PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU-2008-Y-625 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. MTY Kukkonen Heikki, Jaakko ja Tuulikki Könnintie ILMAJOKI ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Tilalla on nykyisin kaksi navettarakennusta, jossa pidetään 26 lypsylehmää, 15 hiehoa, 24 lihanautaa ja 39 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta. Laajennuksen myötä vanha parsinavetta poistuu eläinsuojakäytöstä ja muuttuu varastoksi. Laajennuksen jälkeen tilalla voidaan pitää 70 lypsylehmää, 35 hiehoa ja 15 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläinsuojat sijaitsevat Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylässä tilalla Savikko RN:o 6:90. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty laakasiilojen piirustuksilla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä toiminnalla on Ilmajoen kunnan myöntämä ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, joka on myönnetty Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylässä noin 6,5 km kuntakeskuksesta pohjoiseen. Lähin naapurin asuinrakennus (tilalla oma lypsykarjanavetta) sijaitsee kylmäkasvattamosta pohjoiseen noin 90 metrin etäisyydellä ja uudesta pihattonavetasta pohjois-luoteeseen noin 105 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset tai vapaa-ajan käytössä olevat rakennukset sijaitsevat kylmäkasvattamosta noin 100, 160 ja 180 metrin etäisyyksillä ja uudesta pihattonavetasta noin 132, 160 ja 190 metrin etäisyyksillä. Tilan lietesäiliöstä on matkaa lähimpään naapuriin noin 125 metriä. Tila sijaitsee Kyrönjoen valuma-alueella ja sen Ilmajoen osavaluma-alueella nro Tilan ja rakennettavan eläinsuojan eteläpuolella n. 150 m etäisyydellä virtaa Metiäisluoma, joka laskee Kyrönjokeen noin 1,5 km etäisyydellä. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Jäpin ensimmäisen luokan pohjavesialue noin 3 km päässä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Ilmajoen kunnan vesilaitokselta. Tilalla on myös oma kaivo, joka sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyiset tuotantorakennukset koostuvat vanhasta parsinavetasta, jossa pidetään 26 lypsylehmää ja 20 vasikkaa (alle 6 kk), sekä vuonna 2002 rakennetusta kylmäkasvattamosta, jossa pidetään 15 hiehoa 24 lihanautaa ja 19 vasikkaa (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen uudessa lypsykarjapihatossa tullaan pitämään enintään 70 lypsylehmää, 2 hiehoa ja 10 vasikkaa (alle 6 kk). Vuonna 2002 rakennetussa kylmäkasvattamossa tullaan pitämään enintään 33 hiehoa ja 5 vasikkaa (alle 6 kk). Vanhaa parsinavettaa ei laajennuksen jälkeen käytetä eläinsuojana, vaan se muutetaan lähinnä varastotiloiksi. Nykyisissä tuotantorakennuksissa on luonnollinen ilmanvaihto. Myös uudessa pihattonavetassa on luonnollinen ilmanvaihto ja kesäaikana avattava verhoseinä. Eläimiä ei laidunneta. Laajennuksen jälkeen tilalla tullaan tuottamaan noin kiloa maitoa ja noin kiloa lihaa vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Uudessa pihatossa olevien 70 lypsylehmän, 2 hiehon ja 10 vasikan (alle 6 kk) lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Eläinsuojassa on matalat lietekuilut, lantaraappa, poikkikuilut ja pumppukaivo. Uuden navettarakennuksen lounaispuolelle tulee uusi lietesäiliö jonka tilavuus on 2000 m³. Lietesäiliö täytetään alakautta ja sen katteena on teräsrunko, jonka päällä polyesterikangas PVC-pinnoitteella. Vuonna 2002 rakennetun kylmäkasvattamon lannankäsittely tapahtuu kuivikelannalla kuivikepohjan avulla. Kuivikepohjan pinta-ala on 98 m 2 ja siinä on 50 cm korkeat betonireunat. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea, ja kuivikepohja tyhjennetään lantalaan noin kuusi kertaa vuodessa. Tilalla on katettu betoninen 715 m³:n kuivalantala, joka sijaitsee kylmäkasvattamon jatkeena. Kuivalantalan pinta-ala on 275 m 2 ja siinä on kolmella sivulla 3 m:n betonireunat, 50 cm:n ajoluiska ja asfalttinen kuormauslaatta. Vanhan parsinave-

3 3 tan poistuttua eläinsuojakäytöstä tilalla olevat 441 m 3 :n kuivalantala sekä 100 m 3 :n ja 140 m 3 :n virtsasäiliöt poistuvat käytöstä lanta- ja virtsavarastoina. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 80,77 hehtaaria, josta omaa on 40,07 hehtaaria, vuokrapeltoa 0,85 hehtaaria ja sopimuspeltoa 39,85 hehtaaria. Lannasta 60 % levitetään viikoilla sekä ja 40 % levitetään viikoilla Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan wc-vedet johdetaan panospuhdistamoon. Maitohuoneen pesuvesien määrä on noin 250 m 3 vuodessa. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua laakasiiloihin noin 950 tonnia vuodessa. Tilalla on nykyisin 400 m 3 :n laakasiilot, joihin tehdään 460 m 3 :n laajennus. Laakasiilojen viereen rakennetaan lisäksi uusi 890 m 3 :n laakasiilo. Säilörehun puristeneste johdetaan laakasiiloista 3 m 3 :n umpikaivoon, josta se voidaan pumpata edelleen vanhoihin virtsasäiliöihin tai uuteen lietesäiliöön ja levittää pellolle. Muut varastot Tilalla olevien polttoainesäiliöiden tilavuus on noin litraa. Polttoainesäiliöt on varustettu lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 400 litraa kuivissa sisätiloissa. Säilörehun valmistukseen käytettävää AIV-happoa kuluu laajennuksen jälkeen vuodessa arviolta noin 7000 litraa, joka varastoidaan ulkona 210 litran tynnyreissä. Nurmivaltaisesta viljelystä johtuen tarvittavien kasvinsuojeluaineiden kulutus on vähäistä. Tarvittavat aineet ostetaan yhtä kasvukautta varten viljelysuunnitelman mukaisesti. Kasvinsuojeluaineet säilytetään omissa pakkauksissaan asianmukaisessa varastossa. Lannoitteet hankitaan edeltävänä kasvukautena suursäkeissä, jotka varastoidaan varastorakennuksessa. Lannoitteita ostetaan viljelysuunnitelman mukaisesti vuosittain arviolta 18 tonnia. Tilan toiminnassa tarvittavat pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa varastotiloissa omissa astioissaan. Eläinten hoidossa ja lääkinnässä tarvittavat aineet säilytetään erillisessä säilytystilassa navetan yhteydessä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, jäteöljyt, akut, vanhat loisteputket, metalliromu, muovijäte ja rehujäte. Muovijäte, jäteöljyt ja loisteputket toimitetaan keräykseen jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Rehujäte kompostoidaan omassa kuivalantalassa ja levitetään pellolle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Laajennuksesta johtuen tilan liikennemäärät lisääntyvät jonkin verran nykyiseen verrattuna. Liikenne muodostuu tilan oman liikenteen lisäksi joka toinen päivä käyvästä maitoautosta sekä kertaa vuodessa käyvästä eläintenkuljetusautosta. Kuiviketurpeen kuljetusauto käy tilalla noin kerran kuussa. Seminologi käy tilalla viikoittain, eläinlääkäri tarpeen mukaan. Eri rehukomponentteja tuodaan arviolta kerran kuussa, mutta osa rehujen kuljetuksista voidaan hoitaa itse.

4 4 Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan tuotantorakennukset sijoittuvat alueelle, joka on maatalousvaltaista ja kotieläinten pito on kylässä luontaista toimintaa. Alueella ei ole julkisia rakennuksia tai toimintaa, joka häiriintyisi karjatilan pidosta. Rakennettava tuotantorakennus sijoittuu tontille siten, että se on asutuksesta ja naapureista mahdollisimman etäällä ja poispäin. Lietesäiliö jää osittain rakennusten suojaan ja se katetaan, mikä osaltaan vähentää mahdollisia hajuhaittoja. Vallitseva tuulen suunta on lähimmistä naapureista poispäin. Rakennusten ilmanvaihto perustuu luonnolliseen ilmanvaihtoon. Poistohormien määrä mitoitetaan siten, että pistekuormitus olisi mahdollisimman vähäistä. Navettailman laatu pyritään pitämään myös mahdollisimman hyvänä. Tila kuuluu karjantarkkailuun, joten karjan ruokinta suunnitellaan tarvenormien mukaisesti yliruokintaa välttäen. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakijan mukaan tuotannossa pyritään hyödyntämään paras mahdollinen tekniikka. Lannan levityksessä käytetään letkulevityskalustoa. Lietesäiliö katetaan ja se täytetään alakautta. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ; ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI- SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalla on käytössä sähkökatkosten varalle aggregaatti. Uuteen pihattonavettaan asennetaan valvontakamera valvonnan helpottamiseksi. Uusi tuotantorakennus ja ympärillä olevat muut maatalousrakennukset varustetaan alkusammutuskalustolla. Rakentamisessa noudatetaan paloturvallisuusmääräyksiä ja rakennusmateriaalit valitaan oikein käyttökohteen mukaan. Koneiden ja laitteiden toimintakuntoa seurataan päivittäin ja mahdolliset puutteet korjataan välittömästi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Ilmajoen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa sekä Ilmajoen kunnantoimistolla. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi Ilmajoki-lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ilmajoen kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lausunnot Ilmajoen kunnanhallitus on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan todennut, että kunnanhallitus antaa lausuntonsa ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Ilmajoen ympäristölautakunta on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan todennut, että ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä maidon- ja naudanlihan tuotannon laajentamiselle tilalle Savikko RN:o 6:90. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan sijaintipaikka esitettyjen suunnitelmien mukaisesti on sellainen, ettei siitä etukäteen aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa naapureille.

5 5 Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita laajennettavan eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijoilta ei ole pyydetty vastinetta annetuista lausunnoista, koska lausunnot olivat puoltavia. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastuskäynti, jonka yhteydessä tarkasteltiin mm. eläinsuojan ja lantaloiden sijoittumista ympäristöön ja lähiasutukseen nähden. Tarkastuskäynnillä hakijoiden kanssa keskusteltiin vaihtoehtoisen sijoituspaikan mahdollisuudesta lähialueella siten, että toiminnan laajentuminen myöhemmin olisi mahdollista. Muistio tarkastuksesta on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot ja muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää MTY Heikki, Jaakko ja Tuulikki Kukkoselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoenkunnan Peltoniemen kylään tilalle Savikko RN:o 6:90 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 70 lypsylehmän 35 hiehon ja 15 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Eläinsuojan uudessa osassa voidaan laajennuksen jälkeen pitää enintään 70 lypsylehmää, 2 hiehoa ja 10 vasikkaa (alle 6 kk) ja kylmäkasvattamossa enintään 33 hiehoa ja 5 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä pesu- ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, maitohuoneen pesuvedet, sosiaalitilojen jätevedet sekä rehuvarastojen puristenesteet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä sekä umpikaivossa ja muodostuva kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa tai lantavesiä ei joudu ympäristöön. Lantalassa tulee olla vähintään 50 cm:n korkuinen ajoluiska ja reunukset maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräyskokoelman RMO C.4 mukaisesti.

6 6 Lietelannan, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 1750 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus. Kuivalannan ja sadevesien 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytössä vähintään 515 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan kuivikepohjan varastotilavuus. Eläinsuojan pohjarakenteet sekä lietteen, lannan ja jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa, vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka vähintään K30-2) maa- ja metsätalousministeriön RMO C.4 rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietesäiliöt, kuivalantala ja umpikaivo tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uuden lietesäiliön tulee olla rakennettuna ennen toiminnan aloittamista uudessa pihattonavetassa. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 57,30 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietelannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn.

7 7 Maitohuoneen pesuvesien, säilörehun puristenesteiden sekä eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Jätevesien käsittely Maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan wc-vedet ja muut jätevedet tulee käsitellä panospuhdistamossa siten, että puhdistusteho on orgaanisen aineen (BHK 7ATU ) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %, kun käsittelemättömän jäteveden kuormitusta verrataan puhdistamosta lähtevän jäteveden kuormitukseen. Puhdistamon ylijäämäliete tulee poistaa riittävän usein. Liete tulee toimittaa Lakeuden Etappi Oy:n alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun vastaanottopaikkaan, jolla on siihen voimassaoleva ympäristölupa. Liete voidaan myös levittää sulan maan aikana peltoon, mikäli se ennen peltolevitystä kalkkistabiloidaan sekoittamalla kalkkia tasaisesti koko lietemassaan siten kuin valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (VNp 282/1994) edellytetään. Lietemassan ph-arvo tulee kalkkistabiloinnin alkuvaiheessa olla yli ph 12. Panospuhdistamon lietteen levityksessä tulee noudattaa lupamääräystä Hajuhaittojen vähentäminen Pihaton läheisyyteen tuleva tilavuudeltaan noin 2000 m³:n kokoinen lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella ja täyttää alta päin. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tai virtsa tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, umpisäiliöiden ja lietelantalan ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön, mikäli sitä ei voida eläinlääkärin luvalla juottaa eläimille. Pilaantunut rehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja käyttää pellolla lannoitteena. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätteiden polttaminen on kielletty.

8 8 Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja-altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Eläinten ruhot ja muu eläinjäte Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitettu paikassa. Kontin desinfiointi- ja pesuvedet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti, tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle.

9 9 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattonavetan ja lietesäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

10 10 Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Eläinsuoja sijoittuu Ilmajoen kunnan Harjunmäen kyläalueen maatalousvaltaiselle hajaasutusalueelle, jolla maidontuotannon harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Lähin naapuri harjoittaa myös lypsykarjan pitoa, joten hakemuksessa esitetyn toiminnan ei voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset tai vapaa-ajan käytössä olevat rakennukset sijaitsevat kylmäkasvattamosta noin 100, 160 ja 180 metrin etäisyyksillä ja uudesta pihattonavetasta noin 132, 160 ja 190 metrin etäisyyksillä. Tilan lietesäiliöstä on matkaa lähimpään naapuriin noin 125 metriä. Ympäristöministeriön ohjeessa (kirje YM4/401/2002, Kotieläinsuojia koskeva ympäristölupa) liitteessä 3 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen liitteen 1 mukaan lypsylehmä vastaa eläinyksikkömäärinä 6,8 eläinyksikköä, hieho 2,0 eläinyksikköä ja vasikka 0,6 eläinyksikköä. Mikäli kyseessä on uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava kotieläinsuoja, vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi ko. 555 eläinyksikön kasvattamolta vähintään 210 m etäisyyttä suotuisissa olosuhteissa ja normaaleissa olosuhteissa vähintään 215 m etäisyyttä. KHO:n päätöksen (2005:88) mukaan tilanteessa, jossa eläinsuojan eläinmäärä kasvoi nelinkertaiseksi, oli ympäristönsuojelulain mukaisten edellytysten arvioinnin kannalta kysymyksessä uuteen hankkeeseen rinnastettava toiminta. Uusi eläinrakennus sijoittuu vuonna 2002 rakennetun kylmäkasvattamon itäpuolelle 17 m etäisyydelle ja laajennus tapahtuu lähimmästä naapurista poispäin. Suhteutettuna nykyiseen eläinyksikkömäärään (312 eläinyksikköä) uuden pihattonavetan rakentaminen lisää eläinsuojien eläinyksikkömäärää 78 %. Kun kyseessä on toiminnan laajentaminen, lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ei edellytetä samoja suojaetäisyyksiä kuin uusilta toiminnoilta tai uuteen rinnastettavilta toiminnoilta. Uusi tuotantorakennus on kylmäpihatto luonnollisella ilmanvaihdolla. Vuonna 2002 rakennettu kylmäkasvattamo toimii lähimpiä naapureita vähemmän haittaavana hiehoja nuorkarjapihattona, ja sen eläinyksikkömäärä vähenee 123 eläinyksiköstä 69 eläinyksikköön. Ilmatieteen laitoksen julkaisun Tilastotietoja Suomen ilmastosta mukaan Kauhavan lentokentän mittausasemalla tuulet jakautuvat seuraavasti: pohjoinen 12 %, koillinen 9 %, itä 9 %, kaakko 12 %, etelä 18 %, lounas 17 %, länsi 9 % ja luode 9 %. Suurin osa alueen Kukkosen hankkeen naapuriasutuksesta sijoittuu tilan länsipuolelle, joten ne eivät ole vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Vallitsevien tuulensuuntien alapuolella sijaitsee kaksi taloa koillisessa, mutta etäisyydet (yli 300 m) ja muut annetut lupamääräykset huomioon ottaen näillekään naapureille ei todennäköisesti aiheudu hajuhaitan muodossa kohtuutonta rasitusta. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille esitetyssä laajuudessa. Toiminnan myöhemmän laajentamisen kannalta Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että uuden eläinsuojan sijoittaminen etäämmälle naapureista olisi ollut tarpeen. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista.

11 11 Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. (määräys 1) Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 1750 m³ vuodessa ja kuivalantaa yhteensä noin 515 m³ vuodessa. Esitetty lietelannan varastotilavuus (2000 m³) ja kuivalannan varastotilavuus (715 m³) on riittävä. Säiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa ja yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Määräys jätevesien käsittelemisestä panospuhdistamossa on tarpeen, koska ympäristösuojelulain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Määräyksessä puhdistustehokkuudesta orgaanisen aineen (BHK 7 ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta on otettu huomioon valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Puhdistamoon kertyvän ylijäämälietteen säännöllisellä poistamisella sekä jätevesijärjestelmän huoltamisella varmistetaan puhdistamon toimivuus ja asetettujen käsittelyvaatimusten saavutettavuus. Lakeuden Etappi Oy:n toiminta-alueen jätehuoltomääräysten mukaisesti liete on toimitettava kunnan jätevesipuhdistamolle. Lietteet voidaan toimittaa myös muuhun ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan tai levittää peltoon, kun ne on ensin kalkkistabiloitu (Lupamääräys 4).

12 12 Pitämällä katettu 2000 m³:n kokoinen lietesäiliö katettuna ja täyttämällä se altapäin vähennetään lietesäiliöstä ilmaan kohdistuvaa ammoniakkikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä lietesäiliön sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös optimaalisella eläinsuojan lannan poistolla ja lannan tehokkaalla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

13 13 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä lannan levitykseen käytössä oleva peltopinta-ala. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 15-19, 21-23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (VNp 282/1994) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

14 14 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Ilmajoen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros

15 Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu. 15