LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit



Samankaltaiset tiedostot
JulkICTLab Eteneminen Mikael Vakkari, VM

Elinkaarimalleista Eteenpäin

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Arkkitehtuuri muutosagenttina

JYVÄSKYLÄN KANKAAN ALUEEN TIETOVERKKORATKAISUJEN TOIMINTASUUNNITELMA

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

UNA-hankkeen esittely. Jaakko Penttinen /

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy

Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT Anna-Maija Karjalainen

Miten varmennan ICT:n kriittisessä toimintaympäristössä?

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia

Digitaalisen kehittämisen kärkihankkeet. Petri Pekkala, Tuomas Otala

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

KOKEMUKSIA INNOVAATIOIDEN HANKINNASTA KANSALLISESTI

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

Inkoo

Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

PILETTI. Tekninen vaatimusmäärittely. v. 0.2

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

ELY-keskusten puheenvuoro

Parasta palvelua. Valtakunnallinen toimintamalli ja sitä tukeva palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. Helsinki

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

Miten pilvipalvelut sopivat teidän organisaationne tarpeisiin? Case-esimerkki: M-Files; verkkolevykaaoksesta tehokkaaseen tiedonhallintaan

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista)

Konesalit kompaktiin pakettiin: Valtori toteuttaa valtion konesalistrategiaa

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna

Osaa käyttää työvälineohjelmia, tekstinkäsittelyä taulukkolaskentaa ja esitysgrafiikkaa monipuolisesti asiakasviestintään.

Toimitusjohtajan katsaus

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Kankaan alueen ICT-esiselvitys. Kari Aho Magister Solutions Oy Miska Sulander Cynetkey Oy

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

Katsaus toimialojen muutoksiin: Muoti Viihde ja elämykset Ruoka ja juoma

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

KARI I. LEVÄINEN KIINTEISTÖ- JA TOIMITILAJOHTAMINEN

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi

JULKISET TILAT KÄYTTÖÖN 24/7

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Tietoturvapalvelut Huoltovarmuuskriittisille toimijoille. Kansallinen CIP-seminaari. Jani Arnell Vanhempi tietoturva-asiantuntija CERT-FI

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Turvallisuusratkaisuja kuntalaisten tarpeisiin seniori-ikäisten turvapalvelut

Rural Transport Solutions

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

ABB Drives and Controls, Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa alkaen) Seurantakysely

Tekoälyn hyödyntäminen asiakaspalvelun parantamiseksi Valtorissa ja Palkeissa

LIITE 1: Jyväskylän Kankaan alueen tietoverkkoratkaisujen toimintasuunnitelma

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yritys nimeltä Redicom

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Vierumäki Esit itys

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

Ketteryys kokeilemalla. Leo Malila Kehittämispäällikkö, Kela

Kannattavuutta talotekniikan elinkaari- ja ylläpitopalveluilla

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa

SADe-ohjelman terveiset

Terveellinen rakennus - kiinteistön omistajan vaihtoehdot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Sähköi sen pal l tietototurvatason arviointi

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Sujuvan elämän seutukaupungit Katsaus käynnistyviin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin

Terveet Tilat työpaja. Tilaomaisuuden hallinta ja sisäilmaongelmat

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund

Ohjelma ( )

Pinspire. Yhteishankinta-alusta asumisen elinkaarelle Loppuraportti

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen

Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus. Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi

Alueelliset energiaratkaisut -klinikan toteutus ja tulokset

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon järjestäminen. Tietojärjestelmätoimittajainfo Kuntatieto-ohjelmasta

Perustaako PMO. PM Club Turku, Tuire Mikola Kehittämispäällikkö.

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari Tuotantojohtaja Paul Klein

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Tapaaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyön seuraavan vaiheen organisointiin liittyen

TALPOL linjaukset TORI-toimenpiteet

Transkriptio:

1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen Infrastuktuuri Palvelut

3/7 Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Alueen palvelujen parhaat hallintamallit ovat osin palveluista ja tavoitteista riippuvaisia. Hallintamallien ja palvelumallien suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja tarvittaessa ulkoista osaamista. Palveluhallintamallien suunnittelu ja toimintavastuu on ulkoistettavissa, jolloin aluepalveluyhtiön (tai vastaavan) tehtäväksi jää tavoitteiden ja tuloksien asettaminen sekä toiminnan valvonta. Tavoitteina 1. Alueen IT-palveluja hallinnoi aluepalveluyhtiö. Aluepalveluhyhtiön vastuulla on Kankaan alueellisten palvelujen mahdollisimman kustannustehokas palvelujen tuottaminen, käyttäen pääsääntöisesti ostopalveluja ja tarpeen mukaan tuottaen omia palveluja. 2. Kankaan alueella menestyksellisesti pilotoidut ja hyväksi koetut palvelut laajennetaan asteittain kaupungin muihin alueisiin. Tavoitteena parantaa muiden asukasalueiden palvelupiiriä kysynnän ja tarjonnan perusteella toteutetuilla ja hyväksi koetuilla palvelumalleilla. 3. Elinkaarimalli otetaan käyttöön IT-palvelujen tehokkaaseen hallintaan. IT-palvelujen hallinta toteutetaan elinkaarimalliin perustuvaksi, jossa huomioidaan koko palveluketjun elinkaarivaiheet yksittäisten komponenttien sijaan.

4/7 Palvelurakenteen suunnittelu arvioidaan palvelutarpeet suunnitellaan alueelle toteutettavat palvelut ja palvelumallit tunnistetaan palvelukonseptin edellyttämät toimijat ja toimintaan liittyvät vastuutekijät valitaan toteutusmalli ja toteuttajat Hallintamallin suunnittelu ja toteuttaminen määritellään tietoturvan ja tietosuojan hallinnointi ja vastuutekijät suunnitellaan tietoturvapoikkeamien hallinta määritellään teknisen kehittämisen (infrastruktuurikehitys) ohjausmalli Palvelukerroksen toteutus palvelukonseptien määritys kohderyhmien ja palvelukäyttäjien tunnistaminen määritellään tuki- ja ylläpitomallit Palvelujen kilpailutus ja hankinta

5/7 valitaan palveluille hankinta- ja toteutusmalli valitaan hankittaville palveluille soveltuva kilpailutusmalli kilpailutetaan palvelut ja hankitaan palvelut vaatimusmäärittelyn perusteella IT-infrastruktuurin osa-alueita tietoliikenneverkko palvelinympäristöt (levyjärjestelmät, käyttöjärjestelmä, jne.) infrastruktuuripalvelut (henkilöiden hallinta, tunnistamispalvelut) tietoturvainfrastruktuuri (palomuurit, haittaohjelmien torjunta) Aluepalveluyhtiö Palvelujen hallinnoimiseksi ja toteuttamiseksi Kankaan alueelle ehdotetaan muodostettavaksi aluepalveluyhtiö. Aluepalveluyhtiön tehtävät: 1. Palvelukysyntään perustuva toiminta ja palvelutarjonta. Toimintamallin tavoitteena on vastata erityisesti alueen tarpeisiin ja olla kilpailukykyinen muiden markkinapohjaisten toimijoiden rinnalla. 2. Kustannustehokas ja vähäisiin omiin henkilöresurssiin perustuva toiminta. Käytetään mahdollisimman paljon ulkoisia toimijoita palveluyhtiössä tarvittavan oman asiantuntijaosaamisen sijaan. Samalla saadaan joustavuutta palvelutarjontaan liittyvissä muutoksissa palvelujen kysynnän heikkenemisen tai kasvun myötä. 3. Alueen elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden kehittäminen kohdennetulla palvelutarjonnalla. 4. Joustavien, innovatiivisten ja lisäarvoa tuottavien palvelujen toteuttaminen. Esimerkiksi keskitetysti tarjotut kiinteistöyhtiöpalvelut, jotka huolehtivat saunavarauksista (saunojen etähallinnalla) ja vedenkulutuksen seurannasta (säästöjä saadaan havaituista kulutuspoikkeamista, esim. vesivuodot, vuotavat vesikalusteet, tms.). Aluepalveluyhtiön toiminnan resurssointiin ja kehittämiseen voidaan sitouttaa asuntoosakeyhtiöitä osaomistajamallilla. Osa palveluyhtiön tarjoamista palveluista tulisi olla myytäviä lisäpalveluita, joita asunto-osakeyhtiöt ja alueen liiketoiminta voivat käyttää tarpeen mukaan. Mallilla varmistetaan osa toiminnan perusrahoituksesta ja kuitenkin mahdollistetaan riittävän riippumaton palveluiden hankinta asunto-osakeyhtiöille. Perusrahoituksen kautta toteuttavina palveluina, mm. alueelliset yhteydet ja

6/7 palvelut mahdollistava alueverkkopalvelu ja myytävinä palveluina esim. kiinteistön kameravalvontapalvelu. Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen Osana alueen palvelujen hallintamallia huolehditaan infrastruktuurin ja palvelujen elinkaaresta. Elinkaarimalliin pohjautuvalla toiminnalla ja kehittämisellä saavutetaan seuraavia hyötyjä: Toteutetaan ratkaisut mahdollisimman pitkällä tavoitteita vastaavalla ja kokonaiskustannustehokkaalla mallilla. Tarjottujen palvelujen soveltuvuutta ja käyttöastetta arvioidaan aktiivisesti, jolloin osataan laatia kehittämis- ja jatkotoimia palveluille (palvelumuutokset, palvelun alasajo jne.). Tunnistetaan ensi vaiheen toteutuksen jälkeen kehittyvät palvelutarpeet, jotka voidaan ja on kannattavaa ratkaista ICT:n avulla yhteisöllisesti. Arvioidaan säännöllisesti, mitkä palvelumallit on kannattavaa laajentaa laajempaan käyttöön kaupungin ja yhteisöjen toiminnassa. Vaiheittainen konseptien testaus ja kehitys, ts. WLAN-verkon ja Living lab-/ yrityspalvelujen toteutus yhteen rakennukseen, jota laajennetaan kokemuksien jälkeen. Hallintakohde Kuitukaapelointi Kiinteistöjen kaapelointi Tietoliikennelaitteet WLAN-tukiasemat verkkolaitteet IT-palvelujen elinkaari (Loppukäyttäjän palvelun elinkaari palvelulanseerauksen jälkeen, jos palvelua ei jatkuvasti kehitetä tarpeita ja kysyntää vastaavaksi.) Elinkaari (arvio) 40-50 vuotta 20 vuotta 6-7 vuotta 5-6 vuotta 1-4 vuotta Infrastuktuuri

7/7 IT-infrastruktuuria ja palveluja hallitaan menestyksellisemmin elinkaarimallin kautta, jonka mukaisesti palvelurakenteen tilaa ja kehittämistarpeita arvioidaan säännöllisesti. Elinkaaren mukaisesti on varauduttava tekniikan uusintaan joko 1. jatkuvaluonteisesti, jolloin infraa uusitaan vuosittain ja vaiheittain, tai 2. kertaluonteisesti, jolloin koko infrastruktuuri uusintaan kerralla elinkaaren päättyessä. Teknisellä infrastruktuurilla on maksimi-ikä, jonka jälkeen tyypillisesti tulee kapasiteetin rajat vastaan tai tekniikka ei mahdollista uuden sukupolven palvelujen edellyttämiä teknisiä ratkaisuja. Elinkaari: tarvearviointi (mitä ratkaistaan), suunnittelu (kustannustehokkaan ja mahdollistavan arkkitehtuurin), toteutus, ylläpito ja hallinta, palvelukehittäminen, infran uusinta (laite-elinkaari päättyy), palvelujen alasajo (jos ei uusita) Jatkuvana syklinä: ylläpito ja hallinta -> palvelukehittäminen -> infran uusinta Palvelut Palvelujen elinkaari on sidottu toimiympäristön ja palvelutarpeiden muutoksiin, jolloin elinkaaren pituutta on ennalta vaikea arvioida. Tämän takia on kannattavaa käyttää jatkuvan arvioinnin mallia, jolloin palvelujen käyttöä ja palvelutarpeita arvioidaan säännöllisesti (6-12 kk välein). Tunnistetaan ajan hetkeen sidotut palvelutarpeet ja vastataan kysyntään. Kohdistetaan resurssit tarpeita vastaavien palvelujen toteuttamiseen.