... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 914 (131) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 914 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja lihantuotantotoimintaa Lehtimäen kunnan Lehtimäen kylässä. Pasi Välisaari Latojoentie Lehtimäki LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 50 lypsylehmää, 30 hiehoa, 33 lihanautaa ja 16 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen pihattonavetan yhteyteen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 70 lypsylehmää, 45 hiehoa, 40 lihanautaa ja 35 vasikkaa (alle 6 kk). Navetta sijaitsee Lehtimäen kunnan Lehtimäen kylässä tilalla Yläsaari RN:o 23:8. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Hakemuksen mukainen toiminta vastaa eläinyksiköiksi muutettuna yli 75 lypsylehmää.

2 ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Lupahakemusta on täydennetty ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty sijoituspaikkalupaa tai ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassaolevaa asematai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Lehtimäen kunnan Lehtimäen kylässä noin 10 km Lehtimäen kunnan keskustasta pohjoiseen. Lähimmät kaksi naapurin loma asuntoa sijaitsevat noin 100 metrin ja noin 200 metrin etäisyydellä ja lähin naapurin vakituinen asuinrakennus noin 190 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät kaksi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 280 metrin ja noin 330 metrin etäisyydellä ja muut naapurien asuinrakennukset yli 450 metrin etäisyydellä. Noin 190 metrin ja noin 450 metrin etäisyydellä sijaitsevat naapurit harjoittavat kotieläintaloutta. Eläinsuojan ympäristö on osittain peltoaluetta ja osittain metsäistä aluetta. Eläinsuojan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet Lehtimäen kunnan alueella ovat Patamin ja Valkeiskankaan pohjavesialueet noin 10 km:n etäisyydellä ja Soinin kunnan alueella Laasalan pohjavesialue noin 6 km:n etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 50 lypsylehmää, 30 hiehoa, 33 lihanautaa ja 16 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen pihattonavetan yhteyteen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 70 lypsylehmää, 45 hiehoa, 40 lihanautaa ja 35 vasikkaa (alle 6 kk). Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin kg vuodessa ja lihamäärä noin kg vuodessa. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on nykyisin noin 400 m 3 :n, noin 760 m 3 :n ja 960 m 3 :n avoimet lietesäiliöt sekä noin 30 m 3 :n katettu lietesäiliö. Tilalle rakennetaan uusi noin 610 m 3 :n avoin lietesäiliö. Lisäksi tilalla on noin 300 m 3 :n etälietesäiliö, joka sijaitsee Lehtimäen kunnan Lehtimäen kylässä tilalla Korpi RN:o 1:44. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen kanssa noin m 3. Lietekuilut toimivat padotuksella. Lietesäiliöistä noin 760 m 3 :n säiliö täytetään yläkautta. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesistä putkistojen ja tilatankin pesuvedet noin 15 m 3 vuodessa sekä eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet noin 1 m 3 vuodessa johdetaan noin 60 m 2 :n juurakkopuhdistamoon. Eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Juurakkopuhdistamoon pesu ja jätevedet johdetaan kahden yksiosaisen sakokaivon kautta. Juurakkopuhdistamon purkupäässä vedet kerätään poistoputken avulla purkukaivoon ja kaivosta edelleen ojaan. Juurakkopuhdistamo on rakennettu vuonna 2004 ja kasvillisuudeksi on istutettu järvikortea ja osmankäämiä. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 110,5 ha, josta omaa peltoa noin 46,5 ha ja vuokrapeltoa noin 64 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 50 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana, 25 % kesällä viikon

