PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 7.9.2009 LSU-2009-Y-469 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Yli-Peltola Maarit ja Reijo Ilvesjoentie 833, 61760 Ilvesjoki ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Tilalla on nykyisin yksi navettarakennus, jossa on 42 lypsylehmää, 23 hiehoa, 27 lihanautaa ja 19 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla pihattonavetta, johon tulee tilat 70 lypsylehmälle, 52 hieholle ja 34 vasikalle (alle 6 kk), Vanhaan navettarakennukseen jää tilat 30 lypsylehmälle, 53 hieholle sekä 20 vasikalle (alle 6 kk). Yhteensä tilan eläinmääräksi tulee laajennuksen jälkeen 100 lypsylehmää, 105 hiehoa ja 54 vasikkaa (alle 6 kk). Eläinsuojat sijaitsevat Jalasjärven kunnan Ilvesjoen kylässä tilalla Ylipeltola RN:o 7:88. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 10.6.2009. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilan toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty ympäristölupaa. Tila sijaitsee haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa tila sijaitsee maaseudun kehittämisen kohdealueen rajalla (mk-1). Alueen kehittämisessä ja suunnittelussa tuetaan olemassa olevaa kylärakennetta ja sen palvelujen säilymisedellytyksiä. Maatilatalouden ja sen sivuelinkeinojen kuten maaseutumatkailun sekä pk-teollisuuden alueidenkäytöllisiä toimintaedellytyksiä edistetään. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Jalasjärven kunnan Ilvesjoen kylässä maatalousvaltaisella haja-asutusalueella noin 16 kilometriä kuntakeskuksesta etelä-lounaaseen. Tilalla on pihapiirissä vanha navettarakennus. Nyt toimintaa laajennetaan rakentamalla noin 100 metrin etäisyydelle vanhan navettarakennuksen etelälounaispuolelle uusi pihattonavetta. Vanhaan navettarakennukseen jää tilat 30 lypsylehmälle, 53 hieholle ja 20 vasikalle (alle 6 kk). Rakennettavaan pihattonavettaan tulee tilat 70 lypsylehmälle, 52 hieholle ja 43 vasikalle (alle 6 kk). Ilvesjoki virtaa noin 90 metrin etäisyydellä tilan vanhasta eläinsuojasta ja noin 150 metrin etäisyydellä rakennettavasta navettarakennuksesta. Molemmat eläinsuojat sijaitsevat tilalla Ylipeltola RN:o 7:88 Lähin kesämökkinä toimiva naapurin rakennus sijaitsee noin 75 metrin etäisyydellä vanhasta navettarakennuksesta ja noin 135 metrin etäisyydellä rakennettavasta navettarakennuksesta. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 215, 305 ja 340 metrin etäisyyksillä vanhasta navettarakennuksesta ja noin 360, 410 ja 415 metrin etäisyyksillä uudesta navettarakennuksesta. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Lähteenmäen pohjavesialue, sijaitsee noin 1,9 kilometrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on navettarakennus, jossa on 30 parsipaikkaa lypsylehmille, 18 parsipaikkaa hiehoille, seitsemän ritiläpalkkikarsinaa yhteensä 35 hieholle sekä neljä ritiläpalkkikarsinaan yhteensä 20 vasikalle. Vanhan navetan yhteydessä on maitohuone ja sosiaalitilat. Laajennuksen yhteydessä vanhaan navettaan uusitaan hiehojen parsikalusteet. Tilalle rakennetaan pihattonavetta, johon tulee tilat 70 lypsylehmälle 52 hieholle ja 34 vasikalle (alle 6 kk). Uudessa navetassa lypsy hoidetaan robotilla. Ruokinta toteutetaan aperuokintana. Ape jaetaan ruokintapöydälle navetan sisälle. Rakennettavaan navettarakennuksen yhteyteen tulee maitohuone, toimisto ja sosiaalitilat. Vanhassa navettarakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Uuden navettarakennuksen ilmanvaihto toteutetaan harjapoistona luonnollisesti. Tilan eläinmääräksi tulee laajennuksen jälkeen yhteensä 100 lypsylehmää, 105 hiehoa ja 54 vasikkaa (alle 6 kk). Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan omasta kaivosta. Tilalla on mahdollisuus liittyä kunnan vesijohtoverkostoon. Lannan ja jätevesien varastointi Tilan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla lukuun ottamatta uuteen navettarakennukseen tulevia 20 juottovasikalle tarkoitettuja karsinoita, joiden lannankäsittely tapahtuu kuivikepohjan avulla. Kuivi-

3 kepohja tyhjennetään tarvittaessa, noin 2-3 kertaa vuodessa. Rakennettavaan pihattoon tulee avokoururaappa. Vanhassa navetassa on ritilät. Lietekuilut toimivat valutuksella. Kuivikkeena tilalla käytetään turvetta ja olkea. Vanhan navettarakennuksen yhteydessä on 110 m³:n katettu lietesäiliö, josta liete pumpataan alakautta 1 000 m³:n ja 700 m³:n turpeella katettuihin lietesäiliöihin. Vanhassa navetassa on lietekuilutilavuutta noin 135 m³. Laajennuksen yhteydessä rakennettavan pihattonavetan lounaispuolelle rakennetaan 2 263 m³:n lietesäiliö, jonne liete johdetaan altapäin 20 m³:n pumppukaivon kautta. Lisäksi tilalla on käytettävissä 650 m³:n vuokralietesäiliö noin 2 kilometrin etäisyydellä tilasta. Yhteensä tilalla on käytössä lietetilavuutta noin 4 878 m³. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan kuivalantaa varten tilavuudeltaan 144 m³:n kuivalantala. Lantalan pohjan ala on 96 m², reunojen korkeus on 0,5 metriä. Lantalaan rakennetaan ajoluiska ja kuormauslaatta. Tilalla ei laidunneta eläimiä. Vanhan navettarakennuksen yhteydessä on hiehoilla käytettävä pintaalaltaan noin 115 m²:n kokoinen jaloittelukatos. Katoksessa on kuivikepohja, joka tyhjennetään kerran vuodessa suoraan pellolle. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 106,40 hehtaaria, josta omaa on 54,48 ha, vuokrapeltoa 13,67 ha ja lannanlevitykseen tarkoitettua sopimuspeltoa 38,25 ha. Lannanlevityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannasta 50 % levitetään keväällä viikoilla 18-29, 40 % kesällä viikoilla 26-27 ja 10 % syksyllä viikoilla 35-37. Maitohuoneen pesuvedet, joita syntyy noin 200 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön, Eläinsuojan wc-vedet, johdetaan vanhan navetan osalta lietesäiliöön. Uuteen navettarakennukseen asennetaan kuivakäymälä. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 1 400 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan laakasiiloissa ja puristenesteet johdetaan keräilykaivoon, jonka tilavuus on noin 2 m³. Tilalle rakennetaan laajennuksen yhteydessä lisää laakasiiloja ja keräilykaivon paikkaa siirretään jonkin verran uusien laakasiilojen tieltä. Puristenesteet levitetään lietteen joukossa lannoitteeksi pellolle. Muut varastot Tilalla on kaksi tilavuudeltaan 3 000 litran polttoainesäiliötä, jotka sijaitsevat laatalla. Säiliöt on varustettu lukituksella. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita konehallissa tynnyreissä noin 400 litraa. Tarvittavat torjunta-aineet ostetaan vain yhden satokauden tarvetta varten. Nurmivaltaisessa viljelyssä torjunta-aineiden käyttö on vähäistä. Tarvittavat aineet säilytetään tilalla lukittavassa kaapissa. Tilalla käytetään säilöntäaineita n. 7 000 litraa vuodessa. Säilöntäaineet hankitaan talvikaudella ja ne varastoidaan tynnyreissä tai konteissa konehallissa. Lannoitteet ostetaan viljelysuunnitelman mukaisesti jo edellisenä vuonna ja ne varastoidaan konesuojassa ja ulkona suursäkeissä pressun alla. Tilan toiminnassa käytettävät pesuaineet ja lääkkeet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä asianmukaisissa säilytyspaikoissa.

