Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Transkriptio

1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Jäljillä Avainsanat: lajintunnistus Luokkataso: lk Vastaukset: Tehtävä 1. Päästä tippunutta a) Mihin hirvieläin käyttää sarviaan? Hirvieläimet voivat merkitä reviiriään hankaamalla sarviaan pensaita ja pieniä puita vasten. Lisäksi sarvilla voi puolustautua saalistajaa vastaan, näyttää omaa mahtiaan muille uroksille ja käyttää niitä urosten välisissä kiimakamppailuissa. Poro- ja metsäpeuranaaraat eli vaatimet käyttävät sarviaan vasojen suojelemiseen ja hyvien laidunpaikkojen valtaamiseen uroksilta. b) Mihin vuodenaikaan sarvet tippuvat? Sarvet tippuvat melko nopeasti kiima-ajan jälkeen. Tämä tapahtuu yleensä joulutammikuussa, tosin metsäkauriit ja -peurat voivat tiputtaa sarvensa jo marraskuussa. Poro- ja metsäpeuranaaraat puolestaan tiputtavat sarvensa vasta touko-kesäkuussa. c) Mitä tarkoittaa kelominen? Kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, niiden iho surkastuu. Hirvieläin hankaa tuolloin sarviaan pensaita ja pieniä puita vasten irrottaakseen nahan. Tätä kutsutaan kelomiseksi ja se tapahtuu juuri ennen kiima-aikaa, yleensä elo-syyskuussa. Poikkeuksena tästä on metsäkauris, joka aloittaa kelomisen jo keväällä maalis-toukokuussa. Hirvieläimet voivat syödä sarvista irronneen nahan. d) Minkä hirvieläinten sarvia nämä ovat? poro/metsäpeura hirvi

2 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 2 Tehtävä 2. Kalloja a) Tarkastele alla olevia eläinten kalloja. Mistä tunnistat eläimen? Entä n? Nisäkkäiden suuret kallot on melko helppo tunnistaa. Petoeläinten hampaiden määrä vaihtelee, esimerkiksi sudella ja karhulla on 42 hammasta, ahmalla 38 ja ilveksellä 28. Petoeläimillä on viittä erilaista hammastyyppiä: etu-, kulma-, väli-, poski- ja raateluhampaat. Niillä on suuret ja voimakkaat kulmahampaat ja poskihampaissa on terävästi leikkaavat purupinnat. Petoeläimillä on muista hampaista poikkeaviksi kehittyneet sahateräiset raateluhampaat, joilla ne leikkaavat lihan irti luusta. Raateluhampaina toimivat vain tietyt hampaat, ylä- ja alaleuasta riippuen joko poski- tai välihampaat. Kasvinsyöjän kallossa ei ole kulmahampaita ja niiltä puuttuvat yläleuasta etuhampaat. Niiden poskihampaat ovat matalat ja tasapintaiset. Petolinnun paksu koukkunokka eroaa selvästi esim. siemensyöjän lyhyestä ja tukevasta tai hyönteissyöjän terävästä nokasta. b) Rastita kumpi on kyseessä, eläin vai. Huom! Orava on jyrsijä, jonka pääasiallista ravintoa ovat kasvit (havupuiden siemenet, sienet, marjat ym.), mutta se syö myös hyönteisiä ja silloin tällöin linnunmunia ja -poikasia. Voitte keskustella luokassa siitä, voiko oravaa sanoa eläimeksi.

3 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 3 metsäkauris kettu orava karhu KETTU KARHU HUUHKAJA METSÄKAURIS METSO ORAVA huuhkaja metso

4 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 4 Tehtävä 3. Tassuttelua Kuka on jättänyt jäljet lumeen? Vinkki: Haaskoilla viihtyvä erakko vaeltaja, joka painaa noin 15 kg (uros). ahma Vinkki: Paljon puhuttu, pelätty ja vainottu. susi Vinkki: Tämä kellertävärintainen, solakka eläin on sukua kärpälle. Se kiipeilee ketterästi puissa ja saalistaa öisin. näätä

5 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 5 Vinkki: Tämä äänetön liikkuja yllättää saaliin hiipimällä ja hyppäämällä muutamalla loikalla sen kimppuun. ilves Jokeri: ahma: Gulo gulo, susi: Canis lupus, näätä: Martes martes ja ilves: Lynx lynx Tehtävä 4. Sulkasato Linnut jättävät jälkeensä sulkia ja höyheniä. Mille linnuille nämä kuuluvat? käpytikka harakka närhi sinisorsa

6 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 6 Laatikon lintulajit: sinisorsa, kesykyyhky, västäräkki, närhi, käpytikka, punatulkku ja harakka. Tehtävä 5. Syömisjälkiä a) Minkä eläinten jäljiltä nämä kävyt ovat? käpytikka hiiri orava

7 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 7 b) Merkitse rastilla, onko väittämä totta vai ei. Väittämä oikein väärin 1. Hirvieläimet jättävät puiden oksiin siistin katkaisupinnan. 2. Metsäjänis jyrsii puunrunkoa pitkittäissuunnassa. 3. Tikat asettelevat käpyjä puunrungon halkeamiin ja koloihin. 4. Majava voi jyrsiä nuorista puista kaikki juuret poikki, jolloin puu kaatuu helposti. 5. Mäyrä kääntää ampiaisten maapesät ylösalaisin. 6. Hirvi voi katkaista puun nousemalla sitä vasten. 7. Majavat kuorivat usein havupuun runkoja ja oksia. 8. Palokärjen ruokailun jäljiltä voi löytyä kuusen alta kasa katkottuja oksia. c) Korjaa väärät väittämät. 1. Metsäjänis jättää puiden oksiin siistin katkaisupinnan. tai Hirvieläimet jättävät puiden oksiin repaleisen katkaisupinnan. 2. Metsäjänis jyrsii puunrunkoa poikittaissuunnassa. tai Hirvieläimet jyrsivät puunrunkoa pitkittäissuunnassa. 4. Vesimyyrä voi jyrsiä nuorista puista kaikki juuret poikki, jolloin puu kaatuu helposti. 7. Majavat kuorivat lehtipuiden runkoja jaoksia, havupuut eivät niille juuri maistu. 8. Oravan ruokailun jäljiltä voi löytyä kuusen alta kasa katkottuja oksia

8 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 8 Tehtävä 6. Eläin ja sen luontoon jättämä jälki Yhdistä luontoon jääneet jäljet alla olevasta laatikosta niihin jättäneisiin eläimiin. Jälkien perässä ilmoitettu numero vihjaa siihen sopivien eläinten lukumäärän. KARHU: 1) 4-5 cm paksut makkaranmuotoiset ulosteet 2) Hajotettu muurahaispesä 3) Raapimisjäljet puun rungossa ORAVA: 1) Jalanjälki: etujalassa 4, takajalassa 5 varvasta ILVES: 1) 4 varvasta etu- ja takajaloissa 2) Raapimisjäljet puun rungossa MAJAVA: 1) Pesäkolo rantapenkereessä 2) 10 cm korkeat, voimakkaan hajuiset multa- ja ruohokeot MÄYRÄ: 1) Rinteeseen kaivettu luola, jonka suuaukon edessä syvä ura 2) Raapimisjäljet puussa TIKKA: 1) Silputtu kanto 2) Hajotettu muurahaispesä KETTU: 1) Jalanjälki: 4 varvasta etu- ja takajaloissa 2) Sammaleen alle varastoidut linnunmunat