2.10.2007. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2009-2012

2.10.2007 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2009-2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2009-2012 Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ 1 2 YLEISTÄ 2 2.1 Toiminta-ajatus 2 2.2 Arvot 2 2.3 Visio 2 2.4 Strategiakytkennät 3 2.4.1 Elinkeinopolitiikka 3 2.4.2 Ilmasto- ja energiapolitiikka 4 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 5 4 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET 7 4.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 7 4.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 8 4.2.1 Toiminnallinen tehokkuus 8 4.3 Tuotokset ja laadunhallinta 9 4.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 11 4.5 Resurssisuunnitelmat 12 KUVATEKSTIT: Kuva 1. GTK:n asema tutkimuskentässä. 2 Kuva 2. GTK:n visio ja strategiset tavoitteet. 3 Kuva 3. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä. 6 TAULUKKOTEKSTIT: Taulukko 1. Henkilötyövuosien kehitys vuosina 2005 2012 8 Taulukko 2. Maksullisen toiminnan kannattavuuden tavoitteet 9 Taulukko 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan tavoitteet 9 Taulukko 4. Peruslaskelma/kehysehdotus 32.20.01 (siirtomääräraha 2 v) 12 Taulukko 5. Kustannusjakauma päätuloalueittain 12 LIITTEET: Liite 1 STRATEGISET KEHITTÄMISTAVOITTEET Liite 2 SUUNNITELMAT VUOSILLE 2009 2012 Liite 3 TULOSALUEITTAISET VUOSISUUNNITELMAT JA TAVOITTEET 2009 2012 Liite 4 STRATEGINEN INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2009 2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 TTS 2009-2012 1 TIIVISTELMÄ Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ydintoiminnot ovat geologinen kartoitus, geologisten luonnonvarojen etsintä ja arviointi, tutkimus ja kehittäminen sekä tiedonhallinta. GTK tuottaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, joka edistää yhteiskunnan taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. GTK:n toiminta tähtää ennen kaikkea elinkeino- sekä ilmasto- ja energiapolitiikkojen linjausten toteuttamiseen. Keskeisiä tavoitteita ovat yrityksille kilpailukykyisen ympäristön luominen, tuotannollisten investointien aikaansaaminen ja työpaikkojen luominen sekä uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä käyttö ja energiaomavaraisuuden kohentaminen. GTK:n toiminta tukee samalla myös ympäristöpolitiikan tavoitteita sekä tasapainoista alueellista kehitystä. Ympäristöasioiden merkitys vahvistuu edelleen yhteiskunnan eri toimintasektoreilla. Luonnonvarojen globaali kysyntä jatkaa kasvuaan ja luo haasteita kestävälle raaka-ainehuollolle. Luonnonvarojen kestävä käytön periaate on vakiintumassa osaksi eurooppalaista ja kansallista päätöksentekoa. Kansallisen tutkimusjärjestelmän kehittäminen ja kilpailun kiristyminen tutkimusrahoituksesta muuttavat merkittävästi toimintaympäristöä ja edellyttävät GTK:lta yhä selkeämmin ydintoimintoihin keskittymistä, tuottavuuden lisäämistä ja verkostoyhteistyön syventämistä. Henkilöstömäärää supistetaan henkilöstöstrategian ja GTK:n tuottavuusohjelman mukaisesti. Samalla jatketaan henkilöstörakenteen muuttamista asiantuntijaorganisaation vahvistamiseksi. Tärkeänä henkilöstöpolitiikan haasteena on varmistaa osaamisen ylläpito ja riittävä uudistumiskyky sekä edistää henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista. GTK:n kehittäminen palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi jatkuu strategioiden mukaisesti. Ydintoimintojen tavoitteenasettelua ohjaavat GTK:n tavoitetila kansallisena geotietokeskuksena ja eurooppalaisena huippuosaajana geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön osaajana. Alueiden omiin tarpeisiin ja haasteisiin pohjautuvaa yksiköiden profiloitumista jatketaan. Geologisen kartoituksen voimavarat kohdentuvat tarvelähtöisesti raaka-ainetutkimuksia ja yhdyskuntasuunnittelua sekä ympäristönhoitoa palveleviin hankkeisiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa GTK vahvistaa rooliaan teknologian kehittäjänä ja vahvistaa innovaatiotoimintaansa keskeisinä kehittämisalueina geologisten luonnonvarojen ja muodostumien moniulotteinen mallinnus sekä elinkaaritutkimus ja kestävään käyttöön liittyvä tutkimusteknologia. Luonnonvarojen etsinnässä ja arvioinnissa tavoitteena on osoittaa uusia raaka-ainevaroja kallio- ja maaperästä, tuottaa perustietoa kaivannaisteollisuudelle ja vaikuttaa aktiivisilla toimenpiteillä alan elinvoimaiseen kehittymiseen. Tiedonhallinnassa panostetaan paikkatiedon ja muiden geologisten aineistojen hallinnan sekä verkkopalvelujen kehittämiseen tavoitteena vastata entistä paremmin sekä muuttuviin asiakastarpeisiin että kansallisen tietoyhteiskunnan ja kehittyvien EU-normien asettamiin haasteisiin.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 TTS 2009-2012 2 YLEISTÄ 2.1 Toiminta-ajatus Geologian tutkimuskeskuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa maa- ja kallioperästä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, jolla edistetään taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. Tiedon keskeisiä soveltamisalueita ovat geologisten luonnonvarojen saatavuuteen ja maankäyttöön liittyvät kysymykset ja niiden ratkaisut kestävällä tavalla. GTK toimii tiedon ja osaamisen välittäjänä tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän välillä ja toteuttaa kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa sovittuja tulostavoitteita. Keskeisellä sijalla on teollisuuden toimintaedellytysten ja alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Kuva 1. GTK:n asema tutkimuskentässä. 2.2 Arvot GTK:n toimintaa ohjaavat yhteisesti sovitut arvot niin sisäisissä kuin ulkoisissakin suhteissa. Korkeatasoinen asiantuntemus, sen ylläpito ja kehittäminen sekä toiminnan puolueettomuus ja yhteistyö rakentavat pohjaa luottamukselle. Arvojen mukainen toiminta näkyy työyhteisössä avoimuutena, tasapuolisuutena, toisen kunnioituksena ja kannustavuutena. Jokainen tekee työnsä vastuullisesti, arvioi toimintaansa ja myös kehittää sitä. Arvolähtöinen toiminta luo pohjan hyvälle ja tuloksekkaalle työyhteisölle, joka täyttää sidosryhmien odotukset. GTK:n arvot: Tutkimuksellinen ote Luottamus Vastuullisuus Yhteistyö 2.3 Visio GTK:n tavoitteena on kehittyä entistä merkittävämmäksi palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi, joka profiloituu eurooppalaiseksi huippuosaajaksi yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa sekä kansalliseksi geotietokeskukseksi, jonka asiantuntemus ja palvelukyky ovat

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 TTS 2009-2012 huippuluokkaa. Tavoitteena on kaikilta osin vaikuttava toiminta, joka luo elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja hyvinvointia alueille ja vastaa alansa haasteisiin myös kansainvälisellä tasolla. Kuva 2. GTK:n visio ja strategiset tavoitteet. 2.4 Strategiakytkennät GTK edistää omalta osaltaan johdonmukaisesti hallitusohjelman ja hallituksen politiikkaohjelmien keskeisten tavoitteiden toteutumista ministeriön määrittelemien linjausten mukaisesti. GTK:n yleisenä tavoitteena on tuottaa tietoa ja palveluja, jotka osaltaan luovat pohjaa yhteiskunnan kestävälle kasvulle, korkealle elintasolle ja hyvinvoinnille. GTK:n toiminta tähtää ennen kaikkea elinkeinopolitiikan sekä ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen. Elinkeinopolitiikan alueella GTK:n tavoitteena on luoda toiminnallaan edellytyksiä yritystoiminnalle, tuotannollisille investoinneille ja työllisyydelle. Ilmasto- ja energiapolitiikassa GTK tukee toiminnallaan kotimaisten energialähteiden käytön lisäämistä sekä puhtaan elinympäristön säilyttämistä koskevia tavoitteita. Samalla GTK edistää hallituksen ympäristöpoliittisia tavoitteita Suomen aseman vakiinnuttamiseksi tunnettuna tieto- ja osaamisyhteiskuntana, jossa tulevaisuuden kilpailukyky perustuu ekologisesti kestävän kehityksen ehdot täyttävään kulutukseen ja tuotantoon. GTK tukee luontaisesti myös hallituksen aluepolitiikan tavoitteita alueiden kilpailukyvyn edistämiseksi ja alueiden tasapainoiseksi kehittämiseksi. Tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteisiin liittyen GTK kehittää tiedonhallintaratkaisujaan tavoitteena palvella yhä paremmin elinkeinoelämää, julkista sektoria sekä kansalaisia. 2.4.1 Elinkeinopolitiikka GTK:n toiminnan pääpaino kohdistuu geologisten raaka-ainevarojen tutkimukseen kaivannaisteollisuuden toimintaedellytysten ja yhteiskunnan raaka-ainehuollon turvaamiseksi kestävän kehityksen lähtökohdat huomioon ottaen. GTK:n korkeatasoinen osaaminen, pitkäjänteisesti tuottama perustieto ja uudet innovaatiot maamme mineraalisista luonnonvaroista ja niiden ekotehokkaasta hyödyntämisestä edistävät

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 TTS 2009-2012 Suomen kiinnostavuutta kilpailtaessa kansainvälisten yritysten tutkimus- ja kaivosinvestoinneista Suomeen. Raaka-aineiden kasvava kysyntä luo hyvän perustan kaivannaisteollisuuden merkityksen ja työllisyysvaikutusten vahvistumiselle Suomessa ja samalla GTK:n roolin vahvistamiselle elinkeinopolitiikan tavoitteiden toteuttajana. Hyötymineraalilöydökset ja niiden rikastustekniset innovaatiot antavat vankan pohjan kestäville kaivosinvestoinneille, jotka luovat elinkeinopolitiikan keskeisen tavoitteen mukaisesti uusia työpaikkoja, yrittämistä ja osaamista. Toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset ovat huomattavat, sillä useimmat suuret hankkeet sijoittuvat geologisista syistä alueille, joille on muuten hyvin vaikea luoda teollista toimintaa. Elinkeinopolitiikan tavoitteiden mukaisesti kansainvälistymistä käytetään määrätietoisesti hyödyksi innovaationäkökulman vahvistamiseksi GTK:n tutkimustoiminnassa. Tietoinfrastruktuurien edistäminen on keskeinen osa kansallisen geologisen tutkimuksen ja kaivannaisteollisuuden innovaatioympäristön kehittämistä. 2.4.2 Ilmasto- ja energiapolitiikka Ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisenä tavoitteena on lisätä merkittävästi kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuutta tuotannossa ja kulutuksessa. Tavoitteena on kasvattaa energiaomavaraisuutta ja sopeuttaa kasvihuonekaasupäästöt Kioto-pöytäkirjan raameihin päästökaupan kansantaloudellisten haittavaikutusten minimoimiseksi ja ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Tavoitteena on myös varautua ilmastomuutosten esiin nostamiin uhkiin. GTK:lla on vahva ja suunnittelukaudella edelleen vahvistuva rooli energiasektorilla, joka aiheuttaa tällä hetkellä lähes 80 % päästökaupan piiriin kuuluvista kasvihuonekaasupäästöistä. Hallituksen strategisten linjausten mukaan turve säilyy kilpailukykyisenä polttoaineena ja turpeen käyttömäärät energiatuotannossa voivat kasvaa merkittävästi osana metsähakkeen ja muun bioenergian käytön lisääntymistä. GTK varautuu tehostamaan turvevarojen kartoitustaan suunnittelukaudella vastatakseen turpeen käytön mahdollisiin lisäämistarpeisiin. Yhteistyössä METLA:n kanssa jatketaan metsähakkeen ja turpeen käyttöön perustuvien alueellisten bioenergiataseiden määrittämistä. GTK:lla on tärkeä rooli myös turpeen hiilikertymänopeuksien tutkijana osana turpeen koko elinkaaren huomioonottavaa päästötaseen ja -kertoimien määrittämiseen tähtäävää tieteellistä tutkimusta. Ydinenergian hyödyntämiseen liittyvissä kysymyksissä GTK säilyttää uraanin geologista esiintymistä koskevan asiantuntemuksensa ja osallistuu puolueettomana asiantuntijana ydinjätteiden loppusijoitusta koskevaan tutkimukseen ja viranomaistoimintaan turvallisen loppusijoituspaikan ja -tekniikoiden määrittämiseksi. GTK varautuu lisäämään alaan liittyviä tutkimus- ja asiantuntijapalvelujensa tarjontaa, mikäli Suomessa päädytään ydinvoiman lisärakentamiseen. Päästöttömiin energiatuotanto- ja käyttömahdollisuuksiin liittyen GTK tutkii myös kallio- ja maaperän ominaisuuksia tavoitteena maalämmön laajamittaisten hyödyntämis- ja varastoimisratkaisujen kehittäminen. Tutkimuksia toteutetaan yhteistyössä alan tutkimuslaitosten, teknologian kehittämiseen erikoistuneiden yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Ennakoituun ilmastomuutokseen varautuminen ja siihen liittyvät sopeutumisratkaisut edellyttävät tarkentuvaa tietoa ilmaston kehityksestä ja erityisesti sen mukanaan tuomista ääriilmiöistä ja riskeistä. GTK osallistuu aihetta koskevaan tutkimukseen tuottamalla uusien tarkkojen ajoitus- ja näytteenottomenetelmien avulla tarkentuvaa tietoa lähimenneisyyden

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 TTS 2009-2012 suurista globaalimuutoksista päättyneen jääkauden ja sen jälkeisen ilmastomuutoksen ajalta. Tietoja käytetään ilmastomallien parantamiseksi monitieteellisenä yhteistyönä. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvä päätöksenteko pohjautuu yhä selvemmin taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten näkökohtien huomioonottamiseen. Globaalistuvassa taloudessa menestyvät yhteiskunnalliseen vastuuseen ja kestävään kehitykseen sitoutuneet yritykset, joista valtiot ja alueet kilpailevat. Metallien, teollisuusmineraalien ja hyötykivien maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa ja kilpailu raaka-ainevaroista lisääntyy. Suomen kaivosteollisuus on voimakkaassa kasvussa ja metallimalmien louhinnan ennustetaan moninkertaistuvan suunnittelukaudella. Maahamme syntyy uusia kaivosyhtiöitä ja vuoriteollisuusalan työllisvaikutukset kasvavat. EU:n luonnonvarastrategia konkretisoituu ja korostaa luonnonvarojen kestävän käytön periaatteita. Tavoitteena on myös omavaraisuusasteen nostaminen panostamalla etsintä- ja hyödyntämisteknologioiden kehittämiseen luonnonvarapotentiaalin selvittämiseksi. Euroopassa Fennoskandian kilpialueen malmipotentiaalinen merkitys korostuu edelleen monipuolisena luonnonvarojen lähteenä ja teollisuuden turvallisena investointikohteena. Tämä vahvistaa GTK:n roolia sovelletun perustiedon ja asiantuntemuksen tuottajana sekä raaka-ainepotentiaalin osoittajana kansainvälistyneelle kaivosteollisuudelle. Talouden epävarmuustekijät ja entistä vaikeammin ennakoitavissa olevat suhdannevaihtelut voivat toisaalta nopeastikin heijastua GTK:n aineistojen ja palvelujen kysyntään. Energiasektorilla kansallisena tavoitteena on kasvattaa merkittävästi uusiutuvien energialähteiden osuutta energian tuotannossa ja kulutuksessa. Turve säilyttää ja mahdollisesti vahvistaa asemaansa kotimaisessa energiatuotannossa osana bioenergian käytön lisääntymistä ja liikennepolttonesteiden valmistusketjua. GTK vastaa energiapolitiikan haasteisiin kohdentamalla voimavarojaan tarpeiden mukaisesti turpeen ja maalämmön hyödyntämistä koskeviin tutkimuksiin. Ydinenergiaan liittyvän jätehuollon ratkaiseminen viranomaistoimintoineen ja vilkastunut uraanin etsintä luovat myös kysyntää GTK:n asiantuntemukselle ja palveluille. Kotimaassa kaupungistumisen myötä infrarakentaminen tarvitsee lisääntyvästi rakennusgeologista perustietoa sekä maankamaran raaka-aineita. EU:n vesipuitedirektiivi ohjaa pinta- ja pohjavesien käyttöä sekä hoitoa. Pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa korostuu geologisiin rakenteisiin pohjautuva mallinnus, mikä edellyttää geologisen asiantuntemuksen lisääntyvää käyttöä. Kilpailu tutkimusrahoituksesta kiristyy niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja kannustaa yhteistyöverkostojen tiivistämiseen. Sektoritutkimusjärjestelmän uudistamisen seurauksena tutkimusrahoitus siirtyy osittain tilaajakonsortion ohjaukseen, mikä asettaa uusia haasteita sekä tutkimuksen suuntaamiselle että geologisen perustutkimuksen jatkuvuuden turvaamiselle. Ministeriön konsernistrategia uudistuu ja vaikuttaa osaltaan myös GTK:n toimintaan. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma korostaa tietotalouden merkitystä sekä EU-tason tutkimusyhteistyötä ja -infrastruktuuria.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 TTS 2009-2012 Kuva 3. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä. GTK:n toimintaan läheisesti liittyvän lainsäädännön kehittyminen (mm. kaivoslain uudistaminen, maaperänsuojelun direktiivi, paikkatietolain säätäminen) asettavat uusia reunaehtoja laitoksen toimintaympäristölle. INSPIRE-direktiivin edellyttämän kansallisen paikkatietoportaalin rakentamisen päävaihe ajoittuu suunnittelukaudelle. EU:n ympäristödirektiivien vaikutuksesta yhteistyö eurooppalaisten sisarlaitosten kanssa tiivistyy ja mahdollistaa osaltaan tietoinfrastruktuurien kehittämisen verkostoyhteistyön tuloksena. Tietoverkkojen ja virtuaaliyhteisöjen asema tutkimustoiminnan työympäristönä vakiintuu. Numeerisen geotiedon tarve ja kysyntä kasvavat ja monipuolistuvat edelleen. Tietojen joustava kansallinen ja kansainvälinen yhteiskäyttö edellyttää GTK:lta tiedon, tietojärjestelmien ja asiantuntemuksen korkeaa tasoa, monipuolisia tuotteita ja nopeaa tiedonsiirtoa. Tiedonhallintaan pohjautuva palvelutoiminta muodostuu entistä keskeisemmäksi osaksi GTK:n toimintaa ja vaikuttavuutta. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteutus jatkuu suunnittelukaudella. Hallinnonalan henkilöstö- ja taloushallintopalveluja keskitetään Valtiokonttorin palvelukeskuksen Mikkelin aluetoimipisteeseen. GTK siirtyy Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi suunnittelukauden alussa. Uudet yhteiset toimintamallit ja tietojärjestelmät muuttavat myös GTK:n sisäisiä prosesseja, jotta laatu voidaan varmistaa ja palvelukyky säilyttää. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden ylläpidon ja kehittämisen merkitys korostuu sekä toiminnan tuottavuuden että työvoimakilpailun näkökulmasta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 TTS 2009-2012 4 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET 4.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus GTK:n toiminnan vaikuttavuus kohdistuu kolmelle pääalueelle: luonnonvarat ja kestävä kehitys, yhteiskunnallinen päätöksenteko sekä maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö. GTK edistää toiminnallaan Suomen ja erityisesti sen eri alueiden kilpailukykyä tuottamalla korkeatasoista tietoa ja asiantuntijapalveluita kallio- ja maaperästä kaivannaisteollisuuden investointipäätösten perusteeksi ja muun elinkeinotoiminnan kuten luontomatkailun kehittämiseksi. GTK:lla on vahva rooli kotimaisen energiahuollon tarvitsemien raaka-ainevarojen saannin turvaamisessa ja tähän liittyen kansainvälisten ilmastosopimusten edellyttämän tieteellisen tutkimustiedon tuottajana. Asiantuntemuksellaan ja palveluillaan GTK edistää taloudellista ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa maankäyttöä sekä puhtaan elinympäristön säilymistä ja palvelee kansalaisia heidän omaa elinympäristöään koskevissa kysymyksissä. GTK:n kehittäminen kansalliseksi geotietokeskukseksi ja eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa jatkuu. Tavoitteena on varmistaa toiminnan hyödyllisyys ja vaikuttavuus muuttuvassa toimintaympäristössä. GTK vahvistaa samalla rooliaan teknologian kehittäjänä ja laajentaa innovaatiotoimintaa tutkimusohjelmissaan. GTK toimii aktiivisesti yritysten ja muiden tutkimuslaitosten sekä julkisen sektorin kanssa ja hakeutuu yhteistyöhön eurooppalaisten ja muiden kansainvälisten osaamiskeskittymien kanssa. GTK on asettanut suunnittelukaudelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: GTK:n toiminta edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävää käyttöä, mikä luo edellytyksiä kaivannais- ja energiateollisuuden investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. GTK kehittää ja tarjoaa kansainvälisen tason asiantuntemusta keskeisillä osaamisalueillaan. GTK edistää aineistojensa ja palvelujensa aktiivista käyttöä, millä parannetaan luonnonvarojen hyödyntämistä ja maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä yksityisellä ja julkisella sektorilla. GTK etsii ratkaisuja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän energiahuollon tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja kotimaisten korvaavien energialähteiden ja teknologioiden käytön tehostamiseksi. GTK:n toiminta tukee alueiden tasapainoista kehitystä. GTK vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnalla luotettavaa tietoperustaa yhteiskunnan kestävälle kehitykselle sekä luo uusia sovelluksia, innovaatioita ja ratkaisuja elinkeinoelämälle. GTK verkottuu laajasti kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaidensa ja sidos-ryhmiensä kanssa. GTK tukee kauppa- ja teollisuusministeriötä kaivostoiminnan kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 TTS 2009-2012 4.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 4.2.1 Toiminnallinen tehokkuus Suunnittelukaudelle asetetaan kustannusten tavoitejakauma päätulosalueittain. Tulosalueittain seurataan myös tuotoksia ja laadunhallintaa. Toiminnan tehokkuutta tarkastellaan tulosaluekehysten lisäksi maksullisen toiminnan kannattavuuden ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden avulla. GTK on mukana kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan ja Tilastokeskuksen tuottavuushankkeessa, jossa kehitetään mittarit tuotoksille ja tuottavuudelle kaikille hallinnonalan virastoille. Johdon laskentatoimen kehittämiseksi otetaan suunnittelukauden alussa myös käyttöön uudistettu suunnittelu- ja seurantajärjestelmä, joka tukee johtamista ja päätöksentekoa kaikilla ohjaustasoilla. Järjestelmän kehittämisen yhteydessä uudistetaan kustannuslaskentaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointi- ja mittausmenetelmiä. Taloudellisuus ja tuottavuus Nykyinen tulosaluejako on ollut voimassa vuoden 2005 alusta lukien. Päätulosalueiden keskinäiset suhteet eivät muutu merkittävästi suunnittelukaudella (ks. taulukko 5). Resurssien käytön kannalta merkittävin tulosalue on luonnonvarojen etsintä ja arviointi, vaikka sen osuus pienenee suunnittelukaudella. Kaivannaissektorin merkitys GTK:n toiminnassa säilyy edelleen vahvana. Toiminnan taloudellisuutta parannetaan käyttämällä entistä enemmän ostopalveluja muussa kuin ydintoiminnassa. Tuottavuuden nostamiseen tähdätään mm. kehittämällä ydinprosesseja, tietojärjestelmiä sekä kasvattamalla osaamista. GTK:n tuottavuusohjelma GTK:n tuottavuusohjelman (KTM:n päätös 19.07.2006) toteuttamistoimenpiteet (kemian analyysipalveluiden yhtiöittäminen, henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskushanke, muut toimenpiteet) vaikuttavat toimintaan TTS-kauden alusta alkaen. GTK:n tuottavuusohjelman mukainen kokonaisvähennys on 140 htv, mistä suunnittelukaudelle kohdistuu noin 40 htv:n supistamistarve. Henkilöstövähennykset toteutetaan hyödyntämällä luonnollista lähtövaihtuvuutta erityisesti tukipalvelutoiminnoissa ja siirtämällä hallinnollisia perustoimintoja perustettavaan palvelukeskukseen. Henkilövähennyksiä kohdistetaan myös substanssitoimintaan. Tuottavuusohjelman tavoitteen mukainen GTK:n henkilötyövuosimäärä on 654 vuonna 2011. Taulukko 1. Henkilötyövuosien kehitys vuosina 2005 2012 tot tot TTS TTS TTS TTS 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toteutuneet / toteutuvat htv:t 794 780 765 695 671 663 654 654 Tuottavuusohjelman mukaiset htvvähennykset GTK:ssa yhteensä (kumuloituva): - kemian analyysipalvelujen yhtiöittäminen 1.9.2007 (yht. 85 htv) -14-29 -99-123 -131-140 -15-85 -85-85 -85 - palvelukeskushanke -16-16 -16 - Mineraalitekniikan laboratorion prosessinohjauksen tehostaminen -1-2 -2 - muut toimenpiteet -14-14 -14-21 -28-37

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 TTS 2009-2012 Maksullisen toiminnan kannattavuus Maksullisen toiminnan kannattavuustavoitteeksi asetetaan viisi prosenttia tuotoista (taulukko 2) koko suunnittelukauden ajan. Vuoden 2006 poikkeuksellisen korkeaan kannattavuuteen vaikutti merkittävästi vientiprojektien osatuloutusten kasvaminen 0,9 milj. euroa vuoteen 2005 verrattuna. Palveluja tuotteistetaan asiakkaiden tarpeita vastaavasti huomioiden myös kannattavuustavoitteet. GTK:n rahoitus- ja projektiosaamista sekä verkostojen hyödyntämistä projektitoiminnassa kehitetään kannattavan toiminnan varmistamiseksi. Taulukko 2. Maksullisen toiminnan kannattavuuden tavoitteet TOT Tavoite TAE TTS TTS TTS TTS 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 - tulot, milj. euroa 12,4 8,2 5,2 5,5 5,5 5,5 5,5 - ylijäämä, tuhat euroa 1 507 410 260 275 275 275 275 - ylijäämä, % tuotoista 12 5 5 5 5 5 5 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tavoitteena on säilyttää yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus hyvällä tasolla. Sektoritutkimuksen uudistuksen vaikutus ja GTK:n tavoite yhteisrahoitteisen toiminnan absoluuttisesta määrän lisäämisestä aiheuttavat kuitenkin merkittävän epävarmuustekijän tavoitteen saavuttamiseen. Kemian analyysipalvelujen yhtiöittämisen johdosta yhteisrahoitteisen toiminnan tulojen suhteellinen osuus GTK:n tulorakenteesta kasvaa selvästi. Taulukko 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan tavoitteet TOT Tavoite TAE TTS TTS TTS TTS 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 - kustannusvastaavuus, % 66,6 65 65 65 65 65 65 - osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 10,1 10,0 10,7 10,7 10,7 10,7 10,7 - hankkeiden lukumäärä 81 80 80 85 85 85 85 4.3 Tuotokset ja laadunhallinta GTK:n ydintoiminnot ovat geologinen kartoitus, luonnonvarojen etsintä ja arviointi, tutkimus ja kehittäminen sekä tiedonhallinta, jotka muodostavat samalla GTK:n päätulosalueet. Suunnittelukaudelle tulosalueille on asetettu seuraavat tuotos- ja laadunhallintatavoitteet: Geologinen kartoitus Kartoitustoimintaa toteutetaan tarvelähtöisesti maa- ja kallioperän tiedonkeruuprosesseissa. Voimavarat kohdennetaan raaka-ainehuoltoa ja maankäyttöä ja yhdyskuntarakentamista palveleviin hankkeisiin. Osaamispohjaa laajennetaan sisäisen koulutuksen avulla voimavarojen käytön optimoimiseksi. Tuotteistamista vahvistetaan ja yhteisrahoitteista toimintaa lisätään.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 TTS 2009-2012 Valtakunnallisten kallio- ja maaperän karttatietokantojen uudet versiot valmistuvat jakelukuntoon suunnittelukauden loppuun mennessä. Uudistettu Suomen kallioperäkartta 1:1 milj. julkaistaan. Kasvukeskusten suunnittelua ja rakentamista palveleva kartoituksen kattavuus laajenee Helsingin seudulta vähintään kahdelle uudelle alueelle suunnittelukauden loppuun mennessä. Merenpohjan geologinen kartoitus kohdistuu Pohjanlahden kaupunkien ja suurten satamien edustoille sekä laajana yhteistyönä toteutettavan vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta selvittävän ohjelman (VELMU) tukemiseen. Valtakunnallinen maakairaustietojärjestelmä otetaan käyttöön suunnittelukauden alussa ja siihen pohjautuvaa palvelukonseptia kehitetään yhteiskunnan ja asiakkaiden saaman hyödyn varmistamiseksi. Luonnonvarojen etsintä ja arviointi GTK:n tieto maankamaran luonnonvarojen määrästä, hyödynnettävyydestä ja etsintäpotentiaalista lisääntyy ja on teollisuuden sekä päätöksentekijöiden käytettävissä tilinpitojärjestelmän avulla. Suomen hyötymineraalivaroista tehdään keskeisten raaka-aineiden osalta uusi kokonaisarvio, joka ottaa huomioon tunnettujen varojen lisäksi myös todennäköiset löydettävissä olevat varat. GTK raportoi taloudellisesti mielenkiintoisia raaka-aine-esiintymiä teollisuuden ja energiatuotannon jatkotutkimuksia ja kehitystyötä varten. Ympäristövaikutusten huomioiminen, materiaalivirta- ja elinkaariselvitys liitetään GTK:n raportoimiin geologisiin luonnonvaratietoihin. Turvevaroja arvioidaan vähintään 300 km² vuodessa teollisuuden raaka-ainevarojen saannin turvaamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaisesti. Kiviainesten tilinpitojärjestelmä laajenee keskeisille kulutusalueille. Kattavuus nousee noin 90 prosenttiin. Järjestelmää laajennetaan kiviaineksia korvaaviin kaivannais- ja rakennustoiminnan sivumateriaaleihin ja bioenergiataseiden laskemista varten teollisesti hyödynnettäviin turvevaroihin, joista järjestelmään liitetään vähintään 70 %. Pohjavesialueiden geologisia rakennekartoituksia ja mallinnuksia lisätään yhteistyössä vesihuoltoviranomaisten kanssa Tutkimus ja kehittäminen Kehittämisalueena on maankamaran luonnonvarojen materiaalivirta- ja elinkaaritutkimus tavoitteena kansainvälisen tason osaaminen ympäristötaloudellisesti optimoidun ja ekotehokkaan tuotannon edistämisessä. Tutkimus keskittyy luonnonvarojen kannalta tärkeisiin muodostumiin ja geologisiin prosesseihin. Uudella teknologialla luodaan moniulotteisia malleja, jotka edistävät esiintymien hyötykäyttöä ja globaalimuutoksen ennustettavuutta ja muutokseen sopeutumista.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 TTS 2009-2012 GTK on mukana luomassa teknologisia sovelluksia öljyä korvaavaan hiilidioksidivapaaseen lämpö- ja jäähdytysenergiatuotantoon kallio- ja maaperästä. Uutta teknologiaa luodaan luonnonvarojen etsintään, mineraaliaineksen ekotehokkaaseen prosessointiin, ympäristön seurantaan ja tietoaineistojen hallintaan. GTK tekee kaivannaisteollisuuden tarvitsemia ympäristögeologisia tutkimuksia ja kehittää riskinarvioinnin menetelmiä monitieteellisenä yhteistyönä. Tutkimusyhteistyötä fokusoidaan ja tiivistetään yliopistojen kanssa erityisesti kalliiden tutkimuslaitteiden käyttöä tehostamalla. GTK osallistuu aktiivisesti tavoitteidensa mukaisiin monitieteellisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin laajentamalla yhteisrahoitteista toimintaansa. Vuosittain julkaistaan keskimäärin 60 tieteellisesti referoitua artikkelia kansainvälisissä sarjoissa. Tiedonhallinta Paikkatietojen hallintajärjestelmän täysimääräisellä käyttöönotolla lisätään prosessitehokkuutta sekä tiedonkeruussa että tuotteiden valmistuksessa. Tutkimus- ja kartoitusaineistojen käytettävyys siirtyy uudelle tasolle kansallisen paikkatietoportaalin ja geologisen tutkimuksen tietoinfrastruktuurin käyttöönoton myötä. Tietoaineistojen kuvaustiedot saatetaan kansallisen paikkatietostrategian ja INSPIRE vaatimusten tasolle direktiivin määrittelemän aikataulun mukaisesti 4.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen GTK vastaa henkilöstöstään, henkilöstöpoliittisista ja henkilöstöstrategisista linjauksistaan ja niiden toteuttamisesta valtionhallinnon yhteisten periaatelinjausten pohjalta. Valtioneuvoston periaatepäätös ja sitä täydentävät valtiotyönantajaohjeet ja -päätökset valtion henkilöstöpoliittisesta linjasta ohjaavat yleisellä tasolla koko valtioyhteisön henkilöstöpolitiikkaa. Keskeisiä tavoitteita ovat valtionhallinnon yhteisen arvoperustan vahvistaminen ja virkamiesetiikan korkean tason säilyttäminen, valtiotyönantajan kilpailukyvyn turvaaminen, osaavan henkilöstön varmistaminen sekä hyvän johtamisen ja työyhteisöjen toimintakyvyn edistäminen. GTK:n henkilöstöstrategian perusta on toimintastrategiassa ja sen tavoitteissa. Henkilöstöstrategian pitkän aikavälin keskeiset henkilöstötavoitteet toimenpiteineen ovat: 1. Strategialähtöinen henkilöstörakenne, jossa ydintoimintoja vahvistetaan, keinoina: henkilöresurssien suuntaaminen ydintoimintoihin henkilöstön määrän asteittain vähentyessä ostopalvelujen käytön lisääminen tukitoiminnoissa. 2. Henkilöstön korkeatasoinen osaaminen, keinoina: henkilöstön rekrytoinnin painopiste- ja innovaatiotehtäviin sekä kansainvälisen rekrytoinnin ja tukijanvaihdon kehittäminen henkilöstön kehittäminen uusien osaamisalueiden luomiseksi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 TTS 2009-2012 osaamispääoman hallinta ja siirto sekä osaamisen johtaminen. 3. Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö, keinoina: johtamisen ja työyhteisön kehittäminen työhyvinvointi- ja terveydenhuolto-ohjelman toteuttaminen henkilöstön urakehityksen ja edellytysten luominen urapolkuja valmistelemalla palkkausjärjestelmän edelleen kehittäminen. 4.5 Resurssisuunnitelmat TTS-kauden suunnitellut tulot ja menot on esitetty taulukossa 4. Maksullisen toiminnan tulot pienenevät merkittävästi vuoden 2007 tasosta lähinnä GTK:n kemian analyysipalveluiden yhtiöittämisen johdosta. Lisäksi mittavat Afrikan vientihankkeet vähenevät tai päättyvät vuonna 2007. Uusia vientihankkeita tarjotaan suunnittelukaudelle aktiivisesti ja uusien hankesopimusten ennakoidaan lisäävän tulokertymää suunnittelukauden alkuun mennessä. Muun toiminnan tulot muodostuvat pääosin yhteisrahoitteisten hankkeiden tuloista. Lisäksi on vähäinen määrä muita tuloja. Taulukko 4. Peruslaskelma/kehysehdotus 32.20.01 (siirtomääräraha 2 v) 1 000 euroa TOT TA TAE TTS TTS TTS TTS 2006 2007 2008 2009*) 2010*) 2011*) 2012**) Tulot 15 592 10 350 7 400 7 700 7 700 7 700 7 700 Maksullinen toiminta 12 450 8 200 5 200 5 500 5 500 5 500 5 500 Muu toiminta 3 142 2 150 2 200 2 200 2 200 2 200 2 200 Menot 54 315 50 800 46 699 47 058 46 690 45 892 45 892 Määräraha 38 723 40 450 39 299 39 358 38 990 38 192 38 192 *) KTM:n kehys/vn:n kehys 25.5.2007 vuosille 2009-2011 **) ei kehystä Taulukko 5. Kustannusjakauma päätuloalueittain Tulos- TOT sopimus TAE TTS TTS TTS TTS 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Geologinen kartoitus 18 % 19 % 18 % 17 % 16 % 16 % 16 % Tutkimus ja kehittäminen 30 % 27 % 27 % 29 % 29 % 30 % 30 % Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 40 % 40 % 40 % 39 % 39 % 38 % 37 % Tiedonhallinta 12 % 14 % 15 % 15 % 16 % 16 % 17 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 2

Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012 Liiteosa Liite 1: STRATEGIA JA KEHITTÄMISTAVOITTEET Liite 2: SUUNNITELMAT VUOSILLE 2009 2012 Liite 3: TULOSALUEITTAISET VUOSISUUNNITELMAT JA TAVOITTEET VUOSILLE 2009 2012 Liite 4: STRATEGINEN INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2009 2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 STRATEGISET KEHITTÄMISTAVOITTEET Liite 1 GTK:n strategian ja kehittämisen lähtökohtana on toiminnan yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden varmistaminen ja lisääminen hallituksen ja ministeriön määrittelemän tavoitteenasettelun mukaisesti. GTK:n visio geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia konkretisoituu tavoitteeksi kehittyä palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi, joka toisaalta profiloituu eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa ja toisaalta kansalliseksi geotietokeskukseksi, jonka asiantuntemus ja palvelukyky vastaavat kansainvälistä tasoa. GTK on määritellyt strategiset tavoitteensa seuraavasti (ks. myös kuva 2. sivulla 3): Tarvelähtöinen kartoitus ja tiedonkeruu Luonnonvarojen tilinpito ja käytettävyys Uutta teknologiaa kestävään kehitykseen Geotiedon moniulotteinen tulkinta Aineistot käytettävissä tietoverkon välityksellä Ydintehtäviin keskittyvä, kansainvälisesti verkottunut Huippuosaamisen kehittäminen painopistealueilla Hyvä ja innovatiivinen työyhteisö Suunnittelukaudella jatketaan toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, joiden avulla keskitytään yhä selvemmin ydintoimintoihin ja vahvistetaan strategisten päätavoitteiden mukaisia painopiste- ja kehittämisalueita. GTK vahvistaa edelleen alueellista toimintaansa jatkamalla alueiden omiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin pohjautuvaa yksiköiden profiloitumista (kuva 1.) sekä vahvistamalla alueyksiköitä tuottavuusohjelman, luonnollisen poistuman ja sisäisen kierron tarjoamien mahdollisuuksien mukaisesti. Kuva 1. GTK:n alueelliset toimintaprofiilit

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Tuotanto- ja palveluprosessien tehokkuutta parannetaan osana johtamis- ja laatujärjestelmää. GTK:n sisäisiä palveluprosesseja sekä hanketoimintaa kehitetään tilaaja tuottaja-asetelman pohjalta. Henkilöstöstrategian tavoitteena on henkilöstömäärän vähentyessä ja eläköitymisen voimistuessa turvata osaamisen ylläpito sekä uudistumiskyky ja samanaikaisesti edistää henkilöstön hyvinvointia sekä jaksamista. Henkilöstömäärää vähennetään tuottavuusohjelman mukaisesti. Tehtävä- ja toimipaikkakiertoa käytetään aktiivisesti voimavarojen kohdentamisessa ja rekrytoinnit kohdistetaan ensisijaisesti painopiste- ja kehittämisalueisiin. Taulukko 1. GTK:n pitkän tähtäyksen kehittämislinjaukset. GTK vuonna 2015: Vaikuttavuus: Maankamaran luonnonvarojen, niiden tilipidon ja kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja. Kansallinen tietokeskus, joka turvaa geologisen tiedon saatavuuden ja edistää sen monipuolistuvaa käyttöä yhteiskunnassa. Vahva alueellinen toimija, joka on tiiviisti integroitunut alueiden kehittämissuunnitelmien toteutukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toiminnallinen tuloksellisuus: Ydintoimintoihin keskittynyt ja yhteiskunnan tarpeisiin fokusoitunut kilpailukykyinen ja kansainvälistynyt osaaja. Palvelu- ja kilpailukykyiset toimintaprosessit. Tilaaja tuottaja-asetelma sisäisissä palveluissa ja hanketoiminnassa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen: Korkeatasoinen, kansainvälistynyt asiantuntijaorganisaatio. Korkeatasoisen osaamisen ja kansainvälistymisen kehittymistä vahvistetaan toiminnan painopistealueiden mukaisesti. Haasteelliset urakehitysmahdollisuudet kansainvälisessä tutkimusympäristössä. Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö Kannustava palkkausjärjestelmä

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 SUUNNITELMAT VUOSILLE 2009 2012 Liite 2 GEOLOGINEN KARTOITUS Geologinen kartoitus tuottaa yhteiskunnan tarvitsemaa tietoperustaa ja sovelluksia geologisten luonnonvarojen etsinnän ja tutkimuksen sekä maankäytön ja ympäristönsuojelun tarpeisiin. Perinteiset karttalehtisidonnaiset maa- ja kallioperän kartoitusohjelmat ovat uudistuneet tarvelähtöisiksi tiedonkeruuprosesseiksi. Uusi toimintamalli on haasteellinen ja edellyttää asiakaslähtöisyyden omaksumista hankkeiden toteutuksessa. Toimintamallin ansiosta GTK:n palvelukyky paranee, mikä luo aikaisempaa parempia mahdollisuuksia myös tulorahoituksen hankintaan. Kartoitusalueet esitetään kuvassa 1. ja vuosisuunnitelmat ja -tavoitteet liitteessä 3. Tarvelähtöisyys on prosessien käyttövoima. Voimavarat kohdentuvat maankäytön ja raaka-ainehuollon tarpeisiin perustuviin hankkeisiin tarveselvitysten pohjalta. Uudistettuihin geotietomalleihin ja kansainvälisiin luokituksiin perustuvat valtakunnalliset karttatietokannat ja menettelyt niiden täydentämiseksi ja laadun parantamiseksi ovat käytössä. Kallioperäkartoitus Voimavarat kohdentuvat valtakunnallisten Digi KP 1M (kallioperäkarttatietokanta 1:1 milj.) ja Digi KP 200 (1:200 000) karttatasojen laadintaan sekä kohteellisen, erityisesti raakaainetutkimuksia tukevan kartoitustiedon tuottamiseen. Karttatietokantojen 1. versiot valmistuvat Internet-jakeluun v. 2009. Digi KP 1M versioon pohjautuva uudistettu Suomen kallioperäkartta julkaistaan suunnittelukaudella. Maaperäkartoitus Voimavarat kohdentuvat tarvelähtöiseen maaperän tiedonkeruuseen sekä valtakunnallisen 1:200 000 maaperäaineiston laadun parantamiseen. Uuden tiedon hankinnassa keskeisiä teemoja ovat pohjavesi- ja kiviaineshuoltoa sekä yhdyskuntarakentamista tukevat kartoitukset (3D rakenne- ja ominaisuustieto) sekä erilaiset aluesuunnitteluun ja ympäristön hoitoon liittyvät tarpeet (aluetieto). Voimavarojen priorisoitu kohdentaminen perustuu aluekohtaisiin tarveselvityksiin. Geofysiikan ja kairaustiedon integroitua tulkintaa kehitetään 3D -tiedon tuottamiseksi ja 3D - tiedonhallintaratkaisut otetaan käyttöön tiedon jakelun ja käytön helpottamiseksi. Valtakunnallisen karttatietokannan (Digi MP 200) laadinta alkaa valtakunnalliseen 1:200 000 maaperäaineistoon pohjautuen. Samalla yhtenäistetään vanhaa peruskartoitusaineistoa saumattomaksi karttatasoksi uudelle 1:25 000 karttapohjalle ja aineistoa tuotteistetaan palvelukyvyn lisäämiseksi. Digi MP 200:n uusi versio valmistuu suunnittelukauden loppuun mennessä. Merigeologinen kartoitus Merigeologinen kartoitus kohdistuu ensisijaisesti Pohjanlahden rannikkovesialueille ja painottuu suurten kaupunkien edustoille sekä väylärakennusalueille. Vedenalaisen luonnon

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 monimuotoisuutta selvittävään usean hallinnonalan yhteishankkeeseen (VELMU) osallistutaan resurssien sallimissa rajoissa. Suunnittelukauden päättyessä noin 70 % Suomen rannikkoalueista on kartoitettu. Strategisesti tärkeällä Suomenlahden itäisellä osalla on tavoitteena selvittää merenpohjan laatua ja perustilaa kansainvälisenä yhteistyönä. Taajamageologinen kartoitus Kartoitusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä keskeisten kasvukeskusten suunnittelutahojen kanssa. Tavoitteena on muotoilla kunkin alueen maankäyttötarpeisiin parhaiten soveltuva yhteisrahoitteinen palvelukokonaisuus, jossa otetaan huomioon sekä kallio- että maaperätekijät mukaan lukien alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa. Tavoitteena on, että suunnittelukauden lopussa taajamakartoitus on toteutettu vähintään kolmella kasvukeskusalueella. Hankkeiden jälkimarkkinointiin kiinnitetään huomioita GTK:n tuottamien aineistojen käyttöönoton varmistamiseksi ja GTK:n työmenetelmien kehittämiseksi. Valtakunnallinen maakairausrekisteri otetaan käyttöön suunnittelukauden alussa. Kairaustietojen käyttöä edistävää tietoverkkovälitteistä palvelukonseptia kehitetään yhteiskunnan ja asiakkaiden hyödyn varmistamiseksi. Alueellinen painovoimakartoitus Alueellisen painovoimakartoituksen tarve ja menetelmät, ml. aerogravimetraus, on arvioitu suunnittelukauden alkuun mennessä. Toiminta mitoitetaan selvityksen pohjalta ja se kohdennetaan GTK:n raaka-ainetutkimusten painopisteiden mukaisesti.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Kallioperäkartoitus Maaperäkartoitus Merigeologinen kartoitus Taajamageologinen kartoitus Aerogeofysikaalinen kartoitus Alueellinen painovoimakartoitus Kuva 1. Kartoitusalueet

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN GTK:n tutkimus- ja kehittämistoiminta luo luotettavaa tietoperustaa yhteiskunnan kestävälle kehitykselle sekä tarjoaa uusia sovelluksia, innovaatioita ja ratkaisuja elinkeinoelämälle. Kuva 2. Tutkimus- ja kehittämisohjelmat Tutkimus ja kehittämistoimintaa ohjaa strategiassa määritelty tavoitetila GTK:n pyrkimyksestä kehittyä palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi ja eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Kansainväliseen ja kotimaiseen yhteistyöhön luodaan uusia toimintamalleja, joilla varmistetaan huippuosaamisen kehittyminen ja tutkimuslaitteiden tehokas käyttö. Tutkimus ja kehittämistoiminta ovat keskeisessä roolissa GTK:n korkeatasoisen asiantuntemuksen kehittämisessä. Yhteisrahoitteista tutkimustoimintaa laajennetaan GTK:n ydinosaamisen alueilla, mikä lisää GTK:n kansainvälistä tutkimusotetta ja vaikuttavuutta. Tutkimus- ja kehittämisohjelmien vuosisuunnitelmat ja -tavoitteet esitetään liitteessä 3. GTK keskittyy luonnonvarojen esiintymisen kannalta tärkeiden geologisten muodostumien, niiden ominaisuuksien ja syntyprosessien tutkimukseen. Kehittämisalueina ovat luonnonvarojen tilinpito ja elinkaaritutkimus, kestävään käyttöön liittyvä tutkimus-teknologia, sekä moniulotteinen geologinen mallinnus. Uutta teknologiaa luodaan luonnonvarojen etsintään, mineraaliaineksen prosessointiin, ympäristön seurantaan ja tietoaineistojen hallintaan. GTK fokusoi ja tiivistää tutkimusyhteistyötään yliopistojen kanssa erityisesti kalliiden tutkimusinfrastruktuurien käyttöä tehostamalla. GTK osallistuu aktiivisesti tavoitteidensa mukaisiin monitieteellisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin laajentamalla yhteisrahoitteista toimintaansa. Geologinen mallinnus Kallioperän ja sen luonnonvarojen tutkimus tuottaa uusia geologisia tulkintoja ja malminetsintämalleja, jotka ovat suoraan hyödynnettävissä alan teollisuuden omassa etsintätoiminnassa. Suomen malmipotentiaalista laaditaan uusi kokonaisarvio, joka ottaa huomioon tunnettujen varojen lisäksi potentiaaliset löydettävissä olevat varat. Fennoskandian kilveltä valmistuu metallogeeninen kartta yhteistyönä naapurimaiden kanssa. Suomen ja Venäjän väliseen velkakonversio-ohjelman rahoituksella toteutettavan korkean resoluution seismisen heijastus-luotaushankkeen (HIRE) tietoa hyödynnetään useiden malmipotentiaalisten muodostumien yksityiskohtaisessa mallinnuksessa. Tutkimus tuottaa uusia kohteita

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 malminetsinnän testattavaksi ja moniulotteiseen mallintamiseen liittyvää teknologista osaamista. Geotiedeyhteisön yhteisen isotooppilaboratorion huippulaitteistoa hyödynnetään geologisessa mallinnuksessa ja ympäristögeologisessa tutkimuksessa. Geofysikaalisessa menetelmäkehityksessä testataan lentogravimetrauksen ja uusien sähkömagneettisten menetelmien käyttökelpoisuutta. Geologisista kerrostumista tehdyt tarkoin ajoitetut paleoympäristötutkimukset luovat pohjan tulevan globaalimuutoksen arvioimiselle ja mallintamiselle monitieteisenä yhteistyönä. GTK osallistuu menneiden aikojen ilmasto- ja ympäristömuutostutkimukseen erityisesti arktisilla alueilla tavoitteena tuottaa luotettavaa tietoa globaalimuutoksen mallinnuksen, riskinarvioinnin ja yhteiskunnan päätöksenteon pohjaksi. Tutkimuksessa hyödynnetään aktiivisesti mm. EU:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Metalleilla kuormittuneiden sedimenttien tutkimusmenetelmiä kehitetään osana valumaaluekohtaista kaivosympäristötutkimusta. Aineiden kulkeutumisen mallintamista kehitetään kaivannais- ja metalliteollisuuden ympäristön tilan seurannan ja riskinarvioinnin tarpeisiin Jääkautisten maaperämuodostumien sedimentologinen mallintaminen ulotetaan monimutkaisiin suuriin reunamuodostumiin Salpausselkiin, joihin kohdistuu intensiivistä maankäyttöä sekä pohjaveden ja kiviainesten hyödyntämispaineita. Valmistaudutaan suunnittelujaksolla tapahtuvaan kansainväliseen Integrated Ocean Drilling Program (IODP) kairausohjelmaan, mikäli projekti toteutuu Itämerellä. Luonnonvarojen kestävä käyttö Kehittämisalueena on geologisten luonnonvarojen materiaalivirta ja elinkaaritutkimus. Kehittämistyötä toteutetaan yhteistyössä yliopistojen ja eurooppalaisen tutkimusverkoston kanssa. Muita keskeisiä tutkimushankkeita ovat haitta-aineiden kulkeutumismekanismit kaivosympäristöissä ja riskinarvioinnin kehittäminen. Geologisten luonnonvarojen tilinpitojärjestelmä otetaan asteittain käyttöön suunnittelukaudella. Järjestelmään kytketään kaivannaisteollisuuden sivu-tuotteiden ja jätteiden sekä soveltuvin osin muiden korvaavien ainesten seuranta ympäristötaloudellisesti optimoidun ja ekotehokkaan tuotannon edistämiseksi. Bioenergiataseiden laskentaa varten tilinpitoa laajennetaan ja tarkennetaan turvevaroihin, joissa ensimmäiseksi tutkitaan bioenergiatasetta Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. GTK kehittää mineraalisten raaka-aineiden tutkimusteknologiaa päämääränä entistä taloudellisemmat ja ekotehokkaammat rikastusprosessit sekä myös ympäristösektoria palvelevat ratkaisut. Turpeen käyttökelpoisuutta energiahuollon tarpeisiin, moninaiskäyttöä sekä kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia tutkitaan uusien käyttömuotojen, tuotteiden ja teknologioiden löytämiseksi. Turpeen nopeasti (alle 300 v.) uusiutuvan pinta-osan käyttöä suhteessa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tutkitaan. Hiilidioksidivapaan energiapotentiaalin tutkimista ja kartoittamista jatketaan etsimällä ja osoittamalla maa- ja kalliolämmön tuottamiseen edullisimpia alueita ja kohteita sekä osallistumalla monitieteiseen geotermisen energian tutkimus- ja kehitystyöhön kotimaassa ja kansainvälisesti. Menetelmän integrointia jäädytykseen tutkitaan yhteistyökumppaneiden kanssa ja valmisteilla oleviin koelaitoksiin ja koekohteisiin osallistutaan syntyvien tutkimushankkeiden ohjelmien ja rahoituksen mukaisesti mm. Espoossa ja Vaasassa. Maankäyttö ja ympäristö GTK kehittää taajama- ja rakennusgeologisia tutkimuksia erityisesti Etelä-Suomen kasvukeskuksissa ja Oulun nopeasti kasvavalla talousalueella. Ydinjätteiden ja haitallisten aineiden sijoituspaikkatutkimuksissa GTK toimii viranomaisia ja teollisuutta palvelevana

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 puolueettomana asiantuntijana edistäen ratkaisuja pitkäaikaiseen, kestävään loppusijoitukseen. Ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyvää tutkimusyhteistyötä jatketaan kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa yksityiskohtaisissa geologisissa ja kallioegoteknisissä tutkimuksissa valitussa lopunsijoituspaikassa. Uusien suunniteltavien ydinlaitosten sijoituspaikkavaihtoehtojen geologisia selvityksiä tehdään teollisuuden toimeksiannoista. Geologisen monimuotoisuuden ja geologisten arvojen tutkimukseen ja kartoitukseen panostetaan osana luonnonperinnön hyödyntämistä yhteistyössä metsähallituksen, ympäristökeskusten ja maakuntien kanssa. Hankkeita toteutetaan yhteisrahoitteisina ympäristöhallinnon ja maakuntien kanssa. Pilaantuneiden maiden tutkimuksessa panostetaan fokusoituihin kehityshankkeisiin, joilla luodaan puhdistusratkaisuja ympäristöongelmiin erityisesti metalleilla pilaantuneilla alueilla ja kaivosympäristöissä ja edellytyksiä yhteistyöhön teollisuuden sekä konsulttien kanssa. Metalleilla pilaantuneiden alueiden riskinarviointia kehitetään ja sovelletaan laajana monitieteisenä yhteistyönä ympäristöhallinnon, ja teollisuuden kanssa. Pilaantuneiden maiden ja vesien puhdistamiseen kehitetään prosessiteknisiä ja hydrokemiallisia menetelmiä, joissa hyödyntämiskelpoiset metallijakeet ja nesteet erotetaan ja saatetaan kierrätettävään muotoon. Kaivannaistoiminnan ja metalliteollisuuden sivutuotteita ja jätteittä tutkitaan ja kehitetään niiden jalostusmenetelmiä uusiokäyttöä varten. Pyrkimyksenä on teollisuuden heikosti hyödynnettyjen sivutuotevirtojen parempi käyttö ja jätteeksi päätyvien massojen oleellinen vähentäminen. Geoinformaatio Alkuvaiheessa geoinformaation tutkimusohjelman tavoitteena on kansallisen geotietomallin sekä geotiedon analysoinnin, tulkinnan ja visualisoinnin kehittäminen yhteistyöverkostossa. Ohjelma laajenee geologisten tietomassojen syvällisemmän tutkimuksen ja moniulotteisen mallinnuksen teknologioiden kehittämisen suuntaan. EU valmistelussa oleva INSPIRE-direktiivin kehitystyö ja GEOSS-tutkimusohjelman tarpeet ohjaavat myös geoinformaatiotutkimuksen tavoitteita suunnittelukaudella. LUONNONVAROJEN ETSINTÄ JA ARVIOINTI Kestävän kasvun perustana on tieto luonnonvaroista, niiden sijainnista, määrästä, laadusta ja käytettävyydestä. GTK:n ensisijaisena tehtävänä on malminetsinnän ja kaivannaistoiminnan pitkäjänteinen edistäminen, missä korostuu GTK:n rooli uusien etsintäinnovaatioiden sekä sovelletun, korkeatasoisen geotiedon tuottajana, tulkitsijana ja jakelijana. GTK keskittyy roolinsa mukaisesti uusien malmi- ja raaka-ainepotentiaalisten alueiden ja esiintymien osoittamiseen ja ensivaiheen tutkimukseen kaivannais- ja energiateollisuuden jatkotutkimuksia ja tuotantoa varten. GTK seuraa aktiivisesti kaivannaisalan toimintaa ja sen muutoksia suunnaten oman toimintansa siten, että se mahdollisimman hyvin tukee alan kehittymistä. Luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta potentiaalisia alueita merkitään maakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisin ja maakuntakaavoihin, joita varten GTK tekee tarvittaessa lisäysselvityksiä yhteisrahoitteisena hanketoimintana. Luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin tutkimusmetodiikkaa ja asiantuntemusta kehitetään määrätietoisesti kansainvälisen tason säilyttämiseksi. Suomen malminetsintämahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti alan investointien edistämiseksi, ja asiantuntijapalveluita tarjotaan massamme toimivalle teollisuudelle Luonnonvarojen etsintä- ja arviointiohjelmien alueellinen kohdentuminen suunnittelukaudella esitetään kuvassa 3 sekä vuosisuunnitelmat ja -tavoitteet liitteessä 3.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 Kuva 3. Luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin alueellinen kohdentaminen vuoteen 2012.