LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Transkriptio

1 L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L 1 1 Ympäristölupayksikkö PL 77, Torikatu 40, KOKKOLA PB 77, Torggatan 40, KARLEBY Puh , Telefax PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2003-Y-1038 (131) ASIA HAKIJA Lihanautakasvattamon toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Maatalousyhtymä Petri ja Janne Huhtala Marinkaistentie Marinkainen ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Lihanautakasvattamo sijaitsee Lohtajan kunnan Karhin kylässä tilalla Mäntymäki RN:o 60:0. Toimintaan sisältyvät myös lietelannan varastointisäiliöt tiloilla Kylänpää RN:o 111:0 ja Keski-Huhtala RN:o 4:8. Tilalla on nykyisin 80 lihanautaa ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään enintään 210 lihanautaa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Lupahakemusta on täydennetty ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan vähintään 80 lihanaudan eläinsuoja on ympäristölupavelvollinen. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan vähintään 200 lihanautaa käsittävän eläinsuojan ympäristöluvan ratkaisee alueellinen ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Lohtajan kunnan myöntämiä eri-ikäisiä rakennuslupia. Alue on tällä hetkellä kaavoittamatonta maatalousaluetta. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

2 2 2 Eläinsuoja sijaitsee Lohtajan kunnan Karhin kylässä valtatie 8:n varrella 25 kilometriä Kokkolasta pohjoiseen ja noin 10 kilometriä Lohtajan kunnan keskustasta etelään. Ympäristö on pääosin metsä- ja peltoaluetta. Toiminta sijoittuu Kiviojan valuma-alueelle. Lähimpään vesistöön, Kiviojaan, on eläinsuojasta etäisyyttä noin 170 m. Lähin pohjavesialue, Karhinkankaan I-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä eläinsuojasta. Lähin, muu kuin hakijoiden omistama, asuinkiinteistö sijaitsee noin 300 m etäisyydellä ja seuraavaksi lähin noin 400 m etäisyydellä laajennettavasta eläinsuojasta. Ympäristö asuinkiinteistöjen ja eläinsuojan välillä on pääosin metsää. Eläinsuojaa laajennetaan jatkamalla kasvattamoa lähimmästä häiriintyvästä kohteesta poispäin. Toimintaan sisältyvät kaksi etälietesäiliötä sijaitsevat maa- ja metsätalousvaltaisella alueella noin 280 m ja noin kilometrin etäisyydellä eläinsuojasta. Eläinsuojasta etäämmällä sijaitsevan lietesäiliön vaikutusalueella ei sijaitse häiriintyviä kohteita ja eläinsuojaa lähempi lietesäiliö on vuokrattu lähimmältä maataloustuotannon lopettaneelta asuinkiinteistöltä. Tilalla Mäntymäki RN:o 60:0, noin 20 m etäisyydellä lihanautakasvattamosta, sijaitsee hakijoiden omistama toinen eläinsuoja, 1030 lihasian sikala. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilalla on nykyisin 80 lihanautaa ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Kasvattamo käsittää 120 paikkaa ryhmäkarsinoineen ja vasikkaosastoineen. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään enintään 210 lihanautaa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Kasvattamotoiminta perustuu välityseläimiin, jolloin tilalle tuotavat 4,5 kuukauden ikäiset vasikat saavuttavat teuraspainon 18 kuukauden iässä. Lihanautojen lannankäsittelymenetelmänä on lietelantamenetelmä. Tilalla, kasvattamon yhteydessä sijaitsee 600 m³ kokoinen kattamaton lietesäiliö. Laajennuksen yhteydessä eläinsuojan yhteyteen rakennetaan noin m 3 kokoinen kattamaton lietesäiliö. Lihanautojen lietelantaa varastoidaan myös tiloilla Kylänpää RN:o 111:0 900 m³ kokoisessa kattamattomassa lietesäiliössä ja tilalla Keski-Huhtala RN:o 4:8 300 m³ kokoisessa kattamattomassa vuokratussa lietesäiliössä. Lisäksi lannan varastointitilaa on lietekuiluissa noin 200 m³. Yhteensä lietelannan varastoinnin hyötytilavuutta tulee olemaan m³. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Lietelanta ja pesuvedet käytetään peltolannoitteena. Toiminnanharjoittajalla on käytössä yhteensä 177,05 ha peltoa, josta omaa 73,06 ha, vuokrapeltoa 28,99 ha ja lannanlevityksen sopimuspeltoa 75 ha. Lannasta 50% levitetään viikoilla 19-22, 10% viikoilla ja 40% viikoilla Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua, jota varastoidaan noin tonnia laakasiiloissa ja noin 200 tonnia peltoaumoissa. Siilojen puristenesteet johdetaan lietesäiliöihin ja aumojen pohjalle asennetaan tiivis muovi. Hakemuksessa on esitetty myös vaihtoehto laakasiilojen rakentamisesta. Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, joista suurin on l. Kaikki säiliöt on varustettu lukituksella ja ylitäytön estävällä järjestelmällä. Suurin säiliö on lasikuidusta ja se on sijoitettu maan alle. Loput säiliöt ovat tiiviillä alustalla. Lisäksi tilan varastossa säilytetään erillisissä astioissa noin 100 l muita öljytuotteita. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa muovit, ongelmajätteet kuten jäteöljyt, loisteputket ja akut, rehujäte ja kuolleet eläimet. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilan liikenne on normaalia eläinten, rehun ja lannan kuljetukseen liittyvää liikennettä.

