Siilinjärvi Haaparinne 3 Suunnittelu- ja rakentamisohjeet Haapa- ja Mäntykiitäjä Korttelit 8311-8316 Siilinjärven kunta, maankäyttöpalvelut 2007
RAKENTAMISOHJEET, ALUEKOHTAINEN OSA HAAPARINNE, vaihe 3 Haapa- ja Mäntykiitäjä; Korttelit 8311-8316 Hyväksytty rakennuslautakunnassa 11.10.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 2. PÄÄSUUNNITTELIJA 4 3. SUUNNITELMAT 4 4. MAAPERÄ 4 5. RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN TONTILLE 5 6. RAKENNUSTEN SUUNNITTELU 5 7. KATTOMUOTO 6 8. OHJEET MATERIAALEISTA JA VÄREISTÄ 7 9. TALOUSRAKENNUKSET 8 10. AIDAT 8 11. SUOSITELTAVAT PUUT JA PENSAAT 8 LIITTEET 1. Asemakaava määräyksineen 2. Havainnekuva 3. Korttelikartta 4. Kunnallistekniikka 5. Väritysohje (tehdään rakentajaillan jälkeen) 6. Asemapiirroksen sisältövaatimukset 7. Yhdyshenkilöt rakentamisessa 8. Periaate piirros tonttien välisestä ojasta korttelissa 8313 H A A P A R I N N E 3 2
1. YLEISTÄ Rakennusten ja tontin suunnitteluun liittyviä kysymyksiä on käsitelty laajemmin rakentamisohjeitten yleisessä osassa. Tässä rakentamisohjeitten osassa käsitellään Haaparinteen toista rakentamisvaihetta. Ohjeiden pääpaino on tiedottavassa ja opastavassa aineistossa ja vain keskeisimmät rakentamistapaan liittyvät seikat on haluttu säädellä sitovilla määräyksillä (alleviivaus). Niistä ei yleensä voida hyväksyä tonttikohtaisia poikkeuksia, mutta sopivina kokonaisuuksina suunnitelmaa voidaan rakentajien yhteisestä toivomuksesta muuttaa. Ohjeiden laatimisen tavoitteena on saada alueen ilmeeseen taloryhmittäin ja rakennuksittain sopivasti vaihtelua ja yksilöllisyyttä kuitenkin niin, että alueelle syntyy riittävä yhtenäisyys. Yksittäisten rakennusten ulkomuodon ja värityksen tulisi olla hillitty. Tontin haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Lähtökohdat Vaihtelevaa rinnemaastoa. Kaava sallii enintään 2-kerroksisten asuinrakennusten rakentamisen. Nykyisin tarjolla laaja valikoima hyvin erilaisia taloratkaisuja, joiden rajoitukseton käyttäminen samalla alueella aiheuttaisi levottoman lopputuloksen. Tavoitteet Yhtenäinen ja aikaa kestävä alueen yleisilme. Muodostetaan alueesta yhtenäinen, luonnonympäristöön sopeutuva kokonaisuus, joka koostuu yksilöllisistä taloista. Erottuminen Haaparinteen aikaisemmista vaiheista. Keinot Rakennusten hienovarainen maastoon istuttaminen. Huolellinen suunnitelmien yhteensovittaminen naapurusten kesken (lattiakorot, pintavedet yms.). Rakennusten selkeä perusmuoto. Julkisivussa selkeä päämateriaali ja -väri. Vaaleisiin väreihin painottuva värikartta, joka sallii materiaalien ja sävyjen vaihtelun. Ei levotonta koristelua eikä historiallisia tyylijäljitelmiä. Julkisivun enimmäiskorkeus 7 metriä. 3
2. PÄÄSUUNNITTELIJA 3. SUUNNITELMAT 4. MAAPERÄ Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset (pääsuunnittelija). Lisäksi uudessa maankäyttö- ja rakennusasetuksessa korostetaan, että rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaavalla henkilöllä tulee olla hyvät ammatilliset edellytykset tehtävään. Pätevän ja kokeneen suunnittelijan valinta on ennen kaikkea rakentajan oma etu, sillä väärä säästäminen suunnittelukustannuksissa kostautuu epätaloudellisina ja heikosti toimivina tilaratkaisuina sekä kasvavina rakennus- ja käyttökustannuksina. Hyvä suunnittelija osaa ottaa huomioon rakentajan yksilölliset tarpeet ja jalostaa niiden pohjalta ratkaisun, jonka käyttöarvo ja sitä vastaava rahallinen arvo säilyvät vuosikymmeniä. Vaatimus pääsuunnittelijasta tarkoittaa, että vaikka hanke toteutetaan valmisosatalona tyyppisuunnitelman pohjalta, on alusta asti mukana oltava kokonaisuutta koordinoiva pääsuunnittelija. Muutoinkin talotyypin valinnassa on paikallaan puolueettoman asiantuntijan käyttäminen, jotta rakennuspaikan ja lähiympäristön ominaispiirteet, ilmansuunnat, maasto ja rakennuspaikan tarjoamat mahdollisuudet tulisivat hyvin huomioonotetuiksi. Toimivaa ratkaisua ei löydy talokirjaa selaamalla, jos rakennuspaikan asettamat vaatimukset unohdetaan. Suunnittelijan onkin tutustuttava tonttiin paikan päällä ennen suunnitteluun ja talotyypin valintaan ryhtymistä. Ennen rakennusluvan hakemista on jo luonnossuunnitteluvaiheessa syytä olla yhteydessä rakennustarkastajiin. Tällöin voidaan yhdessä varmistua ennen puhtaaksi piirtämistä, että suunnitelma on kaavan ja rakentamisohjeiden mukainen ja siten rakennuslupien käsittely helpottuu. Rakennuslupapiirustukset tulee laatia Ympäristöministeriön rakennuspiirustuksista antamien määräysten (RakMK 20875 osa A 2) mukaisesti ja siten, että niistä käy ilmi näissä rakentamisohjeissa annettujen suositusten ja vaatimusten toteutuminen. Suunnitteluaineisto, kuten ote korttelikartasta ja tonttileikkaus on saatavissa Siilinjärven kunnan maankäyttöpalveluista myös sähköisessä muodossa. Alueella on tehty yleispiirteisiä maaperätutkimuksia, joiden perusteella alue on normaalisti rakennettavaa. Pohjatutkimus on tehtävä kairaamalla, kun maaperä on hienojakoista esim. savi, siltti, hieta tai hieno hiekka. Helpoissa pohjarakennuskohteissa (karkearakeiset- ja moreenimaalajit sekä kallioalueet) voidaan maan kerrosrakenteet selvittää koekuopalla. Tällöin perustusten rakennesuunnittelija määrittää maan kantavuuden ja tekee perustussuunnitelmat. (RIL 121-1988, Rak Mk B3, RT-10-10619). 4
5. RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN TONTILLE Havainnekuvassa on esitetty talojen sijoittamisen ja suuntaamisen pääperiaatteet suhteessa tonttiin. Pääosin talojen harjan suunta noudattaa korkeuskäyrien suuntaa. Rakennukset kannattaa sijoittaa niin, että tontille jää riittävästi aurinkoista piha-aluetta. Tonttikatujen alapuolisilla tonteilla talot on riittävän padotuskorkeuden aikaansaamiseksi sijoitettava lähelle kadun reunaa. Alemmaksi sijoitettaessa tai rakennettaessa kahteen kerrokseen niin, että alin kerros sijoittuu padotuskorkeuden alapuolelle, on varauduttava kiinteistökohtaisen pumppaamon rakentamiseen. Autosuojan luontevin paikka on useimmilla tonteilla tontin koillis- tai itäreuna. Katujen alapuolisilla tonteilla päärakennukset sijoittuvat lähelle kadun reunaa, jolloin autotalli tai -katos on luontevaa rakentaa päämassan yhteyteen. Tällöin se tulisi suunnitella päämassasta erottuvaksi, esim. matalammaksi tai sisäänvedetyksi, jolloin se on selvästi päämassalle alisteinen. Autotallin eteen on jätettävä omalle tontille vähintään viisi metriä tilaa auton seisottamista varten. Katujen yläpuoliset tontit, joilla päärakennukset sijoittuvat lähemmäs tontin takareunaa, voidaan autotalli toteuttaa erillisenä rakennuksena kadun varteen luomaan katutilaa ja rajaamaan piha-aluetta. Rakennusten etäisyys tonttien välisistä rajoista tulisi yleensä olla vähintään neljä metriä, kadun varteen sijoittuva autotalli voi kuitenkin olla kolmen metrin päässä kadun puoleisesta rajasta. 6. RAKENNUSTEN SUUNNITTELU Suurin osa Haaparinteen rakennuspaikoista on loivassa rinteessä. Tontin kaltevuus on otettava huomioon jo talotyyppiä valittaessa. Talon kokonaissyvyyden (runko + mahdolliset kuistit, ulkoportaat yms.) huomioon ottaminen on tärkeää, koska runkosyvyyden kasvattaminen vaikeuttaa maastoon istuttamista kasvavina leikkaus- tai pengerrystarpeina. Kapearunkoisena myös ns. tasamaantalo voi olla loivimmille tonteille istutettavissa. Sisäänkäynti rakennukseen on järjestettävä mahdollisimman esteettömäksi. Alueelle on mahdollista rakentaa sekä yksi- että kaksikerroksisia pientaloja. Kaksikerroksinen rakennus sopeutuu paremmin yksikerroksisen rinnalle, mikäli jokin osa siitä toteutetaan yksikerroksisena. Naapurirakennukset on syytä esittää viitteellisesti julkisivupiirroksissa. Pientalon julkisivulinjan ei ole hyvä ylittää porrastumatta 15 metriä eikä koko rakennusmassan pituuden 18 metriä. Piharakennuksilla voidaan rajata pihapiiriä. Ne tulee suunnitella väritykseltään ja yksityiskohdiltaan kokonaisuudeksi päärakennuksen kanssa ja niiden tulee olla kooltaan päärakennukselle alisteisia. Autotallin ja muiden ulkorakennusten runkosyvyyden tulisi olla korkeintaan n. 7 metriä. 5
7. KATTOMUOTO Rakennusten kattomuodon tulee olla joko harjakatto tai lape- eli pulpettikatto. Varsinkin syvärunkoisissa taloissa voi porrastettu lapekatto olla luontevin ratkaisu. Rakennukset ovat pääosin yhtenäisissä riveissä, joten auma-, tasa- ja mansardikattoisia taloja ei niitten vahvasti erilaisen luonteen vuoksi tule rakentaa. Rauhallisemman katunäkymän saavuttamiseksi kadun puoleisten lappeiden kaltevuuden tulee olla 1:2. Taloryhmittäin (mielellään vähintään 3 vierekkäistä tonttia) voidaan käyttää myös kaltevuutta 1:2,5. Lapekatolla takapihan puoleisen lappeen kaltevuus voi vaihdella 1:2-1:4. Piharakennuksissa ja päärakennuksen vähäisissä osissa voi kattokaltevuus vaihdella välillä 1:2-1:4. 6
8. OHJEET MATERIAALEISTA JA VÄREISTÄ Alueelle voi rakentaa sekä puu- että kivirakenteisia taloja. Ulkoverhouksena voi olla peittomaalattu puu, puhtaaksi muurattu tiili (vaaleat, harmaat tai tiilen väriset saumat) tai rappaus. Tavoitteena on ulkovärien avulla luoda kullekin Haaparinteen rakennusvaiheelle oma yksilöllinen ilmeensä, joka olisi alueen kokoojatiellä liikuttaessa selvästi koettavissa. Haaparinteen kolmannenkin vaiheen värimaailman peruslähtökohta on vaaleus: Erilaiset siniharmaan ja punaruskean sävyt muodostavat värimaailman rungon, tehosteväreinä voidaan käyttää myös tummempia pääväriin sopivia sävyjä. Suurin ero alueen yleisilmeessä aikaisempiin vaiheisiin verrattuna syntyy alueen tummanruskeista katoista. Tonttikohtaisia väritysohjeita ei määritellä. Rakentajan kannattaa väritystä suunnitellessaan verrata sävyjä naapureiden ratkaisuihin. Tunnistettavuuden lisäämiseksi vierekkäisissä asuinrakennuksissa ei suositella käytettäväksi täsmälleen samaa värisävyä. Rakennuskohtainen värityssuunnitelma tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä värimalleineen. Alueen pääväreinä ovat vaaleahkot siniharmaan ja punaruskean murretut sävyt. Alueen yhtenäisen yleisilmeen takia räystäät ja ikkunat suositellaan maalattavaksi maalarinvalkoisella. Samasta syystä on ikkunoiden ja ovien vuorilaudat sekä nurkkalaudat suositeltavaa maalata rakennuksen päävärillä tai maalarin valkoisella. Mikäli värityksessä poiketaan suositelluista sävyistä, tulee pääsuunnitelmien yhteydessä esittää värillinen havainnekuva tai väritetty julkisivupiirustus, jonka perusteella voidaan arvioida alueen kokonaisilmeeseen soveltuvuus. Täydentävissä rakennusosissa kuten ikkunapelleissä, tikkaissa, pylväissä ja kaiteissa voidaan käyttää tehosteväreinä tummiakin sävyjä. Vesikate Yhtenäisyyttä ja omaleimaisuutta alueelle luodaan tummanruskeilla vesikatteilla. Katemateriaali voi olla peltiä, tiiltä tai huopaa. Tiiltä jäljittelevä peltikate ei ole suositeltava ratkaisu. Julkisivut Selkeä ja yksinkertainen perusmassa antaa hyvät lähtökohdat suunnittelulle. Pientaloon saadaan sekä teknisesti että tyylillisesti aikaa kestävä ulkoverhous kun valitaan käytettäväksi vain yksi selkeä päämateriaali. Puuverhottuja rakennuksia ei tulisi jakaa useisiin erisuuntaisiin laudoituskenttiin, vaan on pitäydyttävä pääosin yhdensuuntaisessa ja yksivärisessä laudoituksessa. Sauman väri vaikuttaa oleellisesti tiiliseinän luonteeseen. Vaaleissa tiiliseinissä valkoinen, tiilen värinen tai vaaleanharmaa sauma ovat luontevia ja niillä saadaan sopivan rauhallinen lopputulos. 7
Täydentävät rakennusosat Levottomia yksityiskohtia tulee välttää. Pääsisäänkäyntien korostamiseksi ja väriopillisen tasapainon saavuttamiseksi on suositeltavaa maalata ulko-ovet julkisivuista erottuvilla tehosteväreillä. Sopivat värit löytyvät siniharmaan, punaisen ja ruskean julkisivua tummemmista sävyistä. 9. TALOUSRAKENNUKSET 10. AIDAT Omakotitalon yhteyteen tulisi rakentaa aina vähintään yksi varastotila. Se voi olla myös autosuojarakennuksen tai erillisessä rakennuksessa. Mikäli asuinrakennuksessa on tulisijoja, tulee myös puiden varastointitila osoittaa. Jos talousrakennusta tai autosuojaa ei heti rakenneta, tulee tontin suunnittelussa varautua sen tekemiseen myöhemmin. Pihapiiriä pyritään rajaamaan ensisijaisesti pensasaidoilla ja muilla istutuksilla sekä piharakennuksilla. Rakennettavat aidat tehdään mieluimmin pystysuuntaisesta laudasta, jotta saavutettaisiin alueelle yhtenäinen yleisilme. Aitojen korkeudeksi suositellaan 120 cm. Kivirakenteiset aidat tai 140 cm korkeammat aidat edellyttävät toimenpidelupaa. Aidoissa on suositeltavaa käyttää pelkistettyjä muotoaiheita. 11. SUOSITELTAVAT PUUT JA PENSAAT Pääpuulajit: rauduskoivu Betula pendula, hieskoivu Betula pubescens, tuomi Prunus padus. Täydennyspuulajit: tervaleppä Alnus glutinosa, marjaomenapuu Malus baccata, kuuset Picea, tuomet Prunus, kynäjalava Ulmus laevis. Vältettävät puulajit: terijoen salava Salix fagilia "Bullata", pylväshaapa Populus tremula Erecta. Leikattavat pensasaidat: taikinamarja Ribes alpinum, isotuomipihlaja Amelanchier spicata, metsäkuusi Picea abies. Vapaasti kasvavat pensaat: kanukat Cornus, kuusamat Lonicera, jasmikkeet Philadelphus, herukat Ribes, pensasruusut Rosa, pensasangervot Spiraea. Tonteille istutettavista kasveista on hyvä muodostaa ryhmiä. Kasvivalinnoissa tulee huomioida kasvupaikkatyyppi ja aurinkoisuus. 8