... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2004 Y 597 (131) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2004 Y 597 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lypsykarjatoimintaa Alavuden kaupungin Sulkavan kylässä. Ari Vuoriluoma Sulkavankyläntie Seinäjärvi LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 25 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 10 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta nykyisen navettarakennuksen yhteyteen. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 63 lypsylehmää, 63 hiehoa ja 35 vasikkaa (alle 6 kk). Navetta sijaitsee Alavuden kaupungin Sulkavan kylässä tilalla Norrvik RN:o 13:72. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Hakemuksen mukainen toiminta vastaa eläinyksiköiksi muutettuna yli 75 lypsylehmää.

2 ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Lupahakemusta on täydennetty ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty sijoituspaikka tai ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee hajaasutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Alavuden kaupungin Sulkavan kylässä noin 25 km Alavuden kaupungin keskustasta lounaaseen. Lähimmät naapurin asuinrakennukset sijaitsevat noin 180 metrin ja noin 190 metrin etäisyydellä ja kolme naapurin loma asuntoa noin 170 metrin, noin 300 metrin ja noin 350 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Eläinsuojan ympäristö on osittain peltoaluetta ja osittain metsäistä aluetta. Nykyisen navetan ja rakennettavan navetan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Pyssykankaan ja Pyylammen pohjavesialueet, sijaitsevat noin 10 km:n ja noin 12 km:n etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Alavuden kaupungin vesijohtoverkosta ja omasta kaivosta. Seinäjärvi sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä rakennettavasta navetasta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 25 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 10 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta nykyisen peruskorjattavan navettarakennuksen yhteyteen. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 63 lypsylehmää, 63 hiehoa ja 35 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyiseen navettarakennukseen tulee tilat 20 juottovasikalle sekä poikiville lehmille. Muut eläinpaikat sijoittuvat uuteen pihattonavettaan. Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin litraa vuodessa ja lihamäärä noin kiloa vuodessa. Lannan ja jätevesien käsittely Rakennettavan pihattonavetan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla ja nykyisen navetan lannankäsittely kuivalannalla (20 juottovasikkaa sekä poikivat lehmät). Tilalla on nykyisin noin 490 m 3 :n kuivalantala sekä noin 120 m 3 :n ja noin 210 m 3 :n katetut virtsasäiliöt. Virtsasäiliöistä noin 120 m 3 :n säiliö sijaitsee kuivalantalan alapuolella ja noin 210 m 3 :n säiliö on katettu peltikatteella. Kuivalantalaa ei ole varustettu 0,5 metrin ajoluiskalla. Sadevedet kuivalantalasta johdetaan virtsasäiliöihin. Tilalle rakennetaan kaksi uutta noin m 3 :n avointa lietesäiliötä. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen kanssa noin m 3. Rakennettavista lietesäiliöistä toinen täytetään alakautta ja toinen yläkautta pumppaamalla toisesta lietesäiliöstä. Lietekuilut toimivat valutuksella. Tilalla tulee muodostumaan maitohuoneen pesuvesiä noin 300 m 3 vuodessa. Lypsytilan pesusta muodostuvat pesuvedet tullaan johtamaan lietesäiliöihin ja muut maitohuoneen pesuvedet (laitteistojen ja putkistojen pesuvedet) panospuhdistamoon. Panospuhdistamoon tullaan johtamaan myös kahden asuinrakennuksen jätevedet. Eläinsuojien pesusta muodostuvat pesuvedet sekä nykyisen ja uuden navetan WC ja muut sosiaalitilojen jätevedet johdetaan virtsasäiliöihin.

3 3 Tilalla on käytettävissä jatkossa peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 70 ha, josta omaa peltoa noin 60 ha ja vuokrapeltoa noin 10 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 30 % tapahtuu keväällä, 60 % kesällä ja 10 % syksyllä. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa pyöröpaaleihin. Jaloittelutarhat ja laidunnus Uuden pihattonavetan yhteyteen rakennetaan noin 735 m 2 :n asfalttibetonipohjainen jaloittelutarha. Virtsa ja sadevedet johdetaan jaloittelutarha alueelta nykyiseen virtsasäiliöön ja lanta siirretään kuivalantalaan. Jaloittelutarha aluetta tullaan käyttämään noin 6 7 kk vuodessa. Tilalla laidunnetaan jatkossa siten, että hiehoista 25 kpl (yli 22 kk) ja hiehovasikoista 43 kpl (yli 6 kk) pidetään laitumella. Laidunkaudella hiehot pidetään päivisin laitumella ja öisin sisällä navetassa. Laidunala ei rajoitu vesistöön ja laidunalaa on noin 12 ha. Muut varastot Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä noin litran ja noin litran, jotka on varustettu lukituksella. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 400 litraa, jotka säilytetään konesuojassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyy kuolleita eläimiä noin 1 t/vuosi, muovijätettä noin 2 t/vuosi, jäteöljyä noin 0,15 t/vuosi, metalliromua, loisteputkia sekä pilaantunutta rehua. Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle, jäteöljyt ja loisteputket Alavuden jäteasemalle ja metalliromut metallin keräykseen. Pilaantuneet rehut levitetään pellolle lannan mukana. Muovijäte murskataan ja poltetaan hakkeen seassa tilalla. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä ja rehuauto joka toinen viikko. Lisäksi liikennettä aiheutuu tilan omasta liikenteestä kuten lannan ja rehun ajosta. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan lanta levitetään mullokselle ja letkulevittimellä nurmelle. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Alavuden kaupungin ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Alavuden kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Viiskunta lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Alavuden kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta.

4 4 Alavuden kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta, koska kyseessä on entisen lypsykarjatoiminnan laajennus, lannankäsittely tapahtuu asianmukaisesti eikä naapureille aiheudu etäisyydet huomioon ottaen kohtuutonta rasitusta. Alavuden ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Alue on kaavoittamatonta maa ja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Toiminnasta ei ympäristölautakunnan käsityksen mukaan aiheudu YsL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Edellä oleva koskee soveltuvin osin myös eläinsuojan ilmastointiin liittyvää hajukaasujen poistotekniikkaa. Lannan varastoinnissa ja levittämisessä tulee ottaa huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (nro 931/2000) annetut määräykset. Jätteiden käsittelyssä tulee ottaa huomioon jätelain nojalla annetut Alavuden kaupungin jätehuoltomääräykset. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on todennut suullisesti , että vastineenantotarvetta ei ole. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi mm. nykyisen navetan ja rakennettavan pihattonavetan sijaintia, sijaintipaikan ympäristöä, tilan tuotantotoimintaa, rakennettavien uusien lietesäiliöiden sijaintia ja tilavuutta sekä nykyisen kuivalantalan ja virtsasäiliöiden sijaintia ja tilavuutta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Ari Vuoriluomalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lypsykarjatoiminnan laajentamiselle Alavuden kaupungin Sulkavan kylään tilalle Norrvik RN:o 13:72 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt asiat ja asettanut määräykset lannan varastoinnista ja levityksestä, jätteiden toimittamisesta eteenpäin kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä määräyksen, että toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

5 5 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 63 lypsylehmää, 63 hiehoa ja 35 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, virtsa, pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa liete ja virtsasäiliöissä sekä kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, virtsan, jätevesien ja sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 100 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, rakennettavat uudet lietesäiliöt sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Uudet noin m 3 :n lietesäiliöt tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Rakennettavat uudet lietesäiliöt tulee täyttää alakautta sekä kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Noin 210 m 3 :n virtsasäiliö tulee pitää katettuna peltikatteella. Tilalla olevaan kuivalantalaan tulee rakentaa vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska mennessä. Lantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta. Lietteen, virtsan, lannan ja jätevesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Maitohuoneen pesuvesien käsittely Maitohuoneen pesuvedet tulee johtaa käsiteltäväksi esitetyn suunnitelman mukaisesti panospuhdistamoon ja käsitellä panospuhdistamossa siten, että puhdistusteho orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta on vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Panospuhdistamo tulee olla käyttövalmiina ennen uuden pihattonavetan käyttöönottoa. Panospuhdistamoon ja jätevesijärjestelmän sako ja pumppauskaivoihin kertyvä ylijäämäliete tulee poistaa riittävän usein. Lietteet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai ne voidaan levittää sulan maan aikana peltoon. Mikäli lietteet levitetään sulan maan aikana peltoon, tulee lietteet ennen peltolevitystä kalkkistabiloida sekoittamalla kalkkia tasaisesti koko lietemassaan siten, että lietemassan ph arvo on kalkkistabiloinnin alkuvaiheessa yli 12. Kyseisten lietteiden peltolevityksessä tulee lisäksi noudattaa mitä lannan käytöstä ja levityksestä on määrätty lupamääräyksessä 5. Panospuhdistamoon tulevasta jätevedestä ja panospuhdistamosta lähtevästä jätevedestä tulee ottaa vesinäyte kahden vuoden välein. Puhdistamattoman jäteveden näytteet tulee ottaa jätevesijärjestelmän sako /erotuskaivoista. Ensimmäinen vesinäyte tulee ottaa, kun panospuhdistamo on ollut toiminnassa vähintään puoli vuotta. Vesinäytteistä tulee määrittää orgaanisen aineen (BHK 7ATU ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuus (mg/l) sekä ilmoittaa puhdistusteho (%) jokaisen määritettävän parametrin osalta. Vesinäytteiden tulokset ja tiedot puhdistustehoista tulee lähettää tiedoksi

6 6 Länsi Suomen ympäristökeskukselle jokaisen näytteenottokerran jälkeen välittömästi tuloksien valmistuttua. Jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto ohjeet tulee säilyttää kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Jätevesijärjestelmää on huollettava siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset saavutetaan. 4. Jaloittelutarha ja laiduntaminen Rakennettavan jaloittelutarhan pohja ja reunat tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni tai asfalttibetoni). Jaloittelutarhan reunojen korkeus tulee olla vähintään 10 cm. Jaloittelutarhaalueelta virtsa ja sadevedet tulee johtaa virtsa tai lietesäiliöön ja jaloittelutarha alueelle kerääntyvä lanta tulee tyhjentää säännöllisesti lantalaan. Jaloittelutarhan pohja tulee muotoilla siten, että virtsa ja sadevedet voidaan johtaa virtsa tai lietesäiliöön. Eläinsuojien ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 5. Lannan ja jätevesien levitys Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei niitä joudu ympäristöön tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 62 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Virtsan, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen, virtsan, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämi

7 7 nen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. 6. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Navettarakennusten, liete ja virtsasäiliöiden sekä kuivalantalan ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 7. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 8. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 9. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa navetan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka sekä tiedot lannan levitysaloista. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää navetan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen.

8 8 Lietteen, lannan ja virtsan säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa sekä panospuhdistamon toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 10. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden navettarakennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, virtsan ja pesuvesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Varastointitilavuudessa voidaan huomioida samana laidunkautena laitumelle jäävä lantamäärä. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM

9 9 RMO C4) mukaan lietteen, lannan, virtsan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys rakennettavien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Uusien lietesäiliöiden rakentaminen valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Liete, lanta, virtsa ja jätevesien varastotilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 m korkuinen ajoluiska. Lantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta. (määräys 2) Määräys maitohuoneen pesuvesien johtamisesta ja käsittelemisestä panospuhdistamossa on tarpeen, koska ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Hakijan esittämän suunnitelman mukaan maitohuoneen pesuvesien lisäksi panospuhdistamoon johdetaan käsiteltäväksi kahden asuinrakennuksen jätevedet. Määräyksessä puhdistustehokkuudesta orgaanisen aineen (BHK 7 ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta on otettu huomioon valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Vesinäytteenotto panospuhdistamoon tulevasta puhdistamattomasta jätevedestä ja panospuhdistamosta lähtevästä puhdistetusta jätevedestä on tarpeen, jotta voidaan varmistua puhdistamon toimivuudesta ja vaadittujen puhdistustehojen saavutettavuudesta. Panospuhdistamoon ja jätevesijärjestelmän muihin sako ja pumppauskaivoihin kertyvän ylijäämälietteen säännöllisellä poistamisella sekä jätevesijärjestelmän huoltamisella varmistetaan puhdistamon toimivuus ja asetettujen käsittelyvaatimusten saavutettavuus. Alavuden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti sako ja umpikaivolietteet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Lietteet voidaan myös levittää sulan maan aikana peltoon, mikäli ne valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaan ennen peltolevitystä kalkkistabiloidaan sekoittamalla kalkkia tasaisesti koko lietemassaan siten, että lietemassan ph arvo on kalkkistabiloinnin alkuvaiheessa yli 12. (määräys 3) Jaloittelutarha alueen pohja ja reunat tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista esim. betonista tai asfalttibetonista pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Myös virtsan ja sadevesien johtaminen jaloittelutarha alueelta virtsa tai lietesäiliöön sekä lannan siirtäminen säännöllisesti kuivalantalaan on tarpeen pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohjeen MMM RMO C4 mukaan lietesäiliön tai muun erillisen keräilykaivon tilavuus tulee olla vähintään 0,2 m 3 jaloittelutarhan neliömetriä kohden, mikäli kyseessä on kattamaton jaloittelutarha alue. Ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaan suositus lietesäiliön tai muun erillisen keräilykaivon tilavuudeksi on 0,3 m 3 kattamattoman jaloittelutarhan neliömetriä kohden, sillä tämä vastaa vuosittaista valuntaa. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. (määräys 4) Lietteen ja lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu

10 10 huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, lanta, virtsa, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen pesuvedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa, virtsaa, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, virtsan, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla sekä määräys kuivalannan levittämisestä muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (määräys 5) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 6) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maaja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 7) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä.

11 11 Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 8) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Tarvittaessa kyseinen kirjanpito on esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen, lannan ja virtsan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Myös panospuhdistamon toimivuuden tarkkailu on tarpeen riittävän puhdistustehon ylläpitämiseksi. (määräys 9) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 10) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 11) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien liete ja virtsasäiliöiden ja kuivalantaloiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

12 12 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Alavuden kaupunginhallitus Alavuden ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Rintamäki Eemil, Sulkavankyläntie 1430, Seinäjärvi Raiskinmäki Tuomo ja Anne, Hietarannantie 11, Seinäjärvi Rikala Pentti ja Helena, Rikalantie 3, Sulkavankylä Rikala Pekka, Rahkolantie 119, Nakkila Hietaranta Martti, Hietarannantie 158, Seinäjärvi Hietaranta Kari, Hietarannantie 160, Seinäjärvi Hietaranta Arto, Hietarannantie 160, Seinäjärvi Hietaranta Markku, Hietarannantie 164, Seinäjärvi Viitala Veijo ja Sisko, Järviluomantie 8, Alavus Viitala Senja, Järviluomantie 19, Alavus Rajalahti Henrik ja Airi, Latokuja 3, Alavus Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Alavuden kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Viiskunta lehdessä.

13 13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Varpu Kujanpää Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros