Asia: YLIOPISTOLAIN JA SIIHEN LIITTYVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (7) Dnro 540/D.a.2/2008 Viite: lausuntopyyntönne , OPM 109:00/2007 Asia: YLIOPISTOLAIN JA SIIHEN LIITTYVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS Saamelaiskäräjien kannanotot lyhyesti Saamelaiskäräjät esittää, että yliopistolakiin kirjataan maininta siitä, että saamen kieltä ja kulttuuria koskevien koulutus- ja tutkimusohjelmien osalta käydään saamelaiskäräjälain 9 mukaiset neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että saamen opetuksen ja tutkimuksen kehittymismahdollisuudet turvataan tulevassa yliopistouudistuksessa kaikissa kolmessa alla mainitussa yliopistossa. Noin 60% saamelaisväestöstä asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ympäri maata. Saamelaisväestön keskittymiä kotiseutualueen rinnalla ovat yliopistokaupungit Rovaniemi, Oulu ja Helsinki. Niiden yliopistojen hallituksissa, joissa harjoitetaan tutkintoon johtavaa saamen kielen ja/tai saamelaiskulttuurin opetusta ja tutkimusta, tulee jäsenenä olla saamelaiskäräjien edustaja. Saamen kielen ja kulttuurin yliopisto-opetus tulee turvata muiden kuin taloudelliseen tuottavuuteen perustuvien arviointien pohjalta. Saamen kielen ja kulttuurin opetukseen ja tutkimukseen liittyvien tehtävien kelpoisuusvaatimuksista tulee säätää edelleen asetuksessa. Saamelaiskäräjät kannattaa sitä, että yliopiston ulkopuolisella rahoituksella toimivien hankkeiden professuurit voitaisiin täyttää kutsumenettelyin. Kutsumenettely on kuitenkin arveluttavaa yliopiston perustehtäviin kuuluvien opetus- ja tutkimustehtävien täyttämisessä. Saamelaiskäräjien mielestä erillistä tutkimusrahoitusta ei tule rinnastaa valtionapuun. Saamelaisten akateeminen kulttuuri Saamelaisten akateeminen perinne on nuorta ja saamen kielen, saamelaisen kulttuurin ja saamelaistutkimuksen aseman turvaaminen yliopistouudistuksessa on saamelaisväestölle tärkeä tulevaisuuden kysymys. Saamen kielen taitoa edellytetään nykyisin useissa viroissa ja tehtävissä. Akateemisen tutkinnon suorittaneista saamen kielen taitoisista henkilöistä on pulaa mm. opetuksen eri tasoilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa, tiedotusvälineissä, oikeuslaitoksessa, hallinnossa ja useissa julkisen palvelun tehtävissä myös korkeakoulujen ja yliopistojen opetus- ja tutkimustehtävissä. Saamen tutkimuksen alueella on viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut merkittävä muutos, jossa akateemisen koulutuksen saaneet saamelaiset ovat yhä useammin oman kulttuurinsa, kielensä Saarikoskentie 4 Tel (0) FIN Inari Fax (0) etunimi.sukunimi@samediggi.fi

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (7) ja yhteisönsä tutkijoina. Kulttuurin sisäisestä näkökulmasta tehty tutkimus palvelee saamelaisen yhteisön kehittymistä eri tavalla kuin aiempaan tutkimusperinteeseen, ns. lappologisen tutkimuksen kauteen liittyvä tutkimus, jossa saamelaiset olivat lähes poikkeuksetta ainoastaan tutkimuksen kohteina. Yliopistoissa annetulla opetuksella ja niissä harjoitetulla tutkimuksella on suuri merkitys saamelaisen yhteisön ja saamelaisen kulttuurin kehittymiselle, yhteiskunnalliselle ja kulttuuriselle emansipaatiolle, jonka seurauksena saamelaisella alkuperäiskansalla on mahdollisuuksia säilyä ja kehittyä omaleimaisena ryhmänä myös tulevaisuudessa. Saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opetusta ja tutkimusta on kolmessa Suomen yliopistossa, Oulun, Helsingin ja Lapin yliopistoissa (liitteet 1-3). Saamen opetuksella ja tutkimuksella on kussakin yliopistossa oma erityinen tehtävänsä, joka liittyy kunkin yliopiston tieteelliseen ja maantieteelliseen toimintaympäristöön. Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa toimivalla Giellagas-instituutilla on opetusministeriön vuonna 2001 antama erityistehtävä saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin ylimmässä opetuksessa ja tutkimuksessa Suomessa. Giellagas-instituutissa on sekä saamen kielen että saamelaisen kulttuurin professuurit ja lehtorin virat. Saamen kieltä ja saamelaista kulttuuria voi opiskella pääaineina tohtorin tutkintoon saakka. Yliopistolla on ollut merkittävä rooli mm. saamen kielen aineenopettajien koulutuksessa. Helsingin yliopiston monitieteinen saamentutkimuksen opintokokonaisuus sisältää sekä perus- että aineopinnot ja se voi olla sekä sivuaine että pääaine humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnossa. Suomalais-ugrilaisella laitoksella maisteriopintoja suorittavat opiskelijat voivat erikoistua joko kieleen tai kulttuuriin. Saamentutkimuksen opintokokonaisuudesta vastaa useiden laitosten edustajista koostuva monitieteinen työryhmä. Saamen kielen lehtoraatti on sijoitettu suomalais-ugrilaiselle laitokselle. Helsingin yliopiston saamentutkimuksen erityispiirteenä on sen monitieteisyys ja suuren yliopiston mukanaan tuoma hyöty. Lapin yliopistossa saamen kieltä voi opiskella luokanopettajan tutkinnon erikoistumisopintoina/ sivuaineena. Sivuaineopinnot ovat avoimia myös muita kuin opettajaopintoja suorittaville opiskelijoille. Kielen opetuksen laajuus on 25 opintopistettä. Yliopistossa on kasvatustieteiden tiedekuntaan sijoitettu saamen kielen lehtoraatti. Lisäksi Lapin yliopiston yhteydessä toimivassa Arktisessa keskuksessa on Alkuperäiskansojen ja saamen tutkimuksen toimisto. Arktisella keskuksella on laajaa kansainvälistä yhteistyötä, julkaisutoimintaa ja myös arktiseen tutkimukseen keskittyvä tutkijakoulu. Saamelaistutkimus on tärkeä osa Lapin yliopiston profiilia arktisen alueen erityisosaamisessa. Suomen yliopistojen saamen kielen ja kulttuurin opetusta antavat ja saamen tutkimusta harjoittavat laitokset toimivat nykyisin läheisessä yhteistyössä naapurimaiden saamen opetusta ja tutkimusta harjoittavien korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit suomalaisille yliopistoille ovat Norjan Koutokeinossa toimiva saamelainen korkeakoulu (Sámi allaskuvla/ Samisk høgskole), Tromssan yliopiston saamen tutkimuksen keskus ja Ruotsin Uumajan yliopisto. Saamelaisen korkeakoulun yhteydessä toimii myös jo 1973 perustettu saamelainen tutkimuslaitos, alkuperäiseltä nimeltään Sámi Instituhtta. Saamelaisinstituutti liitettiin saamelaisen korkeakoulun tutkimusosastoksi vuonna Edellä mainitut yliopistot ja saamelainen korkeakoulu ovat luomassa uutta saamelaista akateemista kulttuuria, jonka opetuksessa, tutkimuksessa ja julkaisutoiminnassa pyritään vahvistamaan saamen kielen (saamen kielten) ja saamelaisen kulttuurin asemaa. Saamelainen korkeakoulu julkaisee myös maailman ainoaa saamenkielistä tieteellistä aikakauslehteä Sámi dieđálaš áigečála.

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (7) Saamelaiskäräjien kannanotto Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi perustuslaissa säädetään saamelaisille kuuluvasta omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevasta itsehallinnosta. Itsehallintoa toteuttaa vaaleilla valittu edustuksellinen parlamentti, Saamelaiskäräjät, jota viranomaisten tulee saamelaiskäräjistä annetun lain mukaan kuulla asioissa, jotka koskevat saamelaisia ja joilla on suurta merkitystä saamelaisväestön, kielen ja kulttuurin asemalle. Saamelaiskäräjät on huolissaan ehdotuksesta yliopistojen itsehallinnon lisäämisestä. Saamelaiskäräjät ei vastusta yliopistojen itsehallinnon lisäämistä sinänsä, mutta lakia tulisi tarkentaa saamen kielen ja kulttuurin opetuksen osalta. Laissa tulisi huomioida saamelaiskäräjälain (1995/974) 9 mukainen neuvotteluvelvoite, saamelaisille perustuslaissa turvattu alkuperäiskansa-asema ja saamen kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto. Voimassa olevassa yliopistolaissa ja luonnoksessa uudeksi laiksi todetaan, että yliopistojen opetuksella ja tutkimuksella tulee olla yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Saamelaisten alkuperäiskansa-aseman johdosta opetuksella ja tutkimuksella on alkuperäiskansalle, sen oikeuksille ja kulttuurin kehittymiselle suuri yhteiskunnallinen merkitys. Yliopistojen itsehallinnon ei saisi heikentää saamelaisille turvattua itsehallintoa eikä oikeutta kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan alkuperäiskansana. Kielen ja kulttuurin kehittämiseen kuuluu oleellisena osana myös tutkimus ja opetus. Saamelaiskäräjät esittää, että yliopistolakiin otetaan maininta siitä, että saamen kieltä ja kulttuuria koskevien koulutus- ja tutkimusohjelmien osalta käydään saamelaiskäräjälain 9 mukaiset neuvottelut. Saman periaatteen mukaisesti yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja saamelaiskäräjälain mukaisesti sellaisten yliopistojen hallituksissa, joissa harjoitetaan tutkintoon johtavaa saamen kielen ja/tai saamelaiskulttuurin opetusta tulee olla jäsenenä saamelaiskäräjien edustaja. Saamelaiskäräjät esittää yliopistolakia tarkennettavan näiltä osin. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että saamen opetuksen ja tutkimuksen kehittymismahdollisuudet turvataan tulevassa yliopistouudistuksessa kaikissa kolmessa edellä mainitussa yliopistossa. Noin 60% saamelaisväestöstä asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ympäri maata. Saamelaisväestön keskittymiä kotiseutualueen rinnalla ovat yliopistokaupungit Rovaniemi, Oulu ja Helsinki. Saamelaiskäräjät on huolestunut valmisteilla olevan yliopistolain vaikutuksista yliopistojen talouteen ja erityisesti humanististen alojen, joihin saamen kieli ja saamelaiskulttuurikin kuuluvat, mahdollisuuksiin saada riittävä rahoitus markkinaperusteisessa rahoituskilpailussa. Saamen kielen ja kulttuurin opetus ei ole suurille massoille suunnattua. Sen opiskelijamäärät ja henkilöstöresurssit ovat pienet. Mahdollisuudet tutkimuksen tekemiseen pienillä laitoksilla ovat vähäiset ja tutkimusta tehdään pääosin ulkopuolisella rahoituksella, erilaisten projektien kautta. Saamen kielen ja kulttuurin opetus on alkuperäiskansakulttuurin ja -kielen kehittämistä ja turvaamista, ja rahoitus tulee turvata näillä perustein, ei taloudelliseen tuottavuuteen perustuvien arviointien pohjalta. Päätöksentekoa ja rahanjakomallia säädettäessä on huomioitava harvinaisten, suoraa taloudellista hyötyä tuottamattomien, mutta sivistyksellistä ja kulttuurista eritystehtävää toteuttavien alojen opetuksen ja tutkimuksen jatkuvuus. Saamentutkimuksen asema tulisi turvata erillissäädöksellä kielellisen ja kulttuurisen diversiteetin vaalimiseen Suomessa ja lähialueilla suuntautuvana alana. Oulun yliopiston Giellagas-instituutin lisäksi myös Helsingin ja Lapin yliopistoissa toimiva saamentutki-

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (7) mus tulisi huomioida monitieteellisenä tutkimusalueena, jonka olemassaolo ei saa vaarantua yliopiston ja sen yksiköiden rakenteiden ja hallintomallin muuttuessa. Lainsäädännön tulee antaa mahdollisuus myös saamelaisen, kansainvälisenä verkostoyliopistona toimivan saamelaisen yliopiston perustamiselle tulevaisuudessa. Kansainväliselle saamelaisalueelle ollaan suunnittelemassa saamelaista yliopistohanketta. Kansainvälisen saamelaisyliopistohankkeen tärkeyttä on korostanut mm. Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto Rovaniemellä lokakuussa 2008 pidetyssä täysistunnossa hyväksymässään julistuksessa. Saamelaiskäräjät on huolestunut myös lakiluonnokseen sisältyvistä yliopistojen rahoitusta koskevista linjauksista. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että Suomen Akatemian ja Tekesin tutkimusrahoitus tulkittaisiin tulevaisuudessa valtionavuksi. Tämä vaarantaa Saamelaiskäräjien mielestä tutkimuksen ja Suomen Akatemian riippumattomuuden. Erillistä tutkimusrahoitusta ei pitäisi rinnastaa yliopistojen perusrahoitukseen eikä Suomen Akatemiaa pitäisi samaistaa valtionapuviranomaisiin. Saamelaiskäräjien mielestä erillistä tutkimusrahoitusta ei tule katsoa valtionavustukseksi. Saamelaiskäräjät suhtautuu varauksellisesti yliopistolaissa ehdotettuihin muutoksiin koskien henkilöstön virantäyttöä ja kelpoisuusvaatimuksia. Saamelaiskäräjien mielestä kelpoisuusvaatimuksista tulisi säätää entiseen tapaan, asetuksessa. Saamelaiskäräjien mielestä ei ole hyvä, jos kelpoisuusvaatimukset tulevat säädettäviksi yliopistojen johtosäännöissä. Tämä voi aiheuttaa erilaisia tulkintoja ja erilaisia tapoja määrätä kelpoisuusehdoista yliopistojen välillä. Saamelaiskäräjät on erityisesti huolissaan siitä, ettei nykyisin resurssein ole mahdollista saada riittävästi eikä pätevää henkilöstöä yliopistojen opetustehtäviin. Tämä voi johtaa pyrkimyksiin alentaa virkojen kelpoisuusehtoja, joka kävisi helposti johtosäännön kautta. Saamelaiskäräjät esittää, että kelpoisuusvaatimuksista päätettäisiin jatkossakin asetuksessa. Saamen kielen ja kulttuurin opetuksen tehtävistä säädettävät kelpoisuusvaatimukset tulee sisällyttää asetukseen. Yliopistolaissa on tarkoitus helpottaa vakinaisten professoreiden valintaa ilman avointa hakua kutsumenettelyllä. Saamelaiskäräjät kannattaa sitä, että yliopiston ulkopuolisella rahoituksella toimivien hankkeiden professuurit voitaisiin täyttää kutsumenettelyllä. Muissa tapauksissa on arveluttavaa, jos yliopistojen perustehtäviin liittyvät virat voidaan täyttää pysyvästi kutsumenettelyllä. Saamelaiskäräjien mielestä tämä ei edistä tieteen avoimuutta eikä nuorten tutkijoiden mahdollisuuksia edetä urallaan. Tällainen kehitys voi sulkea tiedemaailmaa ja osaltaan luoda epäluottamusta tieteen riippumattomuutta, avoimuutta ja tasapuolisuutta kohtaan. Yliopiston hallintokielen ja opetuskielen osalta lakiin tulisi lisätä maininta siitä, että yliopiston laitoksissa ja erillisyksiköissä hallintokielenä ja opetuskielenä voi olla myös saamen kieli. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus asioida saamen kielellä niissä yliopistoissa joissa on saamen kielen ja kulttuurin tutkintoon johtavaa koulutusta. Lausunnosta päätti Saamelaiskäräjien hallitus Klemetti Näkkäläjärvi, puheenjohtaja Ulla Aikio-Puoskari, koulutussihteeri

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (7) Liite 1 Saamen kielen ja kulttuurin yliopisto-opetus ja tutkimus Oulun yliopistossa OPM on antanut vuonna 2001 Oulun yliopistoon perustetulle Giellagas-instituutille valtakunnallisen vastuun saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin ylimmästä opetuksesta ja tutkimuksesta. Oulun yliopisto on ainut korkeakoulu Suomessa, jossa voi opiskella saamen kieltä ja saamelaista kulttuuria pääaineina. Saamen kielen ja kulttuurin opetus on sijoitettu Oulun yliopistoon, koska siellä on maan pohjoisin Humanistinen tiedekunta. Oulun yliopisto tarjoaa monitieteisen opiskelu- ja tutkimusympäristön erityisesti pohjoisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Oulun yliopistossa on saamen kielen opetuksen lisäksi tehty kansainvälisesti arvostettua saamelaisten kieliä, historiaa, yhteiskuntaa ja muuta kulttuuria koskevaa tutkimusta yli 30 vuoden ajan. Saamen kielen tutkimuksen alalla Giellagas- instituutti on johtavassa asemassa myös kansainvälisesti. Giellagas- insituutilla on tärkeä rooli saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin tutkimuksen innovaattorina ja tutkimusverkostojen luojana niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Giellagas -instituutissa voi opiskella pääaineena saamen kieltä ja saamelaista kulttuuria tohtorin tutkintoon saakka. Instituutti vastaa lisäksi saamenkielisten aineenopettajien koulutuksen koordinoinnista ja järjestää saamen kieleen ja kulttuuriin liittyviä opintoja Avoimen yliopiston kautta sekä tieto- ja viestintäteknologiaa hyväksi käyttäen koko Suomessa. Instituutin tutkijat ja opettajat toimivat myös erilaisissa saamen kieltä ja saamelaista kulttuuria koskevissa asiantuntijatehtävissä ja tekevät yhteistyötä muiden alkuperäiskansojen tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Instituutissa toimii oma tutkijakoulu, joka toimii läheisessä yhteistyössä Saamelaisen korkeakoulun (Sámi allaskuvla) tutkijakoulun kanssa. OPM:n asiakirjassa Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille ( ) todetaan, että Suomen yliopistoverkkoa kehitettäessä Oulun yliopistolla on edelleen erityisvastuu saamen kielen ja kulttuurin tutkimuksesta ja koulutuksesta.

6 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 6 (7) Liite 2 Saamentutkimuksen monitieteinen opintokokonaisuus Helsingin yliopistossa Helsingin yliopistossa on harjoitettu saamen kielen ja kulttuurin opetusta ja tutkimusta aina sen perustamisesta lähtien näihin päiviin asti. Saamen kielen ja kulttuurin opetus ja tutkimus ovat siten osa kansallista tutkimusperinnettä. Vuonna 1993 perustettiin monitieteinen saamentutkimuksen opintokokonaisuus, jonka vastuulaitoksena toimii suomalais-ugrilainen laitos. Oppiaineen uusi nimitys saamentutkimus osoittaa tieteellisen paradigman muutosta, pois kulttuuria ulkokohtaisesti tarkastelevasta näkökulmasta eli lappologiasta kohti kulttuurinsisäistä näkökulmaa. Nykyisin monitieteisen saamentutkimuksen perusopintojen laajuus on 25 opintopistettä. Aineopintojen laajuus pääaineopiskelijalle on 45 opintopistettä (sivuaineopiskelijalle 35), suomalaisugrilaisen kielentutkimuksen saamen erikoistumislinjan pääaineopintojen puolestaan 80 op (sivuaineopiskelijalle 60 op). Saamen erikoistumislinja on tullut tutkinnonuudistuksen myötä syksyllä Maisteriopinnoissa erikoistutaan joko kieleen tai kulttuuriin. Saamentutkimuksessa syksyllä 2008 teetetyn kyselyn mukaan opinnot ovat antaneet laajat tiedot saamelaisista ja saamelaiskielistä, valmiuksia tutkia kieliä itsenäisesti ja ideoita jatkotutkimuksen tekemiseen. Muun ohella saamentutkimuksen opinnot ovat laajentaneet yksikielisen ja -kulttuurisen ihmisen usein kapeaa näkökulmaa vähemmistöjen ja erikoisesti maailman alkuperäiskansojen ja niiden kulttuurien ymmärtämiseen. Kiinnostus saamentutkimuksen opintoihin on lisääntynyt HY:ssa. Siitä osoituksena on se, että yhä useampi opiskelija vaihtaa saamentutkimuksen pääaineekseen. Tämä nostaa entisestään tarvetta lisätä opetustarjonnan monipuolisuutta ja ohjausresursseja, mikä puolestaan vaatii säännöllistä rahoitusta. Saamentutkimukseen tarvitaan rahoitusta mm.suunnittelijan ja yliopistolehtorin virkojen perustamiseen. Saamentutkimus harjoittaa laajaa kansainvälistä yhteistyötä eri kulttuurilaitosten ja yliopistojen kanssa. Se valmistaa myös tasokasta opetusmateriaalia saamelaiskielten ja kulttuurin opetusta varten. Helsingin yliopiston saamentutkimuksen opettajat ja myös opiskelijat toimivat eri saamelaiskielten ja kulttuurien asiantuntijoina erityisesti koko eteläisen Suomen alueella ja eri kansainvälisillä areenoilla.

7 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 7 (7) Liite 3 Saamen kieli ja saamelaistutkimus Lapin yliopistossa Saamen kielen ja kulttuurin opetusta annetaan yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Kurssit jakaantuvat alkeis- ja jatkokursseihin ja ne ovat avoinna kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Englanninkielisiä saamen kielen alkeiskursseja järjestetään tarpeen mukaan. Erikoistumisopinnot (25 op) liittyvät lähinnä luokanopettajakoulutukseen, mutta muutkin voivat osallistua näihin kursseihin ja saada joitakin kielikursseja korvatuiksi näillä kursseilla. Henkilö, joka on päässyt saamenkielisten kiintiössä Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan, on opinto-oppaan mukaan velvollinen myös suorittamaan näitä sivuaineita tai monitieteellisiä kokonaisuuksia. Saamenkieliset, jotka ovat päässeet muihin tiedekuntiin saamenkielisten kiintiössä, eivät ole velvollisia opiskelemaan saamea, mutta monet silti sen tekevät. Erikoistumisopintojen kurssit sisältävät sananmuodostusoppia, kirjoittamista, kääntämistä, äänneoppia, taivutusoppia, kielenhuoltoa, ortografioita, saamelaista kirjallisuutta ja saamelaiskulttuuria. Lisäksi vuosittain järjestetään kurssi Arktiset kansat ja kulttuurit. Se oli alun perin tarkoitettu vain kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoille. Nykyisin kurssi pidetään englanniksi ja osanottajat ovat etupäässä englantilaisia vaihto-opiskelijoita. Kurssi kestää viikon ja siihen sisältyy käynti arktisessa keskuksessa. Muuta: Saamen kielen lehtori on viimeiset 5-6 vuotta pitänyt kaikille 1. vuosikurssin luokanopettajaksi opiskeleville kolmen tunnin saamelaiskulttuurin pikakurssin. Tunnit on sijoitettu äidinkielen ohjelmaan. Opiskelijaryhmiä on ollut vuosittain yhteensä neljä. Pikakurssi on osoittautunut hyödylliseksi. Lapin yliopiston alkuvaiheessa vuosittain järjestettiin ns. Lappi-kurssi. Se käsitti 20 tuntia luentoja Lapin historiasta ja kulttuurista. Kurssin tarkoituksena oli perehdyttää ennen muuta muualta Suomesta Lappiin opiskelemaan tulevat lappilaiseen kulttuuriin.