Salon fiksu Kuljetusjärjestelmä -hanke 1(5) Diaarinumero 342/00.01.05.02/2014 24.3.2016 LIITE 2: YHTEENVETO KOKEILUISTA Kokeilu 1. Yhteiskäyttöauto kaupungin työntekijöille eri toimipisteiden väliseen liikkumiseen Hankkeessa käynnistettiin yhteiskäyttöauton kokeilu elokuussa 2014 ja se päättyi maaliskuussa 2015. Kokeilu tehtiin yhdessä Weegos Oy:n (varaus- ja avausjärjestelmä) sekä Hertz Oy:n (ajoneuvon vuokraus) kanssa. Ajoneuvon yhteiskäytön lisäksi haluttiin kokeilla uutta varaus- ja ajoneuvonavausmekanismia, jota ei vielä markkinoilla ollut. Ajoneuvon varaus sekä lukituksen avaus oli tarkoitus suorittaa älypuhelimen avulla ilman, että avaimia tarvitsee noutaa mistään erillisestä toimipisteestä. Yhteiskäytön kokeilulla haluttiin selvittää, miten yhteiskäyttöauto vaikuttaa työntekijöiden liikkumiseen, voidaanko matkoja yhdistellä ja siten säästää niin ostopalveluja kuin omalla ajoneuvolla tehtyjä matkoja. Kokeilu onnistui siltä osin, että varauksen teko toimi järjestelmässä suunnitellulla tavalla. Samoin järjestelmään jäi jälki siitä, missä ajoneuvolla oli kyseinen matka ajettu. Lisäksi yhteiskäyttöajoneuvo sai alku kankeuden jälkeen positiivisen vastaanoton, mikä on johtanut siihen, että kaupungilla on käytössä nyt kaksi yhteiskäyttöautoa. Kokeilussa pystyttiin myös seuraamaan ajoneuvojen kustannuksia ja sen pohjalta on pystytty miettimään ajoneuvojen tarkoituksenmukaisempaa käyttöä. Kokeilun tarkoituksena oli myös testata pienellä joukolla, voitaisiinko esimerkiksi joku kuljetuspalvelu korvata vaikkapa yhteiskäyttöajoneuvolla. Tältä osin kerättiin lähinnä vain tietoa, mutta käytäntöön asti ei asiaa vielä viety. Kokeilu epäonnistui siltä osin, että järjestelmän avausmekanismia ei saatu toimimaan kokeilun aikana riittävän luotettavasti. Haasteeksi muodostuivat erilaiset selaimet sekä älypuhelinten ominaisuudet ja niiden puutteet. Kokeilu 2. Palveluliikenteen matkojen välityspalvelukokeilu Elokuussa 2015 hankkeessa aloitettiin vuoden kestävä matkojen välityspalvelukokeilu Avaca Oy:n (puhelinpalvelukeskus) kanssa. Hankkeen päätyttyä kokeilu jatkuu vielä heinäkuun 2016 loppuun kaupungin omalla rahoituksella. Kokeilussa tavoitteena oli valmistella mahdollista matkojen välitys- ja/tai yhdistelypalvelun hankintaa muun muassa testaamalla, miten toteuttaa tilausten reititys ulkoistetusti, minkälaisille raportointi- ja seurantatyökaluille on tarvetta, ja kuinka kuljetuksista kertyvää tietoa käsitellään, siirretään ja analysoidaan. Välityspalvelua päätettiin kokeiluvaiheessa testata kaupungin palveluliikenteessä, jolloin samalla saatiin ennen keräämätöntä tietoa ko. kuljetusten tilauksista ja toteutumisesta. Kokeilun taustalla oli myös kokemus samojen ongelmien toistumisesta, kun valmistellaan liikennepalveluyksikön tarpeisiin sopivien tukipalveluiden hankintoja. Näitä ongelmia ovat kilpailun vähäisyys, riippuvaisuus yksittäisistä tarjoajista sekä suoranainen tarjonnan puuttuminen. Osa markkinakartoituksista ei tuota yhtään potentiaalista tarjoajaa. Toisaalta ongelmana on kaupungin oman tarpeen jäsentymättömyys, mikä heijastuu suoraan esimerkiksi hankinnan palvelukuvaukseen. Matkojen välityspalvelukokeiluun johtaneeseen tiedusteluun saatiin yksi vastaus. Sen antanut Avaca Oy tarjoaa mm. puhelinkeskuspalveluja, ja yrityksellä oli valmiiksi käytössä tarkoitukseen soveltuvat tietojärjestelmät (mm. Ecofleet) sekä tarvittava osaaminen niiden räätälöimiseksi tilaajan tarpeisiin. Perustellusti voi sanoa, että palveluntarjoajan löytyminen oli onnekas sattuma. Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi kirjaamo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1
2(5) Kokeilussa on saatu arvokasta tietoa tulevan hankinnan palvelukuvauksen valmisteluun. Kokeilu on osoittanut, että palvelukuvauksessa ei mitään kannata pitää itsestään selvänä. Kukin toiminto/tehtävä on kuvattava niin selkeästi, että ne on mahdollista hoitaa virheettömästi tuntematta prosessia kokonaisuutena. Näin kokeilusta oli myös se hyöty, että tilaajana on jouduttu miettimään, mitä todella halutaan ja miksi jokin ominaisuus on tärkeä. Kokeilussa kävi myös ilmeiseksi, mitkä toiminnot ovat erityisen kriittisiä, ja minkä määrittelyyn näin ollen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokeilussa järkevien ajoreittien ja -kuormien muodostaminen (eli reitityksen ulkoistaminen ja tekninen toteutus) osoittautui suurimmaksi haasteeksi. Kokeilun alussa jouduttiin tekemään paljon hienosäätöä mm. keräilyalueiden määrittelyssä ennen kuin saavutettiin kompromissi, jolla reititys kokeilujaksolla oli toteutettavissa sekä taloudellisesti että asiakasystävällisesti. Reitityksen parametreja määriteltäessä olisikin suositeltavaa kokeilla etukäteen, minkälaisia tuloksia eri vaihtoehdot tuottavat. Kokeilu on sangen onnistunut siinä mielessä, että kaupungille kertyy matkakohde- ja reittitietoja tulevien palveluliikenteen kilpailutusten suunnittelun pohjaksi. Näin voidaan jatkossa hankintojen kohteet rakentaa aikaisempaa fiksummin, todellista tarvetta vastaaviksi ja reitityksen kannalta toimivammiksi. Myös kaupungin raportointitarpeet selvenivät ja toimintoja saatiin testattua. Kokeilun jatkuu hankkeen päätyttyä ja seuraavaksi ollaan keskittymässä seurantatoiminnon hyödyntämiseen. Samalla etsitään erilaisia mahdollisuuksia, miten kertyvää paikkatietoa voidaan parhaiten hyödyntää. On esimerkiksi sovittu, että rakennetaan työkalu, jonka avulla kaupunki voi tehdä haluamiaan kyselyitä tietokantaan ja saada hakuvastaukset paikkatietoineen itse ulos järjestelmästä ilman, että aineistoja pitää erikseen pyytää palveluntuottajalta. Kokeilu 3. Kiho Student -kehittämisprojekti koulukuljetusten reaaliaikaisen seurannan ja laskusuoritteen muodostumisen testaamiseksi Syys-joulukuussa 2015 hankkeessa toteutettiin lyhyt kehittämisprojekti yhteistyössä J. Vainion liikenteen (liikennöitsijä) ja Mastercom Oy:n (ohjelmistotoimittaja) kanssa. Projektin päämääränä oli luoda järjestelmä, joka vastaa nykyajan vaatimuksiin koulukuljetusten ohjaamisen suhteen. Tavoitteena oli poistaa manuaalisen raportoinnin tarve kaupungin liikennepalveluyksikön ja liikennöitsijän välillä sekä mahdollistaa kaupungin liikennöitsijältä tilaamien koulukuljetusten reaaliaikainen seuranta. Lisäksi kaupunki voisi rakennetun käyttöliittymän kautta ladata kertyvää tietoa reiteistä ja aikatauluista suunnittelun tueksi. KIHO Student pohjautui Mastercom Oy:n laajempaan KIHO-palvelukokonaisuuteen. Reititysrajapintana toimi Googlen Maps Directions API. Projektissa palveluun integroitiin reititystoiminto, jolla mahdollistettiin koulukuljetusreittien luominen laskutuksen perustaksi. Haasteena oli noutopaikkojen geokoodaaminen kohdilleen kaupungilta saadusta excel-muotoisesta lähtöaineistosta, mikä jouduttiin toteuttamaan manuaalisesti. Sen sijaan laskutuksen kannalta oleellisen ajotilaerittelytoiminnon rakentaminen onnistui suunnitellusti. Erittelyn avulla saadaan jatkossa laskuun tarvittavat tiedot ajojen alku- ja loppuajoista, kestoista, kyydissä olleista koululaisista, siirtoajoista jne. Projekti onnistui liikennöitsijän näkökulmasta helpottaen heidän raportointiaan, mutta kaupungin tarvitseman käyttöliittymän rakentaminen jäi kesken. Kaupungin kannalta positiivista oli se, että projektissa rakennettiin pohja reittikohtaisen ajotiedon reaaliaikaiselle jakamiselle. Näin vanhemmat voivat tarkastella (käyttöliittymätoiminnon valmistuttua) saamillaan tunnuksilla oman lapsensa koulukyydin etenemistä. Kaupungin näkökulmasta toivottavaa on, että projektin tuloksena liikennöitsijä siirtyy hoitamaan mahdollisimman pian noutoajoista tiedottamista järjestelmänsä kautta.
3(5) Kokeilu 4. Multiprimus oppilasohjausjärjestelmän Wilma-käyttäjäliittymän käytön tehostaminen kuljetusoikeuden hakemisprosessissa ja aikataulujen tiedottamisessa Koulukuljetustyöpajassa rehtorien suurena huolenaiheena oli koulukuljetusten tiedottamisen toimivuus. Kuljetusten hakemisprosessin kehittämiseen taas oli tarvetta liikennepalveluyksiköllä itsellään. SaFiKu-hankkeessa toteutettiin Wilma-projekti lokamarraskuussa 2015 yhteistyössä StarSoft Oy:n kanssa. Hakemusten osalta kokeilun tavoitteena oli siirtää sähköiset koulukuljetushakemukset ja hakemus iltapäivätoimintaan Salon kaupungin internetsivuilta Wilmaan. Samalla myös selvitettiin, voisiko Wilmaa hyödyntää koulukuljetuksista tiedottamisessa. Ajatuksena oli, että vanhempien näkökulmasta kouluun liittyvä tiedonkulku keskitettäisiin samaan paikkaan. Projektissa tehtiin yhdessä StarSoftin kouluttajan kanssa Salon kaupungille räätälöity koulukuljetustenhakemuslomake. Lomaketta tehtäessä ilmeni, ettei hakemukseen saa liitettyä liitetiedostoa, vaan se on lähetettävä erikseen, kun sitä tarvitaan. Hakemuksen lähettämisen jälkeen huoltaja ei voi enää muokata hakemusta, mutta se on nähtävillä Wilmassa. Tiedote ja ohje hakemusten täyttämiseen lähetettiin kirjeitse kaikille syksyllä 2016 koulunsa aloittavien lasten huoltajille. Vastaanotto on ollut loistava. Esimerkiksi tarkkailujaksolla iltapäivätoimintaan on tehty sähköisesti 316 hakemusta ja vain parikymmentä paperitulosteena. Osana kuljetusten sisäisten organisointiprosessien kehittämistä hakemuskäsittelyn järkeistämistä jatketaan SaFiKu-hankkeen päätyttyä. Seuraavassa vaiheessa tarkoituksena on mahdollistaa se, että myös päätökset voidaan tehdä Wilmassa. Hankkeen kuluessa sitä ei ehditty tehdä. Toistaiseksi hakemukset tulostetaan paperille tai tiedostoon ja päätökset tehdään Dynasty-asiainhallintajärjestelmässä. Nykyinen päätöstentekoprosessi vie aikaa ja henkilöresursseja, koska jokaisesta päätöksestä täytyy tehdä esittely Dynastyyn sekä tulostaa valmiit päätökset ja postittaa ne kirjepostina tiedoksi hakemuksen tehneelle huoltajalle. Wilmassa päätös voitaisiin tehdä suoraan hakemukseen ja lähettää sähköisesti tiedoksi huoltajalle. Wilma-projektin toisena tavoitteena oli koulukuljetusten tiedotuksen parantaminen. StarSoftin kouluttajan kanssa lisättiin MultiPrimukseen ja Wilmaan toiminnallisuus noutoajoista ja -paikoista tiedottamiseen. Primukseen luotiin Salolle räätälöity Excel-pohja, johon järjestelmästä tulostuvat oppilaiden lukujärjestystiedot. Taulukoon tehtiin myös kentät noutoaikojen merkitsemistä varten. Ajatuksena oli, että reitit suunnitteleva liikenteenharjoittaja täyttää puuttuvat noutoaika- ja -paikkatiedot, jonka jälkeen tiedosto viedään takaisin Primukseen. Wilman huoltajanäkymään valmisteltiin lomake, johon nämä kuljetustiedot tulostuvat ja josta huoltaja voi oman lapsensa tietoja tarkastella. Tiedottamisvastuu kuljetusajoista ja noutopaikoista huoltajien suuntaan on Salon nykyisissä koulukuljetussopimuksissa määritelty liikenteenharjoittajille. Osa yrittäjistä on jo investoinut luoden tarkoitusta varten selainpohjaisia palveluja, josta huoltajat näkevät omien lastensa kuljetustiedot ja voivat tehdä kyytiperuutukset. Tiedotustoiminnallisuutta valmisteltaessa ilmeni, että liikenteenharjoittaja ei voi siirtää tietoja suoraan MultiPrimukseen, vaan tiedonsiirto olisi tehtävä liikennepalveluyksikön kautta. Tämän nähtiin johtavan sovitun vastuujaon vesittymiseen. Lisäksi pidettiin epäreiluna, että kaupunki kehittää tiedotusjärjestelmän niille, jotka eivät siihen ole itse panostaneet. Kriittisempi ongelma liittyi tiedonsiirtoon. Koska yrittäjät eivät päässeet syöttämään tietoja suoraan MultiPrimukseen, oli kyseenalaista, onnistuisiko aikataulumuutosten tiedottaminen Wilman kautta riittävän nopeasti. Samasta syystä tiedon pitäminen ajan tasalla olisi haastavaa. Näin ollen organisointiprosessin tehokkuuden näkökulmasta liikennepalveluyksikön lisääminen tiedotusketjuun ei ollut perusteltua, minkä vuoksi toiminto päätettiin jättää ottamasta käyttöön. Toiminnallisuus on kuitenkin nyt valmiina, jos tilanne tiedotuksen osalta muuttuu. Projektia voidaan pitää onnistuneena, sillä hakemusprosessin tehostamisessa onnistuttiin.
4(5) Kokeilu 5. Autoemäntä avustamassa palveluliikenteen asiakkaita Puolivuotinen autoemäntä kokeilu toteutettiin yhteistyössä Salon Marttojen kanssa toukomarraskuussa 2015. Kokeilun tavoitteena oli tukea vanhusten palveluliikenteen käyttöä ja näin vähentää tarvetta myöntää sosiaalihuoltolain perusteella myönnettäviä taksikortteja. Samalla testattiin, miten palveluliikennettä liikkumispalveluna voidaan kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Martat olivat vastuussa emännäksi valittavan työllistettävän rekrytoinnista ja kouluttamisesta. Tehtävään löydettiin erityisen sopiva henkilö, ja autoemäntä sai asiakkailta varauksettomasti positiivisen vastaanoton. Hänen tehtävänään oli auttaa palveluliikenteen asiakkaita sekä autoon nousemisessa ja poistumisessa, että asioinnissa. Hänen kauttaan myös liikennepalveluyksikkö sai ennen pimentoon jäänyttä tietoa asiakkaiden toiveista ja kuljetuspalvelun erilaisista epäkohdista. Palveluliikenteen osalta myös yhteistyö yli siilorajojen vanhuspalveluiden SHL-kuljetusvastaavan kanssa oli tärkeää ja hedelmällistä. Näin palveluliikenteen konseptia voitiin kehittää paremmin asiakkaita palvelevaksi. Autoemäntäkokeilu kesti puoli vuotta, ja sen päättyminen aiheutti runsaasti yhteydenottoja jatkamisen puolesta. Liikennepalveluyksikössä ei palvelun jatkamiseen ollut resursseja, eikä palvelua toisaalta katsottu kuljetusyksikön ydintoiminnoksi. Kokeilu oli kuitenkin niin onnistunut, että maaliskuussa 2016 kaupungin vanhuspalvelut otti asiasta kopin ja siellä aloitettiin valmistelut palvelun jatkamiseksi osana heidän toimintaansa. Palvelun jatko on perusteltavissa myös kuljetuskustannuksellisesta näkökulmasta, sillä kokeilun päättyminen lisäsi SHL-taksikorttien kysyntää vanhuspalveluissa. Kokeilu 6. Ajoneuvojen GPS-seuranta Kesällä ja syksyllä 2014 toteutettiin kahdessa palveluliikenteen ajoneuvossa GPS-laitteiden avulla seurantakokeilu, jossa palvelua toteuttavien autojen liikkumista seurattiin reaaliaikaisesti selainpohjaiselta karttaliittymältä. Teknisesti seuranta toimi hyvin, ja osoitti, että varsin pienin investoinnein kaupunki saa tärkeää tietoa tilaamiensa ajoneuvojen liikkeistä. Kokeilun seurauksena päätettiin, että jatkossa kaupungin jokaiseen liikennepalvelujen hankintasopimukseen laitetaan teksti siitä, että kaupungilla on oikeus asentaa kaikkiin ajoneuvoihin seurantalaite, joka toimii silloin, kun auto on kaupungin tilaamassa ajossa. Näin kaupunki varmistaa reaaliaikaisen tiedon saannin auton kulkureitistä, ajonopeuksista ja pysähdyksistä. Pelkkä GPS-seuranta ei kuitenkaan vielä riitä tuottamaan tietoa siitä, kuka asiakas on autoon astunut tai siitä poistunut, eikä se myöskään mahdollista maksuliikenteeseen liittyvän tiedon välitystä. Näitä toimia varten tarvitaan monipuolisempi laitekanta. Kokeilu 7. Koululaiskuljetusten avaaminen muille kuntalaisille Keväällä 2015 päätettiin kokeilla koululaiskuljetusten avaamista kaikille matkustajille. Varsinaisia koululaiskuljetuksia ei kuitenkaan voitu avata, sillä niiden reitti- ja aikataulutiedot vaihtelivat viikonpäivittäin ja koululaisten jaksolukujärjestysten mukaan. Kaupungilla ei ollut aikatauluista ja vapaista paikoista tiedottamiseen sopivia välineitä. Sen sijaan avaaminen toteutettiin siten, että kahdella alueella muodostettiin ennen koululaiskuljetuksena hoidetuista kuljetuksista uudet kaupungin hankkimat ostoliikennereitit. Reiteistä toinen kiersi Kiskon kirkkojärven ympäri ja toinen Perniön maaseudulla. Kummallakaan alueella ei ennestään ollut markkinaehtoista joukkoliikennettä, mutta niillä asuu runsaasti kuljetettavia koululaisia. Avaamisen tarkoituksena oli toisaalta tarjota kulkumahdollisuus alueen toisen asteen oppilaille ja toisaalta saada käsitys siitä, kuinka paljon kuljetuskysyntää alueilla todellisuudessa olisi. Kokeilun ostoliikennereitit hankittiin elokuusta 2015 toukokuuhun 2017 ja niitä ajetaan koulupäivinä.
5(5) Perniössä ostoliikenteen kyytiin ohjattiin ensisijaisesti yläasteen kuljetusoppilaita. Siellä kuljetettavia oli niin paljon, että koululaisia kuljetettiin ostoliikenteen lisäksi myös koululaiskuljetuksilla. Suurempaa kalustoa ei reitillä voitu tien heikon kunnon vuoksi ajattaa. Kokeilussa ongelmalliseksi osoittautui juuri haja-asutusalueiden teiden kunto, johon kaupunki ei juurikaan voi vaikuttaa, sillä tiet ovat ELY-keskuksen ylläpitämiä. Kuljetettavista olisi kyllä saatu täyteen isompiakin linja-autoja, jolloin kustannukset olisivat luonnollisestikin tulleet edullisemmiksi kuljetettavaa kohti. Kiskon alueella kaikki reitin varrella olevat kuljetusoppilaat saatiin hoidettua ostoliikenteellä. Hankkeen päättyessä kokeilu on kestänyt vasta syyslukukauden, joten lopullisia johtopäätöksiä ei voida vetää. Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että liikennettä käyttävät pääasiassa koululaiset ja opiskelijat. Mielenkiintoista on seurata, muuttuuko tämä kokeilun kuluessa ja löytävätkö myös muut liikkujat uudet ostoliikennereitit. Taloudellisesta näkökulmasta oli Perniön yläkoulun osalta nähtävissä kuljetuskustannusten laskua, jota suurelta osin selittää kuljetusoppilaiden siirtyminen koululaiskuljetuksesta linja-autoihin. On kuitenkin muistettava, että kaupungille ostoliikenteen hankinnasta syntyy lisäkuluja. Koululaiskuljetusten avaamisen tavoitteena ei jatkossa voikaan olla kustannussäästöt. Ennemminkin kyseessä on liikennepalvelujen tarjoaminen alueilla, jossa ei ole markkinaehtoista joukkoliikennettä, ja siten palvelutason parantaminen. Kokeilu 8. Ateriakuljetusten yhdistäminen SoTe-kuljetuksiin Yksi hankkeen aikana toteutettu kuljetuskilpailutus oli sosiaali- ja terveystoimen asiakaskuljetukset. Koska SaFiKu-hankkeen yhtenä tavoitteena oli kehittää hankintoja niin, että saavutetaan kustannussäästöjä, päätettiin SoTe:n asiakaskuljetuskilpailutuksessa kokeilla, miten onnistuu erilaisten kuljetusten yhdistäminen. Hankintaan otettiin mukaan vanhuspalvelun asiakkaiden kylpy- ja kerhokuljetukset, kehitysvammahuollon asiakkaiden työ- ja päivätoiminnan kuljetukset sekä osa ateriakuljetuksista. Kilpailutuksen kohteet rakennettiin alueittain aikaisemman toimipaikkakohtaisen organisoinnin sijaan. Eri palvelualueiden asiakkaita alettiin kuljettaa samoissa kyydeissä ja Perniössä ajopäivän keskelle lisättiin vielä ateriakuljetuksia. Näin siellä saatiin rakennettua kohteeseen liikenneyrittäjien toivomia kokonaisia ajopäiviä. Lisäksi hankinnassa siirryttiin aikaisemmasta kilometriperusteisesta hinnoittelumallista tunti- ja kilometriperusteiseen malliin. Uusi sopimuskausi astui voimaan maaliskuussa 2015 ja se päättyy 2016, jonka jälkeen on mahdollisuus optioille vuosiksi 2017 ja 2018. Kokeilu oli opettavainen. Uuden sopimuskauden alkaessa huomattiin pian käytännössä, että jossain tapauksissa muistisairaiden vanhusten ja kehitysvammaisten henkilöiden kuljettaminen yhdessä aiheutti ennalta-arvaamattomia ristiriitatilanteita ja ahdistusta asiakkaille. Niin ikään kuljetusten yhdistäminen loi uuden ongelman kaupungin organisaation sisällä. Vaikka tarjouspyynnöissä edellytetty yksityiskohtainen raportointi saatiin yrittäjiltä, kustannusten jyvittämisen hankaluutta ja kuljetuslaskujen sisäisen kierrättämisen työllistävää vaikutusta ei ollut osattu etukäteen arvioida. Vuoden 2015 kuljetuskustannusten perusteella kävi ilmeiseksi, ettei yhdistämisestä saatu myöskään taloudellista hyötyä. Jo ensimmäisten laskujen perusteella vaikutti siltä, että kuukausittaiset kuljetuskustannukset nousivat. Syytä tähän ei ole vielä pystytty aukottomasti jäljittämään, sillä kustannuskehityksessä on vaihtelua eri alueiden ja palvelujen välillä. Esimerkiksi vanhuspalvelun kuljetuskustannukset eivät ole nousseet ja Perniössä kustannustaso pysyi samana. Tosin ateriakuljetusten kuljetuskustannukset per tunti kokeillussa yhdistelmäkuljetuksessa olivat selkeästi suuremmat kuin kaupungin muissa ateriakuljetuksissa. Osa syy kustannuskehitykseen voi myös olla siinä, että SoTe-kuljetusten organisointia ja seurantaa hoidetaan oman työn ohessa toisin kuin liikennepalveluyksikköön keskitetyissä kuljetuksissa. Joka tapauksessa päätettiin, että sopimuskauden päättyessä optiot jätetään käyttämättä.