Mitä toisen asteen myllerryksen takana? Onko suomalainen lukiokoulutus kriisissä? Koulutusjohtaja, OAJ Missä ja minne menet, lukio? 7.11.2014 1
Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia vuonna 2010 - odotukset tälle vaalikaudelle olivat mm. Lukion pedagogiikka ja siihen sisältyvä opettajuuden muutos on keskeisessä asemassa lukiokoulutuksen uudistuksen toteutuksessa, minkä vuoksi voimavaroja tulee suunnata mm. opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutukseen. Opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen lisätään, mikä edellyttää valinnaisuuden lisäämistä. Lukion tuntijakoa uudistettaessa valtakunnallisesti tarjottavien kurssien määrää tulisi vähentää ja oppiaineet ryhmitellään kokonaisuuksiin. Lukiokoulutus turvataan alueellisena koulutuspalveluna koko maassa. Säädetään opiskelijan oikeudesta saada yksilöllistä opinto-ohjausta. Vahvistetaan lukion opiskelijoiden oikeutta saada erityistä tukea oppimisvaikeuksiin. Arvioidaan erityisten koulutustehtävien toimivuus, koulutuspoliittinen lisäarvo ja toiminnan tuloksellisuus sekä oppilaitosverkko suhteessa koulutuksen tavoitteisiin ja tuntijakoon. Lukiokoulutuksen rahoituksen tulee perustua yksikköhintaperusteiseen laskennalliseen rahoitukseen. Tuloksellisuusrahoitus ei sovi lukioon. 2
Lukiokoulutusta arvioitiin suhteessa perustehtävään v. 2012 Lukion tehtävä: lukiokoulutuksen on annettava opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Lukiolaisten jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta arvioitiin vuonna 2012 (KAN). Tulos: lukio tuottaa myönteisen asenteen jatkokoulutukseen ja hyvän yleissivistyksen. Oppimistavoitteiden määrä on liian laaja. Keskeiset havainnot olivat: 1. Lukiokoulutuksen pirstaleisuutta vähennettävä 2. Keskeisten oppiaineiden osaamista vahvistettava (äidinkieli, matem.) 3. Lukiolaisten geneerisiä ja työelämävalmiuksia parannettava 4. Opinto-ohjaus uudistettava perusteellisesti (mm. oikeiden kurssien valinta ja jatko-opintoihin ohjaus) 3
Miten linjakkaasti em. tavoitteissa päästiin liikkeelle? Mistä päästä liikkeelle? Tuntijakouudistuksessa viivyteltiin kaksi vuotta työryhmän asettamisessa. Tuntijakotyöryhmän työn jälkeen on tuhrattu lähes vuosi poliittisen ratkaisun kanssa. Tuntijako uudistus ei ole uudistus, mm. valinnaisuus ei lisäänny. - > suuret paineet opetussuunnitelmauudistukselle, jolle ei anneta riittävää aikaa ja resursseja. Uudistus kutistuu tekniseksi? - Lukiokoulutuksen sisällöllinen uudistaminen jää sähköisen yo-tutkinnon varaan? 4
Opettajien yleinen suhtautuminen sähköiseen maailmaan positiivinen (SanomaPron opettajatutkimus 8/14) 93 % opettajista uskoo sähköisten oppimateriaalien monipuolistavan ja 90 % nykyaikaistavan opetusta. Tietoteknisten laitteiden ja sähköisten sisältöjen hyödyntämiseen liitetään selvästi useammin hyötyjä kuin haittoja. Lukion opettajat suhtautuvat yleisesti ottaen hieman muita varautuneemmin digitaalisuuden hyödyntämiseen opetuksessa. 5
Yli puolella lukion opettajista ei valmiuksia sähköiseen ylioppilastutkintoon siirtymiseen Kuinka hyvät valmiudet sinulla on omasta mielestäsi siihen, että kouluissa siirrytään täysin sähköiseen ylioppilastutkintoon asteittain vuoteen 2019 mennessä? /SanomaPron opettajatutkimus 8/14 % 39% Kaikki opettajat, N=590 SUKUPUOLI Mies, N=122 12 24 27 22 30 23 19 20 7 5 5 6 56 % kaikista: huonot tai kohtalaiset valmiudet Nainen, N=468 9 28 31 19 8 5 IKÄRYHMÄ alle 35 v., N=69 35-44 v., N=143 13 24 32 29 29 22 14 19 33 6 6 53 % nuorista opettajista: hyvät valmiudet 45-54 v., N=212 8 27 34 20 8 3 55+ v, N=166 11 20 28 24 9 8 0 20 40 60 80 100 Erittäin hyvät valmiudet Melko hyvät valmiudet Kohtalaiset valmiudet Melko huonot valmiudet Erittäin huonot valmiudet En osaa sanoa 31 % varttuneista opettajista: hyvät valmiudet 6
Valtion talousarviokuulemisten teemana ollut eduskunnassa mm. lukiokoulutuksen rahoitus, HYVÄ ETTÄ JOKU HAVAINNUT ONGELMAN! 7
Sivistysvaliokunnan havaintoja: On huolissaan lukioiden asemasta talousarviossa ehdotettujen säästöjen ja lukioiden toiminnallisen sisällön ja järjestäjäverkon uudistamisen ristipaineessa. Lukion yksikköhintaa pienennetään valiokunnan saaman selvityksen mukaan 6 425,98 eurosta 6 004,44 euroon opiskelijaa kohden. Lukio on jo tähänkin asti ollut halvin Valiokunta varoittaa, että lukioverkon muutokset voivat vaikuttaa kelpoisten aineenopettajien määrään yläkouluissa ja siten myös yläkoulujen opetuksen järjestämiseen ja sen laatuun. tehokas koulutustakuun toteuttaja. Lukiokoulutuksen säästöt vaikuttavat suoraan opetukseen, sillä lukiokoulutuksen kulut muodostuvat pääosin henkilöstökuluista. Ryhmäkoko erityisesti pakollisilla kursseilla kasvaa. 8
VATT:n selvitys tuloksellisuusrahoituksesta kertoo selvän viestin (16/2013): Suomen lukioiden oppimistuloksissa ei ole merkittäviä eroja ja tehostamispotentiaalia on niukasti. Valtiovallan olisi syytä selkeästi ilmaista, mitä puutteita ja ongelmia nyt ollaan ratkaisemassa, jotta eri toimijat, koulut ja opettajat voisivat sisäistää järjestelmän kannustavuuden ja tavoitteet. "Pahin mahdollinen virhe on ajaa läpi suuri muutos, jonka toteuttamisesta koituu kustannuksia, mutta jonka odotettavista hyödyistä ei ole riittävää tietoa." 9
Lukiokoulutuksen rahoituksen uudistaminen - kuka siis tarvitsee tätä mallia??? Perusrahoitus 49% opiskelijavuodet lukiokoulutuksessa ja lukioon valmistavassa koulutuksessa aineopinnot (niistä, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa) saavutettavuuskorotus sisältäen syrjäiset kunnat, kielikorotukset vieraskielisyyskorotus, korotus valmistavasta koulutuksesta erityisen koulutustehtävän korotus Suoritusrahoitus 47% ylioppilastutkinnot lukion oppimäärä Vaikuttavuusrahoitus 4% jatko-opintoihin sijoittuminen (3 vuoden kuluessa), 3 v keskiarvo keskeyttämisen vähentyminen, 3 v keskiarvo valtakunnallinen opiskelijahyvinvointikysely 10
KAIKEN LISÄKSI Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin suoritusrahoitusosuuden ja vaikuttavuusrahoitusosuuden jakautumisesta ja laskentakriteereistä. Asetuksen sisällöstä ei ole mitään tietoa. Koelaskelmat perustuvat hyvään aikaan v. 2013 eli ovat liian optimistisia. Kuinka voidaan vaatia järjestämisluvan edellytyksenä vakavaraisuutta, kun esitetään mallia, jonka lopputuloksesta kenelläkään ei ole tietoa? OAJ tulee esittämään omaa mallia, jossa perusrahoituksen osuus olisi esim. 90 prosenttia jos siihen ylipäänsä mennään. 11
Järjestämisverkkoa tiivistettävä, mutta millä keinoin? Rahoitusta ja järjestämisverkkoa koskevia lakiluonnoksia ei pitäisi käsitellä erikseen, eikä uudistuksia tulisi tehdä yhtä aikaa, koska seuraukset ovat arvaamattomat. Järjestämislupaprosessia, jossa kaikki koulutuksen järjestäjät pakotetaan hakemaan lupaa uudelleen, ei tarvita. Järjestämisverkon tiivistämistä voidaan paremmin ohjata rahoitusmalleja uudistamalla. Rahoituslaki on epäonnistunut. Lukiokoulutuksen rahoitus uudistettava turvaamaan koulutuksen saavutettavuutta siten, että pienen lukion lisä muutetaan saavutettavuuskorotukseksi. Tämä olisi voitu tehdä hallituskauden aluksi, jolloin nykytilanne olisi vältetty. Lähikuukausina päättyvä eduskunnan istuntokausi ei ole riittävä syy tehdä suomalaiselle yhteiskunnalle vahingollisia ratkaisuja kiireisellä aikataululla. 12
OKM:n tulevaisuuskatsauksesta ei löydy mitään lukion kehittämisestä mistä se kertoo? Mitä siis myllerryksen takana? - Kestävyysvaje, poliittisen tahtotilan puute ja näköalattomuus, kyvyttömyys tehdä strategisia valintoja. - Kriisi jos sellaista on, on itseaiheutettua. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisen lukion tila on ihmeen hyvä. Miten eteenpäin? 1. Järjestämisverkkoa koskeva laki mappiin Ö. 2. Lukion rahoituksessa aikalisä: tuloksellisuusrahoitukseen vasta kun laatukriteerit luotu. Saavutettavuuskorotus. 3. OPS-työlle enemmän aikaa ja kunnianhimoinen ote. 4. Tuki moderneille oppimisympäristöille ja pedagoginen kehittäminen vauhtiin. 13
iitos mielenkiinnosta! elastetaan lukiokoulutus yhteistyössä! helja.misukka@oaj.fi Heikki Sahlman