Heikki Bothas & Riikka Konttinen Päihdelinkin ekonsultaatio KARTOITUS SOSIAALIALAN AMMATTILAISTEN VERKKOKONSULTAATION TARPEISTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ A-klinikkasäätiön monistesarja nro 35 A-klinikkasäätiö 03 ISSN 1237-7015 (moniste) ISSN 1459-5818 (pdf) ISBN 952-9894-82-1 (moniste) ISBN 952-9894-83-X (pdf)
Sisällys Esipuhe 1. Johdanto 5 2. Kyselyn toteutus 5 3. Tulokset 6 4. Johtopäätöksiä 9 Liite 1. Vastausjakaumia kaavioina 12 Liite 2. Kyselylomake vastausjakaumineen 18 2
Esipuhe Sosiaalihuollon ekonsultaatiohankkeen tavoitteena on auttaa sosiaalialan ammattilaisia löytämään internetistä ammattitietoa, pitämään verkossa yhteyttä keskenään sekä hankkimaan muilta asiantuntijoilta neuvoja ja tukea. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman hankkeen toteutuksesta vastaa Stakes. Ekonsultaatiohankkeen keväällä 03 avattavalta Sosiaaliporttisivustolta (www.sosiaaliportti.fi) löytyy alan perustietoja, kuten lainsäädäntöä, suosituksia ja ohjeita sekä erityistietoa monelta sektorilta ja lähialalta. Osana valtakunnallista hanketta toteutetaan pienempiä paikallisia pilottiprojekteja. A- klinikkasäätiön ja Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Päijät-Hämeen ja Itä- Uudenmaan yksikön yhteinen Päihdelinkin ekonsultaatiohanke pyrkii tuottamaan päihdetietoutta ja neuvontaa ainakin aluksi paikallisesti Päijät-Hämeen sosiaalialan ammattilaisille heidän tarpeidensa pohjalta. A-klinikkasäätiö on kehittänyt vuodesta 1996 lähtien telematiapalveluita, laajimpana Päihdelinkki (www.paihdelinkki.fi). Tähän saakka palvelut on suunnattu lähinnä koko väestölle, päihteiden käyttäjille, nuorille ja yleisinformaationa erilaisille ammattilaisille. Kyse on kuitenkin ollut pääsääntöisesti suurelle yleisölle suunnatusta palvelusta. Päihdelinkin ekonsultaatiohanke merkitsee laajennusta uuteen kohderyhmään ja uuden välineen tarjoamista ammattilaisille. Mahdollisuus saada ammattilaistietoa ja konsultoida toista työntekijää sellaisissa kysymyksissä, jotka ovat itselle oman työnkuvan vuoksi vähemmän tuttuja, helpottaa yksittäisen työntekijän työtä ja nostaa samalla palvelun laatua. Vaikka kohderyhmänä tässä hankkeessa ovat ammattilaiset, on tämän vuoksi samalla kysymys kansalaispalveluiden kehittämisestä. Yksi tärkeimmistä päihdehuollon kysymyksistä on se ensimmäinen, asian puheeksi ottaminen. Tätä helpottamaan kokeillaan hankkeessa uutta alkoholin käytön itsearviointitestiä, jonka asiakas voi täyttää joko yksin tai yhdessä sosiaalialan ammattilaisen kanssa. Testit ovat osoittautuneet Päihdelinkin suosituimmaksi osioksi, joten on syytä selvittää niiden soveltuvuutta myös asiakastyön avuksi. Hankkeen varsinainen konsultaatiopalvelu keskitetään aluksi kahteen suhteellisen laajaan teemaan, ja erityisesti näitä teemoja pyrittiin selvittämään tässä raportissa esitellyn kartoituksen avulla. Vaikka kartoituksen tulokset eivät olekaan kovin laajalti yleistettävissä, tulee vastauksissa esiin arkikokemusta tukevaa tietoa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja päihdeongelmaisten kohtaamisesta. Ongelmat kyllä näkyvät, mutta niihin puuttuminen ei aina ole helppoa. Alkoholi on yhä suurin ongelma, huumeiden käyttäjiä useimmat kohtaavat harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Lääkkeiden väärinkäyttäjien ja sekakäyttäjien määrää ei moni osaa edes arvioida. Valtaosa kartoitukseen vastanneista käyttää internetiä työssään päivittäin tai viikoittain. Toisaalta kolmannes ilmoittaa käyttävänsä internetiä vain joskus. Voi olla, että työkiireet eivät anna mahdollisuutta harjoitella tiedon ja neuvojen hakua, tai tietoja ja neuvoja ei ole ollut 3
helposti saatavilla. Jos kyse on jälkimmäisestä, niin Sosiaaliportti ja Päihdelinkin ekonsultaatio pystyvät ainakin joiltain osin helpottamaan tilannetta. Kyselyn suppeudesta huolimatta sillä on arvoa nyt, kun myös sosiaalityössä on alettu enemmän hyödyntää tietokoneita ja tietoverkkoja. Tämäkin kysely antaa osviittaa siitä, millaisia palveluita sosiaalialalle olisi kehitettävä, jotta tietoverkoista olisi enemmän apua sosiaalialan ammattilaisille ja sitä kautta myös asiakkaille. Kiitokset sekä selvityksen tekijöille Heikki Bothakselle ja Riikka Konttiselle että siihen vastanneille Päijät-Hämeen sosiaalialan ammattilaisille. Helsingissä 5.5.03 VTL Teuvo Peltoniemi Tiedotuspäällikkö A-klinikkasäätiö VTT Marjaana Seppänen Yksikön johtaja Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan yksikkö 4
1. Johdanto Päihdelinkin ekonsultaatiohankkeen tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan työntekijöiden ammatillista osaamista ja lisätä heidän valmiuksiaan lähestyä usein vaikeina pidettyjä ja jopa välteltyjä päihde- ja riippuvuusteemoja. Päijät-Hämeessä toteutettavassa pilottiprojektissa rakennetaan sosiaalialan ammattilaisten tarpeiden pohjalta verkossa toimiva konsultaatiopalvelu. Hankkeen toteuttavat A-klinikkasäätiö ja Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan yksikkö (ESO). Projektin kohderyhmän tarpeita ja näkemyksiä kartoitettiin joulukuussa 02 noin 340:lle sosiaali- ja terveysalan työntekijälle lähetetyllä kyselyllä. Tässä raportissa kuvaillaan kyselyn keskeisiä tuloksia. Kyselyn ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää teemat, joista konsultaatiota olisi alan ammattilaisten mielestä syytä järjestää. Tämän lisäksi kyselyllä pyrittiin saamaan tietoa vastaajien internetin käytöstä, erilaisten riippuvuusongelmien kohtaamisen yleisyydestä sekä yleisemminkin heidän näkemyksistään ja tarpeistaan hanketta ajatellen. Verkossa tapahtuvassa konsultaatiossa on tarkoituksena keskittyä sellaisiin erityiskysymyksiin, joihin tavallinen sosiaalialan työntekijä törmää vain muutamia kertoja vuodessa tai joiden hoitaminen vaatii paljon paneutumista monimutkaisiin teemoihin. Kysymyksistä ja vastauksista koostuva tietokanta sekä palvelun toimivuudesta saadut kokemukset tulevat olemaan valtakunnallisesti ja monialaisesti hyödynnettävissä. 2. Kyselyn toteutus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa sellaisia päihdekentän teemoja, joista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille olisi syytä järjestää apua ja neuvontaa. Kysely toteutettiin postikyselynä Päijät-Hämeen alueella joulukuussa 02. Kyselylomake (liite 2) sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä, joilla pyrittiin kartoittamaan muun muassa päihde- ja riippuvuusongelmaisten asiakkaiden määriä, internetin käyttöä sekä päihde- ja riippuvuuskysymyksiin liittyviä avun tarpeita. Lomakkeen suunnitteluun osallistui A-klinikkasäätiön, ESO:n ja Lahden kaupungin edustajia. Kysely lähetettiin noin 340 päijäthämäläiselle sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle. Kyselyn pääasiallisena kohteena olevia ammattiryhmiä olivat sosiaalityöntekijät, kouluterveydenhoitajat, neuvoloiden terveydenhoitajat, nuorisotyöntekijät, diakoniatyöntekijät, koulupsykologit, koulukuraattorit, perheneuvojat ja perhetyöntekijät. Näiden ammattiryhmien edustajia pyrittiin saamaan mukaan kaikista Päijät-Hämeen kunnista. Pyrkimyksenä oli tavoittaa mahdollisimman monenlaisissa eri työpaikoissa ja tehtävissä toimivia sosiaalialan ammattilaisia. Kyselyä ei osoitettu päihdehuoltolaitosten työntekijöille, sillä tavoitteena oli kartoittaa päihdekysymyksiä hieman harvemmin kohtaavien työntekijöiden tarpeita. Kyselyn vastaanottajien valinnassa ei käytetty systemaattista tai tilastollisesti edustavaa otosta. Kysely pyrittiin lähettämään mahdollisimman monille ja erilaisissa paikoissa työskenteleville kohteena olevien ammattiryhmien edustajille. Tarkoituksena oli saada erilaiset vastausvaihtoehdot mahdollisimman kattavasti esiin. Kyselyssä ei pyritty selvittämään vain sosiaalitoimen työntekijöiden tarpeita, sillä terveydenhoitajien työtehtävät ja heidän päihde 5
tietämyksensä vaatimukset ovat usein käytännössä hyvin samantyyppisiä kuin sosiaalityöntekijöillä. Samalla voitiin luoda vertailuasetelmaa näiden kahden suurimman ammattiryhmän välille. Kyselyn vastaanottajien nimi- ja osoitetiedot hankittiin siten, että erilaisista lähteistä (puhelinluettelo, internet, ESO:n ja Kaksi elämää -projektin valmiit osoitetiedostot) etsittiin edellä mainittujen ammattiryhmien edustajien nimi- ja osoitetietoja. Kysely lähetettiin niille henkilöille, joiden nimi- ja osoitetiedot olivat kohtuullisen helposti löydettävissä. Perusperiaatteena oli se, että kysely lähetetään vastaanottajan nimellä varustettuna eikä ainoastaan esimerkiksi ammattinimikkeen ja kunnan perusteella. Tämän ajateltiin lisäävän vastaanottajien motivaatiota vastata kyselyyn. Vaikka kyseessä onkin internetiä hyödyntävä hanke, kysely päätettiin tehdä perinteisesti postin välityksellä. Mahdollisuutta täyttää lomake myös internetissä harkittiin, mutta aiempiin kokemuksiin pohjautuen lomakkeen ohjelmointiin kulutettu aika ja vaiva olisivat olleet todennäköisesti saavutettuja hyötyjä suuremmat. Aktiivisimmat tietotekniikan käyttäjät olisivat saattaneet olla entistä enemmän yliedustettuna, jos lomakkeen olisi voinut täyttää myös tai vain internetissä. Lahden kaupungin työntekijöiden kohdalla kyselyjen lähettäminen tapahtui kaupungin sisäisen postin kautta. Näitä kyselyitä ei ollut nimetty vastaanottajien mukaan vaan ne menivät sisäisessä jakelussa nimettöminä kaikille Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa toimiville sosiaalityöntekijöille ja terveydenhoitajille. Lahden seurakuntayhtymän kohdalla kyselyiden lähetys tapahtui myös sisäisen postin kautta, mutta etukäteen nimetyille henkilöille. Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan yksikkö oli joulukuussa 02 toteuttamassa yhteistyössä myös toista päihdeasioihin liittyvää kyselyä. Huumeriippuvaisten synnyttäjien alueellisen hoitomallin kehittämiseen tähtäävään Kaksi Elämää projektiin liittyvä kysely oli suunnattu lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ja äitiysneuvoloiden terveydenhoitajille. Molemmat kyselyt päätettiin lähettää samassa kirjekuoressa, sillä muuten myöhemmin suoritettavaa kyselyä olisi kohdannut todennäköinen vastauskato. Lomakkeet lähetettiin joulukuun alussa 02 ja vastaajia pyydettiin palauttamaan ne.12.02 mennessä. Lomakkeita palautui 95 kappaletta, joista suurin osa annettuun palautuspäivään mennessä. Vastausprosenttia todennäköisesti laski se, että kyselyn ajankohta sijoittui joulukiireiden aikaan ja vastausaika oli melko lyhyt. Vastaajista hieman yli puolet ilmoitti olevansa kiinnostunut saamaan lisätietoja hankkeesta ja jätti yhteystietonsa. Asiasta kiinnostunutta vastaajajoukkoa voidaan mahdollisesti myöhemmin hyödyntää hankkeen kehittämisessä ja arvioinnissa. 3. Tulokset Vastausjakaumat kysymyksiin on esitetty liitteissä 1 ja 2. Prosenttiosuuksia tarkasteltaessa on muistettava, että aineiston koosta johtuen yksi vastaaja tarkoittaa koko aineistossa hieman yli yhtä prosenttia vastaajista. Silloin kun vastauksia on luokiteltu esimerkiksi ammattiryhmän tai kunnan mukaan, yksi vastaaja edustaa vielä selvästi suurempaa prosenttiosuutta vastaajista. 6
Valtaosa vastaajista oli naisia. Kyselyyn vastasi kaikkien haluttujen ammattiryhmien edustajia. Eniten vastaajissa oli terveydenhoitajia, joita oli noin kolmasosa. Sosiaalityöntekijöitä puolestaan oli noin neljäsosa vastaajista. Työpaikkana yleisimmät olivat seurakunta, sosiaalitoimi ja kunta. Yleensä nekin, jotka ilmoittivat työpaikakseen kunnan, työskentelivät itse asiassa kunnan sosiaalitoimessa. Lahtelaisia oli kyselyyn vastanneista lähes puolet. Vastauksia saatiin kaikista Päijät-Hämeen kunnista, mutta pienimmistä kunnista, kuten Artjärveltä, Hämeenkoskelta, Iitistä ja Kärkölästä, vain muutama kustakin. Iitti ei kuulu Päijät-Hämeen alueeseen, mutta iittiläisten mukanaolo selittyy sillä, että Iitti kuuluu Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin, joka oli Kaksi elämää kyselyn kohdealueena. Pienimpien kuntien kohdalla kaikki halutut eri ammattiryhmät eivät siis tulleet edustetuksi aineistossa. Kyselyn vastaanottajia ei valittu systemaattisesti, joten myöskään kyselyn tulokset eivät ole tilastollisesti edustavia, eikä siihen missään vaiheessa pyrittykään. Vastaajien lukumäärä oli myös suhteellisen pieni, joten minkäänlaisia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia koskevia yleistyksiä ei kyselyn tulosten perusteella voi tehdä. Myös aineiston sisäisten vertailujen yleistettävyydessä on oltava varovainen. Kysely kuitenkin vastasi haluttuun tarpeeseen. Sen avulla saatiin selville se, millaisia ongelmia ja lisätiedon tarpeita alueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla päihde- ja riippuvuusasioissa on. Kyselyyn vastasi hyvin erilaisten ammattiryhmien edustajia ja erilaisissa tehtävissä toimivia henkilöitä. Jonkinlaista vinoutumaa aineistossa kuitenkin hyvin todennäköisesti on. Huumeja päihdeongelmaisten asiakkaiden määrä on osaltaan voinut vaikuttaa siihen, ketkä kyselyyn ovat vastanneet. Lähes kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista oli viimeisen vuoden aikana ohjannut päihde- ja riippuvuusongelmaisia asiakkaita hoitoon vain 0 4 kertaa. Vastaajien enemmistölle ei siis ollut muodostunut rutiininomaisia toimintamalleja päihde- ja riippuvuusongelmaisten asiakkaiden hoidossa, mutta heillä kuitenkin oli vuosittain jonkin verran tällaisia asiakkaita. Tästä syystä kyselyyn vastanneilla voisi ajatella olleen erityinen kiinnostus lisätietoon ja konsultaatioon nimenomaan päihde- ja riippuvuusasioissa. Päihdelinkin ekonsultaatiohankkeessa keskeisessä asemassa on internetin ja tietotekniikan käyttö työvälineenä. Onkin hyvin todennäköistä, että niistä henkilöistä, jotka päättivät vastata kyselyyn, suurin osa on juuri sellaisia, jotka jo käyttävät tai ovat kiinnostuneita käyttämään internetiä työssään. Internetin käyttöön kielteisimmin suhtautuvat eivät kenties ole katsoneet tarpeelliseksi vastata saamaansa kyselyyn. Tähän viittasi erityisesti se, että kyselyyn vastanneista 93 prosenttia ilmoitti käyttävänsä internetiä työssään ainakin joskus. Vastaajien koulutustausta näyttää vaikuttavan internetin käytön yleisyyteen. Ammattikorkeakoulun käyneet, jotka ovat ammatiltaan sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia tai diakoniatyöntekijöitä, ovat työssään ahkerimpia internetin käyttäjiä. Ammattikorkeakoulun käyneistä, joita oli vastaajina 14, lähes kaikki käyttävät internetiä työssään päivittäin tai viikoittain. Kuitenkaan näistä vastaajista kaksi kolmasosaa ei ollut käynyt Päihdelinkin sivuilla eikä esimerkiksi ollut kiinnostunut internet-konsultaatiosta asiakastilanteen aikana. Koulutuksen yhteys internetin käyttöön saattaisi selittyä myös sillä, että ammattikorkeakoulun käyneet vastaajat olivat keskimäärin hieman nuorempia vastaajia. Ammattikorkeakoulun käyneiden keski-ikä oli 37,8 vuotta kun keski-ikä koko aineistossa oli 46 vuotta. 7
Internetiä työssään käyttää päivittäin tai viikoittain 59 prosenttia vastaajista, joten valmiudet verkkokonsultaation käyttämiseen ovat Päijät-Hämeessä todennäköisesti varsin hyvällä tasolla. Konsultaatiossa käytettävä ohjelma on kuitenkin syytä tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi. Päihdelinkin palvelut olivat tulleet tutuiksi vasta pienelle osalle vastaajia. Useita kertoja palvelua oli käyttänyt vain kourallinen vastaajista ja muutamia kertoja hieman alle kolmannes. Avovastaukset kysymyksiin 14, 15, 16 ja 17 luokiteltiin sen mukaisesti, millaisia vastauksia niistä nousi esiin. Luokittelu tehtiin sen selvittämiseksi, miten yleisesti kysymyksissä nousivat esiin erilaiset aihealueet. Aineiston koosta johtuen luokittelu tehtiin melko karkeasti erottelemalla toisistaan esimerkiksi hoitopaikkoihin ja hoitoonohjaukseen liittyvät asiat, aineisiin ja niiden vaikutuksiin liittyvät asiat ja käyttäjiin ja heidän kohtaamiseensa liittyvät asiat. Yleisimmät ongelmat, joihin sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset olivat kyselyn mukaan työssään törmänneet, liittyvät päihde- ja riippuvuusongelmaisten asiakkaiden hoitoonohjaukseen ja erilaisten hoitopaikkojen käytäntöihin. Myös huumeidenkäyttäjien tunnistamiseen ja kohtaamiseen liittyvät kysymykset ja ongelmat olivat yleisiä. Huumeidenkäyttäjiä kohdattiin työssä suhteellisen harvoin ja riippuvuusongelmaisia ohjattiin hoitoon varsin harvoin. Muutamissa vastauksissa nousi esiin työntekijöiden turvallisuuteen liittyvät tekijät esimerkiksi silloin kun asiakkaana on arvaamaton sekakäyttäjä. Hieman yli 40 prosenttia vastaajista oli kokenut, ettei ole saanut tarpeeksi tietoa jostakin päihde- tai riippuvuuskysymyksestä. Aikaisemmin tarvittavaa tietoa oli haettu päihdealan ja muiden alojen asiantuntijoilta sekä työtovereilta ja erilaisista oppaista, esitteistä, kirjallisuudesta, koulutuksista tai internetistä. Tietoa ei ollut saatu tarpeeksi muun muassa hoitoonohjaukseen sekä uusimpiin huumeisiin liittyvissä asioissa. Kysymyksessä 17 tiedusteltiin sitä, millaisissa päihde- ja riippuvuusasioissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yleensä ajatellaan tarvitsevan lisätietoja. Tässä kysymyksessä esiin nousivat samat teemat kuin muissakin avokysymyksissä. Hoitopaikkoihin liittyvät kysymykset sekä päihteidenkäyttäjien kohtaamiseen ja tunnistamiseen liittyvät asiat olivat vastauksissa yleisimmin edustettuina. Toivotuimpina konsultointiteemoina esiin nousivat lapsi päihdeperheessä, yleinen hoitoonohjausneuvonta, hoitopaikat ja niiden käytännöt sekä huumausainetietous ja sekakäyttö. Avovastausten perusteella hoitopaikkoihin liittyvissä asioissa ongelmallisiksi oli koettu erilaisten hoitojen sisältöihin ja tehokkuuteen liittyvät kysymykset, sekä sen arvioiminen mikä hoito tai hoitopaikka olisi kunkin asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisinta. Lisäksi ongelmalliseksi oli koettu se, kuinka asiakkaan tilanteeseen tulisi puuttua ja kuinka asiakas saadaan motivoitua hoitoon. Muita esiinnousseita aiheita olivat yleiseen huumausainetietouteen liittyvät kysymykset, kuten eri aineiden vaikutukset ja käyttäjän tunnistaminen. Jonkin verran kaivattiin myös yleistä tietoa kaikenlaisissa huumeisiin ja päihdeongelmiin liittyvistä asioista. Kaksi elämää -projekti, jonka kyselylomakkeet osalle vastaajista lähetettiin samassa kuoressa, keskittyy raskaana olevien huumeidenkäyttäjien hoitoon ja se näkyi myös jonkin verran tämän kyselyn vastauksissa. Lisätietoja haluttiin muun muassa siitä, miten huumeet vaikuttavat sikiöön ja siitä, kuinka raskaana oleva huumeidenkäyttäjä saataisiin tarvittaessa ohjattua hoitoon mahdollisimman nopeasti. Raskaana oleviin huumeidenkäyttäjiin liittyvät teemat ovat 8
kenties sen verran harvinaisia, että Kaksi elämää -projektilla saattoi olla vaikutusta niiden esiin nousemisessa tässä yhteydessä. Konsultointiteemojen kohdalla vastaajilta kysyttiin myös sitä, keneltä konsultaatiota tärkeiksi katsotuissa aiheissa haluttaisiin. Suuri osa vastaajista ei ollut osannut ottaa kantaa siihen, keneltä konsultaatiota tulisi saada. Tahoja, joilta konsultaatiota kolmessa suosituimmassa teemassa (lapsi päihdeperheessä, hoitoonohjausneuvonta ja hoitopaikat ja niiden käytännöt) haluttaisiin, olivat muun muassa lastensuojelun työntekijät, lasten psykiatrit, perheneuvolat, sosiaalityöntekijät, päihdetyöntekijät, A-klinikka ja hoitopaikkojen henkilökunta. Vastaajista yli puolet oli ainakin jossain määrin kiinnostunut saamaan päihde- ja riippuvuuskysymyksissä konsultaatiota internetin välityksellä myös asiakastilanteen aikana. Muutamissa tapauksissa esiin nousivat kuitenkin kysymysten ja vastausten luottamuksellisuuteen liittyvät pohdinnat. Yksityiskohtaisia ja asiakkaan henkilöön ja elämäntilanteeseen liittyviä asioita ei konsultaatiossa tietosuojasyistä luonnollisesti voi käsitellä. Tästä syystä konsultaation olisikin pysyttävä melko yleisellä tasolla ja liityttävä yleisempiin ongelmiin. Tämän kyselyn vastausten perusteella voisi sanoa, että päihde- ja riippuvuusongelmaisten asiakkaiden kohtaaminen ja auttaminen on sellainen aihealue, josta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on tarvetta ja kiinnostusta saada lisätietoa. Nimenomaan tuore ja ajan tasalla oleva tieto tuntuisi olevan haluttua, koska esimerkiksi uusia huumeita tulee markkinoille jatkuvasti ja työntekijöiden, jotka eivät ole varsinaisesti erikoistuneet päihdeasioihin, on vaikea pysyä niistä ajan tasalla. Toinen laaja ja ilmeisen hankalasti lähestyttävä kokonaisuus on lapsen asema päihdeperheessä. Aiheesta toivotaan tietoa varsin kokonaisvaltaisesti, sillä esimerkiksi lainsäädännöllisissä kysymyksissä apua toivoi vain harva. 4. Johtopäätöksiä Konsultoitavien teemojen valinnassa palvelun käyttäjien tiedontarpeitakin ratkaisevampi tekijä on teeman soveltuvuus ja tarkoituksenmukaisuus konsultointiin, ja nimenomaan internetissä tapahtuvaan konsultointiin, jossa viestejä yleensä lähetetään vain yksi molempiin suuntiin. Koulutustilaisuudet ovat henkilökohtaista neuvontaa järkevämpi keino käsiteltäessä esimerkiksi huumeongelman puheeksiottamista tai käyttäjän tunnistamista. Koska ainakaan tällä hetkellä ei olla rakentamassa reaaliaikaista vastauspalvelua, karsiutuvat myös erityistä kiireellisyyttä vaativat teemat pois. Toisaalta vuorovaikutteisuuden mahdollisesti lisääntyessä ja nopeutuessa voivat teematkin muuttua sen mukaan. Kartoituksen perusteella sosiaalialan ammattilaiset ovat tarvinneet muiden apuja ja neuvoja useimmiten hoitopaikkoihin ja maksuihin liittyvissä asioissa. Myös esimerkinomaisia konsultaatioteemoja selvittäneen kysymyksen mukaan eniten haluttiin tietoa hoitopaikoista ja niiden käytännöistä. Konsultoinnissa on tarkoituksena tuottaa suhteellisen harvoin tarvittua tietoa suhteellisen vaikeasta asiasta. Tarkoituksena ei tässä projektissa ole tehdä töitä sosiaalialan työntekijän puolesta tai toimia linkkinä palvelun tuottajan ja palveluiden tilaajan välillä, vaan auttaa erityisesti sellaisissa kysymyksissä joihin työntekijän omat tiedot ja taidot eivät riitä. Esimerkiksi hoitopaikkojen hintatietojen saaminen sosiaalialan ammattilaisille on syytä järjestää muuten kuin henkilökohtaisella konsultaatiolla. Internetissä on jo varsin paljon 9
hoitopaikkojen itse tuottamaa tietoa ja esimerkiksi Stakesin TietoVEP kokoaa tietoa ylikunnallisista sosiaalihuollon erityispalvelujen tuottajista. Alueelliset hoitopaikkojen internetsivut tai tieto hoitojen soveltuvuudesta ja laadusta eivät ilmeisesti ole erityisen hyvin sosiaalityöntekijöiden tiedossa. Niistä tiedottamiseen kannattaakin panostaa osana tätä projektia. Hoidon laadusta ja sisällöstä on varsin vähän ajanmukaista vertailukelpoista tietoa: erityisesti huumehoidon puolella useat hoitonäkemykset ja toimenpiteet osittain täydentävät toisiaan ja osittain kilpailevat keskenään. Hyvinkin tarkoista asiakkaan taustatiedoista huolimatta eri konsultoijat voisivat päätyä erilaisiin suosituksiin. Tämä ei tietenkään ole ongelma sinänsä, mutta ehkäpä konsultoinnissa on kuitenkin syytä pitäytyä selkeissä ja erityistä asiantuntijuutta vaativissa kysymyksissä. Selvästi erilliseksi ja tarpeelliseksi koetuksi teemaksi kyselyssä erottui lapsi päihdeperheessä. Konsultaatiota toivottiin tässä teemassa erityisesti lastensuojelun asiantuntijoilta ja psykologeilta. A-klinikkasäätiö on tähän nimenomaiseen tematiikkaan perehtynyt muun muassa jo 1986 alkunsa saaneen Lasinen lapsuus -projektin myötä. Sopivien teemojen valinnassa on turha kieltää sitä, etteivätkö konsultointia järjestävän tahon erityisosaamisen alueet muokkaisi ja myös rajoittaisi palvelussa tarjottavia teemoja. Lapsen asema päihdeperheessä on usein vaikeasti lähestyttävä teema, jossa kyse voi olla laajoistakin ongelmavyyhdeistä. Jo asian esiin tuominen toisena konsultoitavana teemana nostaa työntekijöiden tietoisuutta ongelmasta ja mahdollisesti lisää sosiaalialan ammattilaisten kiinnostusta ja valmiuksia lähestyä ongelmaa. Kysymykset ja vastaukset on tarkoitus tallentaa tietokannaksi tai vastauksista muokataan tietoiskuja yleisempään käyttöön. Paikallisuudesta osittain irrallisena aiheena huumetietous ja sekakäyttö on varsin luonnollinen valinta toiseksi teema-alueeksi. Toivottuja konsultaatioteemoja kartoittavassa kysymyksessä tietoutta huumeista, synteettisistä huumeista tai sekakäytöstä oli toivonut 45 prosenttia vastaajista. Tietoa huumausaineista on internetissä jo varsin paljon, mutta erityisempiin kysymyksiin esimerkiksi huumeiden ja erilaisten lääkkeiden yhteisvaikutuksista sitä ei liiemmin löydy. Sekakäytön paikkaa konsultoitavana teemana puolustaa myös se, että yli kolmannes vastaajista ei osannut arvioida, kuinka paljon sekakäyttäjiä ja lääkkeiden väärinkäyttäjiä on heidän asiakaskunnassaan. Varsin yleisen teeman rajaaminen vain ainekohtaiseksi kysymysten ja vastausten vaihdoksi on hankalaa eikä tähän ole tarvetta pyrkiäkään. Erityisesti paikallisten vastaajien panos voi käytännössä käsittää jonkin verran myös hoitoonohjaukseen liittyvää tietoa. Asiakastilanteen aikaista konsultointia toivoi lähes joka kolmas kyselyyn vastannut. Tämän lisäksi lähes joka neljäs koki, että voisi mahdollisesti käyttää konsultointipalvelua asiakastilanteen aikana. Tulos kertoo varsin varauksettomasta suhtautumisesta uutta mahdollisuutta kohtaan. Toisaalta kolmannes vastaajista ei kaipaa konsultaatiota asiakastilanteen aikana ja puolelle vastaajista riittää, että neuvoja voisi saada muutaman päivän kuluessa. On selvää, että kysymyksissä käsitellään asiakkaiden luottamuksellisia tietoja. Tämän vuoksi kysyjät onkin ohjeistettava esittämään kysymyksensä riittävän yleisessä muodossa, sillä tarkoituksena ei ole muodostaa verkkoa eri viranomaisten välille tietyn henkilön ongelmia ratkomaan. Ehkä hieman yllättävääkin oli terveydenhoitajien ja muiden ammattiryhmien vastausten samankaltaisuus. Erojakin toki löytyi ja esimerkiksi hoitoonohjaus oli sosiaalipuolella selvästi yleisempää. Työntekijät kohtaavat osittain samoja ihmisiä, mutta näkökulma ja kohtaamisti 10
lanne ovat toisenlaisia. Hoitoonohjaus edellyttää keskustelukontaktin ja vuorovaikutuksen muodostumista, joten hankkeeseen konsultoinnin lisäksi suunnitellut telemaattiset työkalut voivat toimia avuksi ongelman puheeksi ottamisessa ja sen määrittelyssä. Hankkeen seurantatutkimuksella voidaan jatkossa saada yksityiskohtaisempaa tietoa eri ammattiryhmien tiedontarpeista päihdealan kysymyksissä ja arvioida palvelun merkitystä ongelmien esiin ottamisessa ja hallinnassa. Valittuja teemoja on mahdollista myöhemmin vaihtaa vastaamaan alan ammattilaisten muuttuvia tiedontarpeita. 11
Liite 1. Vastausjakaumia kaavioina Kaavio 1. Vastaajat tehtävä- tai virkanimikkeen mukaan 35 % 30 25 15 10 5 0 Terveydenhoitaja Sosiaalityöntekijä Diakoniatyöntekijä Perheneuvoja Koulukuraattori Nuorisotyöntekijä Päihdetyöntekijä Muu Kaavio 2. Vastaajat työpaikan mukaan % 25 15 10 5 0 Seurakunta Sosiaalitoimi Kunta Terveyskeskus Neuvola Koulu Sairaala Muu 12
Kaavio 3. Käytätkö internetiä työssäsi? % 45 40 35 30 25 15 10 5 0 Päivittäin Viikoittain Joskus En koskaan Kaikki Lahtelaiset Muut kunnat Terveydenhoitajat Muut ammattiryhmät Kaavio 4. Käytätkö internetiä kotonasi? % 60 50 40 30 10 Kaikki Lahtelaiset Muut kunnat Terveydenhoitajat Muut ammattiryhmät 0 Kyllä En Ei internetiä kotona 13
Kaavio 5. Oletko käynyt A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-sivuilla? 100 % 80 60 40 Kaikki Lahtelaiset Muut kunnat Terveydenhoitajat Muut ammattiryhmät 0 Useita kertoja Muutamia kertoja En ole käynyt Kaavio 6. Kuinka monta kertaa olet viimeisen vuoden aikana ohjannut hoitoon päihde- tai riippuvuusongelmaisia asiakkaita? 70 60 50 40 30 10 0 En kertaakaan Alle 5 kertaa 5-15 kertaa Yli 15 kertaa % Kaikki Lahtelaiset Muut kunnat Terveydenhoitajat Muut ammattiryhmät 14
Kaavio 7. Arvioi kuinka monta päihde- tai riippuvuusongelmaista asiakasta sinulla on vuosittain. % 70 60 50 40 30 10 0 Ei yhtään Alle 10 Alle 30 Alkoholiongelmaisia Huumeiden käyttäjiä Muiden päihteiden käyttäjiä Lääkkeiden väärinkäyttäjiä Sekakäyttäjiä Muita riippuvuusongelmaisia Yli 30 EOS Kaavio 8. Millaisissa työssäsi eteen tulevissa päihde- ja riippuvuuskysymyksissä olet tarvinnut apuja tai neuvoja muilta? % 60 50 40 30 10 0 Kaikki Lahtelaiset Muut kunnat Hoitopaikat ja -maksut Aineet ja niiden vaikutukset Erityisryhmät Käyttäjien tunnistaminen kohtaaminen Muut asiat Terveydenhoitajat Muut ammattiryhmät 15
Kaavio 9. Millaisissa päihde- ja riippuvuuskysymyksissä uskot, että sosiaali- ja terveysalan työntekijät yleensä tarvitsisivat apua tai neuvoja? % 25 15 10 5 0 Kaikki % Hoitopaikat ja - maksut Aineet ja niiden vaikutukset Käyttäjän tunnistaminen, kohtaaminen Erityisryhmät Yleisesti tietoa Joku muu Kaavio 10. Tarpeellisimmiksi koetut konsultaatioteemat 60 50 40 30 10 0 Kaikki Lahtelaiset Muut kunnat Hoitopaikat ja käytännöt Lapsi päihdeperheessä Hoitoonohjausneuvont a Huumausainetietous Sekakäyttö Terveydenhoitajat Muut ammattiryhmät 16
Kuvio 11. Haluaisitko konsultaatiota internetin välityksellä asiakastilanteen aikana? 45 40 35 30 25 15 10 5 0 Kyllä Ehkä En En osaa sanoa % Kaikki Lahtelaiset Muut kunnat Terveydenhoitajat Muut ammattiryhmät 17
Liite 2. Kyselylomake vastausjakaumineen Hyvä sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, Sosiaalihuollon ekonsultaatiohanke auttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia löytämään internetistä ammattitietoa, pitämään verkossa yhteyttä keskenään sekä hankkimaan muilta asiantuntijoilta neuvoja ja tukea. Ekonsultaatiohankkeen keväällä 03 avattavalta Sosiaaliportti-sivustolta löytyy alan perustietoja, kuten lainsäädäntöä, suosituksia ja ohjeita sekä erityistietoa monelta sektorilta ja lähialalta. Päihdetyöhön liittyvät kysymykset ovat usein hankalia tai niitä voi tulla eteen sen verran harvoin, ettei niihin ole mahdollista itse syvemmin perehtyä. Sosiaaliporttiin liitettävä Päihdelinkin ekonsultaatio pohjautuu laajoihin päihdealan tietokantoihin ja työtäsi helpottaviin verkkotyökaluihin. Näiden lisäksi Päijät-Hämeessä rakennetaan tarpeidenne pohjalta verkossa toimiva neuvontapalvelu. Tämän kyselyn tarkoituksena onkin kartoittaa sopivia päihdekentän teemoja, joista neuvontaa ja apua on syytä järjestää. Kyselyn vastaamiseen kuluvan lyhyen ajan voitat jatkossa takaisin, sillä pyrimme räätälöimään juuri sinun tarpeitasi vastaavan, työtäsi helpottavan palvelun. Kaikki vastauksen tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Lisätietoja antavat projektisuunnittelija Heikki Bothas A-klinikkasäätiöstä (heikki.bothas@a-klinikka.fi, puh. (09) 62 2954) ja tutkimusavustaja Riikka Konttinen Etelä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksesta (riikka.konttinen@helsinki.fi, puh. (03) 892 229). Vastaa kysymyksiin ympyröimällä sopiva vastausvaihtoehto tai kirjoittamalla vastauksesi sille varattuun tilaan. Palauta vastauksesi oheisessa kuoressa.12.02 mennessä osoitteeseen: Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Saimaankatu 11, 3. krs, 15140 Lahti. VTT Marjaana Seppänen Yksikön johtaja Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VTL Teuvo Peltoniemi Tiedotuspäällikkö A-klinikkasäätiö 18
1. Sukupuoli nainen 90,5 % (86) mies 9,5 % (9) 2. Ikä Keski-ikä 46 vuotta 3. Kunta, jossa työskentelet Artjärvi 1,1 % (1) Asikkala 4,2 % (4) Hartola 3,2 % (3) Heinola 11,6 % (11) Hollola 10,5 % (10) Hämeenkoski 2,1 % (2) Iitti 2,1 % (2) Kärkölä 2,1 % (2) Lahti 44,2 % (42) Nastola 4,2 % (4) Orimattila 7,3 % (7) Padasjoki 4,2 % (4) Sysmä 3,2 % (3) 4. Tehtävä- tai virkanimike Sosiaalityöntekijä 24,2 % (23) Terveydenhoitaja 31,6 % (30) Nuorisotyöntekijä 5,3 % (5) Diakoniatyöntekijä 10,5 % (10) Koulupsykologi / -kuraattori 6,3 % (6) Päihdetyöntekijä 2,1 % (2) Perheneuvoja/perhetyötekijä 10,5 % (10) Muu 7,4 % (7) 5. Ammatillinen koulutus ei ammatillista koulutusta ammattikurssi tai työn ohessa saatu koulutus koulutason tutkinto 1,1 % (1) opistotason tutkinto 51,6 % (49) ammattikorkeakoulututkinto 14,7 % (14) yliopisto- tai korkeakoulututkinto 30,5 % (29) muu, mikä? (yht. yo) 1,1 % (1) 6. Työpaikka Sosiaalitoimi % (19) Neuvola 10,5 % (10) Seurakunta 21,1 % () Kunta 14,7 % (14) Sairaala 1,1 % (1) Terveyskeskus 11,6 % (11) Koulu 4,2 % (4) Muu 14,7 % (14) 19
7. Kuinka kauan olet ollut nykyisessä työssäsi? vuotta. Keskimäärin 10 vuotta 8. Arvioi kuinka monta päihde- tai riippuvuusongelmaista asiakasta sinulla on vuosittain alkoholiongelmaisia 90,3 % vast. 0 150 kpl. Keskim. 16 huumeiden käyttäjiä 81,7 % vast. 0 19 kpl. Keskim. 4 muiden päihteiden käyttäjiä 40,9 % vast. 0 kpl. Keskim. 2 lääkkeiden väärinkäyttäjiä 62,4 % vast. 0 78 kpl. Keskim. 5 sekakäyttäjiä 57,0 % vast. 0 50 kpl. Keskim. 8 muita riippuvuusongelmaisia 49,5 % vast. 0 50 kpl. Keskim. 5 9. Kuinka monta kertaa olet viimeisen vuoden aikana ohjannut hoitoon päihde- tai riippuvuusongelmaisia asiakkaita? en kertaakaan 23,9 % (22) alle 5 kertaa 48,9 % (45) 5 15 kertaa 18,5 % (17) yli 15 kertaa 8,7 % (8) 10. Onko sinulla mahdollisuutta käyttää internetiä työpaikallasi? kyllä 92,5 % (86) ei 7,5 % (7) 11. Käytätkö internetiä työssäsi? päivittäin 26,4 % (24) viikoittain 33,0 % (30) joskus 33,0 % (30) en koskaan. Miksi et? 7,7 % (7) 12. Käytätkö internetiä kotonasi? kyllä 53,7 % (51) en 25,3 % (24) minulla ei ole internetiä kotona 21,1 % () 13. Oletko käynyt A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-sivuilla osoitteessa www.paihdelinkki.fi? useita kertoja 6,3 % (6) muutamia kertoja 29,5 % (28) en ole käynyt 64,2 % (61) 14. Millaisissa työssäsi eteen tulevissa päihde- ja riippuvuuskysymyksissä olet tarvinnut apua tai neuvoja muilta? (avoin kysymys) hoitopaikkoihin ja -maksuihin liittyvät asiat 44,1 % (41) aineet ja niiden vaikutukset 15,1 % (14) käyttäjän tunnistamiseen ja kohtaamiseen liittyvät 14,0 % (13) erityisryhmät (nuoret, moniongelmaiset, raskaana olevat yms.),4 % (19) joku muu asia 14,0 % (13)
15. Mistä tai keneltä olet aiemmin hakenut tietoa näistä kysymyksistä? (avoin kysymys) päihdealan asiantuntijalta 34,4 % (32) joltain muulta asiantuntijalta 47,3 % (44) työtovereilta tai kollegalta 29,0 % (27) kirjallisuudesta, esitteistä, internetistä, koulutuksista 28,8 % (26) 16. Millaisista päihde- ja riippuvuuskysymyksistä et ole mielestäsi saanut tarpeeksi tietoa? (avoin kysymys) 39,8 % vastaajista (37) on maininnut jonkun aiheen, josta ei ole saanut tarpeeksi tietoa. 8,6 % vastaajista (8) on kokenut saaneensa kaiken haluamansa tiedon. 17. Millaisissa päihde- ja riippuvuuskysymyksissä uskot, että sosiaali- ja terveysalan työntekijät yleensä tarvitsisivat apua tai neuvoja? (avoin kysymys) hoitopaikkoihin ja -maksuihin liittyvät asiat,0 % (19) aineet ja niiden vaikutukset 12,6 % (12) käyttäjän tunnistamiseen ja kohtaamiseen liittyvät asiat,0 % (19) erityisryhmiin liittyvät asiat (nuoret, raskaana olevat ym.) 13,7 % (13) yleisesti kaikenlaista tietoa 11,6 % (11) joku muu asia 11,6 % (11) 18. Miten nopeasti apua tai neuvoja tulisi mielestäsi tavallisessa tapauksessa saada? saman päivän aikana 36,3 % (33) muutaman päivän kuluessa 52,7 % (41) viikon sisällä 9,9 % (9) kahden viikon aikana 1,1 % (1) 19. Haluaisitko konsultaatiota internetin välityksellä asiakastilanteen aikana? Kyllä 32,9 % (25) Ehkä, mahdollisesti 30,3 % (17) En 35,5 % (27) En osaa sanoa 9,2 % (7). Mitkä seuraavista esimerkinomaisista konsultointiteemoista olisivat tarpeellisimpia internet-konsultaatiossa. Ympyröi kolme mielestäsi tarpeellisinta ja kirjoita lisäksi minkä alan asiantuntijalta tai miltä ammattiryhmältä ensisijaisesti haluaisit niissä apua? Lapsi päihdeperheessä. Haluaisin konsultaatiota 45,3 % (43) Vanhusten päihdeongelmat. Haluaisin konsultaatiota 13,7 % (13) Yleinen huumausainetietous. Haluaisin konsultaatiota 32,6 % (31) Synteettiset huumeet. Haluaisin konsultaatiota 6,3 % (6) Sekakäyttö. Haluaisin konsultaatiota 21,1 % () Korvaushoito. Haluaisin konsultaatiota 5,3 % (5) Yleinen hoitoonohjausneuvonta. Haluaisin konsultaatiota 41,1 % (39) Hoitopaikat ja niiden käytännöt Haluaisin konsultaatiota 52,6 % (50) Lainsäädännölliset kysymykset. Haluaisin konsultaatiota 6,3 % (6) Rattijuoppous ja EU-direktiivin soveltaminen. Haluaisin konsultaatiota 1,1 % (1) Peliriippuvuus. Haluaisin konsultaatiota 14,7 % (14) Tietokoneriippuvuus. Haluaisin konsultaatiota 8,4 % (8) Jokin muu, mikä?, josta haluaisin konsultaatiota Jokin muu, mikä?, josta haluaisin konsultaatiota 21
21. Mitä muuta haluaisit kertoa päihdehuollon ekonsultaatiohankkeen suunnittelijoille ja toteuttajille? 22. Oletko kiinnostunut saamaan lisätietoja hankkeesta? en 16,8 % (16) kyllä 54,7 % (52) Yhteystiedot: Nimi Osoite Sähköposti Kiitos vastauksestasi! 22