3 3 3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN Hakemuksen mukaan lietelanta ja pesuvedet varastoidaan tiiviissä riittävän kokoisissa lietesäiliöissä. Lanta levitetään kasvustoon multaavalla laitteistolla, jolloin liete sijoittuu maahan ja levityksen aikaiset haju- ja muut haitat vähenevät. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuosiksi ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Lausunnot Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Lohtajan kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Lokaniituntie 1. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa sekä Lohtajan kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lohtajan kunnan kunnanhallitukselta ja tekniseltä lautakunnalta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Toiminnanharjoittajan tilalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus Tarkastusmuistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lohtajan kunnan kunnanhallitus ja tekninen lautakunta eivät ole jättäneet määräaikaan mennessä asiasta lausuntoja. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. LUPAHARKINTAAN VAIKUTTAVA MUU YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Samalla tilalla Mäntymäki RN:o 60:0, noin 20 m etäisyydellä lihanautakasvattamosta, sijaitsee hakijoiden omistama toinen eläinsuoja, lihasian sikala. Toiminnalle on haettu ympäristölupaa samanaikaisesti lihanautakasvattamon laajennushakemuksen yhteydessä. Lupaharkinnan kannalta toimintojen yhteisvaikutus on huomioitu käsittelemällä ja ratkaisemalla asiat samanaikaisesti (YsL 40 ). YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymä Petri ja Janne Huhtalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihanautakasvattamon toiminnalle Lohtajan kunnan Karhin kylässä tilalle Mäntymäki RN:o 60:0 sekä lihanautakasvattamon lietesäiliöiden toiminnoille tiloille Kylänpää RN:o 111:0 ja Keski-Huhtala RN:o 4:8 tähän päätökseen liitetyn sijaintikartan ja asemapiirroksen osoittamille paikoille. Ympäristölupa myönnetään enintään 210 lihanaudan ja 30 alle kuuden kuukauden ikäisen nuorkarjan kasvattamiselle lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin.

