VUOSIKERTOMUS 2013 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY

VUOSIKERTOMUS 2013 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY SISÄLLYS: 1. Johdanto Kalliolan arvot 2 Kalliolan toiminta-ajatus 2 Setlementtiliike 2 Toiminnanjohtajan katsaus 2 2. Setlementtityötä pääkaupunkiseudulla Kalliolan kansalaisopisto 3 Lapsi- ja perhepalvelut 5 Päihdetyö 8 Vammaistyö 10 Kansalaistoiminta 12 3. Säätiöt ja yhtiöt Kalliolan Senioripalvelusäätiö 17 Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola 18 S-Asunnot Oy 19 4. Hallinto ja tukipalvelut Hallinto 19 Talous- ja tietohallinto 19 Henkilöstö 19 Viestintä 20 1

1. JOHDANTO Kalliolan setlementti on vuonna 1919 perustettu kolmannen sektorin toimija, jonka työ perustuu setlementtiarvoihin. Kalliolan setlementin muodostavat juridisesti itsenäisesti toimivat organisaatiot Kalliolan Kannatusyhdistys ry, Kalliolan Nuoret ry, Kalliolan Senioripalvelusäätiö ja Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola. Kalliolan setlementin toimintamuotoja ovat kansalaisopisto, lastensuojelutyö, päihdetyö, vammaistyö, seniorityö sekä kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö. Nuorisotyö on organisoitu ja toteutetaan Kalliolan Nuoret ry:n kautta. Kalliola omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon keskittyvän S-Asunnot Oy:n ja sen tytäryhtiönä toimivan Senioriasumisoikeus Oy:n. Kalliolan asiakaskunnan muodostavat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun asukkaat ja palveluja ostavat pääkaupunkiseudun kunnat. Kalliolan päihdetyö ja lastensuojelutyö tuottavat myös valtakunnallisia palveluja. Verkostotyö on yksi Kalliolan setlementin keskeisiä toimintatapoja. Sen perusta on setlementtiarvoissa. Pitkälle vietyä ja syvää yhteistyötä tehdään kumppanuussopimusten pohjalta. ARVOT Kalliolan setlementin toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Erilaisuuden hyväksyminen TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatuksena on läpi elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen ja yhteisöllisyyden toteuttaminen. SETLEMENTTILIIKE Kalliola on Suomen Setlementtiliiton jäsen. Vuonna 1918 perustettu Suomen Setlementtiliitto on sivistys- ja sosiaalityötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat 36 paikallista setlementtiä ja 8 eri puolella Suomea toimivaa setlementtinuorten piirijärjestöä. Suomalaisen setlementtiliikkeen palveluksessa toimii runsaat 3000 ammattilaista ja heidän lisäkseen suuri joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Kalliolan setlementin ylläpitämä kansalaistoiminta laajeni entisestään. Toimintavuoden elokuussa avasimme uuden kansalaistoiminnan keskuksen Helsingin Kalasatamaan. Muita kansalaistoiminnan keskuksiamme ovat Pasilan asukastalo, asukastalo Kylämaja Matinkylässä, Espoon keskuksessa sijaitseva Askel, Kalliossa sijaitseva neuvontapiste Ne-Rå, Kalliolan setlementtitalossa toimiva vapaaehtoistoiminnan keskus Spotti, senioreille suunnattu Töölössä sijaitseva Sandels, maahanmuuttajille tarkoitettu toimintakeskus Malmilla sekä nuorille suunnatut Espoossa ja Helsingissä sijaitsevat Tyttöjen Talot ja Poikien Talo. Kaiken kaikkiaan Kalliolan setlementin kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö laajeni sekä tavoitti entistä suuremman joukon pääkaupunkiseudun asukkaista. Esimerkiksi Pasilan asukastalossa kävi vuoden aikana viikoittain keskimäärin 1000 asiakasta. Kalliolan kansalaisopistolla on pitkät perinteet pääkaupunkiseudulla. Se on vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka rahoituksesta osa tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionosuutena. Kansalaisopisto järjestää kurssitoimintaa lähinnä pääkaupunkiseudulta tuleville aikuisille. Opiston toimintaidea perustuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Opiston päärakennuksena toimii Kalliolan setlementtitalo. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut tuottaa vastaanotto- ja avopalveluja, pitkäaikaista sijaishuoltoa, perhetyötä, kuntouttavia päihdepalveluja ja tukea psyykkisesti oireileville nuorille. Kalliola ylläpitää kymmentä sijaishuollon yksikköä ja tuottaa avo- ja tukipalveluita pääkaupunkiseudulla. Tämän lisäksi Kalliolalla on yhdeksän itsenäistyville nuorille tarkoitettua asumisharjoitteluasuntoa. Lapsi- ja perhepalveluiden käytettävissä on myös 2

Kiskossa sijaitseva Kärkelän toimintakeskus, joka toimii nuorten retki- ja lomakohteena. Kärkelässä järjestetään myös perhekuntoutukseen liittyviä intervallihoitojaksoja. Kalliolassa tehtävän päihdetyön painopiste on viime vuosina muuttunut laitoshoidosta avo- ja asumispalveluihin. Kalliolan Nurmijärven klinikalla hoidettiin edelleen lähinnä työelämästä hoitoon ohjattuja päihderiippuvaisia ja heidän läheisiään. Hoitomallina käytettiin Myllyhoitoa. Toimintavuoden kesällä klinikan toimintaa laajennettiin, kun klinikalle avattiin lapsiperheille suunnattu Lapsiperhekuntoutusosasto. Päihdetyön avohoitomalleja ovat Kalliolassa kehitetyt Avomylly ja Avokisko. Avomylly palvelee lähinnä työelämästä hoitoon ohjattujen tarpeita, kun taas Avokisko on tarkoitettu yli 18-vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Hoitomallina käytetään Kiskon yhteisöhoidosta sovellettua avohoitoa. Asumispalveluja Kalliola tuottaa Kuvernöörintien asumisyhteisössä ja Itäviitta-yhteisössä. Vammaistyötä Kalliola tekee tuottamalla vaikeasti vammaisille nuorille tukiasumista Ryhmäkoti Jatkossa. Seniorityöllä on Kalliolassa pitkät perinteet. Kalliolan seniorityö rakentuu ikäihmisille suunnattujen liikunta- ja kuntoilupalvelujen tuottamiseen (Kuntokeidas Sandels), seniori-ikäisille suunnatun kansalaistoiminnan ylläpitämiseen, vapaaehtoistyön kehittämiseen sekä ikäihmisille suunnattujen kansalaisopistokurssien järjestämiseen. Kalliolan setlementin rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana on vahvistunut. Tähän keskusteluun ovat osallistuneet niin nuorisotyö, opisto, lastensuojelutyö kuin päihdetyökin. Myös Kalliolan ylläpitämät kansalaistoiminnan keskukset ja asukastalot, niiden asiakkaat ja työntekijät ovat olleet vahvasti vaikuttamassa omien asuinalueidensa ongelmien ratkaisemiseen ja asuinympäristönsä kehittämiseen. Tämä kaikki on tehty tiiviissä yhteistyössä kaupunkien työntekijöiden, muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja paikallispoliitikkojen kanssa. Kalliolan setlementin toiminnan keskiössä ovat pääkaupunkiseudun asukkaiden keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, syrjäytymisen ennaltaehkäisy, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien asuttaminen ja asumisen tukeminen sekä jo syrjäytyneiden ihmisten elämänhallinnan palauttaminen. Näyttää siltä, että syrjäytymisen riski erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja ikäihmistenkin keskuudessa on lisääntymässä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että osalla nuorista on vaikeuksia löytää opiskelupaikkaa tai työpaikkaa. Pitkäaikaistyöttömien nuorten on myös entistä vaikeampaa työllistyä. Yhä enemmän on maahanmuuttajia, joiden on vaikeaa kotoutua pääkaupunkiseudulle. Vaarana on, että yhteiskunnan kahtiajako syvenee, jolloin osa ihmisistä syrjäytyy ja köyhtyy entisestään. Kaikki tämä haastaa Kalliolan setlementtiä, sen kansalaistoimintaa, palvelutuotantoa ja kansalaisopistotoimintaa jatkamaan uudenlaisen kaupunkisosiaalityön kehittämistä pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on tehdä kansalaislähtöistä toimintaa, vahvistaa eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä, tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja ja tukea ihmisiä. Kaiken Kalliolassa tehtävän työn taustalla ovat setlementtiarvot ja niiden käytäntöön paneminen arjen keskellä. Timo Lemmetyinen toiminnanjohtaja 2. SETLEMENTTITYÖTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Kalliolan kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Opiston toiminta on kaikille avointa asuinpaikasta riippumatta. Koreaa, kymriä ja koruja Kalliolan kansalaisopistolla Valtaosa opiskelijoista tulee kantakaupungin alueelta. Opiskelijat ovat pääosin aikuisia, suurin ikäryhmä on 31 40 -vuotiaat. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti iltaisin, joskin viime vuosina erityisesti päivällä ja viikonloppuisin järjestettävien kurssien suosio on noussut. Opetusalueita ovat kielet, liikunta ja tanssi, kehoilmaisu, kuvataide ja 3

soveltava kuvaamataito, käytännön taidot, ilmaisutaito, kulttuuri ja yhteiskunnalliset aineet, itsetuntemus ja elämisentaito sekä tietotekniikka. Opetusvalikoimaa laajennetaan ja muokataan jatkuvasti kysynnän ja tarpeiden mukaan. Kielet ovat suurin opetusala. Toimintavuonna valikoimaan lisättiin korea ja kymri. Suomen kieltä opetettiin Kaarlenkadun, Metsälän ja Punavuoren vastaanottokeskuksien asukkaille. Käytännön taitojen kursseista menestyivät erityisesti lyhyet teemoitetut kurssit, kuten syksyn virkkausillat. Erilaiset korukurssit houkuttelivat myös hyvin opiskelijoita. Kysyttyjä olivat tietoiseen läsnäoloon keskittyvät Mindfulnessja meditaatio-kurssit, intuition käyttöön perehdyttävä kurssi sekä kasvokoulut. Esteettömyys on osa opiston toimintaa ja Helsingin kaupungilta saatua avustusta käytettiin tämän teeman mukaisesti. Työttömille myönnettiin 30 prosentin alennus lähes kaikista kursseista. Lisäksi kokonaan maksuttomina työttömille ja muille erityisryhmille järjestettiin liikuntaan sekä taide- ja taitoaineisiin liittyviä kursseja, kuten joogaa, virkistävää aamujumppaa sekä taidekurssi vaikeavammaisille. Psyykkiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen liittyen opistossa toimi useita matalankynnyksen kursseja, kuten Löydä äänesi, Ryhmä joka ei osaa laulaa sekä Maalausta ja Piirustusta vasta-alkajille. Myös senioreille suunnatuille tietokone-kursseille oli edelleen kysyntää. Teatteritoiminta oli vuoden aikana vilkasta. Improvisaatio- ja teatteri-ilmaisun kurssien lisäksi opiston teatteriryhmä valmisti keväällä esityksen Emigrant Hotel. Syksyksi teatteritoiminta organisoitiin uudella tavalla ja perustettiin Helsingin aikuisopiston kanssa Kalliolan tiloissa toimiva AiKa-teatteri. Ryhmä valmisti esityksen Leea Klemolan näytelmästä Kokkola. Teatterin ohjaajana toimi Johanna Torasvirta. Opistosta järjestettiin kielimatka Lyoniin ranskan kieltä oppimaan 30.3. 6.4. Matkalla oli mukana opiston ranskanopettaja Anneli Taimio. Elokuussa järjestettiin Kulttuuri- ja kokkausmatka Saarenmaalle Muhun saarelle. Opiston edustajana matkalla oli Terttu Mylläri. Yhteistyötä rakentamassa Yhteistyössä Helsingin yksityisten opistojen, Toimelan ja Helsingin aikuisopiston kanssa saatiin Aluehallintovirastolta 80 000 euroa tuntiopettajiin kohdennettavaan hankkeeseen Osaava henkilöstö. Koulutusta suunnitteli tuntiopettajista koostuva ryhmä ja siihen kuuluu koulutuspäivien lisäksi virkistystoimintaa sekä työnohjausta. Ensimmäinen yhteistilaisuus pidettiin 5.10. Opistossa oli vuoden aikana useita opetusharjoittelijoita Helsingin yliopiston opettajan pätevöitymisopinnoista. Opiston edustajat osallistuivat huhtikuussa Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan pyynnöstä opetusharjoittelijoiden valintaprosessiin kuuluviin haastatteluihin. Yhteistyö muiden järjestöjen ja opistojen sekä setlementtiliikkeen muiden opistojen kanssa on tärkeä osa Kalliolan kansalaisopiston toimintaa. Yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton eroryhmätoiminnan kanssa järjestettiin eroryhmiä. Yhteistyössä Suomen Setlementtiliiton kanssa pidettiin nuorten kanssa työtä tekeville suunnattu Voimaneidot - kurssi, jolla käytiin läpi tunnetaitojen ja syventävän tunnekasvatuksen teoriaa ja toiminnallisia harjoituksia. Yhteistyössä setlementin Vahvasti tukien -projektin kanssa toteutettiin vankilasta vapautuneille suunnattu Tutustu opiston kursseihin -kokonaisuus. Opisto osallistui Kalasataman uuden asuntoalueen toiminnan suunnitteluun yhdessä S-Asuntojen ja Kalliolan kansalaistoiminnan kanssa. Syksyllä käynnistettiin kokeiluluontoisesti liikuntaryhmiä Kalliolan kansalaistoiminnan tilassa. Opintosetelirahoituksella mahdollistettiin työttömien, seniori-ikäisten, eläkkeellä olevien ja maahanmuuttajatyttöjen osallistumista opetukseen joko kokonaan ilmaiseksi tai viiden euron opintomaksulla. Opintosetelitoiminnan piirissä oli joogaa, liikuntaa, maalausta, piirustusta, keramiikkaa ja suomen kieltä maahanmuuttajatytöille. Opiston opiskelijamäärä oli 5118 henkilöä. 4

Henkilöstö Opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluivat rehtori, koulutuspäällikkö ja kaksi toimistotyöntekijää. Lisäksi toimistossa oli yksi tuntityöntekijä ja iltavahtimestareina kolme tuntityöntekijää. Opetus tapahtui 140 tuntiopettajan voimin. Talous Valtionosuus 613 587 euroa (606 773 euroa vuonna 2012) Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä 11 534 (11 476 tuntia vuonna 2012) Helsingin kaupungin avustus 15 000 euroa (18 000 euroa vuonna 2012) Tapahtumia Osallistuttiin Kalasatamasymposiumiin 19.3. yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa Kalliolan teatterin esitys Emigrant hotel 13.4., 20.4., 24.4., 27.4., 28.4. ja 3.5. ja 4.5. AiKa-teatterin esitys Leea Klemolan Kokkola 23.11., 27.11., 30.11., 1.12., 8.12., 11.12. ja 14.12. Yksinlauluryhmän klassisen musiikin esitykset 7.4. ja 23.11. Kalliolan viihdeorkesterin konsertti 14.4. Kambodzhalainen uudenvuoden juhla 13.4. Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely Liikestudiossa ja Pajassa 22. 28.4., avajaistapahtuma 22.4. Vappu-tanssit yhteistyössä Kallio-liikkeen kanssa Arjen laulun konsertit 28.4. ja 1.12. Kalliolassa Rento musiikkituokio 13.12., pianisti Minna Pöllänen ja viulisti Hannu Vasara sekä Hanna ja Markus Hohti Kalliolan setlementin kansanjuhla Kalliolassa 11.10., yhteistyössä Kalliolan kansalaistoiminnan kanssa Keväinen juhla Senioritalo Sandelsissa 15.5., yhteistyössä Kalliolan Senioripalvelusäätiö/Kuntokeidas Sandelsin kanssa. Taidehistoriaa retkeillen kohteina Siuntio, Mustio ja Hvitträsk 24.4. Avoimet ovet Senioritalo Sandelsissa 29.8. Pikkujoulutapahtuma 10.12. Opiston virkistyspäivä 21.8. Tammisaaressa Luentoja Rohdot, rokotteet ja homeopaattiset lääkkeet 18.9. 9.10. Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet 28.2. ja 16.4. Luentosarja Hyvä arki ja arjessa jaksaminen 23.1. 6.3. Yhteisötyö ja kansalaistoiminta 5.9. 31.10. Italian renessanssihovit 10.11. Jouluseimiperinne 24.11. The ABC of Housing 7. 28.11. LAPSI- JA PERHEPALVELUT Kalliolan setlementin lapsi- ja perhepalvelut ovat Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämää ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston luvanalaista sekä valvomaa toimintaa. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut tarjoaa sijaishuoltoa 12 18 -vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut tarjoaa tarvittaessa myös jälkihuoltoa kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Käytössä on myös yhdeksän asumisharjoitteluasuntoa itsenäistyville nuorille. Kalliolan ylläpitämät nuorisokodit ovat profiloituneet setlementin lastensuojelulaitoksiksi, joissa painotetaan Kalliolan arvoja. 5

Kilpailutusten ja uudelleen organisoitumisen vuosi Kalliolan lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuus muodostui toimintavuonna kymmenestä erillisestä sijaishuollon yksiköstä. Kokonaisuuteen kuuluivat Kalliolan nuorisokoti, Kalliolan vastaanottokoti, Kilon nuorisokoti, Lintuvaaran nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Nuorisokoti Majakka, Mäkirinteen nuorisokoti, Saunalahden nuorisokoti sekä Tiirakallion nuorisokodin Ankkuri ja Luotsi. Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 67 hoitopaikkaa. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluivat avopalveluiden Espoon ja Vantaan yksiköt. Kaikki hoitopaikat myytiin sgei- ja ostopalvelusopimuksilla tai maksusitoumuksella pääkaupunkiseudun kunnille. Lapsi- ja perhepalveluiden johtamisrakennetta kehitettiin vuoden 2013 aikana. Uusi organisaatiorakenne otettiin käyttöön lokakuun alussa. Uudessa organisaatiomallissa työala on jaettu neljään vastuualueeseen: avo- ja vastaanottopalvelut, alaikäisten päihdepalvelut, laitospalvelut ja vaativat laitospalvelut. Kunkin vastuualueen toiminnasta vastaa vastuualuejohtaja. Samassa yhteydessä työalan nimi muutettiin lastensuojelusta lapsi- ja perhepalveluiksi, joka vastaa paremmin nykyisen työalan toimintaa. Organisaatiomuutoksen yhteydessä lakkautettiin hoitotyön vastaavan sekä kehittämispäällikön tehtävät. Lapsi- ja perhepalveluiden uuden organisaation vastuuhenkilöitä ovat työalajohtaja, vastuualueiden johtajat (4 kpl), yksiköiden johtajat (10 kpl) ja johtavat perhetyön ohjaajat (2 kpl). Organisaatiomuutoksen tavoitteena oli päällekkäisten työtehtävien karsiminen, taloudellisuus, lähiesimiehen läsnäolon lisääminen, erityisasiantuntijuuden lisääminen vastuualueille, kehittämistyön tiiviimpi kytkeminen vastuualueille sekä toiminnan laajentaminen hallitusti. Kuluneen vuoden aikana lapsi- ja perhepalvelut osallistuivat kahteen kilpailutukseen. Keski-Uudenmaan kunnat kilpailuttivat lastensuojelupalvelut kevään 2013 aikana. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut menestyivät kilpailutuksessa ja kunnat ovat solmineet puitesopimukset Kalliolan ja Mäkirinteen nuorisokotien palveluiden ostamisesta maksusitoumuksella. Espoon kaupunki kilpailutti marraskuussa 2013 lapsiperheiden ja nuorten tukipalvelujen hankinnan ja irtisanoi samalla tehostetun perhetyön Espoon tiimin ostopalvelusopimuksen. Tehostetun perhetyön ostopalvelusopimus nykyisessä laajuudessaan lakkaa huhtikuun 2014 lopussa. Kalliolan lastensuojelutyössä jatkettiin edelleen avo- ja tukipalveluiden kehittämistyötä. Avopalveluiden Vantaan tiimin toiminta käynnistyi vuoden 2013 alussa. Yksikössä työskenteli neljä työntekijää. Tuotettuja avopalveluja olivat ammatillinen tukihenkilötoiminta, perhetyö ja itsenäistymisen tukityö. Toimintaa varten perustettiin toimisto Malmin S-asuntojen taloon ja toiminta vakiintui S-asuntojen Vantaan Havukosken kerrostalon valmistuessa. Kerrostalosta varattiin lapsi- ja perhepalveluille viisi tukiasuntoa sekä yksikön työntekijöiden työtilat. Yksikön henkilökunta siirtyi uusiin toimitiloihin marraskuussa 2013. Lisäksi avo- ja tukipalveluiden vastuualuejohtaja kartoitti Etelä-Suomen kaupungeilta kiinnostusta avo- ja tukipalveluiden hankintaa kohtaan. Samanaikaisesti kehitettiin myös Kärkelän toimintakeskuksen palveluja. Kärkelässä toteutettiin muutamia perhekuntoutukseen liittyviä perheiden intervallijaksoja ja toimintakeskus toimi työalan retkien ja leirien sekä yksiköiden kehittämispäivien pitopaikkana. Toimintavuosi oli myös nuorisokotien muuttojen aikaa. Tiirakallion nuorisokodin Ankkuri ja Luotsi muuttivat väistötiloihin kesällä 2013 varsinaisissa toimitiloissa havaittujen sisäilmaongelmien vuoksi. Toimitilojen korjausja muutostyöt kestävät noin 1,5 vuotta. Hirvikallion nuorisokoti muutti uusiin toimitiloihin lokakuun aikana. Uudet toimitilat osoittautuivat liian pieniksi 7-paikkaiselle nuorisokodille. Tästä syystä Saunalahden nuorisokoti ja Hirvikallion nuorisokoti vaihtoivat toimitiloja. Myös työalan myynti- ja markkinointitoimintaa kehitettiin. Myynti- ja markkinointitoiminnasta laadittiin erillinen toimintasuunnitelma, jota toteutettiin vuoden 2013 alusta alkaen. Erityistä huomiota kiinnitettiin uusien tuotteiden markkinointiin sekä vapaisiin hoitopaikkoihin. Laitoshoidosta erityisyksiköiksi Lapsi- ja perhepalveluiden yksiköihin sijoitetut nuoret olivat entistä haastavampia ja vaikeahoitoisempia. Psyykkinen pahoinvointi ja nuorten käytösongelmat lisääntyivät vastaanotto- ja nuorisokoteihin sijoitettujen nuorten keskuudessa. Tästä syystä toimintavuonna jatkettiin huomion kiinnittämistä yhteistyöverkostojen rakentamiseen sekä hoitopolkujen suunnitteluun. Työalan yksiköiden hoitoprosesseja päivitettiin vastaamaan nuorten muuttuneita tarpeita. Lisäksi henkilökunnalle järjestettiin täydennys- ja lisäkoulutusta, kuten neuropsykiatrista valmentajakoulutusta, traumakoulutusta, kiinnipito-koulutusta, tlp-koulutusta ja yhteisöhoidon koulutusta. Lastensuojelulain mukaisten rajoituspäätöksien määrä kasvoi tasaisesti. Eniten tehtiin 6

henkilökatsastuksia, omaisuuden tai lähetyksen tarkistuksia ja liikkumavapauden rajoituksia. Yksiköiden toiminnan turvaamiseksi sekä henkilökunnan sairauslomien vuoksi jouduttiin käyttämään ulkopuolista lisäresurssia reilusti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Muutokseen vastattiin jatkamalla Kalliolan lastensuojelutyön yksiköiden profiloitumista erityisyksiköiksi. Mäkirinteen ja Saunalahden nuorisokotien profiilia vahvistettiin yhteisen yhteisöhoidon koulutuksen avulla. Tavoitteena oli vastata alaikäisten päihdeongelmaisten nuorten hoitoon kohdennetummin yhteisöhoidon menetelmillä. Nuorisokoti Majakka jatkoi profiloitumistaan vaativan kasvatuksen yksiköksi, jossa hoidetaan intensiivistä tukea tarvitsevia nuoria. Kalliolan nuorisokoti profiloitui edelleen vaativaa laitoshoitoa tarjoavaksi yksiköksi, jossa palvelut suunnataan lapsi- ja nuorisopsykiatrista tukea tarvitseville nuorille. Nuorisokoti osallistui neuropsykiatriseen valmentajakoulutukseen yhdessä Tiirakallion nuorisokodin henkilökunnan kanssa. Lisäksi Kalliolan nuorisokodissa jatkettiin Easel-tunnekasvatusmenetelmän kehittämistyötä. Tiirakallion nuorisokodissa kehitettiin edelleen vaativaa laitoshoitoa tarvitsevien nuorten hoito- ja kasvatusmallia koko toimintavuoden ajan. Lastensuojelun muuttuessa haastavammaksi kiinnitettiin erityistä huomiota myös henkilökunnan työhyvinvointiin. Kaikille työalan työntekijöille turvattiin mahdollisuus työnohjaukseen sekä esimiehen konsultaatioon. Työnohjauksen todettiin palvelevan henkilökunnan työssä jaksamista, yksiköiden perustehtävästä suoriutumista sekä johtamista. Tavoitteena oli turvata kaikille työntekijöille työhyvinvointia tukevat rakenteet. Jokaisen nuorisokodin toiminnassa korostettiin nuorten itsenäistymisen tukemisen merkitystä. Nuoria rohkaistiin itsenäiseen asioiden hoitoon, päihteettömyyteen, koulutukseen ja työelämään. Kasvatus- ja hoitotoiminta oli tavoitteellista ja sitä arvioitiin ja kehitettiin säännöllisesti. Perhetyötä tekeville työntekijöille järjestettiin erityistä konsultaatiota. Nuorten neuvotteluja pidettiin säännöllisesti. Neuvotteluihin osallistuivat nuoren ja perheen lisäksi nuoren sosiaalityöntekijä, koulun edustajat, omaohjaajat tai -hoitajat ja yksikön johtaja tai hoitotyön vastaava. Jokaiselle nuorelle oli nimetty omaohjaaja /-hoitaja tai omaohjaaja /-hoitajaparit, jotka vastasivat nuoren asioiden hoidosta yhteistyössä vanhempien ja muun verkoston kanssa. Nuorten yhteydenpitoa vanhempien ja muun sukulaisverkoston kanssa tuettiin perheen tilanteen mukaan. Vuoden aikana nuorille järjestettiin lisäksi monenlaista harrastustoimintaa, kuten nuorten hiihtoloma- ja kesälomaretkiä, päiväretkiä, nuorten koti-iltoja, harrastusiltoja, elokuvakäyntejä sekä nuorten viikonloppuretkiä. Nuoret Lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana 166 nuorta, joista 85 oli tyttöjä ja 81 poikia. Nuoret olivat iältään 12 18 -vuotiaita. Nuoret kävivät peruskoulua, ammatillisia opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria kävi työssä, valmentavassa koulutuksessa, työvalmennuksessa sekä työharjoittelussa. Kaikille nuorille järjestettiin säännöllistä päivätoimintaa. Kulosaaressa, Itä-Pasilassa, Kilossa, Espoonlahdessa, Hirvisuolla ja Pajupolulla sijaitsevat asumisharjoitteluasunnot olivat pääasiallisesti koko ajan käytössä. Avopalveluissa oli 87 asiakasta, joista tyttöjä oli 35 ja poikia 52. Jakson pituuden keskiarvo oli 4 5 kk ja ikäjakauma oli 12 20 vuotta. Henkilöstö Kalliolan lastensuojelussa työskenteli 113 päätoimista työntekijää. Kesälomakautena kussakin yksikössä työskenteli yksi kesätyöntekijä. Osa-aikaisia sijaisia oli vuoden aikana noin 100. Lisäksi yksiköissä oli vuoden aikana noin 30 opiskelijaharjoittelijaa, jotka tekivät myös työelämälähtöisiä opinnäytetöitä Kalliolan lastensuojelutyöhön. Talous Pääkaupunkiseudun kunnat ostivat toimintavuoden aikana yhteensä 23 998,5 hoitovuorokautta. Yhteensä käytettyjä hoitovuorokausia kertyi 22 534,5 (käyttöaste 92,1 %). Espoon kaupunki osti tehostetun perhetyön yksikön palvelut koko toimintavuoden ajalta. Vantaan avopalvelut vakiintuivat osaksi kaupungin maksusitoumuksella ostettavia palveluita. 7

PÄIHDETYÖ Kalliolan päihdekuntoutuksessa on mahdollista tavoittaa riippuvuuksista vapaa, päihteetön elämäntapa. Ihminen voi tehdä valintoja ilman, että päihteet ja niiden käyttö ovat elämän keskiössä. Tavoite saavutetaan tarjoamalla mahdollisuus liittyä yhteisöön, jonka jäsenet jakavat saman kokemuksen ja ymmärryksen päihderiippuvuudesta. Kalliolan päihdetyön hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa, mutta kohderyhmät eroavat toisistaan eri toiminnoissa. Myllyhoito palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon ohjattuja asiakkaita sekä lapsiperheitä. Kiskon yhteisöhoidossa asiakkaat ovat taustaltaan huumeidenkäyttäjiä. Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Kaikissa hoitomalleissa on yhteisöhoidollinen pohja ja hoito-ohjelmissa on selkeä rakenne. Henkilöstö Kalliolan päihdetyössä työskenteli vuoden 2013 lopussa 23 vakituista työntekijää ja tuntipalkkalaisia oli 10. Nurmijärven klinikan henkilökunta keskittyi uudistamaan toimintaansa lapsiperhekuntoutuksen avattua osastonsa klinikalla. Avo- ja asumispalveluissa vahvistettiin eri toimipisteissä toimivien työntekijöiden yhteisen työryhmän identiteettiä. Kalliolan Nurmijärven klinikka Kalliolan Nurmijärven klinikka tarjoaa kuntoutusta päihderiippuvaisille ja heidän läheisilleen. Vuoden 2013 kesällä toiminta laajeni myös lapsiperheille suunnatulla erillisellä Lapsiperhekuntoutusosastolla. Klinikka on erikoistunut työelämän päihdeongelmien hoitoon ja tekee tiivistä yhteistyötä työpaikkojen sekä työterveyshuollon kanssa. Klinikan palvelut perustuvat Minnesota-malliin, joka kehitettiin USA:ssa noin 60 vuotta sitten. Malli tunnetaan Suomessa nimellä Myllyhoito. Klinikan käyttöasteet vaihtelivat vuoden kuluessa suuresti. Tavoitteesta jäätiin jälkeen, vaikka uusi Lapsiperhekuntoutus tasoittikin käyttöasteita jonkin verran. Vuoden aikana klinikalla toteutettiin yhteensä 5726 (edellisenä vuonna 6206) hoitovuorokautta. Hoitovuorokaudet jakautuivat seuraavasti: perushoito ja arviointi 3810 (5826) vrk, läheishoito 12 (64) vrk sekä intervalli, interventio ja kriisihoidot 796 (858) vrk. Jatkohoitokursseilla toteutui 45 (65) hoitovuorokautta. Potilaita klinikalla oli yhteensä 234 (279), joista 83 (105) oli naisia ja 143 (174) miehiä. Lapsia oli 8. Elokuussa klinikalla pidettiin perinteinen tukihenkilöpäivä, johon kokoontui paljon entisiä asiakkaita viettämään kesäpäivää. Työterveysasemilla, työpaikoilla, sosiaalitoimistossa sekä A-klinikoilla tehtiin vuoden aikana useita hoidon esittelyitä. Klinikan ja AA:n välistä yhteistyötä organisoi aikaisempien vuosien tapaan AA:n Kalliolatoimikunta. Lapsiperhekuntoutusta varten remontoitiin omat erilliset tilat. Sosiaalisessa mediassa tehty lastentarvikkeiden keräyskampanja tavoitti yli 17.000 katsojaa ja lahjoituksia saatiin erittäin paljon. Klinikan toiminta sai tasaisesti hyvää mediajulkisuutta. Kalliolan avo- ja asumispalvelut Kalliolan päihdetyön avopalvelut tarjoavat päihdekuntoutusta avomuotoisena. Avomylly on Nurmijärven klinikan myllyhoidon avohoidollista kuntoutusta. Sen ryhmämuotoisessa avohoito-ohjelmassa ryhmät kokoontuvat kuuden viikon mittaisen hoitojakson aikana noin kolmesti viikossa. Asiakkaat ohjautuvat Avomyllyyn ensisijaisesti työelämästä käsin. Kiskon klinikan sulkemisen jälkeen on Kiskon yhteisöhoitoa toteutettu soveltaen edelleen Avokiskossa, asumisyhteisöissä sekä Keravan vankilan Kisko-osastolla. Myös koevapausvangeille suunnattu Vahvasti tukien projekti on hyödyntänyt hoitomallin menetelmiä. 8

Avomylly avohoitoa päihdeongelmaisille Avomylly antaa tietoa päihderiippuvuudesta, tarjoaa välineitä siitä vapautumiseen sekä luo edellytyksiä hyvinvoinnin kasvulle. Hoidon kesto on kuusi viikkoa ja se on tarkoitettu aikuisille päihdeongelmaisille sekä heidän läheisilleen. Avomylly tarjoaa myllyhoidollista arviointi- ja hoitopalvelua iltapainotteisena, kurssimuotoisena ryhmätoimintana. Avomylly on palvellut 20 vuoden ajan pääosin helsinkiläisiä asiakkaita, mutta edellisen vuoden kilpailutuksen seurauksena Avomylly putosi pois Helsingin kaupungin palveluvalikosta. Tästä huolimatta avopalveluyksikössä järjestettiin Avomylly-kurssitoimintaa Vantaan päihdehuollon omissa tiloissa Tikkurilan A-klinikalla ja Myyrmäen A-klinikalla. Kaiken kaikkiaan Vantaalla järjestettiin neljä Avomylly-kurssia ja Kalliolan avokuntoutuksen omissa tiloissa kaksi. Asiakkaita oli toimintavuoden aikana yhteensä 44 (edellisenä vuonna 33), joista naisia oli 22 (15) ja miehiä 20, (18). Läheisiltoja toimintavuoden aikana järjestettiin 5 (6). Avokisko avohoito huumausaineiden käyttäjille Avokisko on tarkoitettu yli 18-vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Hoidossa sovelletaan Kiskon yhteisöhoitoa avohoitoon. Avokiskossa asiakasta autetaan tiedostamaan päihteettömän elämän vaatimat muutokset elämässään ja tuetaan uusien rakentavien toimintamallien luomisessa ja toteuttamisessa. Hoito-ohjelman kesto on noin puolitoista vuotta. Avokiskoon voi hakeutua päihteistä vieroittautunut huumeidenkäyttäjä, jolla on päihteetöntä elämäntapaa tukevat rakenteet. Avokiskon toiminnan kannalta vuosi 2013 oli varsin hyvä. Vuotta aiemmin koko toiminta oli vaarassa, mutta se onnistuttiin vakiinnuttamaan toimintavuoden aikana, ja kuntoutusryhmä oli pääosin täynnä jonotusajan ollessa kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Kuntoutusohjelman sisältöä kehitettiin toimintavuoden aikana erityisesti kiinnittymisvaiheen ja tunteiden kanssa työskentelyn osalta. Avokiskossa oli vuoden aikana hoidossa 16 (edellisenä vuonna 14) asiakasta. Naisia näistä oli 11 (12) ja miehiä 5 (2). Asiakkaista oli helsinkiläisiä 10(7), vantaalaisia 5(6) ja espoolaisia 2(1). Hoitovuorokausia kertyi yhteensä 2551 (2031). Asiakkaat hakeutuivat hoitoon pääsääntöisesti oma-aloitteisesti esimerkiksi A- ja H-klinikoiden kautta. Kuvernöörintien asumisyhteisö Kuvernöörintien asumisyhteisö on tarkoitettu laitoshoidon päättäneille päihderiippuvuudesta toipuville täysiikäisille asiakkaille. Asumisyhteisö on profiloitunut erityisesti huumausaineiden käyttäjien kuntoutukseen ja valmennukseen, mutta soveltuu myös esimerkiksi Nurmijärven klinikalta ohjautuvien asiakkaiden asumispalveluksi. Asiakkaiden toipumista tuetaan yhteisövalmentajan ja sairaanhoitajan tuella yhteisöhoidon menetelmin ja rakentein. Asiakkaat vastaavat myös yhteisön arkeen liittyvistä asioista. Toimintavuoden aikana vahvistettiin ja vakiinnutettiin entisestään käytäntöjä ja rakenteita vastaamaan asukkaiden tuen tarvetta tilanteessa, jossa asumista edeltävät laitoskuntoutusjaksot ovat entistä lyhyempiä. Paikkalukua nostettiin vakituisesti 10 paikkaan hankkimalla vuokra-asunto, jossa pois muuttamassa olevat asiakkaat saavat harjoitella itsenäistymistä samalla kuitenkin kuuluen täysivaltaisesti yhteisöön. Kokemukset itsenäistymisasunnosta varsinaisen yhteisön ja oman kodin välissä ovat olleet positiivisia ja asukkaita tulevaisuuteen valmistavia. Asukkaita Kuvernöörintien asumisyhteisöön tuli muun muassa Keravan vankilan Kisko-yhteisöstä, Kalliolan Nurmijärven klinikalta sekä A-klinikkasäätiön Hietalinna-yhteisöstä. Yhteisöön on ollut jono läpi koko vuoden eikä kaikille halukkaille ole voitu tarjota paikkaa. Kalliola aloitti asumisyhteisön osalta yhteistyön S-Asuntojen ja Nuorisoasuntoliiton kanssa. Toimintavuoden aikana kiinteistöä remontoitiin ja kalustettiin yhdessä asukkaiden kanssa ja joulukuussa nautittiin yhteinen jouluateria. Avokiskon ja Kuvernöörintien asumisyhteisöjen kanssa vietettiin kolme yhteistä 9