KOHEESIOPOLITIIKAN NÄKYVYYDEN VARMISTAMINEN: TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSÄÄNNÖT 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa vuosien 2014 2020 investointikierrosta varten. Tämä asiakirja on yksi tulevan lähestymistavan keskeisiä ominaisuuksia esittelevistä tiedotteista. Sisällysluettelo Mitä hyötyä viestimisestä on? Mitä on hyväksytty? Mitkä ovat suurimmat erot kauteen 2007-2013 nähden? Koheesiopolitiikka Maaliskuu 2014
Mitä hyötyä viestimisestä on? Koheesiopolitiikka on Euroopan unionin tärkein sijoitusväline Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta (kaudelle 2014 2020 ehdotettu 351,8 miljardia euroa) (1). Tiedottaminen ja viestiminen koheesiopolitiikan ohjelmien ja hankkeiden tavoitteista, rahoitus mahdollisuuksista ja tuloksista on siksi jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja tuensaajien keskeinen tehtävä. Käsiteltäviä asioita ovat seuraavat: Mitä investointimahdollisuuksia on olemassa? Kuka rahoitusta saa ja mihin tarkoitukseen? Miten tuensaajat hoitavat julkistamiskysymykset? Rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen mahdollisille tuensaajille on tärkeä osa ohjelman hallinnointia. Jotta voidaan varmistaa, että koheesiopolitiikan investoinnit kohdistetaan tärkeimpiin ja innovatiivisimpiin hankkeisiin, tietoa on annettava mahdollisimman laajalle joukolle mahdollisia tuensaajia. Tämä toteutetaan korostamalla investointimahdollisuuksia ja esittelemällä saavutettuja tuloksia. Hallintoviranomaisten on yhdessä hankkeen tuensaajien kanssa esiteltävä investointien tuloksia alueen kansalaisille sekä eri tasoilla toimiville tiedotusvälineille ja politiikoille. EU:n veronmaksajilla on oikeus tietää, mihin heidän rahansa käytetään. Myönteisenä sivuvaikutuksena EU:n koheesiopolitiikka voi edistää julkisen tuen vahvistumista koko EU:lle korostamalla myönteistä vaikutusta, joka monilla hankkeilla on jokaisella unionin 274 alueella. Mitä on hyväksytty? Kaudelle 2014 2020 ehdotetun asetuksen viestintä- ja tiedotussäännöt ovat tulosta tiiviistä kuulemisesta ja keskusteluista 28 jäsenvaltion koheesiopolitiikan viestintävirkamiesten kanssa (INFORMja INIO-verkostot) sen varmistamiseksi, että viestintäsäännöt ovat käytännölliset ja asiaankuuluvat. Asetuksen (2) 115 117 artikla ja liite XII ovat pääosin voimassa olevien käytäntöjen jatkoa. Joillakin aloilla, esimerkiksi avoimuudessa ja tietojen saatavuudessa, on saatu aikaan parannuksia sisällyttämällä sääntöihin selvemmät vaatimukset hankkeita ja tuensaajia koskevien tietojen julkaisemisesta toimien luettelossa (3) ; vaatimalla, että kuhunkin jäsenvaltioon perustetaan koheesiopolitiikkaa koskeva keskitetty verkkosivusto tai portaali. Lisäksi useita kohtia on yksinkertaistettu ja velvollisuuksia selvennetty. (1) http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm (2) http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2013:347:0320:0469:fi:pdf (3) http://ec.europa.eu/regional_policy/country/commu/beneficiaries/index_fi.htm
Uusien viestintä- ja tiedotussääntöjen tärkeimmät osat: Seitsemänvuotinen viestintästrategia (ja seurantakomitean vuosittain hyväksymät toimenpidesuunnitelmat), jolle ei tarvita enää komission virallista hyväksyntää. Kaikki EU:n koheesiopolitiikan ohjelmat sisältävä keskitetty verkkosivusto tai -portaali jäsenvaltioihin. Selvempiä, kattavampia ja vertailukelpoisempia tietoja sisältävä toimien luettelo. Hallintoviranomaisen velvollisuudet määritellään tarkemmin. Hallintoviranomaisen tulee varmistaa, että tiedotus- ja viestintätoimenpiteet toteutetaan viestintästrategian mukaisesti; toimenpiteet saavat mahdollisimman laajaa näkyvyyttä tiedotusvälineissä eri viestimien muodossa; ohjelmalle järjestetään käynnistämistapahtuma / merkittävä vuotuinen tiedotustoimi; EU:n lippu on esillä kunkin hallintoviranomaisen toimitiloissa; toimenpideluettelo julkaistaan ja päivitetään vähintään puolen vuoden välein; hanke-esimerkkejä esitellään verkossa myös sellaisella laajasti puhutulla EU:n virallisella kielellä, joka ei ole kyseisen jäsenvaltion virallinen kieli; toimintaohjelman toteuttamisesta julkaistaan ajantasaisia tietoja, muun muassa keskeisiä saavutuksia; tuensaajille annetaan viestintä- ja mainontapaketit (myös sähköisesti) (liitteessä XII oleva 3.2.2 kohta). Tuensaajien tärkeimmät velvollisuudet: Kaikissa viestintätoimissa on ilmoitettava rahastojen tuki esittämällä EU:n tunnus ja viittaus EU:hun ja kyseessä olevaan rahastoon. Hanketta koskevan tiedon antaminen tuensaajan verkkosivulla, myös lyhyen kuvauksen esittäminen toimen tavoitteista ja tuloksista sekä EU:lta saatavan tuen korostaminen. Hallintoviranomaisen pyynnöstä viestintätoimet on kuvailtava jo hankkeen hakuvaiheessa (liitteessä XII olevan 3.1.2 kohdan e alakohta). Vähintään yhden hanketta esittelevän julisteen sijoittaminen näkyvälle paikalle, jossa se on yleisön nähtävissä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteiden ja muiden Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tai koheesiorahastosta tuettujen koulutushankkeiden tuensaajan on tiedotettava osallistujille tästä rahoituksesta.
Pysyvän tiedotuskyltin asettaminen näkyville kaikista Euroopan aluekehitysrahastosta/koheesiorahastosta tuettavista infrastruktuuri- ja rakennushankkeista, joihin on myönnetty yli 500 000 euroa julkista rahoitusta. Mitkä ovat suurimmat erot kauteen 2007-2013 nähden? Ehdotettujen sääntöjen tarkoituksena on lisätä joustavuutta, yksinkertaistaa joitakin prosesseja sekä selventää hallintoviranomaisten ja hankkeiden tuensaajien velvollisuuksia. Yksinkertaistaminen Vuosittain päivitettävä viestintästrategia: Asiakirjaa, jossa määritetään ohjelman viestintätoimissa käytettävä lähestymistapa ja budjetti, kutsutaan viestintästrategiaksi (4). Tämä asiakirja ei enää edellytä virallista hyväksyntää komissiolta, mikä lisää viestintästrategian omavastuuta, ja hallinto viranomaisen (tai jäsenvaltion) ja seurantakomitean on otettava siitä täysi vastuu. Vaikka tiedotus- ja viestintätoimista ei tarvitse enää raportoida vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa vuosia 2017 ja 2019 lukuun ottamatta, viestintätoimista raportoidaan systemaattisesti ja ne arvioidaan vuosittain seurantakomitean kokouksissa. Samassa kokouksessa hyväksytään myös viestintätoimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle. Viestintäsääntöjen sisällyttäminen pääasetukseen: Tiedotus- ja viestintäsäännöt saavat enemmän näkyvyyttä, kun ne on sisällytetty Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymään asetukseen eikä komission täytäntöönpanosäädökseen, johon ne kaudella 2007 2013 kuuluivat. Varainhoidon helpottaminen useita rahastoja koskevissa viestintätoimissa: Yhä useammat jäsenvaltiot ovat havainneet varojen yhdistämisen edut EU:n koheesiopolitiikkaa koskevan viestinnän yhteydessä. Vaikka esimerkiksi Euroopan sosiaalirahastoa ja Euroopan aluekehitysrahastoa koskevien viestintäkampanjoiden yhteisrahoitus on tälläkin hetkellä mahdollista, se on vaikeaa varainhoidon kannalta, sillä kustannukset on kohdennettava mukana olevien rahastojen asian mukaiseen teknisen tuen talousarvioon. Tulevaisuudessa kustakin rahastosta voidaan rahoittaa teknisen tuen toimia, jotka ovat tukikelpoisia minkä tahansa muun rahaston edellytysten mukaisesti (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 119 artikla). Tämä parantaa rahoituksen joustavuutta. Parempi avoimuus Koheesiopolitiikkaa koskeva keskitetty verkkosivusto tai -portaali: Tämän ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa koheesiopolitiikkaa koskevan tiedon saantia jäsenvaltioissa. Asiasta kiinnostuneiden ei tarvitse etsiä verkosta eri toimenpideohjelmia, sillä yhdestä verkkosivustosta löytyy tietoa niistä kaikista ja linkit niihin. Toimien luettelo: Tuensaajaa koskevien tietojen lisäksi on annettava tietoja myös hankkeen sisällöstä. Luetteloon tulisi lisätä hankkeen nimi ja tiivistelmä hankkeesta. (4) Ohjelmakaudella 2007 2013 vaadittiin vain viestintäsuunnitelma, joka oli voimassa seitsemän vuotta, ellei sitä muutettu virallisesti asetuksessa. Viestintäsuunnitelman muuttamismenettely oli sekava.
Lisäksi tiedostomuodot tulee yhdenmukaistaa (XML tai CSV), jotta hankkeiden ja tuensaajien tietoja voidaan vertailla paremmin ohjelman sisällä, eri ohjelmien välillä ja jopa eri jäsenvaltioiden välillä. Julkaisu PDF-muodossa ei ole enää sallittu, koska silloin tietoja ei voi lajitella, asettaa tärkeys järjestykseen tai muuten ryhmitellä. Käyttöön otetaan puolivuosittaiset päivitykset, sillä tuensaajien tietojen päivittäminen vain kerran vuodessa ei ole enää sallittua. Kansallisen tiedotus- ja viestintäkoordinaattorin roolin selvempi esiintuominen: Kansallisella tiedotus- ja viestintäkoordinaattorilla on selvästi määritelty rooli yhden tai useamman rahaston tiedotus- ja viestintätoimien koordinaattorina; kansallisen tiedottajaverkoston koordinaattorina; koheesiopolitiikkaa koskevan kansallisen verkkosivuston tai -portaalin ylläpitäjänä; kansallisella tasolla toteutettuja viestintätoimenpiteitä koskevan yleiskatsauksen antajana. KN-04-14-356-FI-C doi:10.2776/67158 ISBN 978-92-79-37175-2 Komissio auttaa jatkossakin sellaisten viestintäverkostojen työtä, joiden jäsenet jakavat hyviä viestintäkäytäntöjä ja vaihtavat tietoja viestintästrategioiden täytäntöönpanon tuloksista. Lisäksi komissio täydentää jäsenvaltioiden ja alueiden viestintätoimia omilla viestintäsuunnitelmiensa mukaisilla viestintätoimillaan. Lisätietoja Koheesiopolitiikan tiedotus: http://ec.europa.eu/regional_policy/informing/index_fi.cfm Tuensaajien luettelot sisältävä portaali: http://ec.europa.eu/regional_policy/country/commu/beneficiaries/index_fi.htm ja http://ec.europa.eu/esf/home.jsp?langid=fi