Kirjaston ja koulun, päivähoidon sekä Luksian yhteistyö

Kirjaston ja koulun, päivähoidon sekä Luksian yhteistyö Päivitetty 19.5.2011 Vihdin kunnankirjasto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 2. Yhteistyömuodot 4 2.1. Kirjastokäynnit 4 2.2. Kirjaesittelyt ja vinkkaus 6 2.2.1 Lukudiplomi-hanke 6 2.3. Satutunnit 6 2.4. Kunnankirjaston yhteistyö haja-asutusalueiden koulujen ja päiväkotien kanssa 6 2.5. Muut yhteistyömuodot 7 3. Koulukirjastot 8 4. Lopuksi: kehittämiskohteita 9 LÄHTEET 10 LIITTEET 11-16 Liite 1: Kokous kirjaston, koulun ja päivähoidon yhteistyön kehittämiseksi, muistio 2.3.2011 Liite 2: Kokous kirjaston ja lukion yhteistyön kehittämiseksi, muistio 15.3.2011 Liite 3: Kokous kirjaston, koulun ja päivähoidon yhteistyön kehittämiseksi, muistio 19.5.2011 Liite 4: Työryhmän jäsenet Liite 5: 19.5. kokouksessa hyväksytty lausunto koulukirjaston tilanteesta

3 1. Johdanto Kirjaston ja koulun yhteistyö on ollut Vihdissä aktiivista, ensimmäinen koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelma laadittiin jo vuonna 1987. Myöhemmin mukaan tulivat myös päivähoito ja Luksia. Yhteistyösuunnitelmaa on päivitetty vuosina 1997 ja 2004. Kirjasto on pyrkinyt kutsumaan koolle työryhmän kahden vuoden välein yhteistyön kehittämiseksi, edellisen kerran yhteistyösuunnitelmaan tarkistettiin vuoden 2007 seurantakokouksessa. Seurantakokoukset on pidetty vuosina 1999, 2001, 2003 ja 2007. Suunnitelmallisella, säännöllisellä yhteistyön kehittämisellä voidaan paremmin vastata muuttuviin tarpeisiin. Koulu- ja päiväkotiverkossa voi tapahtua muutoksia (v. 2007 kokouksen jälkeen lukiot yhdistyneet ), opetussuunnitelmat muuttuvat, lasten mediaympäristön muutosvauhti ym. asettavat haasteita myös yhteistyömuodoille. Nykyisessä tiedon tulvassa tarvitaan erityisesti kriittistä tiedonlähteiden arviointia. Opetusministeriön lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa 2007-2011 nykypäivän lapsia kutsutaankin digitaaliseksi sukupolveksi. Erilaisissa mediaympäristöissä liikkuminen voi olla lapselle teknisesti helppoa, mutta kriittinen arviointikyky puuttuu. Tiedonhakumahdollisuudet verkkoympäristöstä ovat mullistaneet koululaisten tiedonhakutapoja, viime vuosina wikipedian ja hakukoneiden rinnalle ovat nousseet myös sosiaaliset mediat. Palveluiden yhteisöllisyys koetaan tärkeäksi, mutta turvallisuusasiat ja nettietiketti ovat epäselviä. Opetusministeriön lapsipoliittiseen ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi lasten ja nuorten valmiudet käsitellä erilaisia mediasisältöjä monipuolisesti ja kriittisesti. Koulussa opiskellaan tiedonhallinta- ja tiedonlukutaitoa. Oppilailta vaaditaan aktiivisuutta ja omatoimisuutta tiedon hankinnassa, käsittelyssä ja hallinnassa. Aktiivinen, tutkiva oppiminen edellyttää oheisaineistoa ja monipuolisia tiedonlähteitä, kirjoja, lehtiartikkeleita, tietokantoja ja tietoverkkoja. Tavoitteisiinsa päästäkseen koulu tarvitsee ajanmukaisia kirjastoja tietopalveluita. Niukkojen resurssien aikana koulun ja kunnankirjaston yhteistyö on erittäin tärkeää. Kunnankirjasto voi olla osa koulun oppimisympäristöä, jossa painettu aineisto ja verkkoaineisto täydentävät toisiaan. Kirjastonkäytön opetuksen painopiste on yhä enemmän tiedonhankinnan ja hallinnan ohjausta, erityisesti eri tietolähteiden kriittisen käytön opetusta. Muuttuvassa yhteiskunnassa kirjaston lakisääteisenä tehtävänä on edistää kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuteen ja taiteeseen sekä jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Yleisten kirjastojen merkitys lukutaidon vahvistajana ja kehittäjänä sekä elämyksellisen lukuharrastuksen ylläpitäjänä on keskeinen. Lukemisen vähentyessä lasten lukuharrastukseen kannustaminen koetaan tärkeäksi kirjaston palveluksi. Elinikäisen oppimisen tietoyhteiskunnassa tiedonhallintataidot kuuluvat kansalaisten perustaitoihin. Näiden tehtävien valossa kirjaston ja koulun yhteistyö on merkittävää: kun kansalaiset oppivat käyttämään kirjaston palveluja lapsesta alkaen, heidän on helppo aikuisiässä mieltää kirjasto elinikäisen oppimisen tukijaksi ja oppimisympäristöksi. Kevään 2011 työryhmän kokouksissa tarkistettiin ja päivitettiin yhteistyömuodot ja sovittiin kehityskohteista.

4 2. Yhteistyömuodot 2.1. Kirjastokäynnit Kirjastokäyntien tavoitteet Päiväkotilapset ja esikoululaiset tutustuvat kirjastoon tai kirjastoautoon mahdollisuuksien mukaan. Kirjaston toiminta ja kirjastotilat tulevat tutuiksi. Kirjastokäyntien tavoitteena perusopetuksen luokilla 1-6 on kirjastonkäytön ja tiedonhaun perustaitojen opetteleminen sekä lukemisen tukeminen. Perusopetuksen luokilla 7-9 syvennetään kirjastonkäytön ja tiedonhaun taitoja. Tavoitteena on, että oppilas osaa käyttää kirjastoa ja tiedonlähteitä itsenäisesti ja kriittisesti, että hän tuntee nuortenkirjallisuutta ja osaa etsiä ja arvioida kaunokirjallisuutta. Lukiossa kirjastokäyntien tavoitteena on antaa valmiudet tiedonhakuun kaikkia hakumahdollisuuksia hyödyntäen sekä tietojen kriittiseen arviointiin. Juuri kriittisyyden merkitys korostuu lukiossa. Kaunokirjallisuutta lukiolaisen tulisi osata etsiä ja arvioida monipuolisesti. Ammattikoulussa haetaan tietoa omaan ammattialaan liittyen ja valmistetaan opinnäytetyö. Perehdytään kirjaston palveluihin ja perustiedonhakuun, opiskelijat ovat laajalta alueelta ja Vihdin kirjasto ei välttämättä ole vielä tuttu. Opetellaan käyttämään omaan ainevalintaan liittyviä tiedonlähteitä. Kirjastokäyntien sisällöt Työryhmä pitää tärkeänä, että kirjastokäynnit otettaisiin opetussuunnitelman lisäksi koulukohtaisiin lukukausisuunnitelmiin. Tällöin kirjastonkäytön opetus on luonteva osa koulutyötä. Kirjastossa on käyty ohjatusti 1. luokalla sekä koulusta riippuen vaihdellen 2-6. luokilla. Yläkoululaiset ovat käyneet tiedonhaun opetuksessa, yleensä 7. ja 9. luokalla. Lukion ja ammattikoulun oppilaat käyttävät pääsääntöisesti itsenäisesti kirjastoa. Kirjasto voi järjestää myös tiettyyn oppiaineeseen kytkettyjä kirjastokäyntejä. Kaikki ensimmäisen luokan oppilaat saavat elokuussa vuosittain tutustumiskirjeen kirjastosta, jossa on mm. kirjastokorttihakemus. Ensimmäisen ohjattu kirjastokäynti sopii hyvin ensimmäisen luokan keväälle, jolloin lapset ovat jo oppineet lukemaan ja lukuinnostus on herännyt. Työryhmä esittää, että keväästä 2012 lähtien myös esikoululaiset käyvät tutustumassa kirjastoon tai kirjastoautoon satuhetken yhteydessä. Kukin koulu voi päättää, millä luokilla kirjastokäyntejä tehdään. Ihanteena olisi, että kirjastossa käytäisiin kaikilla luokilla. Tehokkainta kirjastonkäytön opetus on silloin, kun se on integroitu eri oppiaineisiin ja liittyy todellisiin opiskelutehtäviin. Motivaatio tietokantojen ja tietoverkkojen käyttöön syntyy todellisesta tiedontarpeesta, kun on saatu aihe itsenäiseen tehtävään, ryhmätyöhön tai tutkielmaan. Kirjaston käyttö ei voi olla pelkästään äidinkielen opettajien varassa.

Sisältö luokka-asteittain: 5 Päiväkodit, esikoululaiset - kaikki esikouluikäiset kutsutaan kirjastoon tai kirjastoautoon alkaen keväästä 2012 - kirjaston toiminta, henkilökunta ja lasten tilat tutuksi - kirjastossa käyttäytyminen - satuhetki kirjastossa tai kirjastoautossa 1. ja 2. luokka - kirjastokortin käyttäminen, lainaus, palautus ja aineiston varaaminen - aineiston käsittely ja kirjastossa asioiminen - lasten- ja nuortenosastoon perehtyminen - tiedonhakua opasteiden avulla - kirjojen esittelyä ja luentaa 3. ja 4. luokka - perushaku kirjaston aineistotietokannasta - aineiston järjestyksen periaatteet (luokitusjärjestelmä) - aikuisten osastoon tutustumista - tiedonlähteiden esittelyä projektitöiden yhteydessä - lukuharrastuksen tukeminen kirjaesittelyin 5. ja 6. luokka - tiedonhakutaitojen syventäminen - verkkohaun perusteet - medialukutaito, tiedonlähteiden kriittisen arvioinnin perusteet - kirjasto projektitöiden osana - muun kuin kirjamuotoisen aineiston esittelyä - lukuharrastuksen tukeminen 7. luokka - luokitusjärjestelmään tutustuminen tiedonhaun apuvälineenä - asiakaspäätteiden käytön monipuolistaminen - tiedonhakustrategioita ja niiden valintaa - kirjasto projektitöiden apuna - haja-asutusalueiden oppilaiden perehdyttäminen kirjastoon - kaunokirjallisuuden esittelyä - tekijänoikeus ja lähteiden kriittinen arviointi 8. ja 9. luokka - kirjasto projektitöiden apuna - lukuharrastuksen tukeminen - kirjallisuuden tiedonlähteiden esittelyä - kriittisen tiedonhaun taitojen syventäminen Lukio - tiedonhakumahdollisuuksien esittelyä, tietokantojen ja hakupalveluiden hyödyntäminen tiedonhaussa - lehtiartikkelit ja vapaa verkkoaineisto tiedonhaussa - kaukopalvelun käyttö - eri aineiden tiedonhakulähteiden esittelyä - kirjallisuuden lajien ja nykykirjallisuuden esittelyä - lähdekriittisyys ja tiedon kriittinen tarkastelu

Ammattikoulu - eri oppiaineille sovellettuja kirjastonkäytön ja verkkotiedonhaun opastuksen kursseja - tietokantojen opastusta 6 2.2 Kirjaesittelyt ja vinkkaus Kirjavinkkaus, bokprat, booktalk on kirjan sisällön avaamista ja oman lukuelämyksen välittämistä kuulijalle niin, että hänessä herää halu kirjan lukemiseen. Menetelmä tuli Ruotsin kautta Suomeen ja levisi 1990-luvulla ympäri maata. Taustalla oli opettajien ja kirjastonhoitajien huolestuminen etenkin poikien lukuharrastuksen vähenemisestä. Kirjavinkkaus mielletään ensisijaisesti kirjastoammattilaisten työksi, mutta sitä voi tehdä kuka hyvänsä lasten- ja nuortenkirjallisuudesta innostunut ja sitä tunteva henkilö. Vihdissä vinkkausta on tehty jossain määrin alusta saakka, mutta erityisesti vuodesta 1998 resurssien mukaan. Kirjavinkkauksesta on tullut pysyvä työmuoto Vihdissä. Kirjastolle myönnettyjen apurahojen turvin on toteutettu noin kahden vuoden välein laajoja teemallisia kirjavinkkauskuukausia. Muulloinkin kirjasto pyrkii järjestämään kirjavinkkausta resurssien mukaan eri ikäisille koululaisille, mutta tarvetta olisi vielä useammin. Kirjasto pyrkii järjestämään kirjavinkkausta ja kirjaesittelyjä mahdollisuuksiensa mukaan myös koulujen ja päiväkotien henkilökunnalle. Kirjasto on järjestänyt vuodesta 2001 lähtien Lukupuu-kampanjan koululaisille kesäelokuussa lukuinnostuksen herättämiseksi. 2.2.1 Lukudiplomi-hanke Lukudiplomin tarkoituksena on herättää lukuharrastusta, perehdyttää lukijaa kirjallisuuden lajeihin sekä kartuttaa tietoa ja yleissivistystä. Kukin halukas lukudiplomin suorittaja valitsee tietyn määrän luettavia kirjoja yhteisesti sovituilta kirjalistoilta. Koulujen sisälläkin on eroja onko lukudiplomia käytössä luokassa tai ei. Lukki-kirjastoille on myönnetty ELYkeskuksesta rahoitus yhteisen lukudiplomin suunnitteluun. Lukudiplomia valmistellaan touko-kesäkuussa, tarkoitus ottaa käyttöön syksyn 2012 aikana. Lukuvuonna 2003-2004 Netlibris-koulutukseen osallistui Vihdistä seitsemän opettajaa ja kirjaston edustaja. Netlibriksen käyttö rahoituksen loppuessa on vähentynyt. Netlibris on verkossa toimivien kirjallisuuspiirien yhteisnimi. Se sai alkunsa Espoossa, josta se levisi ympäri maata rikastamaan kirjallisuudenopetusta. Nykyisin kirjastot.fi:n sivuilta löytyy kaikille avoimet Okariino.fi ja Sivupiiri.fi, joissa lapset ja nuoret voivat keskustella kirjoista. 2.3 Satutunnit Päiväkodeilla kirjasto voi vierailla pitämässä satutunteja resurssien mukaan. Keväällä 2011 toteutettiin Otalammen päiväkodin kanssa "Ookko sää mun kaa"- suvaitsevaisuuskasvatusprojekti Ely-keskuksen apurahan turvin ja tämän projektin kokemusten pohjalta on tarkoitus kehittää yhteistyötä päiväkotien kanssa. Pääkirjastossa ja Kirkonkylän kirjastossa on kerran viikossa kaikille avoimet satutunnit, joissa käy esimerkiksi perhepäivähoitajia. Syksyllä 2011 käynnistetään kaikille avoimet vauvasatutunnit. 2.4. Kunnankirjaston yhteistyö haja-asutusalueiden koulujen ja päiväkotien kanssa Tärkein yhteistyömuoto haja-asutusalueella on kirjastoauton käyminen kouluilla ja päiväkodeilla. Parhaaseen kirjastoautopalveluiden käyttöasteeseen päästään yhteistyöllä aikatauluja laadittaessa. Kirjavinkkauksia suunniteltaessa otetaan huomioon erityisesti haja-

7 asutusalueiden koulut ja päiväkodit. Haja-asutusalueen koulujen omat kirjastot ovat riittämättömät, ja siksi kirjaston kirjakassien käyttö on vilkasta. Kirjastolta voi tilata myös teemallisia kasseja. Koulut voivat selata kirjaston aineistorekisteriä ja harjoitella tiedonhakua myös kouluilla. Kirjaston lasten sivut ovat alakoulujen käytettävissä. Kaikki haja-asutusalueen oppilaat eivät pääse tutustumaan kiinteään kirjastoon tai osallistumaan tiedonhaun opetukseen, ja ovat tästä syystä yläkouluun mennessään eriarvoisessa asemassa pääkirjaston läheisyydessä ja kirkonkylällä asuvien koululaisten kanssa. Kiinteä kirjasto mahdollistaa monipuolisemmat tiedonhakumahdollisuudet kuin kirjastoauto, jonka kokoelma on rajallinen ja jonka pysäkkiajat ovat liian lyhyet kirjaston käytön opetukseen. Toivotaan, että kuljetusmäärärahaa varattaisiin kirjastokäynteihin pääkirjastossa tai Kirkonkylän kirjastossa. Pyritään kehittämään tiedonhaun opetusta niin, että kirjasto jalkautuu kouluille pitämään opetusta tiedonhaun perusteista. Tässä koulut ovat eriarvoisessa asemassa johtuen atk-luokkatiloista. 2.5. Muut yhteistyömuodot Yhteisökortti luokalle Päiväkodit ja luokat voivat hakea käyttöönsä kirjastokortin. Laina-aika on normaali, mutta varatusta aineistosta ei peritä ilmoitusmaksua eikä lainoista tarvitse maksaa sakkomaksuja. Kortille valitaan vastuuhenkilö korttia haettaessa. Vastuuhenkilö ei ole henkilökohtaisesti vastuussa kadonneesta tai vahingoittuneesta aineistosta. Starttipaketti koulunsa aloittavalle Kaikille ekaluokkalaisille lähetetään kirjastosta korttihakemus, tietoa kirjastosta sekä valikoimaluetteloita. Näyttelyt Koulut, päiväkodit ja Luksia voivat järjestää kirjastossa maksutta erilaisia oppilastöiden näyttelyjä ja esittelyjä. Kirjailijavierailut Kunnankirjaston kirjailijavierailuista sekä muista lapsia ja nuoria mahdollisesti kiinnostavista tapahtumista tiedotetaan kouluille. Opastus henkilökunnalle Kirjasto järjestää opettajille sovittaessa kirjallisuuden, tiedonhaun ja tietokantojen esittelyä. Kokoelma: hankinnat ja tietokannat Hankinnoissa pyritään huomioimaan koulujen ja päiväkotien tarpeet huomioiden myös kirjastoauton asiakkaat. Isoja kirjasarjoja ei ole mahdollista hankkia. Luksian kanssa on ollut käytössä yhteinen sähköisten kirjojen lainauspalvelu Ellibs, sopimusta tarkistetaan 2011. Kirjaston tietokannat ovat maksutta asiakkaiden käytössä, lisenssiehdoista riippuen yleensä kirjaston tiloissa. Lorupussi Lorupussilla on pitkä perinne, kirjasto on julkaissut lasten töistä koottua lorupussia 30 vuotta. Aineistoa pyydetään eri aiheista päiväkodeilta ja kouluilta vuosittain maaliskuussa, lorupussi jaetaan osallistujille toukokuussa. Siirtokokoelmat, teemakassit, pulpettikirjat Siirtokokoelmia eri teemoista tehdään ja välitetään pyydettäessä päiväkodeilla ja kouluille. Laina-aika on normaalia pidempi.