4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden varastointi Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet (noin 5 kpl/vuosi), rehujätteet, muovit, metalliromut, jäteöljyt ja akut. Kuolleet eläimet säilytetään tilalla kuivalantalaatalla ja toimitetaan raadonkeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle. Pilaantunut rehu säilytetään laatalla ja ajetaan lannoitteeksi pellolle. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. Muovit, jäteöljyt ja akut toimitetaan jäteasemalle. Jäteöljyt ja akut varastoidaan ennen toimitusta jäteasemalle konehallissa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Talouskeskuksen alueella tulee olemaan päivittäistä traktoriliikennettä seosrehuruokinnasta johtuen. Rehukuljetukset lisääntyvät jonkin verran nykyisestä. Rehua tuodaan kuukausittain, teuraskuljetuksia tulee olemaan noin joka toinen kuukausi. Seminologi ja eläinlääkäri käyvät tilalla viikoittain. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista Tuleva laajennus tulee vanhaa navettaa etäämmälle naapureista ja jo olemassa olevia rakennuksia on näköesteenä. Mahdollisia hajuhaittoja ei pitäisi aiheutua naapurustolle. Luonnollisen ilmanvaihdon ansiosta rakennettavasta uudesta tuotantorakennuksesta ei aiheudu pistekuormitusta. Navetoiden sisäilman laatu pyritään pitämään oikeilla ruokinta- ja hoitotoimenpiteillä mahdollisimman hyvälaatuisena. Ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä vältetään suunnittelemalla ruokinta tuotostason ja kasvuvaiheen mukaan. Lannan levitys pyritään hoitamaan tehokkaasti ja hyvää tekniikkaa käyttäen. Urakoitsija pyritään valitsemaan niin, että tarvittaessa käytössä on multauslaitteet. Levitysajankohdissa pyritään huomioimaan ympäröivä asutus. Lietelantaa levitetään noin 5 päivää levitysjaksoa kohden. Tilan peltolohkot sijaitsevat pääosin noin kilometrin säteellä talouskeskuksesta. Säilörehua tehdään noin 7 päivää satoa kohden. Rehua kuljetetaan siiloille kahdella traktorilla. Traktoriliikenne pyritään lopettamaan illalla niin, ettei siitä aiheudu naapurustolle häiriötä. Tuotantorakennusten ympäristö pyritään pitämään siistinä. Haittaeläinten esiintyminen pyritään estämään ja tarvittaessa ryhdytään torjuntatöihin. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ; ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI- SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalla on aggregaatti. Rakentaminen tehdään palomääräysten mukaisesti. Navettaan on suunnitteilla valvontakamera. Navetat on varustettu alkusammutuskalustolla. Koneiden ja laitteiden toimintakuntoa seurataan päivittäin ja mahdolliset puutteet korjataan välittömästi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 6.7.-4.8.2009. Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Jalasjärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan.

5 Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on 16.6.2009 tehty tarkastuskäynti. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-järjestelmään. Lausunnot Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on 3.7.2009 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että lähimmät olemassa olevan navetan naapurit sijaitsevat 80 metrin etäisyydellä kaakossa (loma-asunto) 220 ja 300 metrin etäisyydellä pohjoiskoillisessa. Lähimpiin naapureihin tulisi uudesta navettarakennuksesta etäisyyttä 130 metriä (loma-asunto), 360 ja 450 metriä. Ilvesjokeen, joka on idässä Ilvesjoentien toisella puolella, on etäisyyttä noin 160 metriä. Koska laajennus sijoittuu kauemmaksi naapureista kuin olemassa oleva navetta, lannan varastointitilavuutta ja lannan levitysalaa on riittävästi, katsoo ympäristö- ja rakennuslautakunta, että lupa voidaan myöntää haetun mukaisena. Avonaiset lietesäiliöt tulee kuitenkin kattaa vähintään kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella. Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven kunnanhallituksen lausunto on yhteneväinen rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnon kanssa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijoille on 17.9.2009 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakijat eivät ole antaneet vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Maarit ja Reijo Yli-Peltolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Jalasjärven kunnan Ilvesjoen kylään tilalle Yli-Peltola RN:o 7:88 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 100 lypsylehmän, 105 hiehon ja 54 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.

6 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä kunnanhallituksen lausunnot Ratkaisussa on otettu huomioon ympäristö- ja rakennusvalvontajaoston lausunnossa esitetyt asiat ja annettu määräys lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Rakennettavassa lypsykarjapihatossa voidaan pitää enintään 70 lypsylehmää, 52 hiehoa ja 34 vasikkaa (alle 6 kk). Vanhassa navettarakennuksessa voidaan pitää enintään 30 lypsylehmää, 53 hiehoa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan, pesu- ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, kuivalanta, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä ja kuivalantalassa. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietelannan, säilörehujen puristenesteen, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 4 790 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus (135 m³). Kuivalannan ja sadeveden 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 90 m³. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelman mukaisesti uusi kuivalantala. Rakennettavaan kuivalantalaan tulee tehdä vähintään 50 cm korkea ajoluiska. Lantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietesäiliöt ja kuivalantala tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uuden kuivalantalan ja pumppukaivon tulee olla käyttökunnossa ennen pihaton laajennusosan käyttöönottoa. Uuden eläinsuojan wc-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksessa 542/2003 (asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla) edellytetyllä tavalla. Rakennettavaan navettaan voidaan asentaa kuivakäymälä. Eläinsuojan sosiaalitilojen pesuvedet voidaan johtaa lietesäiliöön. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään vanhan eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti viimeistään 1.1.2014 mennessä. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä ja lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 100 hehtaaria.

7 Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä ja lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien sekä sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Katetun lietesäiliön (110 m³) betonikansi tulee pitää hyvässä kunnossa. Tilan yhteydessä olevat 1 000 m³:n sekä 700 m³:n kokoiset lietesäiliöt sekä rakennettava 2 263 m³:n lietesäiliö on katettava vähintään 50 mm:n vahvuisella kelluvalla katteella (esim. turve tai lecasora), jonka tulee pysyä tuulellakin koko lietepinnan kattavana. Lietesäiliö tulee täyttää altapäin. Rakennettava pumppukaivo tulee kattaa kiinteällä katteella kuten esimerkiksi betonikannella. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tai kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.

8 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet torjunta-aineet on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Pilaantuneet rehut tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja-altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suoja-altaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.10.2010 mennessä. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo- ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet ja eläinjäte tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan ja öljysäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista

9 Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Tiedot eläinsuojista tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa pihattorakennuksen laajennusosan, rakennettavan lietesäiliön, kuivalantalan ja pumppukaivon käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Uusi navettarakennus tulee sijoittumaan noin 360 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta ja 135 metrin etäisyydelle lähimmästä vapaa-ajan asunnosta. Ympäristöministeriön kirjeen (YM4/401/2001, Kotieläinsuojia koskeva ympäristölupa) liitteen yksi mukaan yksi lypsylehmä vastaa eläinyksikkömäärinä 6,8 eläinyksikköä, yksi hieho 2,0 eläinyksikköä ja yksi vasikka (alle 6 kk) 0,6 eläinyksikköä. Verrattaessa toimintaa ympäristöministeriön kirjeen liitteen 3 mukaiseen tilanteeseen, voidaan todeta, että mikäli kyseessä olisi uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava kotieläinsuoja, vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi tilan kokonaiseläinmäärää vastaavalta, noin 922 eläinyksikön

10 navetalta, vähintään 275 metrin etäisyyttä suotuisissa ja 295 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 metriä. Etäisyyssuositus täyttyy rakennettavan navetan osalta asuinrakennuksiin nähden ja laajennukselle suositeltava vähimmäissuositusetäisyys myös loma-asunnon osalta. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärän ja eläinsuojan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 4 111 m³ vuodessa ja kuivalantaa noin 80 m³ vuodessa. Lietesäiliöihin johdetaan lisäksi maitohuoneen ja eläinsuojien pesuvedet, säilörehujen puristenesteet ja sosiaalitilojen jätevedet. Lietesäiliön ja kuivalantalan mitoituksessa tulee huomioida myös sadevedet. Esitetyt lantalatilavuudet (4 878 ja 144 m³) ovat 12 kuukauden liete- ja kuivalantamäärälle riittävät varastotilavuudet. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO- C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Uuden pumppauskaivon ja kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ennen eläinsuojan laajennusosan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja kuivalantalan ulkopuolella tiivis kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietteen, lannan, pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Lietteen/lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pintatai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete/lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen/lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa

11 kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Lietteen/lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete/lanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä/lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30-100 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä. Hajuhaittaa vähennetään myös ylläpitämällä olemassa olevan katetun säiliön betonikantta, kattamalla 1 000 m³:n, 700 m³:n ja 2 263 m³:n lietesäiliöt kelluvalla katteella, täyttämällä lietesäiliöt altapäin sekä pitämällä lietesäiliöiden, lantaloiden, eläinsuojien ja laakasiilojen ympäristön hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojien toiminnasta,

12 erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.11.2009 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan tilavuudet sekä lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta-ala. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 15-19, 21-23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5

13 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven ympäristö- ja rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Jalasjärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:

14 - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Pihaton asemapiirros --- Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.