MIKÄ ON ONLINE-MATIKKALUOKKA? Online-lukka n kerran viikssa kkntuva ryhmä, jssa kerrataan verkn välityksellä yläkulun matematiikan asiita. Jkaisella tapaamiskerralla n ma teemansa, jhn paneudutaan kkeneen aineenpettajan jhdlla. Vurvaikutteisessa ppimisympäristössä ppilaalla n myös mahdllisuus kysyä pettajalta sekä keskustella muiden ryhmäläisten kanssa. ONLINE-MATIKKALUOKKA YLÄKOULULAISILLE TutrHuse
Lukuvusisuunnitelma 2017 2018 Tässä esitteessä n avattu aihepiirit ja aihepiirien lukuvusijat, jita yläkulun matematiikassa useimmissa kuluissa nudatetaan nykyisen petussuunnitelman mukaan. (Ohjelminti sisältyy jkaiseen aihealueeseen. Kaikkiin aihepiireihin vi liittää pieniä hjelmintiharjituksia.) Yksityiskhdat vaihtelevat kuitenkin suuresti kuluittain ja lukittain pettajan ja käytössä levan ppikirjan myötä. Eri ppikirjasarjat ja eri pettajat krstavat eri asiita ja pettavat asiita hyvin eri järjestyksessä. Lisäksi mnet pettajat ja kulut siirtävät kknaisuuksia, esimerkiksi 7. lukan gemetrian tai 8. lukan tilasttieteen, lukuvuden lppuun, vaikka ne ppikirjissa tulisivatkin vastaan aikaisemmin. (Tavallinen syy n varautuminen siihen, että lukuvuden aikana ei ehditä käydä kaikkia kirjan aiheita läpi. Gemetriasta ja tilasttieteestä n helpinta jättää jtakin pis.) Edellä mainittu vi mudstaa ngelman Online-matikkalukan kannalta, js samaan ryhmään tulee ppilaita mnesta eri kulusta. Suurempien aihealueiden lisi kuitenkin sutavaa nudattaa samaa järjestystä ja aikataulua Online-lukalla ja kulussa. Tisaalta yksityiskhtien järjestyksen ei tarvitse lla sama. Kknaisuuden hahmttamisen kannalta n jpa parempi, että ppilas saa asiaan mnta erilaista näkökulmaa. Yksityiskhtien järjestykset ja paintukset räätälöidään kunkin ryhmän tarpeiden mukaan. Suurten aihealueiden karkeat aikataulut nline-lukalla vat viereisten taulukiden mukaisia. Aihealueiden järjestykset ja kestt suunnitellaan kuitenkin jkaiselle ryhmälle erikseen. 7. lukka vk 35 47 Lukuja ja laskutimituksia vk 48 51, 2 9 Kirjainlaskentaa* vk 10 22 Tasgemetriaa* * Kirjainlaskennan ja tasgemetrian järjestys riippuu ryhmästä. 8. lukka vk 35 40 Prsenttilaskentaa* vk 41 46 Ptenssippia* vk 47 51, 2 Plynmeja* vk 3 8 Yhtälöitä* vk 9 15 Tasgemetriaa* vk 16 22 Tilasttiedettä* * Kknaisuuksien järjestys vaihtelee suuresti ja riippuu täysin ryhmästä. Kuitenkin ptenssien n ltava ennen plynmeja ja plynmien ennen yhtälöitä. 9. lukka vk 35 42 Trignmetriaa* vk 43 51 Avaruusgemetriaa* vk 2 9 Funktiita* vk 10 17 Epäyhtälöitä, yhtälöitä ja yhtälöpareja* vk 18 22 Peruskulun matematiikan kertausta * Kknaisuuksien järjestys vaihtelee suuresti ja riippuu täysin ryhmästä.
7. lukka 1. Lukuja ja laskutimituksia (n. 13 viikka) kknaisluvut kahden kknaisluvun yhteen-, vähennys-, kert- ja jaklasku yhdistettyjä laskutimituksia murtluvut peruslaskutimituksia desimaaliluvut peruslaskutimituksia likiarvt ja pyöristäminen vastaluku, käänteisluku, itseisarv tekijöihin jakaminen ja jallisuus ptenssimerkintä 3. Kirjainlaskentaa (n. 12 viikka) muuttuja lauseke lausekkeen arvn laskeminen lausekkeiden yhteen- ja vähennyslasku lausekkeen kertminen ja jakaminen yhtälö tasapainvaaka yhtälön mudstaminen yhtälön ratkaiseminen vaiheittain 2. Tasgemetriaa (n. 13 viikka) krdinaatist kulmien lukittelu, mittaaminen ja piirtäminen risti- ja vieruskulma, samankhtaiset kulmat ympyrä ympyrään liittyviä käsitteitä (säde, halkaisija, kehä, sektri, segmentti, jänne, sekantti, tangentti) ympyrään liittyviä kulmia nrmaali, keskinrmaali kulman pulittaminen ja siirtäminen mnikulmi, säännöllinen mnikulmi pituuden ja pinta-alan yksiköitä klmi lukittelua merkilliset pisteet piirin ja pinta-alan laskeminen klmi, nelikulmi, surakulmi, suunnikas, pulisuunnikas piirin ja pinta-alan laskeminen
8. lukka 1. Prsenttilaskentaa (n. 6 viikka) murt-, desimaali- ja prsenttiluku prsenttiluvun laskeminen prsenttiarvn laskeminen perusarvn laskeminen vertailu prsentin avulla muuts prsentin avulla muuttuneen arvn laskeminen 2. Tilasttiedettä (n. 7 viikka) tilast, perusjukk, ts tietjen keruu frekvenssi, suhteellinen frekvenssi kuvaajia pylväs ympyrä ( piirakka ) viiva mdi eli tyyppiarv mediaani keskiarv keskiarvn svelluksia keskiluvut ja hajnta satunnaiske ja tapahtuma tdennäköisyys klassinen ja tilastllinen tdennäköisyys tulperiaate 3. Ptenssippia (n. 6 viikka) ptenssien kertausta negatiivisen kantaluvun ptenssit tuln ja samäärän krttaminen ptenssiin samankanataisten ptenssien tul ja samäärä ptenssin krttaminen ptenssiin ekspnenttina negatiivinen luku tai nlla kymmenptenssimut yksiköiden etuliitteitä neliöjuuri laskinharjittelua 4. Plynmeja (n. 6 viikka) 5. Yhtälöitä (n. 6 viikka) lauseke mnmi mnmien yhteen- ja vähennyslasku mnmien tul plynmi plynmien yhteen- ja vähennyslasku plynmin kertminen ja jakaminen luvulla plynmin kertminen ja jakaminen mnmilla plynmien kertlasku plynmilausekkeita yhtälön kertausta yhtälön ratkaiseminen vaiheittain sulkeet yhtälössä nimittäjä yhtälössä yhtälöiden svelluksia suhde verrant verrannn svelluksia tisen asteen yhtälö 6. Tasgemetriaa (n. 7 viikka) yhdenmutisuus surakulmainen klmi Pythagraan lause hyptenuusan pituus kateetin pituus surakulmaisen klmin svelluksia pii ympyrän kehän pituus ympyrän pinta-ala ympyrä kehäkulma sektrin pinta-ala tarkka arv
9. lukka 1. Trignmetriaa (n. 8 viikka) surakulmaisen klmin kertausta surakulmaisen klmin sivujen suhteet kulman sini, ksini ja tangentti laskimen ja taulukn käyttö kulman ratkaiseminen kateetin ratkaiseminen hyptenuusan ratkaiseminen surakulmaisen klmin svelluksia 2. Avaruusgemetriaa (n. 9 viikka) pinta-alan ja tilavuuden yksiköitä surakulmainen särmiö, kuuti, lieriö, karti, pyramidi, pall piirtäminen tilavuuden laskeminen pinta-alan laskeminen 3. Funktiita (n. 8 viikka) funktin arv funktin kuvaaja ja nllakhdat lineaarinen funkti ja sura lineaarisen funktin nllakhta suran kulmakerrin suran yhtälö suran yhtälön mudstaminen yhdensuuntaiset surat suraan verrannllisuus kääntäen verrannllisuus tisen asteen funkti ja paraabeli 4. Epäyhtälöitä, yhtälöitä ja yhtälöpareja (n. 8 viikka) epäyhtälö ja sen ratkaiseminen kahden muuttujan yhtälö yhtälöpari yhtälöparin ratkaiseminen graafisesti yhtälöparin ratkaiseminen sijittamalla yhtälöparin ratkaiseminen yhteenlaskumenetelmällä Opetusajat Online-matikkalukan petus alkaa syyskuun 2017 ensimmäisellä viiklla (4.9.2017 alkava viikk). Ensimmäisen ryhmän tavitteena n parantaa matematiikan arvsanaansa 7 8 taslle, kun nykyinen arvsana n välttävä tai tyydyttävä (5 7). Tisen ryhmän tavitteena n kiitettävä arvsana (9), kun nykyinen arvsana n tyydyttävä tai hyvä (7 8). Kussakin ryhmässä n 5 8 ppilasta. 7. lukka Opetuspäivä tiistai Ryhmä 1: kl 15.15-16.15 Ryhmä 2: kl 16.30-17.30 8. lukka Opetuspäivä keskiviikk Ryhmä 1: kl 15.15-16.15 Ryhmä 2: kl 16.30-17.30 9. lukka Opetuspäivä trstai Ryhmä 1: kl 15.15-16.15 Ryhmä 2: kl 16.30-17.30 5. Peruskulun matematiikan kertausta (n. 5 viikka)