Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.



Samankaltaiset tiedostot
Toiminnallisuus. Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen. SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito

Saamelaisalueen etäopetuspäivät Eeva-Liisa Rasmus

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

Lapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018

OLLAKO KAKSIKIELINEN VAI EIKÖ OLLA?

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13

Koltansaamen kielen ja kulttuurin konferenssi

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Moniäänistä alkuperäiskansatutkimusta

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo Helsinki

Anarâškielâ máttááttâs

Uralilaisten vähemmistökielten nykytilanne Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi, Lahti Annika Pasanen

Saamelaiset rajat ylittävällä arktisella polulla

Älä menetä kerran oppimaasi

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.

Tampereen yliopisto Venäjän kieli ja kulttuuri Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Kielistrategiasta toiminnasta

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Pohjoisia näkökulmia puhesuomeen

Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo

SUOMI 2 -OPISKELIJOIDEN TUETTU POLKU LUKIOON JA LUKIOSSA

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Kielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa. Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku

Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

Kielikasvatus ja OPS2016

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne ( ) Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op

Kielipesissä elvytetään uhanalaista saamen kieltä

Karjalan kielen nykytila ja tulevaisuus

Etäopetuksen mahdollisuudet saamen kielen säilyttäjänä - Saamelaisalueen etäopetuspäivät ja workshop Inari

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon Eveliina Bovellan 1

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA

Faculty of Economics and Administration

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT. EANODAT ENONTEKIÖ Heahtá skuvla/ Hetan koulu 0-6

Osallistavan pedagogiikan didaktinen malli

Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna

III periodi :

MONIKULTTUURISUUS - MUSIIKIN LAITOS

Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset PÄÄAINEOPISKELIJOILLE

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

Suomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen. Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi

Kielet näkyviin ja kuuluviin

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Valviran hyväksymät allasvesihygienian osaamistestaajat

SAAMELAISOPETUS OSANA SUOMALAISTA PERUSKOULUA KIELENVAIHDOKSEN VAI REVITALISAATION EDISTÄJÄ?

UUSIA AVAUKSIA OPETUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä

Inarinsaamen kielen tilanne sekä kielenhuolto- ja tutkimustarpeet

Asia: YLIOPISTOLAIN JA SIIHEN LIITTYVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS

Osallistuminen aikuiskoulutukseen motivaatio, esteet ja toimenpiteet

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Hyväksymispistemäärät

KIELIKESKUKSEN OPETUS FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN OPISKELIJOILLE LUKUVUONNA

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma (180 op) Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta lukuvuosi

Suomen kieli tieteen kielenä ja tutkimuskohteena

MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN?

Suomen kielen opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)

KUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI

Transkriptio:

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

Tutkimuksen aihepiiri: Inarinsaamen kielen revitalisaatio = uhanalaisen kielen elvyttäminen ja elpyminen vähemmistökieliyhteisön omilla ehdoilla Lähde: Olthuis, Marja-Liisa & Pasanen, Annika 2008-2010 Magga, Ole Henrik & Skutnabb-Kangas 2003

KIELIPESÄ INARIN KOULU - AIKUISKOULUTUS

Tutkimuskohde: Inarinsaamen kielen täydennyskoulutus 64 op, 2009-2010 Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti - Inarinsaamen alkeis- ja jatkokurssit - Inarinsaamen perusopinnot - Inarinsaamen aineopintoja Anarâškielâ servi ry, tutkimusryhmä - Kielimestariharjoittelu - Työharjoittelu Saamelaisalueen koulutuskeskus - Kulttuurikurssit

Tavoitteena toiminnallinen kielitaito: HARJOITTELUOSUUS vuorovaikutteinen, kontekstuaalinen ja kokemuksellinen oppiminen

Kielimestari- oppilas metodi (engl. master-apprentice program kts. esim. Hinton) - Kahden välinen, vuorovaikutuksellinen käytännön kielitaidon oppimiseen tähtäävä metodi - Toisena osapuolena kieltä vahvasti hallitseva natiivipuhuja ja toisena osapuolena kieltä opiskeleva henkilö - Käytetty USA:n pienimpien alkuperäiskielten revitalisaatiossa

Tutkimuksen tavoite: - Uutta tietoa inarinsaamen - revitalisaatiotyöhön ja sen kehittämiseen Sovellettavissa muualla maailmassa tehtävään vähemmistökielten revitalisaatiotyöhön Tuottaa uutta näkökulmaa kielikoulutukseen Avuksi koulutussuunnitteluun

Tutkimuksen aineisto: - tutkijan osallistuva havainnointi - opiskelijapalautteet - filmitallenteet - kielimestarihaastattelujen raportti - opiskelijoiden kirjalliset kertomukset Tutkimusote: Laadullinen, tarkemmin määriteltynä etnografia, joka on lähellä kriittistä tutkimusta. Taustalla on muun muassa Paulo Freiren (1921-1997) pedagogiikan mukainen näkemys humanismista.

Tutkimuskysymys: Miten inarinsaamen kielen täydennyskoulutus toimii kieliyhteisön vahvistajana? Teemat: 1) Oppimisen tilat 2) Aikuisopiskelijoiden identiteettityö suhteessa inarinsaamen kieleen

Tutkimuksen merkitys: - Aihepiiristä tieteellistä tutkimusta vähän - Yhteisölähtöisyys uusi näkökulma koulutussuunnittelussa - Kielimestari-oppilas-metodi ensi kertaa ainakin Suomessa käytössä

Aikaisempi tutkimus ja kirjallisuus: Baker, Colin 2006. Foundations of Bilingual Education and Bilingualism 4th editon. Toronto: Multilingual Matters ltd. Freire, Paulo 2005. Sorrettujen pedagogiikka (suom. Joel Kuortti.) Vastapaino:Tampere Grenoble, Lenore A & Whaley, Lindsay J. 2006. Saving Languages. An introduction to language revitalization. Cambridge: Cambridge University Press. Hall, Stuart 2003. Kulttuuri, paikka, identiteetti. Teoksessa Lehtonen, Mikko & Löytty, Olli (toim.) Erilaisuus. Tampere: Vastapaino, 85 128. Hinton, Leanne 2002. How to keep your language alive. Berkeley: Heyday Books. Laitinen, Lea 1976. Inarin-terveisiä. - Raija Lehtinen - Tapani Lehtinen - Pirkko Nuolijärvi - Heikki Paunonen (toim.): Kielitieteellisiä lehtiä. Suomi 120: 4. S. 46 62. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Moilanen, Irmeli 2008. Kotina Inari. Inarinsaamelaisuuden rakentuminen kielipesälasten vanhempien puheissa. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta.pro gradu tutkilema. Olthuis, Marja-Liisa 2003. Uhanalaisen kielen elvytys: Esimerkkinä inarinsaame. Virittäjä 4/2003. Helsinki: Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilainen laitos, 529 579. Olthuis, Marja-Liisa 2008. Inarinsaamen huoltoa ja elvytystä. Kielikello 1, 4-7. Olthuis, Marja-Liisa 2008. Julkaisematon Inarinsaamen kielenelvytysprojektin työpaperi. Todal, Jon 2007 Språk i Svahken sijte : sørsamisk vitalisering gjennom barnehage og skule. Guovdageaidnu: Sámi Instituhtta Pasanen, Annika 2004. Inarinsaamelainen menestystarina: kielipesästä kaksikielisyyteen. Artikkelikokoelmassa Sirkku Latomaa (toim.) Äidinkieli ja toiset kielet: Pohjoismainen kaksikielisyystyöpaja Tampereella 18 20.10.2002. Tampere Studies in Language, Translation and Culture. Series B 1. Tampere: Tampere University, 126-133. Poikela, Esa & Poikela, Sari 2008. Kasvu sosiaaliseen toimintaan. Ongelmaperustainen oppiminen ja freireläinen pedagogiikka. Teoksessa Poikela, Esa & Poikela, Sari (toim.) Tutkimustarinoita Ounaksen varrelta. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Skutnabb-Kangas, Tove 1988. Vähemmistö, kieli ja rasismi. Helsinki:Gaudeamus