PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2008 Y 338 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Koskimäki Sanna ja Janne Myllytie Evijärvi ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Tilalla on nykyisin yksi navettarakennus, jossa pidetään 64 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 14 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Navettatiloja on laajennettu rakentamalla vanhaan varastokäytössä olevaan navetan osaan nuorkarjaosasto. Laajennuksen jälkeen tilalla voidaan pitää 75 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 28 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläinsuoja sijaitsee tilalla Koskimäki RN:o 21:3. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty vuosina 1997 ja 2003 rakennettujen lietesäiliöiden piirustuksilla, naapuriluettelolla ja etälietesäiliön kartalla sekä kahden pienimmän lietesäiliön piirustuksilla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilan toiminnalle ei ole aikaisemmin haettu ympäristölupaa. Tila sijaitsee maakuntakaavasssa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella, jolla kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Lisäksi tila sijaitsee matkailun vetovoima alueella ja alueen suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja ylimaakunnallisten virkistysalueiden ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien tulee liittyä maakunnan matkailuelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tukemiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Evijärven kunnan Jokelan kylässä noin 6 km kuntakeskuksesta kaakkoon. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 65 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset tai vapaa ajan käytössä olevat rakennukset sijaitsevat noin 120, 135, 195 ja 220 metrin etäisyyksillä eläinsuojasta. Tilan lietesäiliöistä on naapureihin matkaa vähimmillään noin 90 metriä. Kaksi naapureihin nähden lähintä lietesäiliötä on katettu betonikannella. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Järvisen toisen luokan pohjavesialue sijaitsee noin 1,3 kilometrin etäisyydellä eläinsuojasta. Eläinsuojan ympäristö on osittain pelto ja osittain metsäaluetta. Välijokeen on eläinsuojasta matkaa noin 150 metriä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Evijärven kunnan vesilaitokselta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyinen tuotantorakennus koostuu vuonna 1980 rakennetusta parsinavetasta ja vuonna 1996 rakennetusta pihatosta, jotka on remontoitu ja laajennettu nykyiseksi pihattonavetaksi vuonna 2003 sekä varastokäytössä olleesta 1930 rakennetusta navetasta. Kesän 2008 aikana on remontoitu nuorkarjalle lisätilaa varastona toimineeseen vanhaan navettaosaan. Nuorkarjaosaston rakentamisen jälkeen lypsylehmien määrää on mahdollista lisästä maksimissaan 75:een. Remontoituihin nuorkarjatiloihin mahtuu 30 eläintä. Pihatto osassa on lypsylehmien lisäksi tilat yhteensä 38 hieholle ja vasikalle. Nykyisessä tuotantorakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Nuorkarjaosastossa on luonnollinen ilmanvaihto. Laajennuksen jälkeen tilalla tullaan tuottamaan noin kiloa maitoa ja noin kiloa lihaa vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Pihatossa olevien 75 lypsylehmän, 20 hiehon ja 18 vasikan (alle 6 kk) lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Pikkuvasikoilla käytetään enemmän kuiviketta ja lanta viedään navetan takana olevaan pieneen kuivalantalaan. Remontoitavan nuorkarjaosaston lannankäsittely tapahtuu kuivikelannalla kuivikepohjan avulla. Navettarakennuksen vieressä sen luoteispuolella on kaksi lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 150 ja 300 m³. Lietesäiliöt täytetään alakautta ja ne on katettu betonikatteella. Lisäksi tilalla on tilavuudeltaan noin 980 m³:n kokoinen lietesäiliö noin 70 metrin etäisyydellä navetasta länsi lounaaseen sekä tilavuudeltaan noin 1200 m³:n kokoinen

3 3 etälietesäiliö noin 400 metrin etäisyydellä navetasta lounaaseen. Lietekuilut toimivat padotuksella. Tilavuudeltaan 980 m³:n ja 1200 m³:n kokoiset lietesäiliöt on aidattu lauta aidalla. Tilavuudeltaan 980 m³:n kokoinen lietesäiliö täytetään pumppaamalla kahdesta pienestä lietesäiliöstä (150 ja 300 m³). Lietesäiliö täytetään 2 3 pumppauskerralla vuodessa. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan lisäksi tilavuudeltaan noin 1000 m³:n kokoinen etälietesäiliö reilun kilometrin etäisyydelle navettarakennuksesta koilliseen. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen kanssa noin 3780 m³. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan myös etäkuivalantala etälietesäiliön läheisyyteen. Etälantalan pohjan alaksi tulee 90 m² ja kolmella sivulla olevan reunan korkeudeksi 2,5 m. Kuivalantalan tilavuudeksi tulee noin 300 m³. Lisäksi kuivikepohjan varastotilavuus on noin 18 m³. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea ja kuivikepohja vaihdetaan noin kahden viikon välein. Pihatossa käytetään kuivikkeena turvetta. Tällä hetkellä kuivalantavarastona on käytössä lopettaneelta tilalta vuokrattu kuivalantala. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 125 hehtaaria, josta omaa on 75 hehtaaria ja vuokrapeltoa 50 hehtaaria. Lannasta 70 % levitetään viikoilla ja 30% viikoilla Tilan pelloista 5 ha sijaitsee pohjavesialueella. Pohjavesialueella sijaitsevalle lohkolle ei levitetä lietelantaa. Tällä hetkellä tilalla ei laidunneta. Tuotantorakennus on pihatto ja eläimet saavat liikkua vapaasti. Jatkossa osaa nuorkarjasta voidaan laiduntaa. Tuotantorakennuksen välittömässä läheisyydessä samalla puolella tietä on peltoa alle 4 ha. Osa laitumista rajoittuu vesistöön. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan wc vedet johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneen pesuvesien määrä on noin 300 m 3 vuodessa. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa. Rehusta tonnia varastoidaan laakasiiloissa ja 100 tonnia pyöröpaaleissa. Säilörehun puristeneste johdetaan laakasiilosta umpikaivoon, josta se imetään imuvaunulla ja levitetään pellolle. Umpikaivon tilavuus on noin 27 m³. Muut varastot Tilalla olevien polttoainesäiliöiden tilavuus on noin litraa. Polttoainesäiliöt on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Polttoainesäiliöt on suunnitelmissa sijoittaa yhtenäiselle laatalle ja katoksen alle. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 400 litraa konehallissa. Tilan säilörehut valmistetaan AIV hapolla. Säilöntäaineet varastoidaan 200 litran tynnyreissä. Torjunta aineet hankitaan vuoden tarpeeseen kerrallaan ja ne varastoidaan lukitussa säiliössä. Lannoitteet hankitaan viljelysuunnitelman mukaisesti jo edellisenä syksynä. Lannoitteet varastoidaan trukkilavojen päällä ja peitetään pressuilla. Tuotannossa käytettävät pesuaineet ja lääkkeet säilytetään navetassa asianmukaisissa säilytyspaikoissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, jäteöljyt, vanhat loisteputket, metalliromu, muovijäte ja rehujäte. Muovijäte, jäteöljyt ja loisteputket toimitetaan jäteasemalle.

4 4 Jäteöljyt varastoidaan ennen jäteasemalle toimittamista tynnyreissä konehallissa. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Kuolleiden eläinten lyhytaikainen säilytys tapahtuu peitettynä tiiviillä alustalla. Rehujäte varastoidaan omalla reunallisella lantalaatalla ja levitetään pellolle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilan liikennemäärät pysyvät lähes ennallaan. Tilalla käy maitoauto joka toinen päivä. Maitoa tulee noin litraa tyhjennyskertaa kohden. Rehukuljetuksia on noin kaksi kertaa kuukaudessa, eläin ja teuraskuljetuksia noin 2 3 kertaa kuukaudessa. Lietteen levitys kestää 1 2 viikkoa levitysjaksoa kohden. Tilan sisällä on päivittäin rehujen ja kuivikkeiden siirtelyä. Kylvö ja korjuutöiden aikaan on enemmän traktoriliikennettä. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Tuotantorakennusten välittömässä läheisyydessä ja siten asutusta lähinnä olevat lietesäiliöt on katettu, millä estetään hajuhaittaa. Lannan levitys pyritään hoitamaan tehokkaasti ja hyvää tekniikka käyttäen. Lietteen levitysajankohta pyritään valitsemaan siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa asutukselle. Navetan sisäilman laatu pyritään pitämään siisteydellä ja oikeilla ruokintatoimenpiteillä mahdollisimman hyvälaatuisena. Ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä vältetään suunnittelemalla ruokinta tuotostason mukaan. Tuotantorakennusten ympäristö pidetään siistinä. Haittaeläinten esiintyminen pyritään estämään ja tarvittaessa ryhdytään torjuntatöihin. Rakennusten rakennusmateriaalit valitaan säädöksiä noudattaen käyttökohteen mukaan. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ; ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalla on käytössä sähkökatkosten varalle aggregaatti. Navetta on rakennettu palomääräysten mukaisesti ja varustettu alkusammutuskalustolla. Navetassa on kameravalvonta. Koneiden ja laitteiden kuntoa seurataan päivittäin ja viat korjataan välittömästi. Tilalla on vuonna 2004 auditoitu laatujärjestelmä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Evijärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa sekä Evijärven kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Evijärven kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastuskäynti, jonka yhteydessä tarkasteltiin mm. eläinsuojan ja lietelantaloiden sijoittumista ympäristöön ja lähiasutukseen nähden. Lausunnot Evijärven kunnanhallitus on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan todennut, että kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa Sanna ja Janne Koskimäen ympäristönsuo

5 5 jelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee maidontuotannon laajentamista Evijärven kunnan Jokelan kylässä tilalla Koskimäki RN:o 21:3. Evijärven rakennus ja ympäristölautakunta on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan todennut, että ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa Sanna ja Janne Koskimäen ympäristölupahakemuksesta, joka koskee maidontuotannon laajennusta tilalla Koskimäki RN:o 21:3 Evijärven kunnan Jokelan kylässä. Kysymyksessä on olemassa oleva eläinsuoja, jota peruskorjataan. Varsinaisesti tilalle ei rakenneta uutta eläinsuojarakennusta. Uusi lietelantala (1 000 m³) ja kuivalantala ovat etälantaloita noin kilometrin päässä tuotantorakennuksesta. Hakemuksen mukaiset lantavarastot ovat riittävät laajennuksen jälkeen tilalla pidettäville eläimille ja tilan lannan levityspinta ala on riittävä, vaikka 4 ha pelloista sijaitsee pohjavesialueella, jonne lietelantaa ei saa levittää. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijoilta ei ole pyydetty vastinetta annetuista lausunnoista, koska lausunnot olivat puoltavia. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot ja muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Sanna ja Janne Koskimäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Evijärven kunnan Jokelan kylään tilalle Koskimäki RN:o 21:3 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 75 lypsylehmän 40 hiehon ja 28 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Eläinsuojan vanhassa osassa voidaan laajennuksen jälkeen pitää enintään 75 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 18 vasikkaa (alle 6 kk) ja nuorkarjaosastossa enintään 20 hiehoa ja 10 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä pesu ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, maitohuoneen pesuvedet, sosiaalitilojen jätevedet sekä rehuvarastojen puristenesteet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä sekä umpikaivossa ja muodostuva kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa tai lantavesiä ei joudu ympäristöön. Lietelannan, pesu ja jätevesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 2836 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus. Kuivalannan ja sadevesien 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytössä vähintään 308 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan kuivikepohjan varastotilavuus.

6 6 Eläinsuojan pohjarakenteet sekä lietteen, lannan ja jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa, vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka vähintään K30 2) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettavan kuivalantalan pohjan alan tulee olla vähintään 90 m² ja kolmella reunalla tulee olla vähintään 2,5 metrin korkuiset betonireunat. Rakennettavaan kuivalantalaan tulee tehdä vähintään 50 cm korkea ajoluiska ja sen ulkopuolelle tulee tehdä kuormauslaatta. Lietesäiliöt, kuivalantala ja umpikaivo tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uuden lietesäiliön ja kuivalantalan tulee olla rakennettuna viimeistään Lietteen ja jätevesien levitys Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 62,75 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietelannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen pesuvesien, säilörehun puristenesteiden sekä eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.

7 7 4. Laidunnus Eläinsuojasta laitumelle johtava kulkuaukko tulee varustaa kulkuaukkoa leveämmällä ja siitä vähintään 10 metriä ulottuvalla betoniluiskalla. Betoniluiskan edusta tulee tarvittaessa salaojittaa ja edusta tulee pitää kuivana. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Pysyvä juottopaikka tulee varustaa tiiviillä alustalla. Kulkuteille ja juottopaikalle kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Laiduntamista tulee välttää alle 100 m:n etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Pihaton läheisyydessä olevat tilavuudeltaan noin 150 m³:n ja 300 m³:n kokoiset lietesäiliöt tulee pitää katettuna ja täyttää alta päin. Noin 70 metrin etäisyydellä navettarakennuksesta sijaitseva tilavuudeltaan 980 m³:n kokoinen lietelantala tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella, lecasoralla, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tai virtsa tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, umpisäiliöiden ja lietelantalan ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön, mikäli sitä ei voida eläinlääkärin luvalla juottaa eläimille. Pilaantunut rehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja käyttää pellolla lannoitteena. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätteiden polttaminen on kielletty. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy ja poltto

8 8 nestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo ja pelastusviranomaisille. 7. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet ja eläinjäte tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Lietelannasta tulee tehdä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden lietesäiliön sekä kuivalantalan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympä

9 9 ristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla maidontuotannon harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. (määräys 1) Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM RMO C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2172 m³ vuodessa ja kuivalantaa yhteensä noin 298 m³ vuodessa. Lisäksi lietesäiliöihin kulkeutuvat maitohuoneen pesuvedet ja sadevedet ja kuivalantalaan sadevedet. Esitetyt lietelannan varastotilavuus (3780 m³) ja kuivalannan varastotilavuus (318 m³) katsotaan riittäväksi 12 kuukauden varastotilavuudeksi. Säiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta alatarve on yksi hehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa ja yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoi

10 10 tusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laiduntamisesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (määräys 4) Pitämällä katetut 300 ja 150 m³:n kokoiset lietesäiliöt katettuna ja täyttämällä ne altapäin ja kattamalla tilavuudeltaan 980 m³:n kokoinen lietesäiliö vähintään kelluvalla katteella vähennetään lietesäiliöistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä lietesäiliöiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös optimaalisella eläinsuojan lannan poistolla ja lannan tehokkaalla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös

11 11 muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä lannan levitykseen käytössä oleva peltopinta ala. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa.

12 12 Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Evijärven kunnanhallitus Evijärven rakennus ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Evijärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä.

13 13 Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.