... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 1058 (131) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 1058 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja lihantuotantotoimintaa Isojoen kunnan Heikkilän kylässä. Juha ja Minna Halkola Heikkilänjoentie Möykky LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 54 lypsylehmää, 29 hiehoa, 14 lihanautaa ja 19 vasikkaa. Tilalle rakennetaan uusi lihanautakasvattamo. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 55 lypsylehmää, 40 hiehoa, 35 lihanautaa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Uuteen lihanautakasvattamoon sijoittuu 35 lihanautaa ja muut eläimet sijoittuvat nykyiseen navettarakennukseen. Nykyinen navetta ja rakennettava lihanautakasvattamo sijaitsevat Isojoen kunnan Heikkilän kylässä tilalla Viljamaa RN:o 1:86. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Hakemuksen mukainen toiminta vastaa eläinyksiköiksi muutettuna yli 75 lypsylehmää.

2 ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Lupahakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty sijoituspaikka tai ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee hajaasutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassaolevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Isojoen kunnan Heikkilän kylässä noin 8 km Isojoen kunnan keskustasta pohjoiseen. Lähimmät kolme naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 200 metrin, noin 210 metrin ja noin 240 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät kuusi naapurin asuin ja lomarakennusta sijaitsevat noin 270 metrin, noin 340 metrin, noin 350 metrin, noin 380 metrin, noin 410 metrin ja noin 430 metrin etäisyydellä. Hakemuksen mukaan näistä noin 270 metrin ja noin 340 metrin etäisyydellä sijaitsevat kiinteistöt ovat loma asuntoja, noin 350 metrin etäisyydellä sijaitseva naapuri harjoittaa lypsykarjatoimintaa ja noin 380 metrin etäisyydellä sijaitseva kiinteistö on tyhjillään. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Eläinsuojien ympäristö on peltoaluetta. Tila sijaitsee Heikkilänkylän II luokan pohjavesialueella. Heikkilänkylän pohjavesialue on peitteinen muodostuma, jossa pohjavesi on voimakkaasti paineellista. Pohjavesipurkautuma tapahtui siltapaikan tutkimustyömaalla 1970 luvulla. Purkautuman johdosta suoritettiin alueella pohjavedenpinnan alennuspumppaus ja vuotokohdan injektointi. Purkautumispaikan antoisuudeksi on arvioitu m 3 /d. Kyseinen purkautumispaikka sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Lähin I luokan pohjavesialue, Järvimäki A pohjavesialue, sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan omasta porakaivosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 54 lypsylehmää, 29 hiehoa, 14 lihanautaa ja 19 vasikkaa. Tilalle rakennetaan uusi lihanautakasvattamo. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 55 lypsylehmää, 40 hiehoa, 35 lihanautaa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Uuteen lihanautakasvattamoon sijoittuu 35 lihanautaa ja muut eläimet sijoittuvat nykyiseen navettarakennukseen. Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin kg vuodessa ja lihamäärä noin kg vuodessa. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu liete ja kuivalannalla. Lietelannalla on 53 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 16 vasikkaa (alle 6 kk). Kuivalannalla on 2 lypsylehmää ja 2 vasikkaa (alle 6 kk) sekä kuivikepohjalla 35 lihanautaa ja 12 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalla on nykyisin noin 130 m 3 :n peltikatteella katettu, noin 393 m 3 :n betonikannella katettu ja noin m 3 :n avoin lietesäiliö. Lietekuilutilavuutta on noin 360 m 3. Yhteensä tilalla on lietetilavuutta noin m 3. Lietesäiliöistä noin 130 m 3 :n ja noin 393 m 3 :n lietesäiliöt täytetään alakautta ja noin m 3 :n lietesäiliö yläkautta. Lisäksi tilalla on nykyisin noin 915 m 3 :n kuivalantala, jossa on kolmella reunalla 1,5 metrin reunat. Kuivalantalan pohja ja reunat ovat betonia ja lantala on varustettu 0,5 metrin ajoluiskalla. Kuivalantalan kuormauslaatta tullaan rakentamaan asfaltista tai betonista.

3 3 Rakennettavaan lihanautakasvattamoon tulee noin 160 m 2 :n kuivikepohja ja navettarakennuksessa tulee olemaan noin 14 m 2 :n kuivikepohja 12 vasikalle (alle 6 kk). Kuivikkeena kuivikepohjissa käytetään turvetta ja olkea. Lihanautakasvattamosta kuivikepohja tyhjennetään tarvittaessa kuivalantalaan ja navettarakennuksesta noin 3 4 kertaa vuodessa kuivalantalaan. Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu maitohuoneen pesuvesiä noin 70 m 3 vuodessa sekä muita eläinsuojan pesuvesiä noin 25 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC vedet ja muut jätevedet johdetaan asuinrakennuksen jätevesien kanssa neljän sakokaivon kautta ojaan. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 535 tonnia vuodessa laakasiiloihin ja noin 355 tonnia pyöröpaaleihin. Laakasiiloista säilörehun puristenesteet johdetaan kahteen noin 2,3 m 3 :n umpisäiliöön, jotka on katettu betonikansilla. Umpikaivoista puristenesteet siirretään lietesäiliöihin. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 125,21 ha, josta omaa peltoa noin 29,05 ha, vuokrapeltoa noin 14,58 ha ja sopimuspeltoa 81,58 ha. Lannan levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 60 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana, 15 % kesällä viikon 28 aikana ja 25 % syksyllä viikkojen aikana. Tilalla ei laidunneta eläimiä. Jaloittelutarha rakennetaan mahdollisesti myöhemmin. Muut varastot Tilalla on noin litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja joka sijaitsee betonilaatan päällä. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 400 litraa ulkorakennuksessa. AIVhappoa varastoidaan neljässä noin litran kontissa. Kasvinsuojeluaineita varastoidaan lukitussa tilassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet noin 2 kpl/vuosi toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt noin 200 l /vuosi, torjunta aineet, akut ja loisteputket toimitetaan Isojoen kunnassa sijaitsevalle jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan hyötykäyttöasemalle tai J. Virtasen romuliikkeeseen. AIV muovit toimitetaan Isojoen kunnassa sijaitsevalle hyötykäyttöasemalle tai jätekeskukseen Teuvalle. Pilaantuneet rehut varastoidaan lantalaan ja levitetään lannanlevityksen yhteydessä pellolle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä ja eläinten kuljetusauto kerran kuukaudessa. Lantaa kuljetetaan kausiluonteisesti ja rehuja tuodaan lähes viikoittain. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan suoria valumia ympäristöön ei muodostu, koska liete, kuivalanta ja eläinsuojan muut jätevedet varastoidaan riittävän suurissa ja asianmukaisissa lietesäiliöissä ja kuivalantalassa. Hajuhaittoja ei juurikaan ole muutoin kuin lantaa käsiteltäessä ja levitettäessä. Hajupäästöjen vähentämiseksi kuivalantala peitetään turpeella ja lietesäiliöistä kaksi on katettu. Lietelanta levitetään letkulevittimellä. Uuden tekniikan soveltaminen huomioidaan tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan.

4 4 ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Isojoen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Isojoen kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Suupohjan Sanomissa sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Isojoen kunnanhallitukselta, ympäristölautakunnalta ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmältä. Isojoen kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemukseen. Myöskään rakennus ja tielautakunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta, koska kyseinen paikka on ennestään karjatila. Kristiinankaupungin Karijoen terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöosasto toteaa lausunnossaan, että luvan myöntämiselle ei ole estettä. Karjatila on ollut pitkään nykyisellä paikallaan ja muutaman kilometrin säteellä on myös useita muita karjatiloja. Alueen halki virtaa Natura alueisiin kuuluva Heikkilänjoki, jonka suojeleminen on tärkein ympäristövaikutuksissa huomioitava asia. Toiminnan laajentaminen ei olennaisesti muuta vaikutuksia lähiympäristöön, joten siitä ei synny naapuruussuhteesta annetun lain 17 :n 1. momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä toteaa lausunnossaan mm, että toiminta sijaitsee peitteisellä pohjavesialueella, jolla pohjaveden pilaantumisvaara normaalitoiminnassa ei ole todennäköistä. Sen sijaan pohjaveden muuttumisvaaraa voi aiheuttaa kaivaminen, kun vettä pidättävät tiiviit kerrokset rikotaan. Rakennettavan lihanautakasvattamon pohjarakenteet tulee olla vesitiiviit. Mikäli pohjavesialueella säilytetään öljytuotteita, tulee säiliöt varustaa tiiviillä ja katetulla suoja altaalla. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on todennut suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi mm. nykyisen navetan, lietesäiliöiden, kuivalantalan, laakasiilojen sekä rakennettavan lihanautakasvattamon sijaintia ja sijaintipaikan ympäristöä. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.

5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 5 Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Juha ja Minna Halkolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Isojoen kunnan Heikkilän kylään tilalle Viljamaa RN:o 1:86 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on tutkinut annetut lausunnot ja antanut määräyksen rakennettavan lihanautakasvattamon pohjarakenteista sekä ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden sijoittamisesta suoja altaaseen. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 55 lypsylehmää, 40 hiehoa, 35 lihanautaa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä sekä kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietteiden, puristenesteiden, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Lietesäiliötilavuuksissa olevan vajeen, noin 160 m 3 :n osalta, voidaan lietettä sekoittaa kuivalantalassa turpeeseen sekä varastoida turpeeseen sekoitettu liete kuivalantalassa. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 840 m 3. Rakennettavan lihanautakasvattamon pohjarakenteet sekä lihanautakasvattamon kuivikepohjan reunat tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Kuivalantalan ulkopuolelle tulee rakentaa tiivispohjainen kuormauslaatta asfaltista tai betonista mennessä. Navettarakennuksen sosiaalitilojen WC vedet ja muut jätevedet tulee johtaa umpikaivoon tai ne tulee käsitellä asianmukaisessa jätevesien käsittelyjärjestelmässä esim. panospuhdistamossa tai muussa vastaavassa jätevesien käsittelyjärjestelmässä. Umpikaivo tai jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee rakentaa mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa ympäristökeskukseen suunnitelma mennessä navettarakennuksen sosiaalitilojen WC vesien ja muiden jätevesien käsittelytavasta. Suunnitelmassa tulee esittää mm. umpikaivon tai jätevesien käsittelyjärjestelmän paikka, mitoitus, umpikaivoon tai jätevesien käsittelyjärjestelmään johdettavien jätevesien laatu ja määrä. Mahdollisen jätevesien käsittelyjärjestelmän osalta tulee esittää myös puhdistustehot orgaanisen aineen (BHK 7 ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta. Nykyinen noin 130 m 3 :n lietesäiliö tulee pitää katettuna peltikatteella ja nykyinen noin 393 m 3 :n lietesäiliö betonikannella. Kyseiset lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Kaksi noin 2,3 m 3 :n puristenestesäiliötä tulee pitää katettuna betonikansilla. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

6 3. Jaloittelutarha 6 Mikäli tilalle jatkossa rakennetaan jaloittelutarha, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle suunnitelma jaloittelutarhan rakentamisesta vähintään 3 kk ennen rakennustoimenpiteiden aloittamista. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi mm. jaloittelutarhan sijainti, jaloittelutarhan pohjan ja reunojen materiaali sekä selostus virtsan/sadevesien poisjohtamisesta ja lannan siirtämisestä varastoitavaksi. Jaloittelutarhan pohja ja reunat tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni tai asfalttibetoni) ja jaloittelutarhan reunojen korkeus tulee olla vähintään 10 cm. 4. Lannan ja jätevesien levitys Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä/lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä/lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 59,2 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Säilörehun puristenesteiden, eläinsuojan pesuvesien ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen, säilörehun puristenesteiden, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrit

7 7 tävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella. Toimenpiteet tulee tehdä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka sekä tiedot lannan levitysaloista. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää navetan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen. Lietteen, lannan, jätevesien ja säilörehun puristenesteiden säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian.

8 9. Käyttöönottotarkastus 8 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden lihanautakasvattamon käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys kahden nykyisen lietesäiliön täyttämisestä alakautta sekä pitäminen katettuna pelti ja betonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Säilörehun puristenestesäiliöt on määrätty

9 9 katettavaksi myös hajupäästöjen vähentämiseksi ja sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Lietteen, lannan, jätevesien ja säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden (MMM RMO C4) mukaan kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta. Määräys navettarakennuksen sosiaalitilojen WC vesien ja muiden jätevesien johtamisesta umpikaivoon tai niiden käsittelemisestä asianmukaisessa jätevesien käsittelyjärjestelmässä on tarpeen, koska ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Suunnitelman toimittaminen navettarakennuksen sosiaalitilojen WC vesien ja muiden jätevesien käsittelytavasta ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 2) Mikäli tilalle jatkossa rakennetaan jaloittelutarha, tulee jaloittelutarhan rakentamista koskeva suunnitelma toimittaa ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle valvonnallisista syistä. Jaloittelutarha alueen pohja ja reunat tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista esim. betonista tai asfalttibetonista pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. (määräys 3) Lietteen ja lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, lanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen pesuvedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla sekä määräys kuivalannan levittämisestä muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. (määräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voi

10 10 daan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien, lantavarastojen ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 7) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Tarvittaessa kyseinen kirjanpito on esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteiden säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 10) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuk

11 11 sessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle

12 Jäljennös päätöksestä 12 Isojoen kunnanhallitus Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Halkola Juhani, Halkolantie 62, Möykky Nevala Timo, Pihlajanpuolentie 113, Isojoki Peltomaa Arto, Heikkilänjoentie 620, Möykky Pihlaja Terttu, Heikkilänjoentie 620, Möykky Leppäranta Antti, Heikkilänjoentie 700, Möykky Hosiaisluoma Erkki, Lainesharjuntie, Möykky Hosiasluoma Jarmo, Lainesharjuntie 23, Möykky Tommila Reima, Heikkilänjoentie 653, Möykky Pitkäranta Minna ja Markku, Kauhajoentie 658, Möykky Jokela Reijo, Vastatuulentie 6, Kauhajoki Halkola Asko, Heikkilänjoentie 685, Möykky Korpihalkola Kauko, Lähdeniityntie 3, Nokia Ikäheimonen Kaija, Vaasankatu 18, Kristiinankaupunki Korpihalkola Antti, Lålbyntie 111, Lapväärtti Korpihalkola Leila, Uuraistentie 253, Tarvaala Korpihalkola Mikko, Kaartotie 8, Mänttä Jokela Marko, Lainesharjuntie 15, Möykky Siltaoja Marko, Lainesharjuntie 22, Möykky Jokela Ari, Nyårsv 6, Vagnhärad, Sverige Teikari Simo, Heikkilänjoentie 573, Möykky Pihlaja Ylermi ja Aili, Åsav 8, Eskilstuna, Sverige Nevala Helvi ja Eero, Kauhajoentie 675, Möykky Teikari Olavi, Siltasuntintie 114, Villamo Tommila Jarmo, Heikkilänjoentie 653, Möykky Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Isojoen kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Suupohjan Sanomissa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

13 13 muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros