VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011 Helsinki 2006 1
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011 VATT:n tutkimuksen suuntaaminen ydintehtäviin Suunnitelmakaudella toteutettavassa VATT:n tutkimusohjelmassa painopisteinä ovat julkisen sektorin tuottavuus ja vaikuttavuus, verotus, kestävä kehitys ja markkinoiden toimivuus. VATT:ssa tehtävä tuottavuustutkimus kohdistuu keskeiseen julkisen sektorin palvelutuotantoon ja infrastruktuuriin. Tutkimuskohteena ovat kuntien tuottamat terveys- ja koulutuspalvelut sekä yliopistosektorin tuottavuus. Painopistettä siirretään kehityksen mittaamisesta taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin. Työmarkkinatutkimuksessa korostuu työllisyyspotentiaalia kartoittava tutkimus. Verotutkimusta kehitetään ja sitä suunnataan entistä kokonaisvaltaisemmaksi, koko verojärjestelmän toimivuutta ajatellen. Kansainvälinen verokilpailu ja veropoliittisessa keskustelussa esitetyt laajakantoiset verotuksen uudistamisesitykset edellyttävät tutkimuksen kohdistamista verotuksen eri osa-alueiden yhteisvaikutusten eli siis koko verojärjestelmän tarkasteluun. Ilmasto- ja energiapolitiikka tulevat suunnittelukaudella olemaan keskeisessä asemassa hallituksen työohjelmissa. Kestävän kehityksen tutkimuksen tarve seuraa siitä, että VATT:ssa on keskeinen osaaminen ilmastopolitiikan taloudellisten vaikutusten analysoimiseksi. EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden ja taloudellisen kilpailun kehittyminen ovat yhä keskeisemmässä asemassa talouden kasvutekijöinä. Talouspolitiikan siirtyessä yhä markkinavetoisemmaksi syntyy tarve muuttaa julkisen sektorin toimintapolitiikkaa yhä enemmän tehokkaiden markkinoiden luomiseen, ohjaamiseen sekä markkinoiden toimivuuden arviointiin. Tämä edellyttää tutkimuksen uudelleen suuntaamista. Tätä koskeva taloudellinen tutkimus on Suomessa toistaiseksi hyvin kapealla pohjalla. Paremmalla taloudellisella tutkimuksella voidaan kuitenkin hyvin todennäköisesti saada aikaan suuria sekä valtion- että julkistaloudellisia säästöjä ja tehokkuushyötyjä. 2
1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA 2008 2011 1.1 Toimintaympäristön kuvaus ja keskeiset odotettavissa olevat muutokset Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö (L 27/1990), joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin vaatimuksiin sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden muiden osien toimintaan. VATT:n tutkimustoiminnan kannalta toimintaympäristön keskeiset muutokset TTS-kaudella liittyvät talouden globalisaatioon, väestön ikääntymiseen ja kestävään kehitykseen. Globalisaatio muuttaa yritysten kilpailuympäristöä ja aiheuttaa monilla aloilla tuotannon sopeutumistarvetta. Sopeutumispaineet kohdistuvat voimakkaina sekä työ- että hyödykemarkkinoille. Rakennemuutoksen seurauksena työpaikkoja katoaa joillakin aloilla, mutta samalla kuitenkin yrityssektori luo uusia työpaikkoja uusille ja vahvistuville aloille, joilla Suomessa on paikallista tai suhteellista kilpailuetua. Väestön ikääntymisen seurauksena työvoiman tarve julkisella sektorilla kasvaa lähinnä terveys- ja sosiaalipalvelusektoreilla. Kilpailu työvoimasta kiristyy. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen on merkittävä sekä työvoiman riittävyyden että rakenteellisen työttömyyden kehittymisen kannalta. Talouden kasvun turvaamisessa keskeiseksi nousee tuottavuuden kehitys. Julkisten menopaineiden hillitsemiseksi julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on tärkeää. Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää sekä oikeita kannustinjärjestelmiä että oikeudenmukaiseksi koettua tulonjakoa. Ympäristön kestävässä kehityksessä Suomen kannalta keskeisessä asemassa ovat ilmastopolitiikan globaali hallinta ja siihen liittyvät toimenpiteet, lähiympäristöstä etenkin Itämeren tilan kehitys sekä kestävä kulutus. 1.2 Muutosten taloudelliset yms. vaikutukset Toimintaympäristön muutosten seurauksena VATT on muuttanut tutkimusohjelmansa painopisteitä. Vuosille 2006-2008 laaditussa tutkimusohjelmassa Tuottavuus, palvelut ja hyvinvointi toimintaympäristön muutokset on otettu huomioon. Uudessa tutkimusohjelmassa korostuvat kestävän taloudellisen kasvun, tuottavuuden, erityisesti julkisen sektorin palvelutuotannon tuottavuuden kehittämisen sekä talouden sopeutumiskykyä edistävän rakennepolitiikan edellyttämät tutkimustarpeet. Näillä näkymin samat teemat tulevat korostumaan myös vuosien 2009 2011 tutkimusohjelmassa. Valtiovarainministeriön tuottavuusohjelman mukaisesti VATT:n voimavaroja pyritään siirtämään hallinnollisista tehtävistä tutkimustoimintaan. Tuottavuutta kohotetaan tietopalvelun uudelleenjärjestelyillä ja internet-pohjaisten tietoaineistojen tehokkaammalla hyödyntämisellä. 2. TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT 2.1 Strategiset tavoitteet ja niiden kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan VATT:n tutkimustoiminnan pitkän aikavälin strategisessa tavoitteenasettelussa lähtökohtana on valtiovarainministeriön uudistetut strategiset tavoitteet soveltuvin osin. Valtiovarainministeriön pitkän tähtäimen strategiassa toiminnan painopistealueina ovat talouden kasvu ja vakaus, verovarojen käytön tehostaminen, työllisyyden edistäminen, tuottavuuskehitykseen vaikuttaminen mm. osallistumalla kuntien peruspalveluohjelman, peruspalvelubudjettitarkastelun sekä kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistusten toteuttamiseen. 3
VATT:n tutkimustyössä nämä painopistealueet merkitsevät sitä, että VATT tutkii julkisen sektorin tuottavuutta sekä tukien ja tulonsiirtojen vaikuttavuutta, työvoimapolitiikan ja erilaisten työllisyysaloitteiden vaikuttavuutta sekä arvioi ja seuraa veropolitiikan kehitystä. Tutkimustoiminnan sisällölliset tavoitteet täsmennetään tutkimusohjelmassa sekä vuotuisessa toimintasuunnitelmassa ja tulostavoiteasiakirjassa. 2.2 Toiminnan painopisteet ja päämäärät seuraavalle 4-vuotiskaudelle tutkimusalueittain VATT:ssa on käytössä tutkimusohjelma vuosille 2006 2008, jossa on täsmennetty VATT:n tulevien vuosien tutkimuksen sisältöä. Vuosille 2009 2011 laaditaan uusi tutkimusohjelma vuoden 2008 aikana. Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva Tutkimusalueen työ liittyy keskeisiin politiikkaongelmiin työmarkkinoiden, henkilöverotuksen ja sosiaaliturvan vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on tehdä korkeatasoista soveltavaa tutkimustyötä laajoja yksilö-, kotitalous- ja yritystasoisia tutkimusaineistoja ja taloustutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Tutkimusaineistoihin ja niiden käyttövalmiuden ylläpitoon liittyvä työ vie runsaasti voimavaroja, mutta mahdollistaa kulloistenkin politiikkakysymysten analysoinnin. Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan tutkimuksessa tarkastellaan keskeisiä työmarkkinoiden toiminnan ja rakenteiden kysymyksiä ja arvioidaan politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia. Aktiivisen työvoimapolitiikan ohjelmien arviointia ja siihen liittyviä tarkastelunäkökulmia kehitetään. Suunnittelukaudella paneudutaan työmarkkinoiden kohtaannon toimivuuteen ja työvoiman saatavuusongelmien esiintymiseen. Tutkimusta suunnataan työvoimareservien analyysiin. Rekrytointitutkimusta jatketaan. Henkilöverotuksen ja tulonsiirtojen tutkimuksessa jatketaan TUJA-mikrosimulointimallin käyttöä. Tulonjakoon ja kulutuskysymyksiin liittyvää tutkimusta kehitetään. Matalan tuottavuuden työn ja sen tukijärjestelmien, kotitalousvähennyksen sekä muiden verokokeilujen vaikutuksia varaudutaan arvioimaan. Eri väestöryhmien hyvinvointi ja tässä tapahtuvat muutokset tulonsiirtoihin ja verotukseen liittyen kuuluvat analysoitaviin ongelmiin. Verotus ja talouskasvu Tutkimusalueen työ painottuu verotukseen, elinkeino- ja teknologiapolitiikkaan ja julkisen talouden pitkän ajan kestävyyteen. Verotutkimuksessa keskitytään toisaalta Suomessa tehtyjen yritys- ja pääomaverouudistusten vaikutusten arviointiin ja toisaalta välillisen verotuksen kokonaistaloudellisten vaikutusten mallipohjaiseen analysointiin. Tutkimusongelmina ovat verotuksen vaikutukset investointeihin, työllisyyteen ja yrittäjyyden kannusteisiin. Verotutkimus seuraa myös kansainvälistä verokilpailua ja veroharmonisointia sekä Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena. Välillisen verotuksen osalta arvioidaan arvonlisäveron muutosten taloudellisia vaikutuksia. Verotutkimuksessa hyödynnetään yritysten veroilmoitustietoihin perustuvaa YRTTI-tietoaineistoa. Kansainvälistä verokilpailua ja verotuksen muutostarpeita seurataan ja ennakoidaan. Alueella tutkitaan veroreformien vaikutuksia ennen ja jälkeen uudistuksia. Alueen tutkimustyössä hyödynnetään laajoja yritystietokantoja, jotka mahdollistavat ainutlaatuisen kvantitatiivisen analyysin erilaisten politiikkatoimien vaikuttavuudesta. Aineistojen avulla tutkitaan myös erilaisten yritystukien ja teknologiapolitiikan vaikuttavuutta. Yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan tutkimuksen prioriteetit liittyvät hallituksen ja EU:n esiin nostamiin kilpailukyky- ja yrittäjyystavoitteisiin. Tutkimuksen painopiste on julkisen vallan ja yritysten välisten riippuvuuksien analysoinnissa. Keskeinen kysymys tutkimuksessa on, miten julkinen valta voi luoda edellytyksiä sille, että yrityssektorin tuotanto ja työllisyys voisivat kasvaa. 4
Näiden tehtävien lisäksi tutkimusalueella jatketaan Talouden rakenteet -julkaisun toimitus- ja kehitystyötä. Ympäristö ja infrastruktuurit Ympäristö- ja energiatalouden keskeiset tutkimuskysymykset käsittelevät kestävään kehitykseen liittyvän politiikan haasteita. Tärkeitä sovellusalueita ovat ympäristöpolitiikan ohjauskeinojen arviointi taloudellisen tehokkuuden ja ohjauskeinojen kansantaloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat EU:n energia- ja ilmastopolitiikan vaikutusten ja erityisesti sen eri ohjauskeinojen yhteensovittamisen arvioiminen, samoin kuin Kioton sopimuskauden jälkeisien kansainvälisten sopimusaloitteiden arviointiin vaadittavan menetelmäosaamisen ja tietopohjan kehittäminen. Pitkän aikavälin tarkasteluissa erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kestävä kulutus muodostuvat omiksi tutkimusteemoikseen. Energiatalouden tutkimusta alueella tehdään sekä ilmastopolitiikan että kestävän kulutuksen tutkimuksen yhteydessä että myös omana teemanaan ennen kaikkea sähkömarkkinoiden ympärillä. Infrastruktuurien tutkimuksen tavoitteena on selvittää infrastruktuurien ja talouden toiminnan välisiä yhteyksiä. Tutkimushankkeissa tarkastellaan infrastruktuurin merkitystä talouskasvulle ja tuottavuudelle, infrastruktuuri-investointien uusien ohjaus- ja rahoitusjärjestelyjen käyttöä ja niihin liittyviä kysymyksiä sekä uusien hankinta- ja organisaatiomuotojen vaikutusta julkisten investointien ja julkisten palvelujen tuotannon tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Teknologiapolitiikan tutkimuksen ja ennakoinnin osalta keskeisenä tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä ja indikaattoreita teknologiapolitiikan arviointia tukemaan. Talouden mallintamisessa tavoitteena on kokonaistaloudellisten mallien ja niihin liittyvien tietokantojen säännöllisen päivittämisen ja ylläpidon kehittäminen sekä mallien soveltamisalueiden laajentaminen sekä talouspolitiikan että alueellisten kysymysten suuntaan. Mallien sovelluksia suunnataan eri politiikan lohkoilla tehtävien talouspoliittisten toimien vaikutusten ja julkisen talouden kestävyyden arviointiin. Vaikutusarvioinnin kehittämisessä pyritään uusien aineistojen hyödyntämiseen ja tilastollisten arviointimenetelmien soveltamiseen. Hyvinvointipalvelut ja aluekehitys Julkisten palvelujen tuottavuus- ja tehokkuustutkimusta jatketaan. Painopistettä siirretään kehityksen mittaamisesta taustalla vaikuttavien tekijöiden etsimiseen. Voimavaroja panostetaan aiempaa enemmän opetuspalvelujen analysointiin. Koulutusjärjestelmää tarkastellaan myös talouskasvun, työmarkkinoiden ja tulonjaon näkökulmista. Lisäksi tarkastellaan koko palvelujärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta pelkkää tuottavuusnäkökulmaa laajemmin. Väestön ikääntymistä ja työikäisen väestön vähenemistä tutkitaan mm. sosiaali- ja terveyspalvelumenojen tulevan kehityksen, kuntatalouden sekä talouskasvun näkökulmasta. Kuntataloustutkimus tukee tuottavuus- ja palvelujärjestelmän tutkimuksia. Painopisteenä on kuntien menoryhmien yhteys kuntien omaan tulopohjaan, valtionapuihin sekä kunnan olosuhde- ja politiikkamuuttujiin. Rahoituspuolelta tutkittavia asioita ovat kuntien verotukseen ja verotulotasaukseen liittyvät kysymykset. Selvitetään kuntien valtionosuusjärjestelmän toimivuutta mm. tuottavuuden tehostamisen kannalta. Aluekehitystä tutkitaan työmarkkinoiden, tuotannon, taloudellisen kasvun ja palvelukysynnän näkökulmista. Lisäksi tarkastellaan alueellisten politiikkatoimien vaikuttavuutta hyödyntäen VATT-mallin yhteyteen rakennettua alueellista yleisen tasapainon mallia. Erityiskysymyksenä analysoidaan lisäksi asuntomarkkinoiden hinnanmuodostusta, kotitalouksien asumismuodon valintaa sekä asuntomarkkinoiden ja alueellisten työmarkkinoiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi arvioidaan vero- ja tukipolitiikan vaikutusta rakennus- ja kiinteistömarkkinoiden tehokkuuteen. 5
3. TOIMINNAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET 3.1 Tärkeimmät tavoitteet toiminnan ja rahoituksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle Relevantti tutkimusohjelma VATT tutkii yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiä aihealueita ja nostaa tutkimuksen avulla esiin uusia kysymyksiä, politiikkahaasteita ja kartoittaa ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja. Tutkimusten tuloksista raportoidaan pääsääntöisesti VATT:n omissa julkaisuissa. Julkaistujen tutkimusten ohella julkisen hallinnon valmistelukoneisto hyödyntää suoraan VATT:n asiantuntemusta ja erityisosaamista käyttämällä tutkijoita hyödykseen erilaisissa asiantuntijatehtävissä. VATT:n tutkimus tukee VM:n hallinnonalan strategisia tavoitteita luoda edellytykset kestävälle ja vakaalle talouskasvulle tukemalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa. VATT:n oman toiminnan tuottavuutta seurataan tuotosindeksin avulla. Tutkimuksen laatu VATT vastaa osana tiedeyhteisöä tutkimustensa laadukkuudesta. Tieteelliset kriteerit täyttävällä tutkimuksella varmistetaan luottamus VATT:n tutkimuksen laatuun ja VATT:n arvostus riippumattomana tutkimustiedon tuottajana. VATT on osin riippuvainen kilpaillusta tutkimusprojektirahoituksesta, jonka saanti edellyttää laadukasta tutkimustyötä ja hyvää mainetta. Tiedeyhteisön arvioinnit ja julkaisut sekä esitelmät tieteellisillä foorumeilla toimivat myös VATT:n tutkimustyön laadun mittarina. Tutkimuksen vaikuttavuus VATT:n tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisäävät päätöksentekoa tukevien ja politiikkavaihtoehtojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia koskevat hankkeet. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa keskeisiä tietolähteitä ovat valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden strategiset suunnitelmat ja hallituksen strategiaohjelmat. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa yhteydenpito ja vuorovaikutus päätöksenteon valmisteluun ovat erittäin tärkeitä. Tiedeyhteisö tuottaa jatkuvasti uusia ideoita, joita voidaan hyödyntää tutkimusohjelman rakentamisessa. Tulevien tutkimustarpeiden ennakoimisella voidaan merkittävästi lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Soveltavassa tutkimuksessa uudet empiiriset laskelmat tuovat usein mittavinta lisäarvoa päätöksentekoon. Siksi tietokantojen rakentaminen ja niiden monipuolinen hyödyntäminen, mallien käyttö ja empiirisen tutkimuksen osaaminen ovat avainasemassa tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämisessä. Sidosryhmähaastattelut sekä viittaukset valmisteludokumenteissa ja tiedotusvälineissä toimivat eräänä tutkimuksen vaikuttavuuden mittareina. Strategiset hankkeet Strategisten hankkeiden suuntaamisessa on välttämätöntä huomioida sekä VATT:n oman että sen yhteistyökumppanien osaamisen kehittämistarpeet. Osaamistarpeita voi syntyä uusien menetelmien ja aineistojen kautta, mutta myös päätöksenteon kasvavasta tarpeesta kehittyneisiin analyysimenetelmiin perustuvalle tutkimustiedolle usein aivan uudenlaisista taloudellisista ongelmista ja ohjauskeinoista. 6
4. TOIMINNALLISET TULOSTAVOITTEET 4.1 Tärkeimmät toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet seuraavalle suunnittelukaudelle Ydintoiminta VATT:n ydinosaamisen alueella korostuu julkisen sektorin toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittaaminen ja arviointi. Tämä edellyttää taloustieteen menetelmien hyvää tuntemusta. Politiikkatoimien taloudellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi on yksi valtion sektoritutkimuksen keskeisistä kehittämistarpeista. Yhteiskunnallisten vaikutusten ja politiikan vaikuttavuuden arvioinnin tarve kasvaa merkittävästi lähivuosina. Taloudellisen tutkimuksen tarve koulutuspolitiikan, tiede- ja teknologiapolitiikan, liikenne- ja telekommunikaatiopolitiikan ja työvoimapolitiikan alueilla korostuu. Tutkimuksen painopisteiden muuttuminen ja mahdollinen laajentaminen vastaamaan esiin nostettuja haasteita vaatii sekä resurssien uudelleen kohdentamista että panostusta osaamisen kehittämiseen. VATT pyrkii vastaamaan alansa kasvaviin tutkimustarpeisiin lisäämällä toiminnan tehoa ja monipuolisuutta, verkostoitumalla ja lisäämällä tutkijoiden osaamisalueita nykyisestä. Tutkijaresurssien tarpeeseen on vastattava ensisijaisesti lisäämällä yhteistyötä muiden taloudellisten tutkimuslaitosten kanssa ja keskittämällä toimintaa avainlohkoihin sekä avainkysymysten selvittämiseen. VATT:n ydinosaamiseen kuuluu myös hyvä projektihallinta, projektien koordinointikyky ja resurssien käytön seuranta ja arviointi. VATT:n resurssit Eläköitymisen seurauksena VATT:n tutkijoiden tavoiteltava kokonaismäärä supistuu selvästi pitemmällä aikavälillä eli vuoden 2010 jälkeen ellei korvaavia rekrytointeja tehdä. Koska tukihenkilöstön vähimmäismäärä (esim. vaarallisten työyhdistelmien välttäminen taloushallinnossa, tietohallintotoimintojen turvaaminen, tietopalvelun ja kirjaston palvelukyky, julkaisutoiminnan tehokkuus) ja mahdollisuudet tukitoimintojen ulkoistamiseen asettavat rajat muun henkilöstön vähentämiselle keskipitkällä aikavälillä, ei tutkijaresurssien vahvistaminen voi kokonaan tapahtua nykyisen henkilöstömäärän rajoissa. Kilpailu erikoiskoulutetuista ja osaavista tutkimushenkilöistä tulee olemaan jatkossa ankaraa. VATT:n on kyettävä muuttamaan henkilöstöpolitiikkaansa aikaisempaa pitkäjänteisemmäksi, pyrkimyksenä rakentaa ydintoimintansa valtaosin pysyvien virkasuhteiden perustalle. Tavoitteena on määräaikaisten virkasuhteiden vähentäminen. VATT:n lisäresurssitarpeet kohdennetaan tuottavuus- ja koulutustutkimukseen sekä VM:n tarpeita palvelevan mallityön (TUJA-malli ja VATT-malli) perustan vahvistamiseen sekä kansainväliseen verkostoitumiseen. Lisäresurssin tarve on 460 000 euroa vuositasolla budjettirahoituksena. Tämä resurssitarve on sisällytetty kehittämissuunnitelman mukaiseen kehittämislaskelmaan vuosille 2007-2011. 4.2 Toiminnallinen tehokkuus; tavoitteet ja toimenpiteet Ydintoiminta Tutkimuksen resursseja kohdennetaan voimassa olevien strategisten linjausten, monivuotisen tutkimusohjelman sekä vuotuisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimintaympäristön muuttuessa tutkimustyön kysyntä suuntautuu usein uusille aloille, joka vaatii tutkijakunnalta muuntautumiskykyä, jolloin myös uusien rekrytointien osaamisen ala ja laatu ovat keskeisiä menestymistekijöitä. Pääsääntöisesti rekrytoidaan tutkijoiksi vain tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. VATT panostaa erilaisiin yhteistyön muotoihin niin sisäisesti, Economicumiin kuuluvien yhteisöjen piirissä kuin myös muiden koti- ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. 7
Osaamisvarantoa kasvatetaan yhdistellen innovaatioiksi kokoamalla tutkimuksen tekijöitä, aineistoja ja näkökulmia sekä muita voimavaroja yhteen tutkimusohjelmassa tarkemmin määritellyin tavoin. Työntekijän työuraa ja osaamista rakennetaan pitkäjänteisesti, jolloin lyhyellä aikavälillä on käytössä aina tarvittava tuotantopotentiaali. Tutkimustoiminnan tehokkuuden mittarina käytetään suhdelukua, joka kertoo kuinka paljon tutkijoiden kokonaistyöpanoksesta kyetään käyttämään varsinaiseen tutkimustoimintaan. Luku on ollut viime vuodet hyvällä 75-77 %:n tasolla ja tavoitetasoksi on asetettu 78 % vuoteen 2011 mennessä. Tutkimustoimintaan käytetty aika / henkilötyövuosi 2005 2008 2011 toteutuma arvio tavoite Tutkijoiden työpanos, htv 41,3 42,0 43,0 Tutkimukseen käytetty aika, htv 31,5 32,3 33,5 Suhdeluku 0,76 0,77 0,78 Tukitoiminta Talous- ja henkilöstöhallinto Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä VATT:ssa työskentelee tällä hetkellä talouspäällikön alaisuudessa kolme henkilöä. Näistä yhden henkilön työ on luonteeltaan sellaista (mm. projektien hallinnointi), jota palvelukeskukseen ei voi siirtää. Valtiokonttorin palvelukeskuksen (VKPK) kanssa on käyty keskusteluja palvelukokonaisuudesta, jonka VKPK pystyisi tarjoamaan VATT:lle. Tällöin puhutaan noin yhden henkilötyövuoden työpanoksesta. VKPK:n esittämän hinta-arvion perusteella VATT:n maksettavaksi tulisi kertakorvaus, joka on 77.500 euroa, sekä sen lisäksi 55.000 euron vuotuinen kustannus. Taloushallinnon henkilöstömäärän ollessa näin pieni varsinaista henkilökulusäästöä ei ole mahdollista saada aikaan johtuen tarvittavasta varamiesjärjestelmästä, vaarallisista työyhdistelmistä taloushallinnossa, yms., joten ainakaan toistaiseksi siirtymistä palvelukeskuksen asiakkaaksi ei nähdä järkeväksi toteuttaa. Viestintä- ja julkaisutoiminta Suunnittelukaudella 2008 2011 haetaan tuottavuushyötyjä ja sisäistä synergiaa viestinnän, julkaisutoiminnan ja tietopalvelun toimintojen yhdistämisellä. Tieteellisten julkaisukäytäntöjen muutos tulee vaikuttamaan VATT:n julkaisupolitiikkaan, erityisesti verkkojulkaisemiseen ja - jakeluun. Muutos vaikuttaa myös tutkimuskeskuksen tietopalvelussa aineistojen hankintoihin, erityisesti elektronisten aikakauslehtien määrä kasvaa ja perinteiset vuosikerrat väistyvät. Kansainvälisessä tutkimuskentässä Internet pysyy tärkeimpänä tiedonvälityskanavana. Viestinnän kehittämishankkeita ovat www-sivujen ja verkkoviestinnän uudistaminen ja kehittäminen. Tietohallinto Tietohallinnon strategista ja operatiivista kehittämistyötä jatketaan VATT:n ja VM:n strategisten linjausten mukaisesti yhteistyössä VM:n hallinnonalan kanssa. VATT:lla ei ole suunnittelukaudelle tietojärjestelmien kehittämiseen tai hankintaan liittyviä hankkeita, joiden kokonaiskustannukset ylittäisivät 1 milj. euroa. Toimitilat VATT:n nykyiset toimitilat on otettu käyttöön joulukuussa 2003. VATT on solminut yliopiston kanssa kymmenen vuoden vuokrasopimuksen, joka ulottuu vuoteen 2013. Tilat on mitoitettu 60 hengelle. Tilankäytön toimitilahyödyt syntyvät rakennuksessa sijaitsevien laitosten 8
(Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos, HECER, Eurooppa-tutkimus sekä HKKK:n ja Hankenin kansantaloustieteen laitokset) yhteistoiminnasta saavutettavista synergiaeduista. Hankintatoimi VATT on solminut yhteistyösopimuksen Hanselin kanssa vuonna 2005. Valtaosa VATT:n hankinnoista on jo nyt keskitetty tapahtuvaksi Hanselin kautta ja Hanselin tarjoamia palveluja on tarkoitus lisätä. VATT:ssa ei ole ollut hankinnoista vastaavaa päätoimista henkilöä, joten sopimuksen tuoma tuottavuushyöty syntyy, kun hankintaprosessiin osallistuneiden henkilöiden käyttämä aika voidaan suunnata VATT:n ydintoimintoihin. 4.3 Tuotokset ja laadunhallinta; tavoitteet ja toimenpiteet VATT:n tuotokset muodostuvat julkaisuista, tutkimuksista, keskustelualoitteista, muistioista, ulkomaisista ja kotimaisista julkaisuista, lehtikirjoituksista, esitelmistä ja julkisista puheenvuoroista, työpaja-alustuksista, järjestetyistä seminaareista, lausunnoista ja tutkimusja asiantuntijatehtävistä. Tuotoksia on aiemmin seurattu kvantitatiivisesti, mutta johtuen siitä, että tutkimusprojektit ovat luonteeltaan, laajuudeltaan ja työmäärältään hyvin erilaisia, eri tuotteiden lukumäärä kuvaa vain karkeasti tavoiteltavaa tuotosta. Osana VM:n hallinnonalan tuottavuuden mittaamishanketta VATT:n tuotoksille on määritelty vuonna 2006 painot, joita käytetään VATT:n tuottavuutta mitattaessa. Painot perustuvat VATT:n johtajiston konsensusarvioihin. Kriteerinä suoritteita määritettäessä on käytetty ensi sijassa arvioita suoritteiden vaatimasta työmäärästä, mutta myös tutkimustiedon välittymisestä päätöksentekijöille ja muille tiedon käyttäjille. Tuotokset / htv 2005 2008 2011 toteuma arvio tavoite Tuotosten määrä, kpl 595 630 650 Henkilötyövuodet 27,7 28,3 28,3 Tuotokset/htv 21,5 22,3 23,0 Kokonaistuottavuus (painotettu) 137,4 143,5 149,8 (vuosi 2000=100) Kokonaistuottavuuden kasvulle olemme asettaneet tavoitteen vuodelle 2011, joka on 149,8 ja vastaa 1,5 %:n vuotuista kokonaistuottavuuden kasvua. Vuoden 2011 tuottavuustavoite on siten 50 % korkeampi kuin vuonna 2000 toteutunut. Laadunhallinta VATT:n talousarvion ulkopuolisen rahoituksen osuus toiminnan rahoituksesta on vähitellen viime vuosina kasvanut ja muodostaa nyt jo viidesosan rahoituksesta. Tämä tulonlähde on välttämätön, jotta toiminta ja henkilöstömäärä voidaan pitää nykyisellä tasolla. Ulkopuolisen rahoituksen absoluuttinen kasvu kertoo onnistuneesta ja tehostuneesta yhteydenpidosta tärkeisiin sidosryhmiin (ministeriöt) sekä toimii myös eräänlaisena mittarina palvelukyvylle ja palvelujen laadulle. 9
5. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA PERUSVAIHTOEHDOSSA 5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne; tavoitteet ja toimenpiteet VATT:n henkilöstön määrä oli vuoden 2005 lopussa 61 henkeä ja todellista työpanosta mittaava henkilötyövuosimäärä (htv) oli 59,0 henkilötyövuotta. Hallituksen tekemän kehyspäätöksen mukaan VATT:n vuotuinen kehysmääräraha säilyy muuttumattomana vuoden 2011 loppuun saakka. Tämä mahdollistaa kokonaishenkilöstömäärän säilyttämisen nykyisellä tasolla. Eläkkeelle siirtyvien tilalle rekrytoidaan VATT:n henkilöstöpolitiikan mukaisesti pääsääntöisesti vain tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. Tällä tavoin mahdollistetaan koulutustason ja tuottavuuden nousu TTS-kauden loppupuolella, jolloin eläkkeelle siirtyminen on suurimmillaan. Kokonaistyöpanoksen jakautuminen VATT:ssa: 2005 2011 toteuma ennuste Kokonaistyöpanos, htv 59,0 60,0 Tutkimusprojektit 27,7 28,3 Muu tutkimustoiminta 3,8 5,5 Muu työpanos 27,5 26,2 Muun työpanoksen jakautuminen Projektien valmistelu ja tutkimusohjaus 2,0 3,0 Koulutus 2,4 2,2 Lomat 8,4 8,0 Sairaus 2,1 2,0 Hallinto tietopalvelu, viestintä- ja julkaisutoiminta 3,3 2,5 ATK-palvelu 1,8 1,5 muu hallinto 6,9 6,5 Muut tehtävät 0,6 0,5 5.2 Osaamisen hallinta; kehittäminen ja työhyvinvointi; tavoitteet ja toimenpiteet VATT panostaa uuden tutkimustiedon etsimiseen ja luomiseen ja antaa tilaa tutkijan uteliaisuudelle ja uusille sovelluksille. Myönteisen työilmapiirin ylläpitämiseksi panostetaan seminaaritoimintaan, yhteisten tutkimusteemojen ideointiin, toiminnan seurantaan sekä yksilöllisiin ja yhteisöllisiin kehittämistoimiin ja myös vapaamuotoisiin tapahtumiin. Jokaisella on oikeus aitoon palautteeseen työstään. Jalostava kritiikki kuuluu tutkimustyöhön. Töitään julkaistessaan ja esiintyessään tutkija ja hänen työnsä asetetaan alttiiksi kritiikille, mikä parantaa tutkimustyön tasoa. Tieto jalostuu käytettäessä, mihin kritiikin voima perustuu. VATT:ssa kiinnitetään huomiota osaamiseen ja sen johtamiseen. Tämä merkitsee sitä, että jokainen osaaja vaikuttaa VATT:n osaamisvarantoon. Osaaminen pyritään kietomaan malleihin, aineistoihin ja valtaosin pysyväisluonteisiin tehtäviin. Riittävän osaamisvarannon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi luodaan työntekijöiden ja työnantajan molemminpuolinen 10
sitoutuminen korkean laatutason työskentelyyn. Tämän toteuttamiseksi jatketaan tehtävien vakinaistamista sekä lisätään koulutusinvestointeja. Työhyvinvoinnin kehitystä mitataan työilmapiiritutkimuksin, jotka toistetaan kahden vuoden välein. Tavoitteena on, että ilmapiirikyselyjen tulokset osoittavat jatkuvaa positiivista kehitystä. 6. KEHITTÄMISHANKKEET Kehittämisvaihtoehdossa toteutuvat perusvaihtoehtoon nähden seuraavat asiat: - Kehitetään kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja sitä kautta tutkimustyön tuottavuutta ja vaikuttavuutta - Tuottavuustutkimukseen ja koulutustalouteen panostetaan enemmän - VATT lisää malliyhteistyötä VM:n kanssa ja panostaa enemmän mallien kehittämiseen VATT on kyennyt pitämään monipuolista osaamista yllä suhteellisen pienellä henkilökunnalla ja kehittynyt jo nykyisellään vaikuttavuus- ja tuottavuusanalyysin alueilla valtakunnallisesti merkittäväksi osaamiskeskukseksi. Ydintehtäviin on kuitenkin kyettävä varaamaan riittävästi resursseja. VATT:n on kyettävä myös olemaan kilpailukykyinen työnantaja voidakseen sitouttaa osaavaa henkilökuntaa tuleviin haasteisiin. VATT pyrkii ensisijaisesti vastaamaan alansa kasvaviin tutkimustarpeisiin lisäämällä toiminnan tehoa ja monipuolisuutta, verkostoitumalla ja lisäämällä tutkijoiden osaamisalueita nykyisestä. Tämä tarkoittaa myös kansainvälisten yhteyksien vahvistamista. Välitön lisäresurssin tarve on 460 000 euroa vuositasolla budjettirahoituksena. Lisäresurssit kohdennetaan tuottavuustutkimukseen, verotutkimuksen vahvistamiseen sekä kansainvälisiin tutkijavierailuihin ja verkostoitumiseen. Helsinki 31.10.2006 Jaakko Kiander ylijohtajan sijainen, tutkimusprofessori 11
PERUSLASKELMA 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TP TP Arvio TA TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty 3 114 3 304 3 440 3 407 3 516 3 516 3 516 3 516 - vuokrat 411 411 430 420 420 420 420 420 - muut kulutusmenot 1 070 1 107 1 030 1 050 1 050 1 050 1 050 1 050 - investoinnit 100 81 100 100 100 100 100 100 Yhteensä 4 695 4 903 5 000 4 977 5 086 5 086 5 086 5 086 Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta 115 174 100 100 100 100 100 100 - EU-tulot 107 80 50 100 100 100 100 100 - talousarvion ulkopuolinen rahoitus 846 1 145 700 700 1 072 1 072 1 072 1 072 - irtaimen omaisuuden myynti 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 1 068 1 399 850 900 1 272 1 272 1 272 1 272 Nettomenot(+)/-tulot(-) 3 627 3 504 4 150 4 077 3 814 3 814 3 814 3 814 Talousarvio/kehys 3 695 3 768 3 762 3 814 3 814 3 814 3 814 3 814 Siirtomäärärahakannan muutos 68 264-388 -263 0 0 0 0 (säästö(+) / säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta 604 672 936 548 285 285 285 285 - siirtomäärärahankanta 31.12. 672 936 548 285 285 285 285 285 - valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) 59 59 60 60 60 60 60 60 * Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu 12
KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MUKAINEN KEHITTÄMISLASKELMA 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TP TP Arvio TA TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennett 3 114 3 304 3 440 3 407 3 976 3 976 3 976 3 976 - vuokrat 411 411 430 420 420 420 420 420 - muut kulutusmenot 1 070 1 107 1 030 1 050 1 050 1 050 1 050 1 050 - investoinnit 100 81 100 100 100 100 100 100 Yhteensä 4 695 4 903 5 000 4 977 5 546 5 546 5 546 5 546 Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta 115 174 100 100 100 100 100 100 - EU-tulot 107 80 50 100 100 100 100 100 - talousarvion ulkopuolinen rahoitus 846 1 145 700 700 1 072 1 072 1 072 1 072 - irtaimen omaisuuden myynti 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 1 068 1 399 850 900 1 272 1 272 1 272 1 272 Nettomenot(+)/-tulot(-) 3 627 3 504 4 150 4 077 4 274 4 274 4 274 4 274 Talousarvio/kehys 3 695 3 768 3 762 3 814 4 274 4 274 4 274 4 274 Siirtomäärärahakannan muutos 68 264-388 -263 0 0 0 0 (säästö(+) / säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta 604 672 936 548 285 285 285 285 - siirtomäärärahankanta 31.12. 672 936 548 285 285 285 285 285 - valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) 59 59 60 60 64 64 64 64 * Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu 13