6/2010 FINMARINET kar toittaa meriluontoamme
2
Vedenalainen maailma on yhä huonosti tunnettu Elinympäristöjen häviämisen ja huonontumisen seurauksena luonnon monimuotoisuus on pienentynyt ja monien eliölajien lukumäärä on maailmanlaajuisesti vähentynyt. Vesiluonnon monimuotoisuuden ja harvinaistuvien elinympäristöjen säilyttämiseksi merialueille on perustettu Natura 2000 -verkostoon kuuluvia suojelualueita. Vielä tiedetään liian vähän siitä kuinka kattavasti verkostolla pystytään takaamaan luonnon monimuotoisuuden säilyminen Suomen rannikolla, eritoten vedenalaisessa luonnossa. Tämä johtuu puutteellisesta tiedosta vedenalaisten eliölajien ja elinympäristöjen esiintymisestä ja levinneisyydestä. Luonnon tuntemusta edistetään yhteistyöllä FINMARINET-hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Geologian tutkimuskeskuksen, Metsähallituksen, Åbo Akademin ja Turun yliopiston kanssa. FINMARINETissa kerätään tietoa merialueiden suunnittelun ja suojelemisen tueksi. MATS WESTERBOM Vuoden 2009 alussa käynnistyi EU:n LIFE+ -ohjelman rahoittama nelivuotinen tutkimushanke: Suomen mereisen NATURA 2000 -verkoston inventointi ja suunnittelu eli FIN- MARINET. Se on osa kansallista vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa VELMUa. Hankkeen aikana kartoitetaan tutkimusalueiden merenpohjaa, sen koostumusta ja eliöstöä sekä luontotyyppien suojelun kannalta arvokkaiden vedenalaisten elinympäristöjen esiintymistä Natura 2000 -alueilla ja niiden läheisyydessä. Osa elinympäristöistä on EU:n luontodirektiivin erityisen kiinnostuksen kohteena, kuten riutat ja vedenalaiset hiekkasärkät. Tietoa kerätään niin meriluonnon suojelemiseksi kuin merien aluesuunnittelun tueksi. Jotkut syanobakteerit eli sinilevät voivat muodostaa levämattoja merenpohjalle, tukahduttaen pohjan eliöstöä. MATS WESTERBOM Parimetriseksi kasvava tähkä-ärviä on kirkkaassa vedessä komea ilmestys. 3
Tutkimusalueet Tutkimusalueen raja Natura 2000 -alue Suomen aluevedet EEZ-alue FINMARINET-hankkeessa tehdään vedenalaisia kartoituksia seitsemällä Suomen rannikolla sijaitsevalla Natura 2000 -suojelualueella ja niiden lähialueilla. Tutkimusalueet on valittu niin, että ne sisältävät vedenalaisen luonnon kannalta merkittävimpiä alueita maassamme. 0 50 100 150 200 km RAISIO NAANTALI Lieto TURKU 1 2 Houtskari Korppoo Nauvo PARAINEN Kökar Dragsfjärd TAMMISAARI Lappohja 3 HANKO 0 5 10 15 20 km 4 5 6 7 1) Perämeren kansallispuisto 2) Perämeren saaret 3) Merenkurkun saaristo 4) Rauman saaristo 5) Saaristomeri 6) Tammisaaren, Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue 7) Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet 4 Tutkimusalueet on rajattu niin, että ne mahdollistavat mahdollisimman tehokkaan mallinnuksen Natura 2000 -alueiden lisäksi myös niiden läheisille merialueille. ANU JA ILKKA LASTUMÄKI
Rakkolevät voivat paikoin muodostaa laajoja kasvustoja, jotka ovat tärkeitä elinympäristöjä esimerkiksi äyriäisille ja kalanpoikasille. 5
FINMARINETin monet menetelmät FINMARINET-hankkeen aikana tehdään geologisia kartoituksia merenpohjan koostumuksesta ja biologisia selvityksiä tutkimusalueiden elinympäristötyypeistä ja niiden kasvija eläinlajeista. Kartoitukset tehdään kuvaamalla vedenalaista videokuvaa, sukeltamalla, akustisin menetelmin ja ottamalla pohjanäytteitä. Hankkeessa tuotettu aineisto yhdistetään jo olemassa olevien tietojen kanssa ja aineistoa hyödynnetään vedenalaisten elinympäristöjen mallintamisessa. Näin saadaan lisätietoa sekä vedenalaisista maisemista että elinympäristöjen ja eliölajien levinneisyyksistä. ROV Remotely Operated Vehicle Erityisesti syvillä (> 20 m) alueilla elinympäristöjä kartoitetaan videoimalla pohjaa kauko-ohjatun ROV-robotin avulla. Robottia ohjataan tutkimusalukselta käsin. ROVilla kerätystä videomateriaalista saadaan uutta tietoa alueiden elinympäristöistä ja niiden lajistosta. ROV-laite toiminnassa. Alle viisikiloista laitetta on helppo käsitellä myös laivan kannella. MIKKO SIMOLA / LOXUS TECHNOLOGIES OY METSÄHALLITUS Kattavaa tietoa merenpohjasta Tällä hetkellä merikartta on usein ainoa saatavilla oleva tieto alueen merenpohjan rakenteesta. Merikartta kuvaa syvyysvaihtelua merenkulkijoiden tarpeita ajatellen, eikä niistä välity merenpohjan pienpiirteinen vaihtelu. Elinympäristöjen mallinnus vaatii tuekseen tarkkaa tietoa pohjan rakenteesta; kovuudesta, maalajeista ja pinnanmuodoista. Tätä tarkoitusta varten Geologian tutkimuskeskus suorittaa FINMARINET tutkimusalueilla akustis-seismisiä luotauksia. Esimerkiksi monikeilakaikuluotaimella saadaan kattavaa pienpiirteistä tietoa syvyyksistä ja pohjanmuodoista. Oheisesta Suomen talousvyöhykkeeltä (EEZ), kerätystä aineistosta erottuu hyvin merenpohjan rikkonaisuus ja pohjanmuotojen vaihtelu. Kun tämä aineisto liitetään kaikuluotainaineistosta tulkittuun maalajitietoon, saadaan tarkka kuva pohjan todellisesta rakenteesta fyysisenä elinympäristönä. 0 2,5 5 10 km LIIKENNEVIRASTO 2010 6
Tutkimusalus A 0 10 20 metriä B C ROV-laitteen tuottamaa materiaalia yhden 20 minuuttia kestäneen ajon aikana; tutkimusalus on mittakaavassa. Videoista poimituissa still-kuvissa näkyy erilaisia elinympäristöjä ja niillä esiintyviä eliölajeja. A B C D D Maalajikartta Syvyyskartta 23 m 87 m 7
Täsmävideointia, -sukellusta ja mallinnusta Matalammilla alueilla Metsähallitus tuottaa FINMARINETille tietoa tutkimusalueiden pohjanlaadusta ja eliöstöstä sukeltamalla ja käyttämällä vedenalaista videota pienveneistä käsin. Pohjanäytteenotto on myös tärkeä osa hankkeen tutkimustyöstä. Kerätty aineisto yhdistetään jo olemassa olevaan tietoon tutkimusalueiden ominaisuuksista käyttämällä uusia paikkatietomenetelmiä ja tilastollista mallinnusta. Näin saadaan tietoa lajeista ja niiden elinympäristöistä myös alueilta, joissa kenttätutkimuksia ei ole tehty. Liejusimpukka (Macoma baltica) PIIRROS JUHA FLINKMAN Nykyaikaisen mallinnustekniikan avulla tuotetaan monenlaista tietoa. Paikkatietomallinnuksella (alin taso kuvassa) ja satelliittikuvatulkinnalla (keskitaso) tutkitaan elinympäristöjen ominaisuuksia, kuten veden suolaisuutta ja laatua sekä pohjan muotojen vaihtelua. Yhdistämällä elinympäristöjä kuvaava paikkatieto lajihavaintojen kanssa, voidaan tuottaa karttoja eri lajien esiintymistodennäköisyyksistä. Kuvassa liejusimpukan esiintymistodennäköisyys Hiittisten ympäristössä (ylätaso). 0 2 4 6 km IRS-SATELLIITTIKUVA (KESKELLÄ): CNES, ANTRIX, SYKE 8
ESSI KESKINEN / METSÄHALLITUS Drop-videointia veneestä käsin Pohjan rakenteesta, laadusta ja sen eliöstöstä saadaan nopeasti ja edullisesti hyvä yleiskuva pienveneistä käsin tehtyjen drop-videointien avulla. Veneessä olevasta monitorista tutkija näkee missä laitteisto kulkee ja mihin sitä tulee ohjata. SYKE MATS WESTERBOM Tutkimussukeltaja työssään Sukeltaja tarkistaa osan videoiduista linjoista ja kerää samalla näytteitä lajistosta. Sukeltamalla saadaan tarkempaa tietoa kuin videoinneilla, mutta se on hyvin aikaa vievää ja kallista, joten sitä käytetään harkiten. Pohjaeläinten seulontaa Laivasta käsin laskettujen noutimien avulla kerätään näytteitä meren pohjan eliöstöstä. Kuvassa seulotaan pohjaeläinnäytettä. Syvällä sijaitsevien pehmeiden pohjien eliöstöstä saadaan tällä tavalla tietoa mitä ei saada sukeltamalla tai videolaitteiden avulla. 9
FINMARINET palvelee monia tarpeita Luodaan yhdenmukaistettu näytteenottojärjestelmä yhteistyökumppaneiden välille. Paikkatietojärjestelmien (GIS) avulla ja mallintamalla tuotetaan eliö- ja elinympäristökarttoja. Perustetaan internet-pohjainen karttapalvelu, jossa mallintamisen avulla tuotetut kartat julkaistaan. Lisätään Itämeren vedenalaisen luonnon tuntemusta kouluttamalla, tiedottamalla ja seminaarein. Huomioidaan luontoarvot merien aluesuunnittelussa. Saadaan yleiskuva EU:n luontodirektiivin mainitsemien vedenalaisten luontotyyppien esiintymisestä tutkimusalueilla, jolloin pystytään arvioimaan mereisen Natura 2000 -verkoston toimivuutta ja riittävyyttä. MATS WESTERBOM 10 Vedenalaisen luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on rannikollamme monin paikoin rikasta. Vasemmassa kuvassa jouhilevää, oikealla rakkolevää, haarukkalevää, punahelmilevää ja sinisimpukoita. MATS WESTERBOM
11
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE Puh. 020 610 123 (vaihde) Käyntiosoite: Mechelininkatu 34a, Töölö, Helsinki Postiosoite: PL 140, 00251 Helsinki www.ymparisto.fi/syke Lisätietoa: www.ymparisto.fi/finmarinet Erikoistutkija Kirsi Kostamo, SYKE kirsi.kostamo@ymparisto.fi www.itameriportaali.fi Etu- ja takakannen kuvat: Mats Westerbom Taitto: Satu Turtiainen, SYKE Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Esitteen pdf-versio: www.ymparisto.fi > palvelut ja tuotteet > julkaisut > esitteet