PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa/Vasa Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU-2009-Y-561 (113) ASIA HAKIJA Ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee maidontuotannon laajennusta. Mattias Widjeskog Småböndersvägen Småbönders ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Kruunupyyn kunnan Kortjärven kylällä tiloilla Vide I RN:o 15:64 ( ) ja Viklund RN:o 15:121 ( ). Tilalla on nykyisin pihatto, jossa on 44 lypsylehmää, 25 hiehoa ja 10 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Tilalle suunnitellaan rakennettavan uusi pihattonavetta, minkä jälkeen tilaa on 71 lypsylehmälle, 36 hieholle, 25 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Lisäksi rakennetaan uusi m 3 lietesäiliö. ASIAN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa Hakemusta on täydennetty tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä sekä ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, jonka kokonaiseläinmäärä eläinyksikkökertoimien perusteella vastaa vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa.... Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Toiminnalla ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa. Nykyiselle eläinsuojalle on Kruunupyyn kunnan rakennuslautakunnan myöntämä rakennuslupa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja sijaitsee Kruunupyyn kunnan Kortjärven kylässä kaavoittamattomalla maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Lähialueet ovat peltoja. Lähimmät viisi naapuriasuinkiinteistöä sijaitsevat uudesta eläinsuojasta noin metrin etäisyydellä kaakkois-, lounais- ja luoteispuolella. Lähimmällä naapurilla (65 m) ei ole karjaa, mutta muilla naapurikiinteistöillä harjoitetaan karjataloutta. Nykyisestä pihatosta on matkaa lähimpien karjataloutta harjoittavien naapureiden asuinrakennuksiin alle 40 metriä ja lähimpään karjattomaan naapuriin 110 metriä. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Lähellä ei ole luonnonsuojelualueita. Toiminnan koillispuolella noin 300 metrin etäisyydellä virtaa Porasenjoki, joka laskee Peckas Sjöniin viiden kilometrin päässä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Tilan nykyisessä pihatossa on 44 lypsylehmää, 25 hiehoa ja 10 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Uuden pihaton rakentamisen jälkeen tilalla pidetään enintään 71 lypsylehmää, 36 hiehoa ja 25 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Uuden eläinsuojan yhteyteen rakennetaan uusi m 3 lietelantasäiliö. Hiehot (36 kpl) ovat laitumella neljä kuukautta vuodesta. Laidunala on 7,51 ha ja osa laidunalueista rajoittuu vesistöihin. Tila on liittynyt kunnan vesijohtoverkkoon. Lannan ja jätevesien käsittely Eläimet ovat lietelannalla. Nykyisen katetun lietesäiliön tilavuus on 290 m 3. Uuden kattamattoman lietesäiliön tilavuudeksi tulee m 3. Lietesäiliöiden kokonaistilavuus tulee olemaan m 3. Lietesäiliöt täytetään altapäin ja lietekuilut toimivat valuttamalla. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa on hakemuksen mukaan 78,75 ha, josta omaa 32,99 ha ja vuokrattua 10,81 ha. Lannanluovutuksesta on sopimus m 3 :sta joka vastaa 34,95 ha:a. Hakemuksen liitteenä on sopimukset vuokrapelloista sekä lannanluovutussopimukset. Lanta levitetään pelloille viikoilla (50 % lantamäärästä), (25 % lantamäärästä) sekä viikoilla (25 % lantamäärästä). Jätevesiä syntyy maitohuoneessa 250 m 3 vuodessa. Muita jätevesiä muodostuu 50 m 3 vuodessa. Jätevedet, myös WC-jätevedet, johdetaan tällä hetkellä lietteisiin.

3 3 Säilörehun varastointi Tilalla varastoidaan esikuivattua säilörehua laakasiiloon tonnia ja aumaan 500 tonnia vuodessa. Laakasiilosta puristenesteet johdetaan umpikaivoon (3 m 3 ), mistä ne levitetään lietteen mukana pellolle. Säilörehun valmistuksessa käytettävät säilöntäaineet, litraa, varastoidaan konehallissa. Polttoainevarastot Tilalla on oma maanpäällinen polttoainesäiliö, jonka tilavuus on litraa. Säiliö on varustettu lukituksella. Muita öljytuotteita varastoidaan enintään 200 litraa ja ne ovat sijoitettu konehalliin. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätteet ja niiden käsittely Tilalla syntyvät jätteet ja niiden toimituspaikat: Jätelaji Kuolleet eläimet Rehujäte Muovit Ongelmajätteet Kiinteistöjäte Käsittely Toimitetaan keräilyyn Kompostoidaan tilalla Toimitetaan alueelliseen jätehuoltoon Toimitetaan alueelliseen jätehuoltoon Toimitetaan alueelliseen jätehuoltoon Liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehu- ja teuraskuljetuksia on noin kerran kuukaudessa. Omasta toiminnasta syntyy liikennettä tarpeen mukaan, eniten rehunteon ja lannanlevityksen aikaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kruunupyyn kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kruunupyyn kunnan ympäristö- ja terveystoimistossa, Säbrontie 2, Kruunupyy. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

4 4 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kruunupyyn kunnanhallitukselta ja ympäristöviranomaiselta. Kruunupyyn kunnanhallituksen lausunnon mukaan se kannattaa ympäristösihteerin valmistelua ja lähettää sen ympäristölautakunnan pöytäkirjan kera lausuntonaan. Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että suositeltu suojaetäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen alittuu. Siksi ympäristölautakunta katsoo, että ympäristöluvan pitää sisältää riittävät ehdot sen varmistamiseksi, ettei aiheuteta kohtuutonta haittaa. Lämpötila lietelantasäiliössä ja lantakanavissa tulee pitää mahdollisimman matalana. Lantasäiliön sekoittumista saa tapahtua vain sen tyhjennyksen yhteydessä. Eläinsuojan ilmanvaihto tulee suunnitella siten, että päästöt kohdistuvat mahdollisimman korkealle ilmaan ja poispäin lähimmästä naapurista. Ympäristön pilaantumisen estämiseksi ympäristöluvan tulee sisältää määräykset, kuinka uusi eläinsuoja ja lantasäiliö tulee rakentaa, kuinka lannan varastointi, käsittely ja levitys tulee hoitaa sekä kuinka jätevedet, jätteet ja kuolleet eläimet tulee käsitellä, niin että toimintaa harjoitetaan voimassa olevan lainsäädännön ja ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Ympäristölautakunta muistuttaa, hakemuksen tietojen perusteella, ettei WC-jätevesiä saa johtaa lietelantasäiliöön, vaan ne tulee käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. Tuorerehun valmistuksessa syntyvät puristenesteet tulee ottaa talteen tiiviiseen säiliöön, myös jos rehu valmistetaan aumaan pellolle. Ympäristölautakunnan mukaan edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Toimintaa voidaan harjoittaa ilman että aiheutetaan haittaa tai ympäristönsuojelulain 42 :n tarkoittamaa pilaantumista edellyttäen, että edellä mainitut lausunnon näkökohdat otetaan huomioon. Aikaisemmasta toiminnasta ei ole tullut valituksia ympäristölautakunnan tietoon. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalta on päivätyllä kirjeellä pyydetty määräajassa vastinetta annettuihin lausuntoihin. Hakija on sähköpostina lähettämässään vastineessa pyytänyt, että päätöksessä noudatettaisiin Kruunupyyn kunnanhallituksen ja ympäristölautakunnan päätöstä. Ympäristökeskus on pyytänyt hakijaa selvittämään suunnitellulle eläinsuojalle vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, josta aiheutuisi vähemmän haittaa läheiselle asutukselle. Hakija on ja tulleissa lisäselvityksessä esittänyt vaihtoehtoisen sijoituspaikan kiinteistöllä Vide I RN:o 15:64 ( ), joka on kauempana lähimmistä naapuriasuinrakennuksista. Hakijan mukaan vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta aiheutuisi huomattavia lisäkustannuksia mm. rakentamiseen huonommin soveltuvan maan takia. Toiminta jouduttaisiin järjestämään niin, ettei vanhaan pihattoon jäisi eläimiä vaan kaikki eläimet olisivat uudessa eläinsuojassa Tarkastus Tilalla on tehty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin.

5 5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristökeskus ei myönnä Mattias Widjeskogille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa Kruunupyyn kunnan Kortjärven kylällä tiloilla Vide I RN:o 15:64 ( ) ja Viklund RN:o 15:121 ( ) suunnitellulle eläinsuojalle hakemukseen liitetyn kartan ja asemapiirroksien osoittamaan paikkaan. Sen sijaan ympäristökeskus on harkinnut, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa toisaalla hakijan omistamalla kiinteistöllä Vide I RN:o 15:64 ( ). Ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 6 :n nojalla harkinnut, että on perusteltua tarkastella toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta ja ottaa huomioon muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Hakijan esittämän lisäselvityksen perusteella hakijan on mahdollista sijoittaa uusi eläinsuoja esitetyn paikan koillispuolelle niin, että sen voidaan katsoa tulevan riittävän etäälle häiriintyvistä kohteista. Lisäselvityksessä hakija esitti, että koko suunniteltu eläinmäärä sijoitetaan uuteen eläinsuojaan. (YsL 6, 7, 8, 41, 42, 43, 45, 46, YsA 19 ) Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja vaatimuksiin Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon muun muassa lupamääräyksissä 3, 4, 5 ja 7. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Tuotantorakennuksen sijainti Uusi lypsykarjapihatto, lietesäiliö ja laakasiilo tulee sijoittaa hakijan tulleessa lisäselvityksessä esittämään sijoituspaikkaan nyt ympäristölupahakemuksessa haetun paikan koillispuolelle kiinteistölle Vide I RN:o niin, että lähimpiin naapuriasuinrakennuksiin on matkaa vähintään 190 metriä. Uuden pihaton, lietesäiliön ja laakasiilon sekä tuotantoja varastointikäyttöön jäävien nykyisten olemassa olevien rakenteiden sijaintia osoittava asemapiirros mittakaavassa 1:500 sekä kaikkien tuotanto- ja varastotilojen ajan tasalla olevat pohjapiirrokset mittakaavassa 1:100 tulee toimittaa toiminnan ympäristönsuojelutoimenpiteiden valvojalle vähintään kolme kuukautta ennen rakennus- tai muutostoimenpiteisiin ryhtymistä. 2. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojassa voidaan pitää yhteensä enintään 71 lypsylehmää, 36 hiehoa ja 25 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Olemassa olevassa eläinsuojassa saa pitää 44 lypsylehmää, 25 hiehoa ja 10 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kunnes uusi eläinsuoja on otettu käyttöön. 3. Lietelannan, kuivalannan, jätevesien, säilörehun ja sen puristenesteiden varastointi sekä eläinsuojan pohjarakenteet Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, ettei niitä joudu ympäristöön. WC- jätevedet tulee käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti,

6 6 esimerkiksi johtamalla ne umpikaivoon. Jätevedet voidaan käsitellä myös muulla Kruunupyyn kunnan hyväksymällä tavalla niin, että jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset täyttyvät. Kaikki tilalla varastoitava säilörehu tulee varastoida tiiviistä materiaalista rakennettuun laakasiiloon tai muuten niin, että valmistuksessa syntyvät puristenesteet voidaan kerätä talteen. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietteiden, puristenesteiden, pesu- ja jätevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3, mikäli tilalla laidunnetaan eläimiä hakemuksessa esitetyllä tavalla. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliö sekä lietekuilut tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (vähintään lujuusluokka K30-2) maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden sekä hakemukseen liitettyjen piirustusten mukaisesti. Lietesäiliöt tulee vuosittain tyhjentää perusteellisesti ja samalla on tarkistettava niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lietesäiliön täyttäminen tulee tapahtua alakautta. Säiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. 4. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen hyödyntäminen Lietelanta, pesu- ja jätevedet, WC-jätevesiä lukuun ottamatta, sekä puristenesteet on hyödynnettävä peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannan levityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutussopimus. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla käytössä vähintään 67,2 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpija fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusreiteille pääsee valumaan lietettä/lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lanta tulee kuormata tiivispohjaisella alustalla. Lannan levitys tulee hoitaa siten, ettei naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen.

7 7 Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolle, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto-olosuhteista ja maalajista riippuen metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesu- tai jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella (turve, kevytsora, styrox) ja katteen riittävyydestä on huolehdittava. 6. Laiduntaminen Laidunalueet tulee rajata vesistöstä ja ne tulee pitää hyvässä kunnossa. Laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Eläimille ei saa järjestää lisäruokintaa ilman, että laitumella on tähän tarkoitettua ruokintapaikkaa. Jos eläinsuojan yhteyteen rakennetaan jaloittelutarha, kiinteä ruokintapaikka tai juottopaikka, tulee ne suunnitella Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaan (MMM-RMO-C4). Suunnitelmat tulee lähettää valvojalle 3 kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. 7. Jätehuolto Toiminnasta muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Jätteitä ei saa polttaa tilalla. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee viipymättä toimittaa laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, ettei se aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiai-

8 8 kaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 8. Polttonesteiden varastointi Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaara. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa tiiviille alustalle ja ne tulee varustaa suoja-altaalla sekä lapon estolaitteella sekä ylitäytönestolla. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää. Säiliöiden tulee olla lukittavia. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi. Öljysäiliöt tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin. 9. Toiminnan tarkkailu Lietesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli säiliöiden rakenteissa tai muissa lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen ja haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin: - tiedot eläinmääristä - toiminnasta muodostuvien lietteiden ja lannan määrä sekä levityspinta-alat - tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista - kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka - tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä Levitettävästä lietteestä on analysoitava kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin määrä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Toimintaa koskevat tiedot tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 10. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden navetan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 päivää ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle.

9 9 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi-Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että hakijan esittämän lupahakemuksen perusteella ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä ei ole olemassa. Uuden eläinsuojan sijaintia ei voida pitää sopivana eläinsuojan lähialueella sijaitsevan naapurin kannalta. Hakemuksen mukainen toiminta aiheuttaisi hyvin todennäköisesti eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai mahdollista terveyshaittaa eikä näitä haittoja voida lupamääräyksinkään riittävästi ehkäistä. Hajuhaittoja voisi aiheutua eläinsuojan poistoilmasta, rehujen varastoinnista laakasiilossa ja lietteen varastoinnista. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu edellä mainittuja haittoja. Hakemuksen mukaisen toiminnan harjoittamisen todennäköisesti aiheuttamia haittoja ei voida myöskään lupamääräyksillä riittävästi ehkäistä. Ympäristökeskus on harkinnassaan ottanut huomioon hakemuksessa esitetyn toiminnan laajuuden, toiminnan sijoittumisetäisyyden lähimpiin naapureihin nähden sekä toiminnan luonteen ja hakijan esittämät selvitykset. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan hakijan esittämään vaihtoehtoiseen sijoituspaikkaan, koska tässä paikassa eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kaikki eläimet tulee sijoittaa uuteen eläinsuojaan sen valmistuttua hakijan suunnitelman mukaan. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu vaihtoehtoisessa sijoituspaikassa kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Lupamääräysten perustelut Toiminnan sijainnin suhteen ympäristökeskus on harkinnut, että ympäristölupapäätöksellä voidaan määrätä toiminnan sijoittamisesta ympäristönsuojelulain 6 :n mukaisesti ottamalla huomioon muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristökeskus on harkinnut, että määräämällä riittävä etäisyys lähimpiin naapureihin ja asettamalla tarpeelliset lupamääräykset haittojen estämiseksi, voidaan katsoa, että luvan myöntämisen edellytykset ovat kyseisellä tilalla olemassa. Sijoitettaessa uusi toiminta riittävän etäälle lähiasutuksesta lupamääräyksessä edellytetyllä tavalla, ei toiminta todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai kohtuutonta haittaa naapureille ja luvan edellytykset ovat muutoinkin olemassa. (Lupamääräys 1) Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella tuotantotilanteen mukaan. Toimintaa tulee kuiten-

10 10 kin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, etteivät lannan tuotanto tai muut ympäristövaikutukset ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Lupamääräys 2) Lietelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti ja lietesäiliöt sekä eläinsuojan pohjarakenteet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviistä materiaalista (MMM-RMO-C4). Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on kerättävä talteen vesiin pääsyn rajoittamiseksi ja suorien valumien ehkäisemiseksi. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (Lupamääräys 3) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Hakijan esittämä 78,75 ha hehtaarin levityspeltoala on riittävä. Vaatimus tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ) Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari yhtätoista alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysin, lannan ravinnesisältöön ja kasvien todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksen jälkeen vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenesteitä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueille veden laadun turvaamisen takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (Lupamääräys 4) Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. Samoin kunnossa olevat kevytkatteet vähentävät haihtumista ja hajuhaittoja. (Lupamääräys 5) Laidunnuksesta annetuilla määräyksillä pyritään estämään lannan ravinteiden kulkeutuminen ojiin ja vesistöön. (määräys 6) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden, muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 7)

11 11 Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Polttonestesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. (Lupamääräys 8) Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (Lupamääräys 9) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (Lupamääräys 10) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 11) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään mennessä. Hakemukseen tulee liittää voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn kirjanpidon vuotta 2018 koskevat tiedot. (Ympäristönsuojelulaki 55 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. (Ympäristönsuojelulaki 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 6, 7, 8, 28, 35, 41, 42, 43, 45, 46, 55, 56, 100 Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1, 6, 19 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4)

12 12 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu on euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kruunupyyn kunnanhallitus Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Vidjeskog Anders och Pernilla, Småböndersvägen 762, Småbönders Vidjeskog Folke, Ollasmosvägen 11, Småbönders Vidjeskog Johnny och Maria, Småböndersvägen 742, Småbönders Vidjeskog Leif, Småböndersvägen 745, Småbönders Vidjeskog Mikael, Småböndersvägen 806, Småbönders Vidjeskog Ove, Småböndersvägen 747, Småbönders Vidjeskog Peter, Småböndersvägen 745, Småbönders Vidjeskog Sven, Småböndersvägen 776, Småbönders Widjeskog Ole, Småböndersvägen 756, Småbönders Widjeskog Sten, Småböndersvägen 753, Småbönders

13 13 Päätöksestä kuuluttaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan kuulutusaikana Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla, lähtien Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla, sekä Kruunupyyn kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Aira Halmetoja Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta