Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Transkriptio

1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä oppilaat kiertävät kuudella eri rastilla ja tutustuvat niissä eläinten ja kasvien talviseen elämään. Tehtäviin on valittu tuttuja, Suomen luonnossa esiintyviä eläin-, kasvi- ja sienilajeja. Tehtävät syventävät oppilaan lajintuntemusta sekä saavat oppilaan pohtimaan eri lajien talvehtimistapoja ja selvitymiskeinoja. Oppilaat kannattaa jakaa 2-4 hengen ryhmiin. Oppilaat vastaavat kysymyksiin ryhmänä ja kirjoittavat tehtävämonisteisiin ja vastauskortteihin ryhmänsä nimen. Lajikortit kannattaa tulostaa väritulostimella ja kontaktoida/laminoida. Rasteille laitetaan tarvittava(t) tehtävämoniste(et). Muut rasteille laitettavat kortit ym. materiaali on koottu myös erilliseen tiedostoon tulostuksen helpottamiseksi. Jokaiselle rastille voi laittaa esille kyseisellä rastilla esiintyvien lajien lajikortit. Tällöin oppilas oppii tunnistamaan lajit paremmin ja kortit myös havainnollistavat tehtävää. Lajikortteja voi käyttää myös sellaisenaan lajintunnistukseen tai niillä voi pelata esim. muistipeliä. Huom! lajikorteissa on myös sellaisia lajeja, joita ei esiinny tehtävissä. Rasti 1. Poikasten syntyminen Tehtävä havainnollistaa oppilaalle, kuinka eläinten poikasia syntyy eri vuodenaikoina. Tehtävässä testataan oppilaan luetunymmärtämisen taitoja. Oppilaiden tulee etsiä tieto eläinkorteista ja asettaa ne sen kuukauden/kuukausien kohdalle, jolloin kyseisen eläimen poikanen syntyy. Rasti 2. Talviturkki Tehtävässä tutustutaan eläinten turkkeihin. Ahman, suden, ilveksen ja karhun lajikortit ja turkkikortit asetellaan pöydälle ja oppilaan tulee yhdistää eläinlaji oikeaan talviturkkiin. Sanallisten vastauskorttien ei välttämättä tarvitse olla esillä.

2 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 2 Rasti 3. Jäljet lumessa Oppilaan täytyy tunnistaa eläimen jälki. Tehtävän helpottamiseksi voi laittaa kyseisten lajien lajikortit (ilves, saukko, susi, metsämyyrä, orava, mäyrä) tehtäväpaperin viereen pöydälle, jolloin oppilas voi päätellä kuvien perusteella oikeat vastaukset. Huom! ilveksen, suden ja oravan lajikortit löytyvät tulostettavat kortit - tiedostosta. Rasti 4. Talvenviettotavat Tällä rastilla oppilaat tutustuvat käsitteisiin talviuni, talvihorros ja kylmänhorros. Tehtävässä 1 testataan oppilaan luetunymmärtämisen taitoja. Oppilaan täytyy myös osata nimetä eläimiä, jotka nukkuvat talviunta tai ovat talvi- tai kylmänhorroksessa. Tehtävä 2 tutustuttaa oppilaan eläinten erilaisiin selvitymiskeinoihin. Oppilaan täytyy yhdistää eläimeen sopiva ominaisuus. Pöydälle voidaan asetella tehtävissä esiintyvien eläinten lajikortit, jolloin oppilaan lajintuntemus paranee. Huom! oravan ja jäniksen lajikortit löytyvät tulostettavat kortit -tiedostosta. Rasti 5. Pihan talvisia ruokavieraita Tehtävissä oppilas tunnistaa lintulaudalla vierailevia lintulajeja ja pohtii mitä ruokaa kukin laji lintulaudalta syö. Oppilas voi myös tunnistaa tehtävän lintuja lajikorteista Huom! harakan lajikortti löytyy tulostettavat kortit -tiedostosta ja kaikkia tehtävän lintulajeja ei ole lajikorteissa. Rasti 6. Kasvien talvehtiminen Tässä tehtävässä oppilas pohtii kasvien ja sienten talvehtimistapoja. Oppilaan täytyy tunnistaa kasvi ja kertoa, kuinka se talvehtii. Kasvien ja sienten lajikortit asetellaan pöydälle. Vastattuaan tehtäväkortteihin oppilaat laittavat ne oikean lajikortin alle odottamaan opettajan tarkistusta. Vastaukset ja tulostettavat kortit Rasti 1. Poikasten syntyminen Poro: touko-kesäkuu Karhu: tammi-helmikuu Mäyrä: huhtikuu Tunturipöllö: kuoriutuvat touko-kesäkuussa Metsämyyrä: huhti-lokakuu Kyy: elo-syyskuu

3 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 3

4 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 4 Poro Poro on puolikesy hirvieläin. Sillä on hyvin paksu turkki, joten se selviää kovistakin pakkasista. Porot syövät koivun lehtiä, jäkälää ja heinää. Porot elävät ryhmissä eli tokissa ja vaeltavat päivässä monta kilometriä. Poro synnyttää yleensä yhden vasan touko-kesäkuussa. Urosta sanotaan hirvaaksi ja naarasta vaatimeksi. Porojen korvamerkeistä näkee niiden omistajan. Mäyrä Mäyrä on näätäeläin. Se painaa 6-20 kilogrammaa. Se syö hyönteisiä, marjoja, kauraa, linnunpoikasia, pikkunisäkkäitä ja haaskoja. Se tuhisee ja röhkii. Mäyrä nukkuu talviunta. Joskus se saattaa herätä keskellä talvea ja käydä jaloittelemassa pesän ulkopuolella. Mäyrä synnyttää 1-5 poikasta huhtikuussa. Metsämyyrä Metsämyyrä on hyvin yleinen nisäkäs Suomessa ja koko Euroopassa. Sen turkki on selästä punaruskea ja vatsan puolelta vaalea. Se syö siemeniä, lehtiä ja marjoja, mutta myös hyönteisiä ja linnunmunia. Metsämyyrät lisääntyvät nopeasti, niillä voi olla 2-4 poikuetta huhti-lokakuun aikana. Karhu Karhu on Euroopan suurin petoeläin. Uroskarhu voi painaa jopa 300 kilogrammaa. Karhu on kaikkiruokainen, se syö esimerkiksi marjoja, juuria, hunajaa, hyönteisiä ja nisäkkäitä. Ne elävät luonnossa noin 30-vuotiaiksi. Karhu nukkuu talviunta ja synnyttää 1-4 pentua talvipesään tammi-helmikuussa. Tunturipöllö Tunturipöllö on iso lintu, joka elää Pohjois- Lapissa. Sillä on valkoinen sulkapeite ja sitä onkin vaikea erottaa hangesta. Sen ilmava höyhenpeite, viikset ja jalkojen höyhenet suojaavat sitä kylmältä. Se syö sopuleita, jäniksiä ja lintuja. Naaras munii huhtitoukokuussa 6-14 munaa. Poikaset kuoriutuvat kuukautta myöhemmin. Kyy Kyy on ainoa Suomessa esiintyvä myrkkykäärme. Sen tunnistaa helposti selässä olevasta sahalaitakuviosta. Kyy syö pikkunisäkkäitä, sammakoita ja linnunmunia. Se tutkii ympäristöään kielen avulla. Kyy viettää talven horroksessa kivenkolossa. Se synnyttää 4-20 poikasta elo-syyskuussa.

5 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 5 Rasti 2. Talviturkki Ahma Susi Ilves Karhu

6 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 6 Rasti 3. Jäljet lumessa 1. Ilves 2. Saukko 3. Susi 4. Metsämyyrä 5. Orava 6. Mäyrä Rasti 4. Talvenviettotapoja Tehtävä 1. Lue teksti ja täydennä taulukko. Talviuni Talvihorros Kylmänhorros Hengitys Lähes normaali Hidastunut Hyvin vähäistä Ruumiinlämpö Laskee hieman, eli ruumiinlämpö noin +35 ºC Lähellä nollaa, noin +2 ºC Jopa alle 0 ºC Voiko herätä Saattaa herätä Ei yleensä, mutta voi herätä jos lämpötila laskee liian matalaksi Ei herää Esimerkkieläimiä Karhu, mäyrä, supikoira Koivuhiiri, lepakot, siili Hyönteiset, käärmeet, sisilisko

7 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 7 Tehtävä 2. Liitä talveen liittyvä asia oikeaan eläimeen/oikeisiin eläimiin. TALVIUNI VALKOINEN VÄRI TALVITURKKI LUMIEKIEPPI MUUTTO POIS SUOMESTA TALVIHORROS KÄYTÄVÄT LUMEN ALLA KYLMÄNHORROS RUOKAVARASTOT ORAVA KARHU KÄRPPÄ RIEKKO LEPAKKO METSÄJÄNIS KYY NÄRHI MYYRÄT PÄÄSKYT Rasti 5. Pihan talvisia ruokavieraita. Tehtävä 1. Ympyröi linnut jotka voivat vierailla lintulaudalla. Närhi Harakka Rantasipi Varpunen Käki Järripeippo Töyhtöhyyppä Kuukkeli Pääskyt Käpytikka Peippo Tiaiset Pajulintu Viherpeippo

8 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 8 Tehtävä 3. Kirjoita tyhjään laatikkoon jokaiselle linnulle sille mieluinen ruoka. Voit valita ruuan alempana olevasta laatikosta. Lintu Käpytikka Mustarastas Tiaiset Harakka Närhi Varpunen Peippo Punatulkku Urpiainen Keltasirkku Ruoka Auringonkukansiemen ja maapähkinä. Auringonkukansiemen, maapähkinä ja rasva. Auringonkukansiemen, maapähkinä ja rasva. Auringonkukansiemen, maapähkinä ja rasva. Auringonkukansiemen, maapähkinä ja rasva. Auringonkukansiemen, maapähkinä, kaura, hirssi ja rasva. Auringonkukansiemen ja maapähkinä. Auringonkukansiemen ja maapähkinä. Auringonkukansiemen ja maapähkinä. Kaura, auringonkukansiemen ja hirssi.

9 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 9 Rasti 6. Kasvien talvehtiminen Kasvi 1. Kasvi 1. Kasvi 3. Kasvi 4. Kasvi 5. Kasvi 6.

10 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 10 Kasvi 7. Kasvi 8. Sieni 9. Sieni 10. Sienen nimi: Näin sieni selviää talvesta: Sienen nimi: Näin sieni selviää talvesta: Vastaukset Talveen valmistautuminen on kaikilla putkilokasveilla samankaltaista: Kasvi valmistautuu talveen jo loppukesällä lopettamalla kasvun ja yhteyttämisen ja valmistamalla talvehtimissilmut. Lisäksi tietyt osat kasvista kuolevat. Kasvin lehdet saavat ruskan värit, kun kasvi ottaa tärkeät ainesosat lehdistä talteen. Kasvi vaipuu ensin syyshorrokseen, jolloin alkaa kasvin varsinainen karaistuminen talvea varten. Nämä muutokset lisäävät kasvin kylmän- ja kuivuudenkestävyyttä. Talven kasvi viettää talvihorroksessa. Siemenet säilyvät talven yli. Havupuut ja sienet: ks. lisäksi vastauskortit alla.

11 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 11 Kasvi 1. Kasvi 1. Kasvin nimi: Mustikka talveen (ks. yllä), tiputtaa lehtensä talveksi. Kasvin nimi: Puolukka talveen (ks. yllä). Puolukka ei pudota lehtiään syksyisin, jolloin se säästää vettä. Puolukan lehtien elinikä on noin 2 4 vuotta. Kasvi 3. Kasvi 4. Kasvin nimi: Raudus- ja hieskoivu talveen (ks. yllä), tiputtaa lehtensä talveksi. Kasvin nimi: Haapa talveen (ks. yllä), tiputtaa lehtensä talveksi. Kasvi 5. Kasvi 6. Kasvin nimi: Siankärsämö talveen (ks. yllä). Lisäksi: Siankärsämö on talventörröttäjä eli sen jäykkä varsi kuivuu syksyllä ja pistää talvella esiin lumihangesta. Se on talvensiementäjä eli se varistaa siemenensä hangelle. Siemenet kestävät hyvin kylmyyttä ja kuivuutta. Kasvin nimi: Osmankäämi talveen (ks. yllä). Lisäksi: Osmankäämi on talventörröttäjä eli sen jäykkä varsi kuivuu syksyllä ja pistää talvella esiin lumihangesta. Se on talvensiementäjä eli se varistaa siemenensä hangelle. Siemenet kestävät hyvin kylmyyttä ja kuivuutta.

12 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 12 Kasvi 7. Kasvi 8. Kasvin nimi: Mänty talveen (ks. yllä). Lisäksi: Männyn neulaset eivät tipu joka syksy, vaan se tukkii neulasten ilmaraot vahatulpalla. Näin neulasista ei haihdu vettä talvella. Kasvin nimi: Kuusi talveen (ks. yllä). Lisäksi: Kuusen neulaset eivät tipu joka syksy, vaan se tukkii neulasten ilmaraot vahatulpalla. Näin neulasista ei haihdu vettä talvella Sieni 9. Sieni 10. Sienen nimi: Myrkkyseitikki Näin sieni selviää talvesta: Myrkkyseitikin maanpäällinen osa kuolee syksyllä, mutta maanalainen sienirihmasto selviää talven yli. Sienirihmaston avulla sieni voi siis keväällä taas kasvaa uudestaan. Sienen nimi: Haaparousku Näin sieni selviää talvesta: Haaparouskun maanpäällinen osa kuolee syksyllä, mutta maanalainen sienirihmasto selviää talven yli. Sienirihmaston avulla sieni voi siis keväällä taas kasvaa uudestaan.