viranomaisille ottaa jokin kanta aikapankkeihin Viranomaiset päätyivät markkina-arvon kautta tulkitsemista korostavaan luentaan -> toisenlaisetkin linjat olisivat olleet mahdollisia Epäselvyys, epätietoisuus
Aikapankkien positiivisia piirteitä Hyvinvointi: turvaverkkojen täydentäminen, mahdollisuus kokea hyödyllisyyttä yhteisöissään ulossulkevista statuksista huolimatta (työtön, eläkeläinen, tms) Yhteisöllisyys: ihmiskohtaamiset, paikallisyhteisöjen vahvistuminen, osaaminen yhteiseen käyttöön Vapaaehtoisuuden tukeminen: matalan kynnyksen hyöty asianosaisille Avun vastaanottaminen lahjan sietämättömyydestä huolimatta
Umpikuja Verotuskysymys on ennen kaikkea vaikuttanut lannistavasti -> pienet aikapankit hiipuvat, uudet avaukset jäävät syntymättä Ongelma: miten aikapankkien ja viranomaisten suhteet voisivat toimia aikapankkien erityispiirteet huomioiden? Euroverotus: väärin kohtelu (aikapankki ei ole jakamistaloutta ; mielivaltainen rajanveto aikapankin sisälle kaupallinen/ei-kaupallinen) Toisaalta kyse ei ole talouden ulkopuolisesta toiminnasta vaan vaihtoehtoisesta taloudesta
Skenaarioita 1 Aikapankit jatkavat pienenä naapuriapuun keskittyvänä toimintona, jossa varmistetaan ettei tehdä veronalaista työtä -> hiipuminen 2 Aikapankit toimivat, verottajan ohje säilyy mutta sitä ei aktiivisesti seurata -> epävarmuus 3 Aikapankeille löydetään yhteiskunnallinen kompromissi, joka mahdollistaa tilan kasvaa (vertaistuen / vapaaehtoisuuden alueelle, työmarkkinastatuksia rikkoen, jne)
Vapaaehtoisuus ja hyvinvointivaltio Aikapankkien toiminnalliset piirteet ja tavoitteet vahvasti linjassa julkisen hyvinvointitehtävän kanssa Julkiset palvelut kuitenkin rakennettu asiantuntijavetoisiksi ja perustumaan rahoitukseen markkinoiden ylläpidon ja varjelun kautta -> Voisiko aikapankissa toimia verojärjestelmä, joka toimisi sen omilla ehdoilla?
Aikaveron toteutus Ei ole erityistä syytä, miksi veroja voisi maksaa vain euroina (paitsi päätökset) Jo nyt aikapankin maksuista menee pieni automaattinen maksu haluttuun kohteeseen Tällaisen automaattisen maksun voi hyvin nimetä veroksi Luontevimmin verotusta operoisi kaupunki -> edellyttäisi yhteisymmärrystä siitä, että aikapankin verokohtelu on paikallinen kysymys -> valtiollisen verotuksen vetäytyminen -> aikapankille rauha toimia ja tilaa kasvaa
Aikaveron toteutus (1) Kaupunki perustaa CES-tilin muiden joukkoon CES-tili karttuu joko automaattisesti (verotus) tai kohdennettujen lahjoitusten mukaan (autonominen malli) Kaupunki voi tällöin yhtenä käyttäjänä tehdä palvelupyyntöjä ja jokainen käyttäjä voi halutessaan vastata ja ansaita toveja Käyttöoikeus ennen kaikkea yhteisöä vahvistavien palvelujen työntekijöille (asukastalot ja puistot, nuorisotalot, jne)
Aikaveron toteutus (2) Aikavero tulisi nähdä vapaaehtoisuuteen kannustamisena julkisesti tuetuissa, rahoitetuissa ja koordinoiduissa tiloissa ja toiminnoissa, eikä resurssina kaupungin hallinnassa Aikakontribuutio paikalliselle yhteisölle vs rahakontribuutio
Vaikutuksia (1) Aikapankin legitimiteetti paranee ja asema selkeytyy suhteessa verotukseen Vapaaehtoisuuden ja julkisen palvelun raja hämärtyy positiivisella tavalla -> Ei paikallisen aktiivisuuden (aikapankki) ja paikallisen poliittisen yhteisön (kaupunki) asettamista vastakkain.
Vaikutuksia (2) Aikapankin toimintalogiikka voi myös heijastua julkisiin palveluihin: kynnyksen madaltaminen, vertaistuotanto, yhteisöllisyyden vahvistaminen, tapa organisoida vapaaehtoisuutta myös julkisten palveluiden parissa, julkinen markkinalogiikan vaihtoehtona eikä markkinoiden edellytysten luojana -> riippumattomuus markkinoista
Vaikutuksia (3) Aikaverosta voisi tulla hyvinvointivaltion tapa nähdä yhteisövaluuttojen voima sen sijaan että hyvinvointivaltio ajetaan yhteisöllisyyden vastavoimaksi