PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU-2008-Y-612 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Mty Yli-Mannila Laasalantie Alajärvi ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on pihattonavetta, jossa pidetään yhteensä 48 lypsylehmää, 43 hiehoa ja 12 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Lisäksi tilalla on tallirakennuksessa kaksi hevosta. Toimintaa laajennetaan rakentamalla pihattonavetan yhteyteen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tilalla on tilat 65 lypsylehmälle, 25 hieholle, 25 lihanaudalle, 34 vasikalle (6-8 kk), 50 vasikalle (alle 6 kk) ja 2 hevoselle. Eläinsuojat sijaitsevat tilalla Peltokangas RN:o 1:348. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemuksen eläinmääriä on muutettu ja eläinsuojasta on toimitettu uusi asemapiirros, pohjapiirros ja leikkauspiirros Myös vanhoista lietesäiliöistä on toimitettu piirros LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, jos kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Hakemuksen mukainen toiminta vastaa eläinyksiköiksi muutettuna yli 75 lypsylehmää. Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilan toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty ympäristölupaa. Tila sijaitsee haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa tila sijaitsee alueella, johon on liitetty erityissuojelua vaativan vesistön merkintä. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Alajärven kaupungin Alajärven kylässä (Kortekylä) maatalousvaltaisella hajaasutusalueella noin 10 kilometriä kuntakeskuksesta itä-kaakkoon. Tilalla on pihattonavetta, jonka yhteydessä on tallirakennus Pihattonavettaan rakennetaan laajennusosa, johon tulee tiloja nuorkarjalle ja lihanaudoille. Samalla lypsylehmien määrää voidaan lisätä. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat pihattorakennuksesta noin 125 metrin etäisyydellä lounaassa, 160 metrin etäisyydellä koillisessa sekä 200 metrin etäisyydellä lännessä. alle 400 metrin etäisyydellä pihattonavetasta sijaitsee yhteensä noin 10 asuinrakennusta. Laajennusosasta on etäisyyttä lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin noin 125, 200 ja 205 metriä. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Autiokankaan ensimmäisen luokan pohjavesialue sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on pihattonavetta, jossa on tällä hetkellä 48 lypsylehmää, 25 hiehoa, 25 lihanautaa, 34 vasikkaa (6-8 kk) ja 50 vasikkaa (alle 6 kk). Pihaton yhteydessä on myös tallirakennus, jossa on tilat kahdelle hevoselle. Navettarakennuksen etelä-kaakkoissivun lounaispäähän suunnitellaan laajennusosaa, johon tulee tiloja nuorkarjalle ja lihanaudoille. Lypsylehmien määrää voidaan laajennuksen jälkeen lisätä maksimissaan 65:een siirtämällä lypsylehmien ja hiehojen välistä väliseinää niin, että osassa hiehojen parsipaikoista voi olla lypsylehmiä. Lypsylehmien lisäksi navetassa on laajennuksen jälkeen tilat 25 hieholle, 25 lihanaudalle, 34 vasikalle (6-8 kk) ja 50 vasikalle (alle 6 kk). Lisäksi navetan päätyyn rakennetaan uusi maitohuone. laajennusosien pinta-ala on yhteensä 273 m². Tuotantorakennuksen ilmanvaihto hoidetaan koneellisesti. Lannan ja jätevesien varastointi Tilan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla lukuun ottamatta hevosia, joiden lannankäsittely tapahtuu kuivikelannalla. Tilalla on tällä hetkellä navettarakennuksen läheisyydessä kolme lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 600 m³, 600 m³ ja 300 m³. Tilavuudeltaan 300 m³:n kokoinen lietesäiliö on katettu betonikannella. Lisäksi tilalla on käytössä tilavuudeltaan noin 300 m³:n kokoinen vuokralietesäiliö noin 1,5 km:n etäisyydellä talouskeskuksesta. Säiliöistä tilavuudeltaan 300 m³ ja toinen 600 m³:n kokoinen säiliö täytetään alakautta Laajennuksen yhteydessä rakennetaan tilavuudeltaan noin 1996 m³:n kokoinen etälietesäiliö tilalle Topias RN:o 1:424. Lietelannan varastointitilavuudeksi tulee lietekuilujen tilavuuden kanssa yhteensä noin 3946 m³. Tilalla käytetään kuivikkeena kutteria. Tilan lietelanta separoidaan ennen levitystä. Separointia on harjoitettu tilalla jo noin viiden vuoden ajan. Separointia suoritetaan tilalla aina, kun lähinnä navettaa oleva 600 m³:n kokoinen

3 3 lietesäiliö ja mahdollisesti 300 m³:n kokoinen lietesäiliö ovat täynnä. Separaattorin tehon tarve ilman lietepumppua on 3 kw ja kapasiteetti noin 50 m³ naudan lietelantaa tunnissa. Separointiin kuluu kerrallaan yleensä yksi päivä ja sen yhteydessä lietemäärä pienenee noin %. Separoinnissa syntyvä kiinteä aines ohjataan separoinnin yhteydessä yleensä kuorma-auton lavalle ja siirretään rakennettavaan kompostilantalaan. Tähän mennessä kuiva-aine on kompostoitu pellolla patteroituna. Kompostoituessaan kuiva-aine painuu kasaan ja sen tilan tarve vähenee. Rakennettavan kompostointilantalan pohjan ala on noin 162 m² ja betonisten reunojen korkeus noin 2,73 metriä. Lantalan tilavuus on noin 626 m³. Lantalan eteen rakennetaan betoninen kuormauslaatta ja lantala katetaan kiinteällä katteella. Kompostointilantala rakennetaan etälietesäiliön yhteyteen. Separointi pienentää lietelannan hajuhaittoja ja parantaa sen hygieenisyyttä etenkin nurmelle levitettäessä. Samalla ravinteiden oikea-aikainen käyttö helpottuu, kun separoitua typpipitoista lietettä voidaan levittää nurmelle ja fosforipitoista kuiva-ainetta perustettaviin kasvustoihin. Liete ja lannan kompostoitu kuiva-aine käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 80,28 hehtaaria, josta omaa on 46,97 ja vuokrapeltoa 33,31 hehtaaria. Lannanlevityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannasta 70 % levitetään viikoilla ja 30 % viikoilla Tilan eläimistä laiduntavat hevoset. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita syntyy yhteensä noin 150 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan laajennusosaan ei rakenneta sosiaalitiloja. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua ilman säilöntäaineita noin tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan pyöröpaaleissa tuotantorakennuksen yhteydessä sekä peltolohkoilla. Peltolohkojen sijainnista ja koneistuksesta johtuen rehunteko on tehokasta; rehua tehdään noin 5 päivää satoa kohden. Säilörehun teossa liikennöinti pyritään lopettamaan illalla siten, että siitä ei aiheudu naapurustolle haittoja. Muut varastot Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin ja litraa. Säiliöt on varustettu katoksella. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita pajassa noin 200 litraa. Öljytuotteet säilytetään konehallissa tynnyreissä. Lannoitteet hankitaan talvikaudella ja varastoidaan varastossa suursäkeissä. Lannoitteita ostetaan viljelysuunnitelman mukaisesti kasvukauden tarvetta vastaava määrä. Tilan toiminnassa käytettävät pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa asianmukaisissa säilytyspaikoissa. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkkeet säilytetään lukollisessa kaapissa tuotantorakennuksen yhteydessä. Kasvinviljelyssä käytettävät torjunta-aineet ostetaan vain yhden satokauden tarvetta varten. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden varastointi Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, rehujätteet, muovijäte, metalliromut ja ongelmajätteet kuten jäteöljyt ja akut. Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyn

4 4 kautta Honkajoki Oy:lle. Rehujätteet levitetään lannoitteeksi pellolle. Metalliromu toimitetaan keräyspisteeseen ja ongelmajätteet sekä muovit jäteasemalle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Eläinkuljetuksia tulee olemaan joka toinen kuukausi. Rehukuljetuksia noin kerran kuukaudessa. Eläinlääkäri ja seminologi käyvät tilalla noin kerran viikossa. Rehunteko kestää 5 päivää satoa kohden. Lietettä ajetaan talouskeskuksesta n. 4 päivää levitysjaksoa kohden. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Navetan sisäilman laatu pyritään pitämään hoito- ja huoltotoimenpiteillä sekä oikean ruokinnan avulla korkealaatuisena. Tila kuuluu karjantarkkailuun. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Lannan levityksessä pyritään huomioimaan ympäristön asukkaiden vaatimuksen mahdollisuuksien mukaan. Lannoituksessa noudatetaan direktiivien mukaisia ohjeita ja lannoitussuosituksia. Tilan peltolohkot sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta, joten lannanlevitystyö saadaan tehtyä tehokkaasti. Tilan tuotanto ja siihen liittyvät toimet pyritään hoitamaan siten, että haittaeläimiä pääse esiintymään. Rakentamisessa käytetään asianmukaisia materiaaleja. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustaa lietelannan separointi ja lietesäiliöiden kattaminen kevytkatteella kuten turpeella. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ; ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI- SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tuotantorakennus rakennetaan palomääräysten mukaisesti. Lypsykarjanavetassa on valvontakamera ja tilalla on aggregaatti. Rakennuksiin hankitaan alkusammutuskalustoa. Rakenteiden ja koneiden kuntoa ja toimintaa tarkkaillaan päivittäin ja tarvittaessa ryhdytään korjaustoimenpiteisiin välittömästi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Alajärven kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa sekä Alajärven kaupunginkansliassa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Alajärven kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastuskäynti. Tarkastuskäynnin yhteydessä keskusteltiin mm. separaattorin toiminnasta ja tarkasteltiin eläinsuojan ja lantaloiden sijoittumista naapureihin nähden.

5 5 Lausunnot Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunta on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että kun tuotanto rakennetaan ja hoidetaan kuten lupahakemuksessa on esitetty, ei tuotannosta voida katsoa aiheutuvan haittaa ympäristölle. Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa lupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalta ei ole pyydetty vastinetta annetun lausunnon johdosta, koska lausunto oli puoltava. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetun lausunnon sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Mty Yli-Mannilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja pihaton laajennusosan rakentamiselle Alajärven kaupungin Alajärven kylään tilalle Peltokangas RN:o 1:348 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 65 lypsylehmän 25 hiehon, 25 lihanaudan, kuukauden ikäisen vasikan, 50 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan ja kahden hevosen pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Lypsykarjapihatossa voidaan laajennuksen jälkeen pitää yhteensä enintään 65 lypsylehmää, 25 hiehoa, 25 lihanautaa, 34 vasikkaa (6-8 kk) ja 50 vasikkaa (alle 6 kk). Pihaton yhteydessä olevassa tallissa voidaan pitää kahta hevosta. 2. Lietelannan pesu- ja jätevesien, kuivalannan ja lietteestä separoidun kuivajakeen varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, separoinnista jäävä liete, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä. Lietteestä separoitu kuivajae, eläinsuojassa muodostuva kuivalanta sekä pilaantuneet rehut tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa kompostointilantalassa. Lietelannan, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 2846 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus. Mikäli tilalla ei separoida lietettä, tulee varastotilavuuden olla vähintään 3295 m³. Lietelannan separoinnissa syntyvän kuiva-aineen sekä kuivalannan varastotilavuutta tulee olla käytössä vähintään 623 m³. Rakennettavan eläinsuojan laajennuksen pohjarakenteet sekä lietteiden ja jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka vähin-

6 6 tään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettavaan kompostointilantalaan tulee tehdä vähintään 20 cm korkea ajoluiska ja kuormauslaatta. Lietesäiliöt ja kompostointilantala tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uuden lietesäiliön ja kompostointilantalan tulee olla käyttökunnossa ennen pihaton laajennusosan käyttöönottoa. 3. Lietteen, lannan ja jätevesien levitys Liete ja separoinnissa syntyvä kuiva-aine tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 67 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien sekä sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.

7 7 4. Hajuhaittojen vähentäminen Katetun lietesäiliön (300 m³) betonikantta tulee ylläpitää. Navettaa lähinnä oleva 600 m³:n kokoinen lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella kuten 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esim. turpeella leca-soralla tai muulla vastaavalla materiaalilla. Rakennettava kompostointilantala tulee kattaa kiinteällä katteella. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan, lietelantaloiden ja kuivalantalan ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Pilaantuneet rehut tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa. Jätteiden polttaminen on kielletty. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja-altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo- ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet ja eläinjäte tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti.

8 8 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliön, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Separoidusta lietelannasta sekä syntyneestä kuiva-aineesta tulee tehdä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa pihattorakennuksen laajennusosan, rakennettavan kuivalantalan ja lietesäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi- Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdolli-

9 9 suuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristöministeriö on esittänyt uusien eläinsuojien ja lähimpien häiriintyvien kohteiden vähimmäisetäisyyssuositukset. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltava vähimmäisetäisyys lähimpään kohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tapahtua siitä pois päin, mikäli se on kohtuullisen kustannuksin toteutettavissa. Tilan eläinyksikkömäärä nousee ympäristöministeriön ohjeen (kirje YM4/401/2002) liitteen 1 mukaan lasketuilla eläinyksikkökertoimilla noin 420:stä 646:een eli eläinyksikkömäärä nousee noin 54 %, jolloin kyseessä on toiminnan laajennus. Laajentaminen tapahtuu lähimpien naapureiden asuinkiinteistöistä poispäin tai niin että etäisyys pihattorakennukseen pysyy samana Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. (määräys 1) Eläinsuojien pohjarakenteiden, lantaloiden ja lannan siirtämiseen tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2782 m³ ja kuivalantaa noin 24 m³ vuodessa. Lietesäiliöihin kulkeutuvat lisäksi maitohuoneen ja eläinsuojien pesuvedet, sosiaalitilojen jätevedet ja sadevedet. Kuivalantalassa varastoidaan kuivalannan lisäksi separoinnissa syntyvä kuiva-aine. Esitetty liete ja kuivalantatilavuus (3946 m³ ja 626 m³) ovat 12 kuukauden liete-, kuivalanta- ja kuiva-ainemäärälle riittävät varastotilavuudet. Uuden lietesäiliön ja kompostointilantalan rakentaminen valmiiksi ennen eläinsuojan laajennusosan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lantaloiden ja säiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on 1 hehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa ja lihanautaa kohden ja yksi hehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa siitä määräyksiä mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityk-

10 10 sessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. (määräys 3) Pitämällä tilavuudeltaan 300 m³:n kokoinen lietesäiliö katettuna kiinteällä katteella ja tilavuudeltaan 600 m³:n kokoinen lietesäiliö katettuna kelluvalla katteella sekä kattamalla kompostointilantala kiinteällä katteella vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös eläinten ruokinnan optimoinnilla, tehokkaalla eläinsuojan lannan poistolla ja lannan nopealla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 4) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojien toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.

11 11 Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2018 koskeva kirjanpito, josta tulee ilmetä ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä lannanlevitykseen käytössä oleva peltopinta-ala. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 15-19, 21-23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)

12 12 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Alajärven kaupunginhallitus Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Alajärven kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä.

13 13 Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Pihaton asemapiirros --- Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.

14 14