PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU-2008-Y-504 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Matti Ojala Nylenintie Nopankylä ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on yhdistelmäsikala, jossa on tilat 100 emakolle ja 700 lihasialle. Ympäristölupaa haetaan toiminnan muuttamiseksi lihasikojen kasvatukseen, jolloin sikalaan tulee paikat lihasialle. Eläinsuoja sijaitsee Ilmajoen kunnan Jouppilan kylässä tilalla Toimela RN:o 4:68. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty sikalan nykyisellä pohjapiirroksella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 210 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään lihasialle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä toiminnalla on Ilmajoen kunnan myöntämä ympäristölupa 100 emakon ja 600 lihasian pitämiselle. Tila sijaitsee haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Ilmajoen kunnan Jouppilan kylässä maatalousvaltaisella haja-asutusalueella noin 15 kilometriä kuntakeskuksesta länsi-lounaaseen. Tilalla on kaksi vierekkäin sijaitsevaa sikalarakennusta, jotka ovat toisiinsa yhteydessä käytävän välityksellä. Sikalat sijaitsevat tilalla Toimela RN:o 4:68. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat sikaloista noin 280 metrin etäisyydellä länsiluoteeseen, 310 metrin etäisyydellä pohjoiseen, 320 metrin etäisyydellä etelään ja 350 metrin etäisyydellä kaakkoon. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Ison Pättikankaan ensimmäisen luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 3 kilometrin etäisyydellä sikaloista. Nenättömänluoma virtaa noin 60 metrin etäisyydellä sikaloista. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Ilmajoen kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on kaksi sikalarakennusta, jotka ovat vierekkäin noin 4 metrin etäisyyksillä toisistaan. Tällä hetkellä sikalassa on paikat noin 100 emakolle ja 700 lihasialle. Sikalarakennukset on tarkoitus muuttaa yhdistelmäsikalasta lihasikalaksi. Pienempään sikalarakennukseen tulee kolme osastoa ja paikat yhteensä 481 lihasialle. Suurempaan sikalarakennukseen tulee 4 osastoa ja paikat yhteensä 924 lihasialle. Suuremmassa sikalarakennuksessa ovat myös sairasosasto, rehutilat ja sosiaalitilat. Sikaloiden yhteisala on 8733 m². Sikaloissa on koneellinen ilmanvaihto. Lannan ja jätevesien varastointi Tällä hetkellä sikalan lannankäsittely on pääosin lietelannalla. Kuivalannalla on 12 porsimapaikkaa ja sairaspaikat joita voidaan käyttää myös joutilaille tai ensikoille. Välikasvatusporsaat ovat kuivikepohjalla. Kun sikala muutetaan lihasikalaksi lannankäsittely tulee tapahtumaan lietelannalla ja imulannanpoistolla lukuun ottamatta 39 lihasikaa ja sairasosastoa, joiden lannankäsittely tapahtuu kuivalannalla osakuivikepohjalla. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Tilan pihapiirissä on tilavuudeltaan noin 815 m³:n kokoinen peltikatteella katettu lietesäiliö. Sikalarakennuksen alla on 200 m³.n kokoinen katettu lietesäiliö. Eläinsuojista noin 2,9 kilometsin etäisyydellä itä-kaakkoon tilalla Peltomaa RN:o 4:217 sijaitsee etälietevarastona toimiva 600 m³:n kumiallassäiliö. Toiminnanharjoittajalla on lisäksi vuokrattuna tilavuudeltaan 500, 360 ja 200 m³:n kokoiset lietesäiliöt, joista 360 m³:n säiliö on katettu. Lietelannan varastotilavuudeksi tulee lietekuilujen tilavuuden (255 m³) kanssa noin m³. Kuivalannan varastointia varten sikalan yhteydessä on kaksi kuivalantalaa, joiden tilavuudet ovat noin 35 ja 83 m³:n. Lisäksi käytössä on noin 182 m³:n kokoinen etäkuivalantala. Etäkuivalantalan pohjan ala on noin 77,4 m². Lantalassa on kallistava pohja ja reunojen korkeus on 1-1,6 metriä. Lantala on varustettu ajoluiskalla. Lantaloiden pohjat ja reunat ovat betonia. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 176 hehtaaria, Lannanlevityspelloista 88 ha on omaa, 36 ha vuokrapeltoa ja 52 ha lannan levitykseen tarkoitettua sopimuspeltoa. Lannanlevityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lanta levitetään viikoilla Eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan sakokaivoihin.

3 3 Muut varastot Tilalla on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on noin litraa. Säiliölle tullaan rakentamaan betonipohjainen ja -reunainen katettu huone. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita betonipohjaisessa liiterissä noin 100 litraa. Pesuaineet ja rikkaruohomyrkyt säilytetään metallikaapissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden varastointi Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet (noin 2 t/vuosi). Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilalle tuodaan porsaita noin kolme kertaa vuodessa kpl ja siat haetaan teurastamoon noin 125 kiloisina. Viljaa tuodaan jonkin verran tilan ulkopuolisilta liikkeiltä ja yksityisiltä viljelijöiltä noin 300 tonnia. Kaksi kertaa viikossa tilalle tuodaan 10 tonnia OVR-rehua ja heraa ja kerran kuukaudessa OVR-tiivistettä kg. Lannat ajetaan pellolle kylvön yhteydessä keväällä. Etälietelantalat täytetään syystalvella. Lisäksi ajetaan kuiviketurvetta, olkipyöröpaaleja sekä hakepuuta n. 400 m³. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Ilmajoen kunnan teknisellä osastolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ilmajoen kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastuskäynti. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-järjestelmään. Lausunnot Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä yhdistelmäsilakan muuttamisesta lihasikalaksi. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan sijaintipaikka on esitettyjen suunnitelmien mukaisesti sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa naapureille. Käytettäessä ympäristöministeriön kirjeen Dnro YM4/401/2002 ohjeistusta uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuosituksia häiriintyvistä kohteista taulukkoa, etäisyysvaatimukset täyttyvät. Mikäli kyseessä olisi uusi eläinsuoja, etäi-

4 4 syyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla noin 325 metriä normaaleissa olosuhteissa. Pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja tässä hankkeessa ovat: kyseessä olemassa olevan kotieläinsuojan laajennus/peruskorjaus, laajennus suuntautuu poispäin häiriintyvästä kohteesta ja lisäksi eläinsuojan lantavarastot on katettu. Toisaalta suurempaa etäisyyttä edellyttävänä seikkana on se, että kyseessä on sikala. Koska kyseessä on olemassa olevan kotieläinsuojan laajennus/peruskorjaus, voidaan ehdottomana minimietäisyytenä häiriintyvään kohteeseen pitää 100 metriä. Etäisyys häiriintyvään kohteeseen tulee kuitenkin olla mahdollisuuksien mukaan pidempi. Tässä hankkeessa lähimpään naapuriin on etäisyyttä noin 285 metriä. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita laajennettavan eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei voida myöskään arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Mikäli lannanlevitysalaa sijaitsee pohjavesialueella, tulee lannanlevityksessä huomioida pohjavedensuojelusuunnitelmassa annetut määräykset pohjaveden suojelusta. Hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Polttoainesäiliöt tulisi sijoittaa suoja-altaaseen ja sadeveden pääsy altaaseen tulee estää. Lupamääräyksissä tulee huomioida, että lannan kuormaus-, lastaus- ja kuljetustoiminta sekä lannan levitys tulee toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pintalevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksestä, muilla alueilla vuorokauden kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Ilmajoen kunnanhallituksen lausunto oli yhteneväinen ympäristölautakunnan lausunnon kanssa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on tarkastuskäynnin yhteydessä annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on todennut, että vastineen antotarvetta ei ole. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetun lausunnon sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Matti Ojalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Yhdistelmäsikalan muuttamisesta lihasikalaksi tilalla Toimela RN:o 4:68 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.

5 5 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ilmajoen kunnanhallituksen ja ympäristölautakunnan lausunto Ratkaisussa on otettu huomioon ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen lausunnoissa esitetyt asiat ja annettu määräykset lietteen ja kuivalannan multaamisesta sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden sekä eläinsuojien ympäristön ja kulkuteiden pitämisestä siistissä kunnossa. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Sikalarakennuksissa voidaan toiminnan muuttamisen jälkeen pitää yhteensä enintään lihasikaa. Vaihtoehtoisesti voi sikalan eläinmääränä olla nykyinen 100 emakkoa ja 700 lihasikaa, mikäli yhdistelmäsikalaa ei muuteta lihasikalaksi. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan, pesu- ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, kuivalanta ja eläinsuojien pesuvedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä ja kuivalantalassa. Lietelannan, pesuvesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen tilavuus (255 m³). Kuivalannan ja sadeveden 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 256 m³. Mikäli tilan eläinmääränä pidetään 100 emakkoa ja 700 lihasikaa, tulee lietelannan, virtsan, pesuvesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään m³. Kuivalannan ja sadeveden 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 309 m³. Lietesäiliöt ja kuivalantalat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Omat ja vuokralietesäiliöt on pidettävä aidattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaisesti. Eläinsuojan wc-vedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti mennessä. Mikäli wc-vedet johdetaan umpisäiliöön, tulee umpisäiliö tyhjentää riittävän usein kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ko. jätevesiä. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä ja lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 127,7 hehtaaria. Mikäli tilan eläinmääränä pidetään 100 emakkoa ja 700 lihasikaa, tulee lannanlevityspintaalaa olla 97 hehtaaria Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä.

6 6 Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä ja lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen pesuvesien sekä eläinsuojan pesuvesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Tilalla olevien peltikatteella ja betonilla katettujen lietesäiliöiden kannet tulee pitää hyvässä kunnossa. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tai kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan, lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket ja vanhentuneet torjuntaaineet on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vas-

7 7 taan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Pilaantuneet rehut tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja-altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo- ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Kylmäkontti tai mu kylmävarastointitila tulee olla hankittuna tilalle mennessä. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantaloiden ja öljysäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa sikalan muuttamisesta lihasikalaksi viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.

8 8 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla lihasikojen kasvatustoiminta voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminnan laajentamisen myötä tilan eläinyksikkömäärä kasvaa ympäristöministeriön ohjeen (kirje YM4/401/2002) liitteen 1 mukaan lasketuilla eläinyksikkökertoimilla 940 eläinyksiköstä eläinyksikköön eli eläinyksikkömäärän lisäys on noin 49,5%. Eläinyksikkömäärän lisäys toteutetaan eläinsuojien sisäisellä saneerauksella ja uusia eläinsuojia tilalle ei rakenneta. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärän ja eläinsuojan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin m³ vuodessa ja kuivalantaa noin 211 m³ vuodessa. Lietesäiliöihin johdetaan lisäksi eläinsuojien pesuvedet. Lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden mitoituksessa tulee huomioida myös sadevedet.

9 9 Esitetyt lantalatilavuudet (2930 ja 278 m³) ovat 12 kuukauden liete- ja kuivalantamäärälle riittävät varastotilavuudet. Lietteen, lannan, pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Lietteen/lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete/lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen/lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden ja yksi peltohehtaari 3 emakkoa ja porsaita kohden. Lietteen/lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete/lanta, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä/lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä. Hajuhaittaa vähennetään myös ylläpitämällä olemassa olevien säiliöiden kansien kuntoa sekä pitämällä lietesäiliöiden, lantaloiden, eläinsuojien ja laakasiilojen ympäristön hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kel-

10 10 paamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojien toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden tilavuudet sekä lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta-ala

11 11 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 15-19, 21-23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus

12 12 Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.