4 4 4 Hakemuksesta poiketen ympäristökeskus katsoo, että luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi hakijan tulee johtaa kaikki säilörehun varastoinnissa muodostuvat puristenesteet tiiviisiin säiliöihin. Lisäksi tilalla Mäntymäki RN:o 60:0 sijaitseva olemassa oleva ja rakennettava lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. Lupamääräykset 1. Lietelannan, puristenesteen ja pesuvesien varastointi Laajennettavan eläinsuojan pohjarakenteet ja muut lietelannan ja pesuvesien johtamiseen tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista. Myös lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä. Liete tulee johtaa uuteen lietesäiliöön lietepinnan alapuolelta. Lihanautakasvattamossa muodostuvan lietelannan 12 kuukauden varastointitilaa tulee olla käytettävissä vähintään m 3. Tilalla muodostuvat pesu- ja jätevedet ja rehusiilojen puristenesteet tulee johtaa lietesäiliöihin hakemuksen mukaisesti. Varastoinnissa tulee huomioida pesuvesien ja puristenesteen osuus noin 30 m³/a sekä sadevesien osuus. Lantalat tulee tyhjentää vuosittain ja niiden ympäristö on pidettävä siistissä kunnossa. Tilalla Mäntymäki RN:o 60:0 sijaitsevat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. Kelluvaa katekerrosta on ylläpidettävä. Hakijan tulee esittää valvontaviranomaiselle lietesäiliöissä käytettävä katemateriaali ennen uuden lietesäiliön käyttöönottoa. Säilörehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja kaikki säilörehun varastoinnissa muodostuvat puristenesteet tulee johtaa tiiviisiin säiliöihin. Hakijan tulee esittää valvontaviranomaiselle säilörehun varastointisuunnitelma tiiviine rakennelmineen viimeistään Tiiviit rakennelmat tulee olla käytössä vuoden 2005 säilörehun varastoinnissa. 2. Lietelannan ja puristenesteen hyödyntäminen Tilalla muodostuva lietelanta ja puristeneste on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Lannanlevityspintaalaa tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla vähintään 56,25 ha. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsynrajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lisäksi levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Toiminnanharjoittajan on varmistuttava siitä, että lannanlevityksensopimuksen tehneet ovat tietoisia, kuinka lanta tulee kulloinkin voimassa olevien asetusten ja ehtojen mukaan levittää. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä

5 Jätehuolto enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille jätetään vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille on lietelannan levitys kielletty. Puristenesteen peltolevityksessä noudatetaan, mitä lannan levittämisestä edellä on määrätty. Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä polttoaineiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä jätettä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Öljysäiliöt tulee varastoida tiiviillä alustalla hakemuksen mukaisesti. Onnettomuuksien varalta on varauduttava vuotojen talteenottoon ja varattava riittävästi esimerkiksi imeytysturvetta tai muuta vastaavaa imeytysmateriaalia säiliöiden läheisyyteen. Kuolleet eläimet tulee toimittaa viipymättä laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastointiin tarkoitettu erillinen tila olla jäähdytetty. 4. Toiminnan tarkkailu Lietesäiliöiden ja katteiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa, katteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä tiedot ainakin jätehuollosta, kuten kuolleiden eläinten määristä ja toimituspaikoista sekä tiedot lannan peltolevityksestä. Kirjanpito ja voimassa olevat sekä muuttuneet peltojen vuokra- ja lannan levityssopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Lietelannasta on tehtävä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. 5. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtu-

6 6 6 vista olennaisista muutoksista tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankintaan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei eläinsuojan toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijainnit alueilla, joilla maatalouselinkeinon harjoittamisen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä eläinsuojan välittömässä läheisyydessä sijaitse häiriintyviä kohteita. Lihanautakasvattamon ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon samalla tilalla sijaitsevan lihasikalan toiminta. Toimintojen yhteisvaikutusta ympäristöön on tarkasteltu samanaikaisesti. Ympäristöön kohdistuvaa hajuhaittaa on vähennetty määräämällä tilalla sijaitsevat lietesäiliöt katettavaksi vähintään kelluvalla katteella. Lisäksi eläinsuojien lannan riittävää varastointitilaa ja lannan levitykseen käytettävissä olevaa levityspinta-alaa sekä jätehuoltoa ja polttoaineen varastointia on tarkasteltu yhdessä. Lupamääräysten perustelut Lantaloiden ja tuotantorakennuksen pohjaratkaisut tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista suorien valumien ehkäisemiseksi (MMM-RMO-C4) ja lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000). Kattamalla määräyksessä edellytetyt kattamattomat lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella vähennetään ilmaan kohdistuvaa ammoniakkikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa säiliöiden rakenteiden kunto. Pitämällä eläinsuojan ja lantavarastojen ympäristö siistissä kunnossa vähennetään niistä ympäristöön aiheutuvaa hajuhaittaa. Säilörehun varastoinnista muodostuva puristeneste tulee kerätä talteen nitraattiasetuksen mukaisesti (931/2000) suorien valumien ehkäisemiseksi. (määräys 1) Luvassa on annettu tarpeelliset määräykset lannan ja puristenesteen hyödyntämisestä. Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen välttämiseksi. Peltoalavaatimus on yksi peltohehtaari neljää lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä lihanautaa kohden. Vaatimuksessa on huomioitu keskimääräinen hehtaarikohtainen fosforilannoitustarve ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Lisäksi valtioneuvoston asetus 931/2000 ja ympäristötuen sitoumusehdot säätelevät typen ja fosforin lannoituskäyttöä.

7 7 7 Toiminnasta ei saa aiheutua tien käyttäjille, ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta tai haittaa. (määräys 2) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla tai multaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksen jälkeen rajoitetaan myös typen hävikkiä vähentämällä ilmakehään aiheutuvaa kuormitusta. Lantaa ei saa levittää tulvauhan tai pintavirtailun alaisille alueille eikä pohjavesialueille veden laadun turvaamisen takia. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamaton kaista, jolla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. (määräys 2) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen käsittely- tai polttolaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. (määräys 3) Tarkkailemalla lantaloita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja korjata välittömästi mahdolliset vuodot. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (määräys 4) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 5)

8 8 8 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Hakijan on jätettävä lupamääräysten tarkistamista koskeva lupahakemus luvan myöntäneelle viranomaiselle mennessä. Hakemukseen tulee liittää eläinmäärätiedot sekä vuoden 2014 eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7-8, 28, 31, 35-38, 40, 41-43, 45-46, 52-59, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15-19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätökset alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001 ja 1237/2003) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 546 euroa. Maksu määräytyy lupahakemuksen vireille tulon aikana voimassa olleen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1415/2001) ja uuden asetuksen (1237/2003) voimaantulosäännöksen nojalla. Asetuksen mukaan kyseisen kokoisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 840 euroa. Maksua on alennettu 35%, koska hakijalla on ollut vireillä samanaikaisesti samalla tilalla sijaitsevan lihasikalan ympäristölupahakemus. Työmäärän on asioiden samanaikaisen käsittelyn myötä katsottu olevan vähäisempi.

9 9 9 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lohtajan kunnanhallitus Lohtajan tekninen lautakunta Suomen ympäristökeskus Alajoki Jukka, Rannanperäntie 44, RAHJA Alatalo Markku, Singontie 63, MARINKAINEN Finnilä Jorma Olavi, Pahkanevantie 13, MARINKAINEN Finnilä Maija Tuulikki, Pahkanevantie 13, MARINKAINEN Hirvi Pauli, Marinkaistentie 211, MARINKAINEN Hirvi Kari Antero, Niementie 54, MARINKAINEN Hirvi Timo, Marinkaistentie 213, MARINKAINEN Huhtala Jukka Matias, Marinkaistentie 129 1, MARINKAINEN Huhtala Tarja Liisa, Marinkaistentie 129 1, MARINKAINEN Huhtala Veikko Kalervo perik., MARINKAINEN Lundberg Asko, Singontie 53, MARINKAINEN Maunula Alli Annikki, Pahkanevantie 68, MARINKAINEN Maunula Janne Markus, Marinkaistentie 208, LOHTAJA Maunula Risto Kalevi, Marinkaistentie 342, MARINKAINEN Maunula Väinö Matias, Pahkanevantie 68, MARINKAINEN Salmen Veikko, Singontie 45, MARINKAINEN Typpi Matti Tapani, Marinkaistentie 50, MARINKAINEN Typpi Mika Markus Juhani, Marinkaistentie 50, MARINKAINEN Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Lohtajan kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä.

10 10 10 Ympäristölupayksikön päällikön sijainen Lakimies Ylitarkastaja Päivi Kentala Anne Polso LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros