Osallistamisprosessien parantaminen hyödyntäminen suunnittelutyössä 23. maaliskuuta 2017 Turku Heidi Lusenius, VILI
Osallistamisen tasot ja tavoitteet Mikä on osallistamisen tavoite? Jakaa tietoa, saada tietoa, sitouttaa, laajentaa näkökulmia, lisätä hyväksyntää? 2
Nykyteknologia ja sosiaaliset verkostot mobiilisovellukset sekä sosiaalinen media Mobiilisovellus Ihmiset voivat osallistua missä ja milloin haluavat ei aikaan tai paikkaan sidottu. Saadaan kiireiset ihmiset mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen. Usealla älypuhelin, joka aina matkassa: kun kulkee eri paikoissa voi sovelluksen kautta jakaa ajatukset sillä hetkellä. Täsä-mobiilisovellus Turku. Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Instagram ovat erilaisia. Paljon ihmisiä jo liikkeellä, ihmiset osallistuvat keskusteluun tai vähintään seuraavat keskustelua. Sosiaalisen median kautta voidaan jakaa tietoa, myös uudelleen jakaa. Tulee alussa pohtia miten somea hyödynnetään. 3
Aineiston kerääminen suunnittelua varten sekä pelit Aineiston kerääminen Ihmisille mukaan laite, jonka avulla kerätään aineistoa suunnittelun ja kunnossapidon tueksi. Mahdollista myös puhelimien signaaleilla tulevaisuudessa mahdollisesti hanke, jossa tätä hyödynnetään? Espoon kokeilu: kaupungin työntekijät ja asukkaat mukana kuvaamassa pyöräilyreittejä, aineistoa hyödynnetään kunnossapitoon. Pelit Helppo muokata kohderyhmän mukaan. Peleihin eläytyminen niiden vahvuus strategiapelistä roolipeleihin. Hyvin erilaisia pelejä: Cities: Skylines -peli, Hämeenlinnassa hyödynnettiin kaupungin kehittämisessä. 4
Karttakysely sekä rantautuminen suunnittelukohteeseen Karttakysely Tuottaa paikkatietoa ja saadaan melko tarkkaa tietoa. Teknisyys kuitenkin huomioitava. Voidaan laatia sopiva pohjakartta kohderyhmä ja käsiteltävä asia huomioiden. Hyvänä huomiona laatia valmiit vaihtoehdot esimerkiksi jos tavoitteena on sijoittaa uusi pyöräparkki, ja mahdolliset sijaintipaikat ovat jo tiedossa, mutta valinnalle halutaan käyttäjien näkökulma sen tarkasta sijainnista. Rantautuminen suunnittelukohteeseen Yleisötilaisuuksiin kutsutaan, mutta tässä mennään paikan päälle. Vahvuutena tavoittaa henkilöitä, jotka eivät ehkä asu alueella, mutta käyttävät sitä. 5
Verkkopalvelu ja keskustelualustat internetissä Verkkopalvelu Internetsivut (vrt. viralliset sivut), jotka sisältävät toiminnallisia ominaisuuksia. Dresden Debate -verkkopalvelun kautta toteutettiin mm. kyselyitä ja teemoittaisia keskusteluja. Verkkopalvelussa paljon myös suunnitteluun liittyvää tietoa, teemoittain jaoteltuja keskusteluosioita sekä kartta, jonne merkitä paikkoja. Keskustelualustat internetissä Hyvä yhteiseksi työalustaksi. Voidaan mm. jakaa kalentereita, aineistoja, keskustella, tehdä online-raportteja tai esityksiä. Slack, Trello, Google Drive 6
Keskeiset havainnot prosessi ja kokeilukulttuuri? Suunnitteluprosessi ja osallistamisen ajoittuminen prosessiin? Missä vaiheessa tarvitaan millaista tietoa, missä vaiheessa osallisia hyvä sitouttaa suunnitteluun ja suunniteltavaan aiheeseen? Voitaisiinko useaa menetelmää hyödyntää rinnakkain, täydentävät toisiaan? Uusiin menetelmiin perehtyminen ja soveltaminen aiemmin todettujen hyvien käytänteiden rinnalla täydentävät toisiaan. Onko organisaatiolla olemassa vuorovaikutuksen ja osallistamisen suunnitelmaa? Huomioida prosessi ja vuorovaikutus osana prosessia. Luovuus: selvitystä tulee soveltaa, hakea ideoita ja kokeilla! Kokeilukulttuuri: suunnittelukulttuuri muuttuu vähitellen, on hyvä kokeilla uudenlaisia menetelmiä. 7
Kiitos! Heidi Lusenius Yhteystiedot Varsinais-Suomen liitto Ratapihankatu 36, Turku heidi.lusenius@varsinais-suomi.fi http://www.civitas.eu Lisätietoja: Mari Sinn, Varsinais-Suomen liitto mari.sinn@varsinais-suomi.fi