Kirjasto tekee luetteloita kokoelmistaan Kirjasto laatii luetteloita resurssiensa mukaan. Uutuusluettelo ilmestyy säännöllisesti, ja teemaluetteloita on laadittu erityisesti koulunsa aloittavien tarpeisiin. Poistettu aineisto Koulut saavat käyttöönsä kirjastosta poistettuja kirjoja ja lehtiä veloituksetta. Kirjastoon aukioloaikojen ulkopuolella Ryhmät voivat käydä tai työskennellä kirjastoissa aukioloaikojen ulkopuolella. Aika kannattaa sopia etukäteen. Lasten sivut "Liito-oravan satumetsä" (http://www3.vihti.fi/satumetsa) Suunnattu alakoululaisille: tietoa, lasten lukuarkisto. Lisäksi valikoimaluetteloita lukemaan opetteleville ja tietoa vanhemmille. 3. Koulukirjastot Koulukirjastojen tilanteen ovat nostaneet esille jo aikaisemmat yhteistyötä pohtineet työryhmät. Todettiin, että koulukirjastojen välillä on edelleen suuria eroja koskien tiloja, kokoelmia ja kehittämisresursseja. Asiallisia kirjastotiloja ei ole kaikilla kouluilla. Kaikilla kouluilla ei ole määrärahaa uusien kirjojen hankintaan. Opetusministeriön linjauksena on, että koulukirjastot tarvitsevat atk-pohjaisen lainausjärjestelmän, verkkoyhteydet muihin kouluihin, kirjastoihin ja niiden tietovarantoihin ja tietopalvelun, ajanmukaiset materiaalin sekä kirjastoalan koulutuksen saaneen hoitajan. Työryhmän käsityksen mukaan koulukirjastojen tilanne on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta edelleen heikko. Haja-asutusalueen koulut toimivat kirjastoauton ja kunnankirjaston kirjakassien varassa. Opettajien toivomia laajoja kirjasarjoja kirjastolla ei ole mahdollisuutta hankkia koulujen käyttöön. Aikaisempien työryhmien ehdotuksesta koulujen kirjasarjojen kierrättämisestä koulujen välillä on luovuttu, koska kirjasarjat ovat huonokuntoisia ja vanhoja. Työryhmä toteaa, että omalla koulukirjaston kokoelmalla ja erityisesti kirjasarjoilla on merkitystä lukuinnostukseen kannustamiseksi ja tietokirjojen käyttö on taito, joka pitää opetella. Heikkotasoinen ja vanhentunut koulukirjaston kokoelma ei vastaa tarkoitustaan. Hyväkin koulukirjasto tarvitsee yhteistyötä kunnankirjaston kanssa. Koulukirjastojen aineisto eri oppiaineiden osalta ei koskaan yllä kunnankirjaston valikoimien tasolle. Kunnankirjaston hankintaperiaatteissa yhtenä painopistealueena on nimenomaan koulujen tarpeiden huomioon ottaminen aineistomäärärahojen sallimissa puitteissa. Kunnankirjasto toivoo kouluilta edelleen hankintaesityksiä ja pyrkii toteuttamaan niitä mahdollisuuksiensa mukaan. Erityisesti yläkoulujen, lukion ja Luksian kohdalla tietokantojen ja lisenssien yhteiskäytöllä kirjaston kanssa vältettäisiin päällekkäisistä kustannuksia. Sähköisiä kirjoja on hankittu aikaisemmin yhteiseen Ellibs-palveluun, sopimusta tarkistetaan vuoden 2011 aikana. Kunnankirjaston henkilökunta myös opastaa tarvittaessa koulukirjastoja hoitavia opettajia kirjastonhoidollisissa asioissa. Koulukirjastojen nykytilanteen hahmottamiseksi ja niiden kehittämiseksi työryhmä esittää sivistysjohtajalle, että koulukirjastojen tilanteesta tehdään kokonaiskartoitus. Mahdollinen määräraha mahdollistaisi kirjastoammattilaisen palkkaamisen selvitystyöhön. Selvitystyötä voisi myös tarjota tehtäväksi kirjastoalan opiskelijalle opinnäytetyönä. 8

4. Lopuksi: kehittämiskohteita 9 Työryhmässä nousi esille kehittämiskohteiksi tiedonkulun parantaminen, mediakasvatuksessa tukeminen ja tiedonhaun opetuksen kehittäminen sekä koulukirjastojen tilanne. Todettiin, että tiedonhakutaitojen opetuksen painopiste on muuttunut lasten ja koululaisten mediaympäristön muutosten myötä. Mediakasvatusta eri osa-alueineen ja kriittistä eri lähteiden käyttöä kaivataan perinteiseen tiedonhaun opetukseen. Kirjasto pyrkii tukemaan kouluja medialukutaitojen opetustehtävässä. Tekijänoikeuteen liittyvää opetusta on jo aloitettu vuonna 2010 yläkoululaisten kanssa, jatketaan yhteistyötä. Lukki-kirjastot ovat hakeneet avustusta internetin käytön ja verkkotiedonhaun perusteiden opastukseen. Eri lähteiden kriittisen tiedonhaun opetusta pyritään kehittämään ja käymään resurssien mukaan kouluilla antamassa opetusta. Pyritään tehostamaan jo olemassa olevien yhteistyömuodoista tiedottamista. Tietoisuus kirjaston palveluista saattaa olla vain aktiivisten opettajien ja päiväkotihenkilöstön varassa. Todettiin, että kirjaston edustajat voisivat vierailla koulujen, lukion ja Luksian opettajakokouksissa sekä päiväkodeilla esittelemässä palveluita. Lukion ja Luksian edustajat ottavat yhteistyön kehittämisen esille kouluillaan. Kirjaston esitteet kouluille uudistetaan. Huomioidaan koulujen ja päiväkotien henkilökunta kun järjestetään kirjaston henkilökunnalle kirjallisuuden sisältöihin liittyvää opetusta. Tiedotetaan opettajille myös kirjaston erityisaineistosta, kuten selkokirjat, vieraskielinen kirjallisuus, äänikirjat jne. Kehitetään yhteistyötä ammattikoulun kanssa mm. ammattikirjallisuuden ja sähköisten kirjojen hankinnassa. Sopimusta Ellibs-palvelusta tarkistetaan vuoden 2011 aikana. Lukki-kirjastojen yhteinen Lukudiplomi-hanke on valmisteilla, tiedotetaan kouluille syyskuussa 2011. Lukudiplomi laaditaan esikouluikäisistä kuudesluokkalaisille asti. Myöhemmin mahdollisesti mukaan yläkoululaiset. Päiväkodeille on tehty erilaisia teemakasseja kysynnän mukaan. Päätettiin tehdä kysytyimmistä aiheista valmiit teemakassit kiertämään päiväkodeilla. Kaikki esikouluikäiset kutsutaan keväästä 2012 lähtien vierailulle kirjastoon tai kirjastoautoon. Koulukirjastojen kehittäminen nostettiin tärkeäksi kehittämiskohteeksi jo aikaisemmissa työryhmän kokouksissa. Työryhmä ehdottaa, että koulukirjastojen tilanteesta tehdään kokonaiskartoitus. Lisäksi työryhmä pitää tärkeänä että aikaisempien työryhmien esittämää hajaasutusalueen koulujen oppilaiden kuljetusmäärärahaa pidetään esillä tasapuolisuuteen vedoten. Pedagogisen informaatikon virkaa pidetään edelleen esillä yhteistyötä kehittäessä. Kulttuuriporras-hanketta ei viedä eteenpäin vuonna 2011 mm. kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtajan vaihtumisen vuoksi. Asiaan palataan näillä näkymin keväällä 2012. Työryhmä pitää tärkeänä, että kirjaston palveluiden käyttö huomioidaan Vihdin kunnan opetussuunnitelman lisäksi koulukohtaisissa lukukausisuunnitelmissa. Todettiin, että lukio noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Kirjaston henkilökunta tulee pyydettäessä opettajien kokouksiin keskustelemaan koulun ja kirjaston yhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä sekä esittelemään nykyisiä palveluita.

10 LÄHTEET Frantsi, Hannele, Kolu, Kaarina, Salminen Seija: Hyvä koulukirjasto. Opetushallitus, 2002. Kirjasto koulussa opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon. Opetushallitus, 1999. Kirjaston ja koulun yhteistyön kehittämisen projektiryhmä: Suunnitelma kirjaston ja koulun yhteistyön kehittämiseksi. Loppuraportti 31.10.1997. Vihdin kunnankirjasto, 1997. Kirjastostrategia 2010. Opetusministeriö, 2003. Koulu kirjastossa kirjasto oppimisympäristönä. Opetushallitus, 2000. Koulukirjastonhoidon opas, BTJ 2005. Koulun ja kirjaston yhteistyöryhmän seurantakokousten pöytäkirjat 13.10.1999, 24.1.2001, 25.11.2003 Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004. Opetusministeriö, 1999. Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma. Opetusministeriö, 2003. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007 2011, Opetusministeriö 2007 Luku- ja tiedonhankintataidot 2000+. Suomen kuntaliitto, 1999. Mediametkaa! : mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. BTJ, 2006. Mäkelä, Marja-Leena: Kirjavinkkarikirja. 3. p. BTJ Kirjastopalvelu, 2003 "Mä oon nyt online!" : lasten mediaympäristö muutoksessa, Tampereen yliopisto 2008 Suomi (o)saa lukea. Opetusministeriö, 2000. Suunnitelma kirjaston ja koulun yhteistyön kehittämiseksi sekä kirjaston yhteistyö Länsi- Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän ja päivähoidon kanssa, loppuraportti 31.5.2004 Uusitalo, Niina: Naamatusten verkossa, lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 2. Tampereen yliopisto, 2011 Kirjaston ja koulun yhteistyön kehittäminen, pöytäkirja seurantakokouksesta 10.5.2007 LIITTEET LIITTEET Liite 1: Kokous kirjaston, koulun ja päivähoidon yhteistyön kehittämiseksi, muistio 2.3.2011 Liite 2: Kokous kirjaston ja lukion yhteistyön kehittämiseksi, muistio 15.3.2011 Liite 3: Kokous kirjaston, koulun ja päivähoidon yhteistyön kehittämiseksi, muistio 19.5.2011 Liite 4: Työryhmän jäsenet Liite 5: 19.5.2011 kokouksessa hyväksytty lausunto koulukirjaston tilanteesta

11 LIITE 1 Kokous kirjaston, koulun ja päivähoidon yhteistyön kehittämiseksi 2.3.2011 klo 16-18 Vihdin pääkirjastossa Läsnä: Pirjo Leväniemi, Kuoppanummen koulu Margit Mäkilä, Nummelan koulu Mirja Pohjala, Vihdin yhteiskoulu Maire Pulkka, Otalammen koulu Mari Reinikainen, Nummelanharjun koulu Virpi Roive, Oinasjoen koulu Johanna Sandström, Ojakkalan päiväkoti Armi Tigane, Luksia Janika Puolitaival, Vihdin pääkirjasto (pj) Sirpa Länsivuori, Vihdin pääkirjasto Taina Sirola, Kirkonkylän kirjasto (siht.) 1. Kokous avattiin, puheenjohtajaksi valittiin Janika Puolitaival ja sihteeriksi Taina Sirola. 2. Esityslista hyväksyttiin. 3. Janika kertasi kirjaston, koulun ja päivähoidon yhteistyösuunnitelman historiaa. Suunnitelman loppuraportti on vuodelta 2004 ja se on tarkoitus tänä vuonna päivittää. 4. Osallistujat esittelivät itsensä ja kertoivat yhteistyötoiveistaan ja odotuksistaan: -yhteistyö on helppoa, jos koulu ja kirjasto sijaitsevat lähekkäin -opettajat toivovat kirjastolta aktiivista markkinointia (esitteet, tiedotteet), myös opettajien hyvä olla aktiivisia kirjaston suuntaan -kirjastolta toivotaan "Vuoden teemat ja tapahtumat" runkoa, johon koulu voisi osallistua oman aikataulunsa puitteissa: sitova vuosiohjelma kirjaston taholta ei onnistu, koska koulun ohjelma elää - kirjastolaiset näkevät suunnittelun tarpeelliseksi, koska omat resurssit on huomioitava -mediakasvatusta pidetään tärkeänä ja haasteellisena -tiedonhaku koetaan ongelmalliseksi, oppilaat ovat hukassa tiedon kanssa ja yksinkertaisen ohjauksen tarpeessa -oppilaiden tasapuolinen palvelu haasteellista: tiukat bussiaikataulut rajaavat haja-asutusalueiden oppilaiden kirjastokäyntejä - lukivaikeudet huomioon, selkokirjat paremmin esille -tehokkaampaa ammattikirjallisuuden markkinointia ja sähköisten kirjojen hankintaa 5. Yhteistyömuodot ja toimivuus, kehittämisideat Päiväkodit: -kirjakassit koettu hyviksi Sovittiin, että: - kirjasto tekee syksyllä valmiita teemakasseja (esim. värit, numerot, sirkus) kiertämään päiväkoteihin, näin saadaan kirjat riittämään paremmin -vinkkauksia päiväkodin henkilökunnalle ja opettajille -kirjaston Liito-oravan satumetsä lastensivuja markkinoidaan paremmin, suunnattu lukemaan opetteleville -yhteisökortin markkinointia parannetaan Koulut -tekijänoikeuskoulutus koettu hyväksi, toivotaan lisää -vieraskielistä materiaalia voidaan edelleen tilata keskuskirjastosta esim. maahanmuuttajia varten, kouluille maksutonta -kouluille voidaan tehdä myös kirjakasseja vieraan kielen kirjoista; sopivan materiaalin löytäminen haastavaa (esim. ruotsin opetus alkaa 7. lk:lla, kielen pitäisi olla helppoa mutta aiheeltaan sopivaa murrosikäisille) -sähköisiä kirjoja hankitaan keväällä, opiskelijoilta toivotaan ehdotuksia -oppikirjoja toivotaan äänikirjoina -kaunokirjallisuutta sähköisessä muodossa esim. Frankenstein, Ylpeys ja ennakkoluulo (oikeudet, lisenssit riittävyys?)

12 -kirjasarjoja toivotaan: todettiin, että isoja sarjoja ei ole mahdollista hankkia, sen sijaan kokoelmista voidaan koota resurssien mukaan 2-4 kirjan pienoislukupaketteja > monta eri pakettia samalle luokalle. Opettajat toivoisivat ainakin 5 kirjaa/paketti -Luksiaa varten kaivataan DVD-levyjä asiakaspalvelusta, hyvästä käytöksestä ja viestinnästä (esitysoikeudet?) -kirjasto toivoo kouluilta ehdotuksia, mitä tietokantoja tarvitaan -keskusteltiin kirjastoauton aikatauluvaihtoehdoista: aikataulu on kompromissi toiveiden suhteen -muutkin kuin äidinkielenopettajat voisivat hyödyntää kirjaston tietokirjallisuutta -kirjasto räätälöinyt Luksian eri linjoille soveltuvaa tiedonhaun opetusta -Armi Tigane Luksiasta kutsuu kirjaston mukaan ammattioppilaitoksen kokoukseen pohtimaan, miten voisi vastata ammattikirjallisuuden, sähkökirjojen ja erikoistietokantojen tarpeeseen -pidetään esillä kuljetusmäärärahojen hakemista haja-asutusalueiden koulujen kirjastokäynneille: "Vihtipäiväretki", kirjasto + museokäynti samalla reissulla Koulukirjastojen taso ja tilanne on kirjava: - esim. Nummelanharjun koululla 300 euroa vuodessa määrärahaa kirjasarjoihin -entiset kirjat olleet homeisissa tiloissa -oppilaille ikävä tarjota vanhoja kirjoja, koska moni lapsi ei lue kouluaikanaan juuri muuta -jotta nuoret saataisiin lukemaan, pitäisi olla tarjontaa, tarvittaisiin yhteisiä työkaluja kuntaan -ehdotettiin projektimäärärahan anomista, jotta voitaisiin palkata kirjastotyöntekijä esim. 3 kk:ksi kartoittamaan koulukirjastojen tilanne (paljonko tilaa, määrärahoja, niteitä), jotta saataisiin koulukirjastojen tilanteesta mustaa valkoiselle -pohdittiin koulukirjastojen liittämistä kirjaston lainausjärjestelmään tulevaisuudessa -pidetään esillä pedagogisen kirjastovirkailijan toimen perustamista kirjastoon -kirjasto mukaan koulujen syksyn ensimmäiseen opettajainkokoukseen, tiedottaminen rehtoreille syksyllä -aloitetaan esikoululaisten kutsuminen ensimmäiselle systemaattiselle tutustumiskäynnille kirjastoon tammihelmikuussa, huomioidaan myös kirjastoauto -kirjasto voisi tarjota syksyllä kuukautta, jolloin opettajat voisivat varata aikoja kouluilla tapahtuvaan tiedonhaun opetukseen -pohdittiin miten kirjasto voisi päivittää tiedonhaun opetusta 5-6 lk: medianlukutaito, kriittisyys, lasten tasolta lähtevä opastus 6. Nykyisen suunnitelman tarkistus -Janika päivittää suunnitelman, minkä jälkeen voidaan kokoontua käsittelemään sitä yhteisesti -käsitellään silloin myös Kulttuuriportaat-hanke (museo, koulu,kirjasto, taidegalleria) ja esitys määrärahojen hakemisesta koulukirjastojen tilannekartoitukseen 7. Lukion edustajan kanssa pidetään erillinen kokous.

13 LIITE 2 Kirjan, koulun ja päivähoidon yhteistyösuunnitelma: seurantakokous lukion edustajan kanssa Muistio 15.3.2011 klo 9-10.10 Vihdin pääkirjaston kokoushuoneessa Läsnä: Janika Puolitaival ja Sirpa Länsivuori / kirjasto, Sirpa Tuomainen / Vihdin lukio 1. Valitaan puheenjohtaja ja sihteeri Valittiin puheenjohtajaksi ja sihteeriksi Janika Puolitaival. 2. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin. 3. Nykyisen yhteistyösuunnitelman kehitys ja muutokset kouluverkossa edellisen kokouksen jälkeen Kerrattiin yhteistyösuunnitelman kehitystä. Edellisen seurantakokouksen (v. 2007) jälkeen lukiot yhdistyneet. 4. Yhteistyömuodot ja toimivuus, vuoden 2007 seurantakokouksessa esiin nostettuja asioita sekä kehittämisideoita kirjasto opetussuunnitelmassa, lukukausisuunnitelmassa -> lukio noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa koulukirjastojen tilanne -> lukiolaiset käyttävät kirjastoa yhteistyö erityisluokkien kanssa -> lukiolla ei ole erityisluokkia kirjasarjat -> todettiin, että tiedotetaan molemmin puolin käytössä olevista kirjoista. Lukio tiedottaa mitä kirjoja luetuttaa oppilailla, tämä auttaa kirjastoa kirjahankinnoissa. Kirjasarjoja ei ole mahdollisuutta hankkia. tietokantojen ja lisenssien yhteiskäyttö -> kirjasto pyrkii informoidaan paremmin lukiolle mitä erikoistietokantoja tiedonhakuihin on käytettävissä. Lisenssisyistä käyttö yleensä kirjastoissa. Kirjasto toivoisi myös hankintatoiveita opettajilta koskien maksullisia tietokantoja. Kirjastolla asiantuntemusta myös maksuttomissa tietokannoissa. Todettiin, että erikoistietokannoista opetusta ensin opettajille -> tietokantoja käytettävissä myös aineopinnoissa. Lukion pedatiimissä otetaan esille mahdollisuus tietokantakoulutukseen opettajille. tiedonhaun opetus kouluilla, kirjaston rooli mediakasvatuksessa, kriittinen tiedonhaku -> Lukioluokat eivät ole käyneet tiedonhaun opetuksessa ryhminä, oppilaat käyttävät itsenäisesti kirjastoa. Todettiin, että perustiedonhaun opetuksessa käydään kirjastossa jo yläasteella. Yläkoululaisille pidetty tekijänoikeuteen/lähteisiin liittyvää tiedonhaun koulutusta 2010 ja 2011 atk-luokissa. Lukion pedatiimissä otetaan esille mahdollisuus kirjaston jalkautumiseen lukiolle. Ongelmana lukiolaisten suuri määrä ja kurssivaatimukset. Keskusteltiin mille vuosiasteelle mahd. voisi pitää tiedonhaun opetusta. Todettiin että kirjastossa voisi käydä myös aineopintojen yhteydessä tai OPO:n mukana. kirjallisuuden esittelyä opettajille -> kutsutaan koulutustilaisuuksiin myös lukion opettajia. Kirjasto laatii valikoimaluetteloita. Todettiin että lukion aikana oppilaat siirtyvät lainaamaan nuorten osastolta aikuisten osastolle = kirjallisuusvalikoima laaja. kulttuuriportaat ehdotus -> lukio käyttää valtakunnallista opetussuunnitelmaa lukudiplomi-hanke Lukki-kirjastoissa -> laaditaan alakoululaisille, mahd. yläkoululaisille kerrattiin yhteistyösuunnitelmassa mainitut tavoitteet lukion ja kirjaston yhteistyölle -> kirjasto markkinoi olemassa olevia palveluitaan paremmin lukion opettajille, syksyllä markkinoidaan palveluja ja kysellään toiveita. Sirpa Tuomainen ottaa lukion pedatiimissä esille kokouksessa käsiteltyjä asioita, yhdessä kehitetään yhteistyömuotoja eteenpäin. 6. Seuraava kokous 3.5. klo 15.30-16.30 Vihdin pääkirjastossa Nummelassa

LIITE 3 14 Kirjaston, koulun ja päivähoidon yhteistyön kehittämisen seurantaryhmä MUISTIO 25.5.2011 KOKOUS KIRJASTON, KOULUN, PÄIVÄHOIDON JA LUKSIAN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISEKSI Aika 19.5.2011 klo 15.30-16.50 Paikka Vihdin pääkirjasto, Nummela Läsnä Janika Puolitaival, pääkirjasto (pj.) Margit Jääskeläinen, Kirkkoniemi Sirpa Länsivuori, pääkirjasto (siht.) Mirja Pohjala, Vihdin yhteiskoulu Maire Pulkka, Otalammen koulu Johanna Sandström, varhaiskasvatus Taina Sirola, kirkonkylän kirjasto Sirpa Tuomainen, Vihdin lukio (poistui 16.40) 1 Kokouksen avaus Puheenjohtajaksi valittiin Janika Puolitaival ja sihteeriksi Sirpa Länsivuori. 2 Edellisten kokousten pöytäkirjat ja asialista Edellisten kokousten pöytäkirjat hyväksyttiin. Asialista hyväksyttiin. 3 Lausunto koulukirjastojen tilanteesta Todettiin, että koulukirjastojen tilanne on huono lukuun ottamatta muutamaa poikkeusta. Lausuntoon tehtiin joitakin korjauksia ja lisäyksiä ja Janika laittaa sen eteenpäin sivistysjohtajalle sovituin muutoksin. 4 Kulttuuriporras Kulttuuriporras-hanketta ei viedä eteenpäin vuonna 2011 mm. kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtajan vaihtumisen vuoksi. Joiltakin paikkakunnilta oli tiedossa onnistuneita koulujen kulttuurihankkeita, kuten Turun kulttuurikortti. Asiaan palataan näillä näkymin keväällä 2012. 5 Lukudiplomi Janika työstää yhdessä Lukki-kirjastojen edustajien kanssa Lukudiplomia, joka on suunnattu esikouluikäisistä kuudesluokkalaisiin asti. Kirjalistoihin tulee valinnan varaa ja listat painottuvat uusiin kirjoihin, jotta kirjoja olisi kirjastoissa. Käytettävissä syksystä 2011 alkaen. 6 Päivähoitoyhteistyö Kirjaston ja Otalammen päiväkodilla ollut huhtikuussa yhteinen suvaitsevaisuuskasvatusprojekti. Kokemuksia hyödynnetään kehittämällä yhteistyötä päivähoidon kanssa. 7 Kirjaston ja koulun, päivähoidon sekä Luksian yhteistyösuunnitelma Käytiin läpi Janikan päivittämää kirjaston, koulujen, päivähoidon ja Luksian yhteistyösuunnitelmaa, jossa pohjana oli vuoden 2004 versio yhteistyöstä. Suunnitelmaan tehtiin jonkin verran lisäyksiä, tarkennuksia ja korjauksia. Keskusteltiin mm. siitä, että Vihti on iso kunta, jossa kaikki eivät pääse kirjastoon tasapuolisesti. Esim. kuljetusmäärärahaa kirjastossa käyntiin vuosittain ei ole, mutta kirjastoauto pyrkii palvelemaan hajaasutusalueita ja kirjastosta on mahdollista pyytää käyntiä vuoden aikana päiväkodissa tai koululla. Todettiin, että 1. luokka sekä luokat 7, 8 ja 9 ovat melko säännöllisesti käyneet kirjastossa mutta luokat 2-6 ovat hajanaisemmin yhteistyön piirissä. Lukemisen, kirjastonkäytön ja tiedonhaun aktivointi jo esikoulusta lähtien sekä viimeistään 3. luokalla olisi tärkeää. Yhä nuoremmat käyttävät myös internettiä ja sosiaalista mediaa ilman tietoa lähdekriittisyydestä tai tekijänoikeuksista. Kehittämiskohteiksi todettiin mahdollinen Kulttuuriporras, yhteyshenkilöiden varmistaminen sekä kirjaston osallistuminen syksyllä koulujen opettajankokouksiin. Kirjailijavierailuja toivottiin. Kirjaston ja Luksian välistä sähkökirjasopimusta ollaan tarkistamassa parhaillaan.

15 LIITE 4 Työryhmän jäsenet Koulut: Pirjo Leväniemi Margit Mäkilä Mirja Pohjala Maire Pulkka Mari Reinikainen Virpi Roive Margit Jääskeläinen Sirpa Tuomainen Kuoppanummen koulu Nummelan koulu Vihdin yhteiskoulu Otalammen koulu Nummelanharjun koulu Oinasjoen koulu Kirkkoniemen koulu Vihdin lukio Päiväkodit: Johanna Sandström Ojakkalan päiväkoti Luksia: Armi Tigane Luksia Kirjasto: Janika Puolitaival Sirpa Länsivuori Taina Sirola Vihdin pääkirjasto Vihdin pääkirjasto Kirkonkylän kirjasto sekä Elina Kahila pedagoginen sihteeri

LIITE 5 16 Kirjaston, koulun ja päivähoidon yhteistyötä kehittävä työryhmä 19.5.2011 Lausunto koulukirjastojen tilanteesta Vihdissä koulukirjastojen välillä on suuria eroja koskien tiloja, kokoelmia sekä ylläpito- ja kehittämisresursseja. Asiallisia kirjastotiloja on vain muutamalla koululla. Kaikilla kouluilla ei ole määrärahaa uusien kirjojen hankintaan. Työryhmän käsityksen mukaan koulukirjastojen tilanne on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta heikko. Kirjastopalvelujen tulisi olla oppilaiden käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Haja-asutusalueen koulut toimivat kirjastoauton ja kunnankirjaston kirjakassien varassa. Heikkotasoinen ja vanhentunut koulukirjaston kokoelma ei vastaa tarkoitustaan. Koulukirjastojen aineisto eri oppiaineiden osalta ei koskaan yllä kunnankirjaston valikoimien tasolle, mutta se tukee tärkeällä tavalla oppilaiden itsenäistä opiskelua ja lukuinnostukseen kannustamista. Tietokirjallisuuden käyttö on taito, joka pitää opetella varhaisessa vaiheessa. Kunnankirjaston hankintaperiaatteissa yhtenä painopistealueena on koulujen tarpeiden huomioon ottaminen aineistomäärärahojen sallimissa puitteissa, mutta kirjastolla ei ole mahdollisuuksia hankkia kouluille kokoelmia. Koulukirjastojen nykytilanteen hahmottamiseksi ja niiden kehittämiseksi työryhmä esittää sivistysjohtajalle, että koulukirjastojen tilanteesta tehdään kokonaiskartoitus. Mahdollinen määräraha mahdollistaisi kirjastoammattilaisen palkkaamisen selvitystyöhön. Selvitystyötä voisi tarjota tehtäväksi myös kirjastoalan opiskelijalle opinnäytetyönä. Työryhmän puolesta, Janika Puolitaival työryhmän puheenjohtaja Vihdin kunnankirjasto Lausunto hyväksytty työryhmän kokouksessa 19.5.2011