BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016

Samankaltaiset tiedostot
3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

Differentiaalilaskenta 1.

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

lnx x 1 = = lim x = = lim lim 10 = x x0

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

Matematiikan tukikurssi

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018

f (28) L(28) = f (27) + f (27)(28 27) = = (28 27) 2 = 1 2 f (x) = x 2

H5 Malliratkaisut - Tehtävä 1

Pisteessä (1,2,0) osittaisderivaatoilla on arvot 4,1 ja 1. Täten f(1, 2, 0) = 4i + j + k. b) Mihin suuntaan pallo lähtee vierimään kohdasta

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Differentiaali- ja integraalilaskenta

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Matematiikan tukikurssi

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

MAT Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

4 (x 1)(y 3) (y 3) (x 1)(y 3)3 5 3

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Differentiaalilaskennan tehtäviä

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Matematiikan tukikurssi

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Matematiikka B1 - TUDI

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )

(d) f (x,y,z) = x2 y. (d)

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

Tutki, onko seuraavilla kahden reaalimuuttujan reaaliarvoisilla funktioilla raja-arvoa origossa: x 2 + y 2, d) y 2. x + y, c) x 3

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Ratkaisut: loppuviikko 2

Osoita, että eksponenttifunktio ja logaritmifunktio ovat differentiaaliyhtälön

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

= 9 = 3 2 = 2( ) = = 2

Rautaisannos. Simo K. Kivelä

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

Testaa taitosi Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ (1 piste/kohta)

Radiaanit. Kun kulman α suuruus nyt mitataan tämän kaaren pituutena, saadaan kulmaan arvo radiaaneissa.

= 2 L L. f (x)dx. coshx dx = 1 L. sinhx nπ. sin. sin L + 2 L. a n. L 2 + n 2 cos. tehdään approksimoinnissa virhe, jota voidaan arvioida integraalin

Matemaattinen Analyysi

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 12

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Merkitään f(x) =x 3 x. Laske a) f( 2), b) f (3) ja c) YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

MS-A0103 / Syksy 2015 Harjoitus 2 / viikko 38 / Ennakot

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

Valintakoe

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Seppo Alanko Oulun yliopisto Fysiikan laitos Syksy 2012

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

* Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa * Trigonometristen funktioiden kuvaajat

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Tilavuus puolestaan voidaan esittää funktiona V : (0, ) (0, ) R,

Differentiaaliyhtälöt I, kevät 2017 Harjoitus 3

A-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan yksi tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät:

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Luento 2: Liikkeen kuvausta

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A)

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Funktioista. Esimerkki 1

5 Differentiaalilaskentaa

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Transkriptio:

BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016 1. (a) Anna likiarvo lineaarisen approksimaation avulla sille mitä on T (100.5), kun T (100) = 45 ja T (100) = 10. (b) Käyttäen lineaarista approksimaatiota, anna likiarvo murtolukuna sille mitä on 19 1/4. 2. Määritä raja-arvo (L Hospital!) (a) x 0+ x 2 sin(x) (sin(3x)) 2 (b) x 0+ x 2 (sin(x)) 2 (sin(3x)) 2 (c) x ln(x)e x (d) x 0 sin(ax) sin(bx) ) ( (e) 1x x 0+ 1 sin(x) Ohje: Kannattanee lavennella termien jakajat samoiksi. (Tämä on klassinen "laskimen kyykyttäjä" lauseke, eli ainakin takavuosina suurin osa laskimista piirsi tämän kuvaajan päin honkia nollan läheisyydessä) (f) t 0 +((ln(t)) 2 ) t (a) Funktio on muotoa 0 0. Käytetään L Hospitalin sääntöä jolloin saamme raja-arvon muotoon x 0+ 2x cos(x) 2(sin(3x)) (cos(3x) 3 = 1 6 0+ = (b) Funktio on muotoa 0 0. Yrittäkäämme L Hospitalia jolloin saamme muotoon x 0+ 2x 2sin(x)cos(x) 2(sin(3x)) (cos(3x) 3 Huomataan, että vieläkin muotoa 0 0, joten käytetään L Hospitalia vielä. x 0+ 2 2(cos(x)cos(x) + sin(x)( sin(x))) 2 2(1 0) = = 0 6(cos(3x) 3 cos(3x)) + sin(3x) ( sin(3x) 3) 6(3 + 0) 18 = 0, (c) Muokataan hieman yhtälöä Nyt käyttämällä L Hospitalia saamme ln(x) x ln(x)e x = x e x 1 ln(x) x e x = x x e x = 0

(d) sin(ax) x 0 sin(bx) = acos(ax) x 0 bcos(bx) = acos(a 0) vcos(b 0) = a 1 b 1 = a b (e) ( 1 x 0+ x 1 ) ( sin(x) = sin(x) x 0+ xsin(x) x ) xsin(x) ( ) sin(x) x = x 0+ xsin(x) ( ) cos(x) 1 = x 0+ sin(x) + xcos(x) ( ) sin(x) = x 0+ cos(x) + cos(x) xsin(x) = 0 1 + 1 0 = 0 (f) Tehdään ensin perus "temppu", eli otetaan exp ja ln funktiot peräkkäin, eli ) t = t 0 +((ln(t))2 t 0 exp(ln(((ln(t))2 ) t )) = exp(t + t 0 ln((ln(t))2 )), + ja tutkitaan mitä tapahtuu exp funktion argumentille Kysytty raja arvo on siis exp(0) = 1. t ln((ln(t)) 2 ) t 0 ln((ln(t))2 ) = + t 0 + t 1 = t 0 + = t 0 + 2t ln(t) = = 0 2 t 0 + t 1 1 (ln(t)) 2 2ln(t) 1 t t 2 3. (a) Määritä lineaarista approksimaatiota käyttäen likiarvo luvulle cos(0.01). (b) Määritä lineaarista approksimaatiota käyttäen likiarvo luvulle sin(0.01) (c) Käyttäen apuna edellisiä tuloksia ja lineaarista approksimaatiota (pisteessä a = 0.01 muodostettuna), laske likiarvot luvuille cos(0.02) ja sin(0.01). (d) Edellisiä tuloksia hyväksi käyttäen, laske likiarvo luvulle cos(0.03). (a) Merkitään f (x) = cos(x) ja g(x) = sin(x), ja näiden lineaarisia approksimaatioita L f (x) = f (a) + f (a)(x a) ja L g (x) = g(a) + g (a)(x a). Mitään tarvetta käyttää samaa kehityspistettä a ei tietysti olisi, tässä tehtävässä se vain sattuu olemaan luonnollista. Nyt f (x) =

sin(x) ja g (x) = cos(x). Valitaan lisäksi a = 0. Tällöin. L f (x) = f (0) + f (0)(x 0) = cos(0) sin(0)(x 0) = 1 0 = 1 L g (x) = g(0) + g (0)(x 0) = sin0) + cos(0)(x 0) = 0 + 1(x 0) = x f (0.01) = cos(0.01) L f (0.01) = 1 g(0.01) = sin(0.01) L g (0.01) = 0.01 (b) Nyt muuten samanlaiset approksimaatiot, mutta valitaan pisteeksi a = 0.01 ja käytetään edellisiä likiarvoja kosinille ja sinille tässä pisteessä: L f (x) = f (0.01) + f (0.01)(x 0.01) = cos(0.01) sin(0.01)(x 0.01) 1 0.01(x 0.01) L g (x) = g(0.01) + g (0.01)(x 0.01) = sin(0.01) + cos(0.01)(x 0.01) 0.01 + 1(x 0.01) = x f (0.02) = cos(0.02) L f (0.02) 1 0.01(0.02 0.01) = 0.9999 g(0.02) = sin(0.02) L g (0.02) 0.02 (c) Nyt sama juoni, mutta valitaan pisteeksi a = 0.02. L f (x) = f (0.02) + f (0.02)(x 0.02) = cos(0.02) sin(0.02)(x 0.02) 0.9999 0.02(x 0.02) L g (x) = g(0.02) + g (0.02)(x 0.02) = sin(0.02) + cos(0.02)(x 0.02) 0.02 + 0.9999(x 0.02) f (0.03) = cos(0.03) L f (0.03) 0.9999 0.02(0.03 0.02) = 0.9997 g(0.03) = sin(0.03) L g (0.03) 0.02 + 0.9999(0.03 0.02) = 0.029999 4. Etsi pistettä (0,4) lähin piste suoralta y = 2x + 1 muodostamalla sopiva funktio f (x), jonka minimi etsitään derivaatan avulla. P L (0,4) 2x + 1

Merkitään lähintä pistettä suoralta P = (x, 2x+1). Lähin piste löytyy, kun pisteen P ja (0,4) siis, kun minimoidaan L 2 lauseketta eli L 2 = (0 x) 2 + (4 ( 2x + 1)) 2 = x 2 + (2x + 3) 2 = f (x) Etsitään funktion f (x) derivaattafunktion nollakohdat f (x) = 2x + 2(2x + 3) 2 = 0 10x + 12 = 0 Lähin piste on siis ( 1.2, 2( 1.2) + 1) = ( 1.2, 3.4) x = 12 10 = 1.2 5. Maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys korkeudella h merenpinnasta noudattaa lauseketta ( ) R a(h) = g, R + h missä vakio g 9.2 ja R 6400 (maapallon säde). Arvioi linearisen approksimaation avulla e.m. kiihtyvyyden arvoa kun ollaan merenpinnalta mitaten a) 10 kilometrin korkeutudessa. b) 20 kilometrin korkeudessa c) 100 kilometrin korkeudessa. Huom! Jokaisessa kohdassa virhe oikeaan kiihtyvyyteen muutokseen nähden kasvaa, jopa suhteellisesti, eli, siirryttäessä merenpinnalta, "lineaarisella approksimaatiolla saatu kiihtyvyyden muutos"/"oikea kiihtyvyyden muutos" tuppaa kasvamaan (arvot 1.0016, 1.0032 ja 1.016). Ja vaikka virheen kasvu alkuun on melko hillittyä niin kyllä se siitä räjähtää, voit kokeilla vaikkapa mitä tulee jos siirrytään merenpinnasta 6400 kilometrin korkeuteen.. 6. Olkoon Tiedetään, että kun x = 2 x = 2 + 0.1. 2 ysin(yx) = x ja y = 1 niin yhtälö toteutuu. Anna arvio sille, mitä y:n arvo on kun Merkitään y = y(x). Lineaarisen approksimaation kaava on muotoa valitaan a = 2. Tällöin saamme L(x) = y(a) + y (a)(x a) y(a) = y( 2 ) = 1 y (a):n selvittämiseksi suoritetaan implisiittinen derivointi. Saamme tällöin 2 (y sin(yx) + ycos(yx)(y x + y)) = 1

Kun x = a = 2 on y = y(a) = 1 Sijoittamalla nämä saamme 2 (y sin( 2 ) + cos( 2 )(y 2 + 1) = 1 2 y = 1 y = 2 Nyt voimme laskea likiarvon lineaarisen approksimaation kaavalla 7. Laske (a) x 0 (1 e at )(x 1) sin(t) (b) L = x 0 f (x,y) sin( f (x,y)) f (x,y) y( 2 + 0.1) L( 2 + 0.1) = 1 + 2 ( 2 + 0.1 2 ) kun f (x,y) = xsin(y) = 1 + 0.2 (a) (1 e at )(x 1) ( 1 e at ) = (x 1) x 0 sin(t) sin(t) x 0 }{{} 1 (1 e at )(x 1) ( 1 e at ) 1 x 0 sin(t) sin(t) (b) Yhtälö on muotoa 0 0, joten käyttäkäämme L Hospitalia. Tällöin saamme yhtälön muotoon sin(y) cos(x sin(y)) sin(y) 1 cos(xsin(y)) = x 0 sin(y) x 0 1 = 1 cos(0 sin(y)) 8. (a) Laske f 1 (x,y) ja f 2 (x,y) kun f (x,y) = e xy2 + sin(x)y 3 (b) Mitä on g 3 ja x g kun g(x,y,z,t) = atx + z2 yx 3 + b = 1 1 0 (a) (b) f 1 (x,y) = e xy2 y 2 + cos(x)y 3 f 2 (x,y) = e xy2 2yx + sin(x) 3y 2 g 3 = z g = 0 + 2zyx3 + 0 x g = g 1 = at + 3z 2 yx 2

Vastauksia: Teht.#1: (a) 50 (b) 67 32 Teht.#2: (a) (b) 0 (c) 0 a (c) b c) 1 Teht.#3: (a) cos(0.01) 1 (b) sin(0.01) 0.01 (c) cos(0.02) 0.9999, sin(0.02) 0.02 (d) cos(0.03) 0.9997, sin(0.03) 0.029999 Teht.#4: Lähin piste on ( 1.2,3.4) Teht.#5: (a) g 640 639 (b) g 640 638 (c) g 63 64 Teht.#6: 1 + 0.2 Teht.#7: (a) 1 (b) 0 ( 1 e at sin(t) ) Teht.#8: