Suojelutoimintakysely BirdLife Suomen jäsenyhdistyksille 2013 Helmikuu 2013 Tulokset 1. Kyselyyn vastanneet Yhteensä 18 yhdistystä: Apus, Hakki, KHLY, KPLY, KSLY, Kuikka, LHLH, LLY, PHLY, PiLY, PPLY, PSLY, RSLH, SpLY, SSLTY, TLY, Tringa, Xenus. Puutteet: erityisesti itäisen Suomen yhdistykset (KyLY, EKLY, Oriolus, PKLTY, KLY, Kuusamo) