Johdanto Euroopassa on ollut tuhansia vuosia suurpetoja Suurpedot hävitettiin Euroopasta lähes sukupuuttoon Suurpedot vetäytyivät Keski-Euroopasta itään ja pohjoiseen Susia ja karhuja jäi myös Espanjaan, Italiaan, Kreikkaan ja Venäjälle 1
Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon Pohjois-Euroopasta Suurpedot kävivät karjan kimppuun Alkoi kiivas metsästys ja tapporahan maksu 1900-luvun puolivälissä suurpetokannat ovat elpyneet Pohjoismaissa 2
Suomen suurpedot Susi, karhu, ahma ja ilves ovat kuuluneet Suomen luontoon vuosisatojen ajan Suurpedot ovat tärkeä osa suomalaista luontoa ja alkuperäistä eläimistöä Ennakkoluulojen vuoksi petoeläimiä ei haluta lähiseudulle elelemään Susia ja ahmoja on Suomessa määrällisesti vähemmän kuin saimaannorppia Susia n. 135 Ahmoja 150 Saimaannorppia 270 3
Ahma (Gulo gulo) Kuva: Ari Komulainen 4
Esiintyminen Elää vain pohjoisella pallonpuoliskolla Ahmojen määrät vähentyneet vuodesta 1850 vuoteen 1998 Suomessa 150 yksilöä, joista Etelä- Karjalassa vain havaintoja Erittäin uhanalainen 5
Tuntomerkit Pieni pää suhteessa muuhun kehoon Tukeva kaula ja niska Yleisväri tummanruskea Kyljissä usein raitamainen, vaaleampi, väritys 50 cm korkea, pituus vajaa metri Paino: 8-25 kiloa Kuva: Seppo Ronkainen 6
Elinkierto Lisääntyy joka toinen vuosi, poikasia syntyy 2-4 Poikaset syntyvät talvella lumipesään Poikaset ovat emon kanssa syksyyn asti, jonka jälkeen ne itsenäistyvät Ahma on vain lisääntymisaikaan tekemisissä toisten ahmojen kanssa, muuten yksineläjä Hyvin laaja elinpiiri Voi elää luonnossa noin 10-13-vuotiaaksi 7
Ravinto Pääasiassa raadonsyöjä Saalistaa itse pieniä hirvieläimiä: peuroja ja poroja Muuta ravintoa: pikkunisäkkäät, sammakot, jänikset, linnut, kasvisravinto ja marjat Riippuvainen muiden petojen jättämistä haaskoista 8
Ilves (Lynx lynx) Kuva: Matti Pihlatie (Ähtärin eläinpuisto) 9
Esiintyminen Ilveskanta runsastunut Suomessa ilves esiintyy koko maassa Tihein kanta itäisessä Suomessa Vuoden 2010 lopulla Suomessa oli n. 2200 ja Kymen rhp:ssä n. 130 ilvestä 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 ILVESTEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄ KYMEN RHP:SSÄ 2006 2007 2008 2009 2010 10
Tuntomerkit Turkki kellanruskea, talvella harmahtava, mustien tai ruskeiden täplien ja juovien kirjoma Tupsukorvat, leukaparta ja töpöhäntä Paino noin 20 kiloa, uros kookkaampi kuin naaras 60-75 cm korkea, 70-120 cm pitkä Kuva: Matti Pihlatie Lumijälki 7-9 cm n. 12 cm 11
Elinkierto Etsivät parittelukumppanin helmimaaliskuussa, muuten yksineläjä Synnyttää 1-5 pentua, pentukuolleisuus suuri Pennut riippuvaisia emosta noin vuoden ajan Elinpiiri 100-1000 km 2, vaihtelee ravintotilanteen mukaan Hämäräaktiivinen, voi kulkea yössä jopa 20 kilometriä Ilves elää 14-17-vuotiaaksi 12
Ravinto Pyyntitaktiikka: hiipii, vaani ja hyökkää - ei lähde takaaajoon Jänikset, rusakot, valkohäntäpeura, metsäkauris Lisäksi jyrsijät, poro, kettu, linnut Kuva: Heikki Kokkonen 13
Susi (Canis lupus) Kuva: Seppo Ronkainen 14
Esiintyminen Sudet hävitettiin Pohjoismaista lähes kokonaan 1900-luvun alussa Kanta on runsastunut Venäjältä Suomeen liikkuneiden susien ansiosta, mutta tulijoiden määrä vähenee koko ajan Susikanta Suomessa vähintään 135, josta Etelä-Karjalassa n. 10 15
Tuntomerkit Muistuttaa koiraa Väri vaihtelee harmaasta ruskeaan ja vaaleaan Suuret tassut, sopeutuneet pehmeässä lumessa käyntiin 70-90 cm korkea, 90-150 cm pitkä Painaa 30-50 kiloa Kuva: Seppo Ronkainen Suden takatassu 9-10 cm Ison koiran takajalan jälki 6-10 cm 16
Elintavat Elämä perustuu laumaelämään Laumaa johtaa johtaja- eli alfa-pari Kiima-aika helmi-maaliskuussa Vain johtajapari lisääntyy, pentuja 3-6 Muut lauman jäsenet ovat yleensä johtajaparin jälkeläisiä Lauman jäsenillä tarkka arvojärjestys, nuorimmat sudet arvojärjestyksessä alimpina Sudet voivat elää luonnossa 12-16-vuotiaiksi 17
Kuva: Seppo Ronkainen 18
Kuva: Seppo Ronkainen 19
Ravinto Lauma saalistaa suuria sorkkaeläimiä: hirviä, valkohäntäpeuroja ja poroja Muu ravintovalikoima: myyrät, sopulit, jänikset, linnut ja majava Kasvinravintoa susi käyttää edistämään ruuansulatusta Yksinäinen susi ei yleensä pysty kaatamaan hirveä Susi tarvitsee keskimäärin 5 kiloa lihaa (sis. karvat ja luut) päivässä 20
Kuva: Seppo Ronkainen 21
Karhu (Ursus arctos) Kuva: Seppo Ronkainen 22
Esiintyminen Suomen kansalliseläin Karhukannat vähenivät 1900-luvun alussa metsästyksen johdosta Karhujen määrät kasvaneet Pohjoismaissa 1990-luvun jälkeen Karhuja on Suomessa noin 1850 yksilöä, joista Kymen rhp:ssä 140 160 140 120 100 80 60 40 20 0 KARHUJEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄ KYMEN RHP:SSÄ 2006 2007 2008 2009 2010 23
Tuntomerkit Väri vaihtelee vaaleanruskeasta mustaan Naaras painaa 80-130, uroskarhu 120-300 kiloa Ruumiin pituus 135-250, hartiakorkeus 90-125 cm metsästyssaaliiksi saatujen naaraskarhujen keskipaino noin 170 kiloa Kuva: Seppo Ronkainen Vasen takajalka 25-28 cm Vasen etujalka n. 15 cm 24 26
Elinkierto Kiima-aika touko-heinäkuussa Viivästynyt sikiönkehitys: pennut syntyvät talvipesään tammi-helmikuussa Jälkeläiset seuraavat emoaan seuraavaan kesään asti Talviuni syys-lokakuulta huhti-toukokuulle, jonka aikana karhu ei syö tai juo ja sen elintoiminnot hidastuvat Voivat elää luonnossa noin 30-vuotiaiksi 25
Ravinto Kaikkiruokainen Kasvis- ja eläinravinnon suhde vaihtelee yksilöiden ja vuodenajan mukaan Lihalla suuri merkitys keväällä, saalistaa suuria sorkkaeläimiä Muu ravinto: kalat, muurahaiset ja muut hyönteiset, haaskat, juuret ja heinäkasvien oraat Syksyllä viljan ja marjojen osuus ruokavalikoimassa korostuu 26
Ihminen ja suurpedot Kuva: Ilari Uotila Kuva: Seppo Ronkainen 27
Suurpedot ja hallinto Kansainväliset sopimukset Kansallinen lainsäädäntö 28
Kansainväliset sitoumukset Euroopan unionin luontodirektiivi Pyrkii turvaamaan harvinaisten tai uhanalaisten eliölajien säilymisen yhteisön alueella Ahma kuuluu luontodirektiivin liitteen II ensisijaisesti suojeltaviin lajeihin Susi poronhoitoalueen ulkopuolella sekä karhu ja ilves koko maassa kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin 29
Kansainväliset sitoumukset Biodiversiteettisopimus Painottaa luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja suojelua Kaikissa yhteiskunnan sektoreiden toiminnassa Riistanhoidossa ja metsästyksessä tulee varmistaa eliölajien suotuisan suojelutason säilyminen niiden luontaisilla levinneisyysalueilla 30
Kansainväliset sitoumukset Bernin sopimus Luonnonvaraisten kasvi- ja eläinkannat tulee pitää tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia Ahma, karhu ja susi kuuluvat liitteeseen II (täysin rauhoitetut lajit) ja ilves liitteeseen III (suojeltavat lajit) 31
Kansainväliset sitoumukset Cites-sopimus Säädellään maailmanlaajuisesti uhanalaisilla eliölajeilla käytävää kauppaa 32
Kansallinen lainsäädäntö Metsästyslaki ja -asetus Suurpedot rauhoitettuja riistaeläimiä Metsästysasioiden valvonta ja ylin johto kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle Luonnon käyttömuotona metsästys perustuu kestävän käytön periaatteelle Metsästystä harjoitettaessa on huolehdittava, ettei riistaeläinkannat sen johdosta häviä tai vaarannu 33
Kansallinen lainsäädäntö Luonnonsuojelulaki ja asetus Eliölajien suotuisan suojelutason saavuttaminen ja ylläpitäminen Vastuu suurpetojen säilyttämisestä kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) tekee tutkimusta ja seurantaa perustana biologia, käyttäytyminen, GPS-seuranta ja DNA-tutkimus 34 36
Rinnakkaiseloa suurpetojen kanssa Ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiselo ei ole ongelmatonta Suurpetojen aiheuttamat vahingot kotieläimille Epämääräiset mielikuvat pedoista aiheuttavat pelkoa ja vihaa suurpetoja kohtaan 37 35
Ihminen ja susi Susi on arka eläin, se väistää ihmistä yleensä jo kaukaa Keräilijä-metsästäjät käyttivät sutta apuna metsästyksessä - karjanpidon myötä sutta alettiin pitää vaarallisena Susi hävitettiin lähes sukupuuttoon 1800-luvulla 36 38
1880-luvulla tapahtui suden aiheuttamia lapsisurmia Surmat aiheutti oletettavasti vanha, heikkokuntoinen tai vesikauhuinen yksilö tai koirasusi Ihmiselle suden vaarallisuus erittäin pieni - susi on arka ja pelkää ihmistä Raivotautiset sudet ovat muualla maailmassa hyökänneet ihmistä kohti 37 39
52 % suomalaisista suhtautuu susiin myönteisesti Ei ole päässyt Ison Pahan Suden maineestaan Mielipiteisiin ja asenteisiin vaikuttaa median luoma vääristynyt kuva Ravinnon hankinnan taustalla pedoilla, kuten muillakin eläimillä, pyrkimys selviytyä luonnossa ja jatkaa sukua 38 40
Susi ja kotieläinvahingot Lammasaitauksiin kohdistuneet hyökkäykset ja useiden lampaiden saalistus johtuu susien normaalien saalistustoiminnoista Pakenevat lampaat laukaisevat susissa saalistusvietit Häirikkösudet tulee poistaa - ne ovat menettäneet ihmisarkuutensa 39 41
Vahingot satunnaisia Kaikki sudet eivät ole haitaksi lampaille, eräs susilauma eli lammasaitauksen läheisyydessä häiritsemättä lampaita V. 2010 menetettiin 44 lammasta suurpedoille, Kymen alueella alle 3, suurin osa suden tappamina Kuva:Juha Kuittinen 40 42
Susi ja koiravahingot Vuonna 2010 33 koiraa, Kymen alueella alle 3 Sudet hyökkäävät piha- ja metsästyskoirien kimppuun Joko ravinnon hankintaa tai reviirin puolustamista Tekijänä yleensä yksinäinen susi Kuva: Seppo Ronkainen 41 43
Ihminen ja karhu Karhua ei pelätä samalla tavalla kuin sutta Ihminen kohtaa suuremmalla todennäköisyydellä karhun kuin suden Karhu haistaa ihmisen jo kaukaa ja pakenee Yksi karhun aiheuttama kuolemantapaus v. 1998 Vaaratilanne, jos ihminen joutuu emon ja pentujen väliin 42 44
Karhu ja kotieläinvahingot Ravinnon houkuttelemat karhut voivat tottua ihmisen hajuun Karhut rikkovat mehiläispesiä tai syövät kauroja Karhu tappoi viime vuonna 7 lammasta tai nautaa, Kymen alueella alle 3 43 45
Suurpetovahinkojen ennaltaehkäisy Koirille teräsverkkoaitaus Sähköpaimenaidat Karkoittimet Metsästysalueen tutkiminen Paimenkoirat Suojaliivit koirille Ympäristötietoisuuden lisääminen Kuva: Ilari Uotila 44
Myönteisiä muutoksia Valtakunnallinen Suomen Riistakeskus ja aluetoimistot. Keskuksen alaisuuteen valtakunnallinen riistaneuvosto ja 15 alueellista riistaneuvostoa Riistavahinkolainsäädännön myötä vahinkoja korvataan kattavammin, omavastuu poistettu Suurpetojen tappamisesta korvaussummat nousseet, esim. karhu 8200-15500, susi 6100-9100, ahma 8200-,emo jopa 16500. Törkeä metsästysrikos -nimike menossa lainsäädännön uudistuksessa läpi Salametsästyksestä puhutaan ongelmana myös ministeriön, RKTL:n, Metsästäjien keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien keskuudessa Suurpetotutkimus edistyy ja tieto leviää 45
Kuva: Ilari Uotila 46