NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI

NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI TIIVISTELMÄ Tässä materiaalissa on tietoa näyttötutkinnon arviointiin liittyvistä asioista Koonnut: Kotamäki-Viinikka Susanna perehdytys

Sisällys 1. Johdanto ja koulutuksen tavoite... 2 2. Näyttötutkinto... 3 3. Suomalainen koulutusjärjestelmä, tutkintojen tasot ja eri toimijoiden rooli näyttötutkinnoissa... 4 4. Henkilökohtaistaminen ja henkilökohtaistamissuunnitelma (HEKSU)... 4 5. SORA-lainsäädäntö (SOveltumattomuuden RAtkaisuja)... 5 6. Kolmikantayhteistyö... 6 7. Henkilökohtainen tutkintosuunnitelma (hensu)... 8 8. Tutkintosuorituksen arviointi... 10 9. Tutkinnon rakenne... 11 10. Prosessi opiskelijan ja arvioijan näkökulmasta... 12 11. Testaa osaamistasi... 13 12. Yhteystiedot:... 13 13. Etätehtävä... 14 1

1. Johdanto ja koulutuksen tavoite Tervetuloa opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan näyttötutkinnon työntekijä- ja työnantaja-arvioijaksi. Kaikki näyttötutkinnon arvioijat perehdytetään tehtäväänsä ja tämän koulutuksen käytyäsi Sinulla on pätevyys toimia arvioijana. Arvioijakoulutus on kertaluonteinen, mutta järjestämme myös päivityskoulutuksia aiemmin koulutetuille arvioijille, mikäli tarve vaatii. Tällaisia tarpeita voi olla esimerkiksi tutkinnon perusteiden suuremmat muutokset tai arvioijakäytänteiden muutokset. Lisäksi, mikäli koet tarvetta päivittää osaamistasi arvioijana, järjestämme yhteisiä keskustelutilaisuuksia koulutetuille arvioijille. Olemme työelämän toiveita huomioiden suunnitelleet koulutuksen siten, että se olisi mahdollista suorittaa joustavasti ja osittain ajasta ja sijainnista riippumatta. Tämän vuoksi koulutuksen ensimmäinen osa on mahdollista suorittaa verkko-opintoina. Arvioijakoulutuksemme koostuu kolmesta eri osasta: - verkko-opinnot (4 h) - etäopinnot (4 h) - lähiopetus (4 h) Käsillä olevillasi verkko-opinnoilla keskitytään oppimaan mm. mitä ovat: - näyttötutkinnot - henkilökohtaistaminen - SORA-lainsäädäntö - suomalainen koulutusjärjestelmä - kolmikanta - henkilökohtainen tutkintosuoritussuunnitelma - tutkintotoimikunta Lisäksi katsotaan miten ja mitä arvioidaan, kun toimitaan työnantaja-arvioijana tai työntekijäarvioijana. Materiaalista löytyy myös tietoa eri tutkintojen tasoista ja tutkintojen rakenteista. Etäopintojen tehtävien materiaali on sisällytetty verkko-aineistoon. Etätehtävässä tutustut paremmin sen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin, jota tulet tulevaisuudessa arvioimaan. Lähiopetuksessa keskitytään ammattitaitovaatimuksiin, arvioijan rooliin ja periaatteisiin, kerrataan tutkintotilaisuuden toteutusta ja täsmennetään arviointikriteereitä sen tutkinnon osalta jota tulet tulevaisuudessa arvioimaan. Lisäksi lähiopetuksessa mietitään milloin tutkintotilaisuus tulee keskeyttää tai mahdollisesti hylätä. Kiitämme kiinnostuksestasi ja motivoituneisuudestasi! Oppimisen iloa! 2

2. Näyttötutkinto Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on asiakaslähtöisyys." Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia tutkintoja ovat perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Ammattitaidon hankkimistavan riippumattomuus tarkoittaa sitä, että opiskelija on voinut hankkia tai voi hankkia ammattitaitoa esimerkiksi harrastusten kautta tai työelämässä työskentelemällä. Näyttötutkinnossa on oleellista, että osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuudessa eli ammattitaito näytetään työelämän aidoissa työtilanteissa. Jokaiseen tutkintotilaisuuteen on olemassa ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit, jotka opetushallitus on määritellyt. Näyttötutkinnot perustuvat seuraaviin lakeihin: Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin L 631/1998 ja asetukseen A 812/1998 Laki lain muuttamisesta esim.1299/2013 voimaan 1.5.2014, 1291/2013 voimaan 1.8.2014, 1111/2015 voimaan 1.8.2016 Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 + muutokset (esim. 1298/2013) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta esim. 1202/2005 voimaan 1.1.2006, 1033/2011 voimaan 1.1.2012 Lakien tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Lisäksi näyttötutkinnoilla on tarkoitus vastata työelämään tarpeisiin. YHTEENVETO: Näyttötutkinnoissa huomioidaan aiemmin hankittu osaaminen Ammattitaitoa opiskelija voi hankkia mm. opiskelemalla tai työelämässä toimien Ammattitaito osoitetaan aidoissa työelämän tilanteissa 3

3. Suomalainen koulutusjärjestelmä, tutkintojen tasot ja eri toimijoiden rooli näyttötutkinnoissa Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu: yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta (peruskoulu), jota ennen lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa Perustutkinnot on tarkoitettu alan uusille työntekijöille ja ammatinvaihtajille (esimerkiksi Lähihoitaja) Ammattitutkinnot on tarkoitettu alan kokeneille työntekijöille (esimerkiksi Jalkojenhoidon ammattitutkinto, Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto) Erikoisammattitutkinnot on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat kehittyä ammatissaan esimies- tai asiantuntijatehtäviin (esimerkiksi Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto, Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto) Koulutukselle määritellään tavoitteet kunkin koulutussektorin lainsäädännössä. Lainsäädännön ohella laadunvarmistukseen kuuluvat: - opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteet - koulutuksen järjestämis- ja toimiluvat - ulkoinen arviointi - opettajien kelpoisuutta koskevat säädökset Ammatillisten näyttötutkintojen toteuttamiseen osallistuu useita eri organisaatioita ja henkilöitä. Seuraavaksi on kuvattu keskeisimpien toimijoiden tehtäviä (Lähde: Oph, Näyttötutkinto-opas näyttötutkintojen järjestäjille ja tutkinto-toimikuntien käyttöön (2016). Oppaat ja käsikirjat 2016: 17-19). 4. Henkilökohtaistaminen ja henkilökohtaistamissuunnitelma (HEKSU) Näyttötutkinnon suorittaminen suunnitellaan jokaisen kohdalla henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan asetuksen 794/2015 muut. 575/2016 mukainen kirjallinen henkilökohtaistamista koskeva asiakirja eli HEKSU. HEKSUssa: - selvitetään ja arvioidaan aikaisempi osaaminen - päätetään mikä tutkinto tai mitkä tutkinnon osat suoritetaan - arvioidaan tarvitaanko lisää osaamista ja ammattitaitoa (koulutusta, tms.) vai ohjataanko suoraan tutkintotilaisuuteen - selvitetään millaiset opiskeluvalmiudet ovat, tarvitseeko tutkinnonsuorittaja tukea 4

Näyttötutkinnon suorittamisen onnistumiseksi on tärkeää selvittää eli tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen. Osaamisen tunnistamisessa käytetään erilaisia menetelmiä; koulu- ja työtodistuksia, työnantajan lausuntoja, itsearviointia esim. www.osaan.fi, haastattelua, kirjallisia kokeita ja ammattialalle tyypillisiä käytännön kokeita. Asioita, jotka opiskelija osaa, ei tarvitse opiskella uudelleen. HEKSUssa on määritelty mm. tutkinnon osat, jotka opiskelija suorittaa, tutkintotilaisuuksien ajankohdat ja paikka, jossa tutkintotilaisuus suoritetaan. Tutkinnon suorittaminen suunnitellaan lähtökohtaisesti siten, että suoritetaan yksi tutkinnon osa kerrallaan. Joskus on perusteltua yhdistää useampi tutkinnon osa samaan ajankohtaan. Aiemmin suoritetut tutkinnon osat tai koko tutkinnot voidaan tietyin edellytyksin liittää osaksi suoritettavaa tutkintoa. Jos on esimerkiksi toiminut pitkään ammatissa, työkokemus on laaja ja monipuolinen tai osaamista on hankittu muulla tavoin, ammattitaitonsa voi osoittaa suoraan tutkintotilaisuudessa. Ammattitaitoa on mahdollisuus täydentää ja päivittää valmistavassa koulutuksessa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa on tavoitteena hankkia osaamista niihin ammattitaidon osa-alueisiin, joissa on vielä puutteita. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen suunnitellaan yhdessä vastuukouluttajan kanssa. Ammattitaidon hankkiminen voi tapahtua esim. lähiopetuksessa, oppimistehtävien tai työssä oppimisen avulla. Joustavilla oppimisjärjestelyillä pyritään luomaan mahdollisuudet erilaisille tavoille oppia. Samalla selvitetään myös miten oppiminen on aiemmin sujunut. Ohjauksen ja erilaisten tukitoimien avulla autetaan opiskelijoita tilanteissa, joissa oppiminen tai opiskelu tuottavat vaikeuksia. 5. SORA-lainsäädäntö (SOveltumattomuuden RAtkaisuja) SORA-säännökset ja -määräykset käsittelevät opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja. SORAsäännökset ovat lainsäädäntökokonaisuus, johon kuuluvat seuraavat lait: laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja yliopistolaki (558/2009). Lainsäädäntö liittyy mm. opiskelijaksi ottamisen esteisiin, opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen sekä huumausainetestaukseen. Ne ovat opetus- ja kulttuuriministeriön lainsäädäntöä, joka tuli voimaan 1.1.2012 SORA-lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta sekä lisätä koulutuksen, tutkinnon järjestäjien ja korkeakoulujen mahdollisuuksia puuttua opiskelijan alalle soveltumattomuuteen. Tavoitteena on myös varmistaa opiskelijoiden oikeusturva opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja selkeyttää sääntelyä siten, että menettelyt perustuvat lainsäädäntöön ja sen nojalla annettuihin määräyksiin. Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei voida kuitenkaan ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011, muutettu 799/2014) määritellyssä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. 5

Tarvittaessa hakeutujaa pyydetään esittämään lääkärintodistus. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voivat olla psyykkiset ja fyysiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen. Veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin ja työssäoppimiseen sijoittumista. Myös päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus voivat olla opiskelijaksi ottamisen esteenä. YHTEENVETO:: SORA-lainsäädännön tarkoituksena on turvallisuuden lisääminen, opiskelijoiden oikeusturvan toteutuminen sekä koulutusten järjestäjien mahdollisuuden lisääminen puuttua opiskelijan alalle soveltumattomuuteen. 6. Kolmikantayhteistyö Kolmikantayhteistyö on keskeinen periaate näyttötutkintojärjestelmässä. Kolmikannan muodostaa: - työnantajataho - työntekijätaho - opettajat Kolmikantayhteistyön tuloksena syntyvät tutkintojen rakenteet, tutkintojen perusteet, koulutustoimikunnat, tutkintotoimikunnat sekä näyttötutkintojen suunnittelu, järjestäminen ja arviointi. Kolmikanta tarkoittaa arvioinnissa sitä, että työnantajan, työntekijöiden ja opetusalan edustajat arvioivat yhdessä suorittajan tutkintotilaisuudessa osoittaman ammattitaidon. 6

Työnantaja-arvioija: TA = työnantaja, esimiesasemassa - Tuntee näyttötutkintojärjestelmän ja arvioitavan tutkinnon perusteet, käynyt arvioijakoulutuksen/perehdytyksen - Toimii esimiehenä, lähiesimiehenä, työnjohdollisena esimiehenä, vastaavana sairaanhoitajana, vastaavana hoitajana, vastaavana ohjaajana, tiimin vetäjänä tai vastaavassa tehtävässä työnantajan edustajana - Arvioi: esim. suorittajan osaamista yrityksen näkökulmasta (yhteistyökyky, asiakaspalvelu jne.) Työntekijäarvioija: TT = työntekijä, kollega tai samaa työtä tekevä - Arviointitehtävään motivoitunut, riittävän työkokemuksen omaava henkilö - Arvioijana toimii eri henkilö kuin työssä oppimisen ohjaaja - Arvioijalta edellytetään, että hän on lähihoitaja tai jonkin muun, vähintään toisen asteen sosiaali- ja/tai terveysalan tutkinnon suorittanut ja hän tuntee arvioitavan tutkinnon perusteet - Arvioija on käynyt arvioijakoulutuksen Opettaja-arvioija: OP = opettaja, tutkinnon järjestäjän edustaja - Näyttötutkintomestari (25 op) - Pedagoginen pätevyys - Lähihoitajan tutkinnon tunteva (tai kyseisen tutkinnon esim. Jalkojenhoidon ammattitutkinnon tunteva) - Kasvatustieteiden, terveystieteiden, yhteiskuntatieteiden tai hallintotieteiden (sosiaali- ja terveyshallintotiede) alan tutkinnon suorittanut - Kutsuu koolle arviointikokouksen - Tuntee tutkinnon perusteet hyvin, varmistaa prosessin kulun ja toiminnan laadukkuuden - Arvioi: itsearviointi, arviointikeskustelu 7

Arvioija voi edustaa vain yhtä tahoa, joka on henkilön pääasiallisen työtehtävän mukainen. Esimerkiksi usein apulaisosastonhoitaja toimii työnantaja-arvioijan tehtävissä. Syksyllä 2016 alkaen astui voimaan lainmuutos, jossa säädettiin poikkeuksista koskien kolmikantaa. Tämä koskettaa aloja, joissa pienyritystoiminta on tyypillistä. Laissa säädetään seuraavasti: Jos tutkintosuoritus liittyy alaan, jolla toimitaan tyypillisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana, voi itsenäisten ammatinharjoittajien edustaja korvata työnantaja- tai työntekijäarvioijan. Jos suoritettava tutkinto tai tutkinnon osa liittyy alaan, jolla työntekijäedustus ei ole mahdollinen, arvioijat edustavat työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia ja opetusalaa Kun olet arvioijana, pohdi oletko esteellinen tai jäävi arvioimaan kyseistä tutkinnon suorittajaa. Esimerkiksi sukulaissuhteet saattavat vaikeuttaa arvioinnin oikeudenmukaisuutta. Hallintolaissa (434/2003 27-29) määritellään esteellisyysperusteet. Perusperiaatteena on se, että arvioija jäävää itse itsensä. YHTEENVETO: Kolmikantayhteistyö on keskeinen periaate näyttötutkintojärjestelmässä Kolmikanta tarkoittaa arvioinnissa sitä, että työnantajan, työntekijöiden ja opetusalan edustajat arvioijat yhdessä suorittajan tutkintotilaisuudessa osoittaman ammattitaidon 7. Henkilökohtainen tutkintosuunnitelma (hensu) Tutkinnon suorittaja tekee kirjallisen suunnitelman siitä, kuinka hän osoittaa tutkinnon osassa vaadittavat ammattitaitovaatimukset. Se on suunnitelma siitä, miten hän aidoissa työelämän tilanteissa näyttää osaamisensa. Tutkintosuunnitelmaa (hensu) ei arvioida, vaan kuten aiemmin mainittiin, se on tutkintotilaisuutta ohjaava suunnitelma. Tutkinnon suorittajien suunnitelmat poikkeavat toisistaan sekä sisällöltään että pituudeltaan. Tutkintosuunnitelma ei kuitenkaan osoita osaamista. Osaaminen näkyy käytännön työtehtävissä. Seuraavassa on ote tutkintosuunnitelma-pohjasta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ensimmäisestä tutkinnon osasta, Kasvun tukeminen ja ohjaus. Kasvun tukeminen ja ohjaus, Lähihoitaja (1. pakollinen tutkinnon osa) 8

Tähän tutkinnon suorittaja kirjaa niitä päivittäisiä työtehtäviä, joilla hän osoittaa osaamisensa. Hän käyttää arviointikriteereitä laatiessaan suunnitelman (erillinen kriteeristö). YHTEENVETO: Tutkintosuunnitelma on kuvaus siitä, kuinka tutkinnon suorittaja näyttää osaamisensa aidoissa työelämän tilanteissa. Tutkintosuunnitelmaa (hensu) EI arvioida. 9

8. Tutkintosuorituksen arviointi Tässä kappaleessa kuvataan lyhyesti tutkintosuorituksen arviointia. Esitetään, mitä arvioidaan, miten arvioidaan ja milloin arvioidaan? Kysymykseen, mitä arvioidaan, saat vastauksia etätehtävässä, jossa perehdyt tarkemmin valtakunnallisiin tutkinnon perusteisiin sen tutkinnon osalta, jota tulet arvioimaan. Arvioinnista keskustellaan myös lähiopetuksessa. Mitä arvioidaan? Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioidaan valtakunnallisten tutkinnon perusteiden kriteereiden mukaan. Jokaisen tutkinnon ja tutkinnon osan kohdalla ovat erikseen laaditut ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Esimerkiksi lääkehoidon toteuttaminen ei kuulu jokaiseen tutkintotilaisuuteen, eikä tutkinnon suorittajan pidä olla täydellinen työntekijä saavuttaakseen arvosanan K 3 (kiitettävä 3). Miten arvioidaan? Arviointia tapahtuu havainnoimalla, työtä yhdessä tekemällä ja keskustelemalla. Esimerkiksi erilaiset tilanteet, kuten lääkkeiden jako, potilaan ohjaus, potilaan hygienian hoito, asukkaan ohjaaminen, lasten askartelun ohjaus jne. tarjoavat mahdollisuuden havainnointiin ja yhdessä tekemiseen. Joskus tietoa saadaan asiakkailta/potilailta. Ammattitutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissa voi olla osa-alueita, joiden osalta tutkinnon suorittaja on laatinut esimerkiksi etätehtävän. Hän voi tutkintotilaisuuden aikana näyttää tehtävänsä ja keskustella arvioijan kanssa aiheesta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi jonkin määritellyn lain tuntemus. Milloin arvioidaan? Osaamista arvioidaan tutkintotilaisuudessa, joka on aiemmin määritelty. Esimerkiksi työssä oppimisen aikana tapahtuneet tilanteet eivät saa vaikuttaa tutkintotilaisuuden arviointiin. Joskus tutkintotilaisuus tapahtuu tutkinnon suorittajan omassa työpaikassa, jolloin erityisesti tulee muistaa, että arviointi perustuu tutkintotilaisuuden ajankohtaan, eikä aiempiin työvuosiin. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (lähihoitaja) arviointikriteerit ovat laadullinen kuvaus siitä, miten on suoriuduttava saavuttaakseen tietyn arvosanan. Arviointiasteikkona T1, H2, K3 ja Hylätty. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa (Jalkojenhoidon ammattitutkinto, Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto ja Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto) arviointiasteikko on hyväksytty tai hylätty. YHTEENVETO: Arviointi perustuu valtakunnallisiin tutkinnon perusteisiin eli jokaisessa tutkintotilaisuudessa arvioinnin pohjana toimivat sen tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Arviointia tehdään havainnoiden, yhdessä tekemällä ja keskustelemalla. Osaamista arvioidaan tutkintotilaisuudessa, jonka ajankohta on määritelty etukäteen. 10

9. Tutkinnon rakenne Tässä kappaleessa kerrataan tutkintojen tasot. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tutkinnon rakennetta on havainnollistettu kuvioissa. Linkki tutkintojen perusteisiin löytyy tutkintoa kuvaavasta tekstistä. Perustutkinto Perustutkinnot on tarkoitettu alan uusille työntekijöille ja ammatinvaihtajille esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja lyhenne pt (=perustutkinto) Ammattitutkinto Ammattitutkinnot on tarkoitettu alan kokeneille työntekijöille esimerkiksi Jalkojenhoidon ammattitutkinto, Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto lyhenne at (=ammattitutkinto) Erikoisammattitutkinto Erikoisammattitutkinnot on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat kehittyä ammatissaan esimies- tai asiantuntijatehtäviin Esimerkiksi MIelenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto, Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto lyhenne eat (=erikoisammattitutkinto) Kuva: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, tutkinnon rakenne. Tutkinnon suorittaja suorittaa kolme pakollista tutkinnon osaa (1-3) sekä lisäksi yhden valinnaisen tutkinnon osan ja osaamisalan Tästä linkistä pääset tutkinnon perusteisiin: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja 1. Kasvun tukeminen ja ohjaus Osaamisala Kuntoutus, Lasten ja nuorten kasvatus ja hoito, Mielenterveys- ja päihdetyö, Sairaanhoito ja huolenpito, Vammaistyö, Vanhustyö 2. Hoito ja huolenpito Valinnainen tutkinnon osa: Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen, Vanhusten kotihoito ja huolenpito 3. Kuntoutumisen tukeminen 11

10. Prosessi opiskelijan ja arvioijan näkökulmasta Työssä oppimisen jälkeen alkaa tutkintosuoritus, joka kestää yleensä 5 työvuoroa. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (lähihoitaja) työntekijäarvioija sekä opettaja-arvioija hyväksyvät tutkintosuunnitelman ennen tutkintotilaisuuden alkamista. Arviointikeskustelu ja kokous pidetään mahdollisimman pian tutkintotilaisuuden jälkeen (Arviointipäätös tehdään mielellään kahden viikon kuluessa tutkintotilaisuuden päättymisestä). Ensimmäisessä luettelossa kuvataan tiivistetysti opiskelijan (tutkinnon suorittajan) eri vaiheita tutkinnon suorittamisesta. Toinen luettelo kuvaa arvioijan vaiheita lyhyesti. Opiskelija/tutkinnon suorittaja: 1. valitaan koulutukseen 2. käy henkilökohtaistamiskeskustelun opettajan kanssa (heksu) 3. osallistuu valmistavaan koulutukseen (lähitunnit ja etätehtävät) 4. menee työssä oppimaan ja opiskelee tutkinnon osassa vaadittavia asioita 5. kirjoittaa hensun (tutkintosuunnitelman) ja lähettää sen arvioijille. 6. tekee tutkintosuorituksen aidoissa työelämän tilanteissa 7. kirjaa itsearvioinnin tutkintotilaisuuden etenemisestä suhteessa tutkintosuunnitelmaansa ja palauttaa sen ennen arviointikeskustelua opettaja-arvioijalle 8. osallistuu arviointikeskusteluun 9. saa arviointipäätöksen Työnantaja-arvioija ja työntekijäarvioija: 1. saa hensun (tutkintosuunnitelman) ja perehtyy siihen ennen tutkintotilaisuutta. Hän hyväksyy hensun tai tarvittaessa antaa täydennyspyyntöjä tutkinnon suorittajalle 2. havainnoi ja kirjaa huomioitaan tutkintosuorituksista tutkinnon perusteiden mukaisesti lomakkeeseen 3. osallistuu arviointikeskusteluun 4. osallistuu arviointikokoukseen, jossa tehdään arviointipäätös. 5. on mukana antamassa palautteen ja arvosanan tutkinnon suorittajalle 12

11. Testaa osaamistasi Voit halutessasi tulostaa tämän sivun ja vastata lyhyesti kysymyksiin: 1. Mitä tarkoitetaan SORA-lainsäädännöllä? 2. Mitä tarkoittaa näyttötutkinto? 3. Mitä tarkoitetaan henkilökohtaistamisella? 4. Mitä tarkoitetaan kolmikantayhteistyöllä? 5. Kuka päättää tutkinnon perusteista? 6. Mitkä ovat tutkintotoimikuntien keskeiset tehtävät? 7. Mitkä ovat näyttötutkinnon järjestäjien (oppilaitosten) keskeisiä tehtäviä? 8. Kuinka monta tutkinnon osaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tulee suorittaa, jotta voi saada tutkintotodistuksen? Eli kuinka monta tutkinnon osaa pitää opintojen aikana suorittaa? 9. Minkälaisia vaatimuksia/edellytyksiä arvioijille on asetettu (työntekijäarvioija, työnantaja-arvioija, opettaja-arvioija)? 10. Voiko tutkintosuunnitelmaa (hensu) arvioida numeraalisesti? 11. Mikä on tutkintosuunnitelman tarkoitus? 12. Keiden osapuolien tulee olla paikalla arviointikeskustelussa? 13. Mikä on arviointikokous? Ketkä ovat läsnä? 12. Yhteystiedot: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja Tutkintovastaava Magdalena Vähäkangas p. 040 777 8548 Tutkintovastaavan varahenkilö, Teija Pietikäinen p. 040 573 6852 13

13. Etätehtävä Saat tutkintovastaavalta (Magdalena Vähäkangas) kahdet arviointikriteerit, joita tulet tulevaisuudessa todennäköisimmin arvioimaan. Pohdi mitä arviointikriteerit tarkoittavat Sinun työssäsi. Kirjaa lomakkeeseen mietteitäsi ja mahdollisia kysymyksiä. Kiitos osallistumisestasi verkko-opintoihin! 14