3 3 26 aikana ja 25 % syksyllä viikkojen aikana. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa pyöröpaaleihin. Tilalla laidunnetaan hiehoja noin 10 kpl neljä kuukautta vuodessa ja laidunala on noin 0,3 ha. Muut varastot Tilalla on kolme noin litran polttoainesäiliötä, jotka on varustettu lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 250 litraa korjaamohallissa. Lannoitteet varastoidaan säkeissä konehalliin, jossa on betonilattia. Eläinten lääkinnässä tarvittavat kemikaalit säilytetään lukittavissa kaapeissa. Pesuaineet varastoidaan maitohuoneen yhteydessä olevissa säilytystiloissa. Tilalla ei käytetä eikä varastoida säilöntä ja kasvinsuojeluaineita. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet noin 4 kpl/vuosi toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt noin 30 litraa/vuosi sekä akut toimitetaan jäteasemalle. Muovijätteet toimitetaan jäteasemalle tai keräykseen. Rehujätteet varastoidaan jatkossa tiivispohjaiselle laatalle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä, rehukuljetusauto noin kaksi kertaa kuukaudessa ja eläinlääkäri/seminologi noin kaksi kertaa viikossa. Lannan ajo ajoittuu tehokkaan kaluston ansiosta lyhyille jaksoille. Hakemuksen mukaan tilan toiminnasta ja sen laajentumisesta aiheutuva liikenne ei häiritse naapureita. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Tilalla syntyvä lietelanta levitetään omalla letkulevitinkalustolla, jolloin levitysajankohdat voidaan valita ympäristön toiveiden mukaan. Eläinsuojan puhtaudesta ja ympäristön siisteydestä huolehditaan siten, ettei tuhoeläimet pääse lisääntymään. Tila kuuluu karjantarkkailuun ja ruokinta pyritään suunnittelemaan siten, ettei synny turhia typpipäästöjä. Lietesäiliöt voidaan tarvittaessa peittää turvekerroksella tai vastaavalla materiaalilla. Lannan levityksessä noudatetaan viljelysuunnitelman mukaisia levitysmääriä. Rakennusmateriaalien valinnassa kiinnitetään huomiota laatuun siten, ettei päästöjä pääse syntymään. Mahdolliset rehujätteet kompostoidaan ja kuljetetaan pellolle. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lehtimäen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Lehtimäen kunnantalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Lehtimäen kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta.

4 4 Lehtimäen kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Välisaaren maatilan toiminta sijoittuu paikalle, jossa ei ole tärkeitä pohjavesialueita. Kun maitohuoneen pesuvedet ja saniteettijätevedet puhdistetaan haja asutuksen jätevesien puhdistamisesta asetuksessa 542/2003 säädetyllä tavalla, niin toiminnalla ei ole vaikutusta vesistöön. Toimialue on kaavoittamatonta haja asutusaluetta, jolle maa ja metsätaloustoiminta on tyypillistä. Toiminnasta ei aiheudu YsL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa, kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan luvassa asetettuja ehtoja. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetun lausunnon johdosta. Hakija on todennut suullisesti , että vastineenantotarvetta ei ole. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi mm. nykyisen navetan ja rakennettavan laajennusosan sijaintia, sijaintipaikan ympäristöä, nykyisten lietesäiliöiden ja rakennettavan lietesäiliön sekä juurakkopuhdistamon sijaintia ja kokoa. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Pasi Välisaarelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Lehtimäen kunnan Lehtimäen kylään tilalle Yläsaari RN:o 23:8 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon lausunnossa esitetyt asiat ja asettanut määräykset maitohuoneen pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien käsittelystä ja tarkkailusta. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojassa voidaan pitää enintään yhteensä 70 lypsylehmää, 45 hiehoa, 40 lihanautaa ja 35 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet ja pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Myös nykyisen eläinsuojan pohja tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietteiden, pesuvesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan laajennusosan pohjarakenteet, rakennettava uusi lietesäiliö sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateri

5 5 aalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Uusi noin 610 m 3 :n lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Navetan yhteydessä olevat nykyiset lietesäiliöt (3 kpl) ja rakennettava lietesäiliö tulee kattaa sen käyttöönoton yhteydessä vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Lietteen ja pesuvesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Maitohuoneen ja sosiaalitilojen jätevesien käsittely Maitohuoneen pesuvedet (putkistojen ja tilatankin pesuvedet) ja sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa käsiteltäväksi juurakkopuhdistamoon ja käsitellä juurakkopuhdistamossa siten, että puhdistusteho orgaanisen aineen (BHK 7 ATU ) osalta on vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Juurakkopuhdistamoon tulevasta jätevedestä ja juurakkopuhdistamosta lähtevästä jätevedestä tulee ottaa vesinäytteet vuoden 2006 aikana joka kolmas kuukausi siten, että ensimmäiset vesinäytteet otetaan tammikuussa Vuoden 2006 jälkeen vesinäytteitä tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa kesällä ja talvella. Puhdistamattoman jäteveden näytteet tulee ottaa jätevesijärjestelmän sakokaivoista ja puhdistetun jäteveden näytteet juurakkopuhdistamon kokoomakaivosta tai purkuputken päästä. Vesinäytteistä tulee määrittää orgaanisen aineen (BHK 7ATU ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuus (mg/l) sekä ilmoittaa puhdistusteho (%) jokaisen määritettävän parametrin osalta. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai tarkoitukseen soveltuvan koulutuksen saanut henkilö. Vesinäytteiden tulokset ja tiedot puhdistustehoista tulee lähettää tiedoksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle jokaisen näytteenottokerran jälkeen välittömästi tuloksien valmistuttua. Näytteenottoanalyysien perusteella ympäristökeskus voi muuttaa näytteenottotiheyttä. Mikäli näytteenottoanalyysien perusteella todetaan, että puhdistustehot eivät ole riittäviä, tulee toiminnanharjoittajan esittää ympäristökeskukselle suunnitelma jätevesien käsittelyn tehostamisesta tai jätevesien johtamisesta lietesäiliöön. Suunnitelman perusteella ympäristökeskus voi antaa jätevesien käsittelyn tehostamista tai johtamista koskevia määräyksiä. Jätevesijärjestelmän sako ja kokoomakaivoihin kertyvä ylijäämäliete tulee poistaa riittävän usein. Lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä lietteitä tai ne voidaan levittää sulan maan aikana peltoon. Mikäli lietteet levitetään sulan maan aikana peltoon, tulee lietteet ennen peltolevitystä kalkkistabiloida sekoittamalla kalkkia tasaisesti koko lietemassaan siten, että lietemassan ph arvo on kalkkistabiloinnin alkuvaiheessa yli 12. Kyseisten lietteiden peltolevityksessä tulee lisäksi noudattaa mitä lietteen käytöstä ja levityksestä on määrätty lupamääräyksessä 4. Jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto ohjeet tulee säilyttää kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Jätevesijärjestelmää on huollettava siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset saavutetaan. 4. Lannan ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellol

6 6 la. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen vähintään 72,3 hehtaaria. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Liete tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojan pesuvesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen ja eläinsuojan pesuvesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Navettarakennuksen ja lietesäiliöiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät rehujätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajättei

7 7 den vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa navetan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka sekä tiedot lannan levitysaloista. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää navetan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen. Lietteen ja pesuvesien säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa navettarakennuksen laajennusosan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

8 8 Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta sekä nykyisten ja rakennettavan lietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietteen ja pesuvesien säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Hakijan esittämän suunnitelman mukaan maitohuoneen pesuvedet (putkistojen ja tilatankin pesuvedet) ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi juurakkopuhdistamoon. Määräyksessä puhdistustehokkuudesta orgaanisen aineen (BHK 7ATU ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta on otettu huomioon valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Vesinäytteenotto juurakkopuhdistamoon tulevasta puhdistamattomasta jätevedestä ja juurakkopuhdistamosta lähtevästä puhdistetusta jätevedestä on tarpeen, jotta voidaan varmistua puhdistamon toimivuudesta ja vaadittujen puhdistustehojen saavutettavuudesta. Määräys suunnitelman esittämisestä ympäristökeskukselle koskien jätevesien käsittelyn tehostamista tai jätevesien johtamista lietesäiliöön on tarpeen, mikäli juurakkopuhdistamon puhdistustehot eivät ole riittäviä. Ympäristönsuojelulain mukaan suunnitelman perusteella ympäristökeskus voi täsmentää jätevesien käsittelyä tai johtamista koskevia määräyksiä. Myös näytteenottokertoja koskevaa määräystä voidaan täsmentää näytteenottoanalyysien perusteella. Jätevesijärjestelmän sako ja kokoomakaivoihin kertyvän ylijäämälietteen säännöllisellä poistamisella sekä jätevesijärjestelmän huoltamisella varmistetaan puhdistamon toimivuus ja asetettujen käsittelyvaatimusten saavutettavuus. Sako ja kokoomakaivolietteet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä lietteitä. Lietteet voidaan myös levittää sulan maan aikana peltoon, mikäli ne valtioneuvoston päätöksen (282/1994)

9 9 mukaan ennen peltolevitystä kalkkistabiloidaan sekoittamalla kalkkia tasaisesti koko lietemassaan siten, että lietemassan ph arvo on kalkkistabiloinnin alkuvaiheessa yli 12. (määräys 3) Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete ja eläinsuojan pesuvedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä ja eläinsuojan pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan ja eläinsuojan pesuvesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla sekä määräys kuivalannan levittämisestä muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (määräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maaja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen.

10 10 Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 7) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Tarvittaessa kyseinen kirjanpito on esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen ja pesuvesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 10) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet, tiedot jätevesien käsittelystä sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.

11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 11 Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Lehtimäen kunnanhallitus Lehtimäen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Alatalo Emil, Laasalantie 7, Lehtimäki Välisaari Jorma, Välisaarentie 12, Lehtimäki Välisaari Heikki, Välisaarentie 28, Lehtimäki Hiipakka Anja, Keskustie 4 A 2, Lehtimäki Välisaari Leo, Välisaarentie 14, Lehtimäki Hyttinen Timo, Halkotie 10 A 1, Seinäjoki Huhtikangas Martti ja Liisa, Latojoentie, Lehtimäki Kuoppa aho Ari, Latojoentie 391, Lehtimäki

12 Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä 12 Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Lehtimäen kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros