Sote-uudistuksen tarpeet ja toteutuksen vaihtoehdot Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat
EU:n komissio: BKT:n kasvuennusteet vuodelle 2015, muutos-% edellisestä vuodesta Irlanti Puola Slovakia Liettua Romania Unkari Espanja Iso-Britannia Tsekki Ruotsi Latvia Slovenia Viro Saksa Tanska Portugali Alankomaat Belgia Ranska Bulgaria Itävalta Italia Kreikka Suomi Kroatia Kypros Kypros -1 0 1 2 3 4 % 7.5.2015 Tarja Myllärinen 2
EU:n komissio: BKT:n kasvuennusteet vuodelle 2016, muutos-% edellisestä vuodesta Irlanti Puola Slovakia Liettua Romania Latvia Kreikka Viro Ruotsi Tsekki Espanja Iso-Britannia Unkari Slovenia Tanska Saksa Portugali Ranska Alankomaat Itävalta Belgia Kypros Italia Bulgaria Kroatia Suomi 0 1 2 3 4 % 7.5.2015 Tarja Myllärinen 3
Suomen BKT:n kehitys 1990-2015 määrän %-muutos edellisestä vuodesta 8 6 4 2 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014-2 -4-6 -8-10 5.3.2015/MP Lähde: Tilastokeskus, ennuste valtiovarainministeriö
7 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Sairastavuusindeksi maakunnittain 8 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Työikäisten (15-64 - vuotiaiden) osuus kuntien asukasluvusta 2013, 2017 ja 2020 Osuus koko maan tasolla 2013: 64,2 %, 2017: 62,1%, 2020: 60,8 % VM/KAO/MM 5.3.2015 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2012
Nettomenot Nettomenot, indeksi Sairaanhoitopiiri Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Koko maa=100 Helsinki ja Uusimaa 2467 91 0,89 102 Varsinais-Suomi 2712 100 0,98 102 Satakunta 2915 107 1,02 105 Kanta-Häme 2684 99 1,00 99 Pirkanmaa 2684 99 0,98 101 Päijät-Häme 2685 99 1,03 96 Kymenlaakso 3054 112 1,08 104 Etelä-Karjala 2720 100 1,06 95 Etelä-Savo 3012 111 1,14 97 Itä-Savo 3571 131 1,11 119 Pohjois-Karjala 2952 109 1,12 97 Pohjois-Savo 3054 112 1,13 99 Keski-Suomi 2721 100 1,03 97 Etelä-Pohjanmaa 2866 106 1,10 96 Vaasa 2843 105 0,98 107 Keski-Pohjanmaa 2930 108 1,03 105 Pohjois-Pohjanmaa 2650 98 1,05 93 Kainuu 3031 112 1,14 98 Länsi-Pohja 2925 108 1,09 99 Lappi 3163 116 1,05 111 Helsingin ja Uudenmaan shp (HUS) jaettuna sairaanhoitoalueisiin Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012
Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksia 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Mrd. Kunnat ja kuntayhtymät 7,0 6,0 5,0 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Vanhustenhuolto ym. 2) Lastensuojelu ym. 3) 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 1) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Vanhusten laitoshoito, kotipalvelu sekä muut vanhusten ja vammaisten palvelut 3) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut. Tehtäväluokkaan aikaisemmin kuulunut elatustuki siirtyi Kelalle vuonna 2009. 11 7.5.2015 Tarja Myllärinen Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -362-362 -362-362 Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,8 mrd. -1200-1400 -1600-1 118 Uutta -276-236 -236-236 -40-40 -40-40 -40-1 394-50 -1 434-1 484 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 102 milj. 16.1.2015 hp -40 = Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. (Kiinteistöverojen rajojen noston hyöty (48 milj. ) päätettiin leikata kaikilta kunnilta asukasta kohti saman suuruisena. Tämä sisältyy lukuun -236 milj. )
Lähde: Valtiovarainministeriö 2015 13 7.5.2015 Tarja Myllärinen
Perusterveydenhuollon ja sosiaali-palvelujen järjestäminen 2015 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 301 Kunta järjestää palvelut itse 89 kuntaa, väestöstä 56 % Yhteistoiminta-alueet yht.62 kuntia 212, väestöstä 44 % Kuntayhtymiä 31, kuntia 130 Vastuukuntamallin yt-alueita 31, kuntia 82 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää Erva-alueet 14 7.5.2015 Tarja Myllärinen Kuntarajat MML 2015 Karttakuva Kuntaliitto/MS
Sote-uudistuksen toteutuksen vaihtoehdot
Mihin sote kaatui? (HE 423/2014 vp) Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat olleet yhteistoimintaelimiksi poikkeuksellisen suuria» Erityisesti pienten kuntien ääniosuudet yhtymävaltuustossa olisivat jääneet hyvin pieniksi» Samassa yhteydessä on huomioitava myös muut kunnilta siirtyneet tehtävät Kunnan oikeus päättää taloudestaan ja verotusoikeus» Uudistuksesta olisi aiheutunut suuria kunnan päätöksistä riippumattomia veronkorotuspaineita Rahoitusperiaate» Kuntien tosiasialliset edellytykset suoriutua palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta» Rahoitusperiaatteen toteutumista olisi tullut tarkastella kuntakohtaisesti Lailla säätämisen vaatimus - kunnille annetaan tehtäviä lailla» Sote-alue olisi päättänyt kuntien maksuosuudet sote -alueille» Palvelujen tuotannosta vastuussa olevien kuntayhtymien rahoitus Suhde muihin TSS oikeuksiin (perusopetus ja päivähoito)» Uudistus olisi vaarantanut kuntalaisten muita palveluja 16 7.5.2015 Tarja Myllärinen
Sote-alueet ja niihin kuuluviksi esitetyt kunnat Eteläinen Itäinen Pohjoinen Keskinen Läntinen 53 kuntaa 67 kuntaa 68 kuntaa 56 kuntaa 57 kuntaa Sairaanhoitopiirit Manner-Suomi 301 kuntaa Ahvenanmaa 16 kuntaa Koko maa 317 kuntaa 17 7.5.2015 Tarja Myllärinen Kuntarajat MML 2015 Karttakuva Kuntaliitto/MS
Peruspalvelujen valtionosuusleikkausten, valtionosuusuudistuksen sekä sote-uudistuksen laskennallinen vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin (HE 342/2014) suurin vaikutus, %-yks. Yht. siitä: sote Rautjärvi 7,5 2,8 Merijärvi 7,0 3,4 Uurainen 6,9 3,4 Merikarvia 6,8-0,2 Utajärvi 6,6 1,6 Sysmä 6,3 3,0 Taivassalo 6,1 1,9 Lestijärvi 6,0 1,7 Lumijoki 6,0 2,7 Tammela 5,9 2,9 pienin vaikutus, %-yks. Yht. siitä: sote Evijärvi -3,6-2,9 Utsjoki -3,2-2,9 Juankoski -2,9-3,2 Puolanka -2,9-3,7 Kittilä -2,8-2,8 Salla -2,6-3,4 Sodankylä -2,4-2,7 Reisjärvi -2,3-3,4 Muonio -2,2-2,9 Puumala -2,2-3,4 Tulovero-% nousee: Yli 5,0 %-yks. 3,0 5,0 %-yks. 1,0 2,9 %-yks. Alle 1,0 %-yks. Yhteensä 260 kuntaa Tulovero-% laskee: 0,1 3,6 %-yks. Vaikutus kuvaa tilannetta, kun uudistusten siirtymäaika on loppunut ja vaikutus on täysimääräisesti voimassa. Sote-uudistuksen vaikutus on kuitenkin rajattu siirtymäajanjälkeen +/- 400 euroon per asukas (21) (77) (125) (37) (44) 18 7.5.2015 Tarja Myllärinen Kuntarajat: MML
Mikä perustuslakivaliokunnan mielestä olisi mahdollista? Tehtävien siirtäminen kuntaa suuremmille itsehallintoalueille» Alueella välittömät vaalit ja verotusoikeus Yksitasoinen kuntayhtymämalli» Toteuttamistapa ei kuitenkaan saisi olla kansanvaltaisuus- eikä rahoitusperiaatteen vastainen Sote-palvelujen järjestämisvastuun siirtäminen valtiolle. 19 7.5.2015 Tarja Myllärinen
Sote-uudistuksen jatko Uudistuksen tarve on olemassa eikä poistu» Keskeiset tavoitteet ja keinot ovat samat kuin aiemminkin Yhdenvertaisten, asiakaslähtöisten ja laadukkaiden sote-palvelujen turvaaminen kaikille ihmisille koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen Nykyistä kustannustehokkaampi ja vaikuttavampi toiminta. Jatkovalmistelu käynnistetty sosiaali- ja terveysministeriössä» Alkuvaiheessa virkamiesvalmistelu Eri vaihtoehtoja koskeva selvitystyö» Selvitetään ja arvioidaan PeVL:ssa todettujen mallien toteutus sekä edut ja haitat Rahoitusuudistuksen kytkeminen rakenneuudistukseen 20 7.5.2015 Tarja Myllärinen
PeV:n määrittelemät valmistelun reunaehdot Hallintojärjestelmää ja rahoitusta tulee arvioida samanaikaisesti. On pyrittävä koordinoituun valmisteluun valtionosuusuudistuksen kanssa. Uudistusta päätettäessä käytettävissä on oltava kattava taloudellisten vaikutusten arviointi. Kunnille on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ja kuntakuulemiselle on varattava asianmukainen aika. Valiokunta on tarjonnut valmistelun organisoin-timalliksi laajapohjaista parlamentaarista valmistelua. 21 7.5.2015 Tarja Myllärinen
Mikä on myös mahdollista Kunnat voivat yhdessä yhteisellä päätöksellä perustaa sote-kuntayhtymän ja sopia rahoituksesta haluamallaan tavalla.» On perustuslain mukainen, jos kunnat liittyvät kuntayhtymään vapaaehtoisesti.» Ylintä päätösvaltaa käyttäisi yhtymäkokous tai yhtymävaltuusto. 22 7.5.2015 Tarja Myllärinen
Kuntaliiton näkemyksiä jatkovalmistelusta
Sote -uudistuksessa on kysymys historiallisen suuresta julkisen hallinnon rakenteiden kokonaisuudistuksesta» Uudistuksessa määritellään kuntien tehtävät ja asema Keskeisiä ratkaistavia asiakokonaisuuksia:» miten sote-palvelujen ja kuntien järjestämisvastuulle jäävien palveluiden integraatio varmistetaan» miten rahoitus kerätään ja» miten rahoitus jaetaan eri palveluille Kysymys on myös» Demokratian rakenteiden määrittelystä» Kuntien elinvoiman turvaamisesta 24 7.5.2015
Uudistuksessa ei ole kyse vain sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta.» Siksi valmistelun tulisi Kuntaliiton mielestä olla aidosti parlamentaarista ja laaja-alaista. Kuntaliiton mielestä tulisi vakavasti pohtia komiteatyyppistä valmistelua. Uudistuksen johtamisen tulee olla aikaisempaa selkeämpää ja vahvempaa. Jatkovalmisteluun tulee varata riittävät voimavarat. 25 7.5.2015
Perustuslakivaliokunta on esittänyt vaihtoehtoisiksi etenemisteiksi» väliportaan hallintoa» yksitasoista kuntayhtymämallia» järjestämisvastuun siirtoa valtiolle. Kuntaliiton mielestä valmistelussa tulee arvioida myös muita vaihtoehtoja» Kuten mahdollisuutta toteuttaa maan eri osissa erilaisia malleja. Kuntaliiton käsityksen mukaan näin suuren uudistuksen edellyttämien hallitusten esitysten valmisteluun tulisi varata riittävä aika. 26 7.5.2015
Kiitos mielenkiinnosta! Yhteystiedot: Suomen Kuntaliitto Johtaja Tarja Myllärinen Puh. 050 596 9866 etunimi.sukunimi(at)kuntaliitto.fi www.kunnat.net 27 7.5.2015 Tarja Myllärinen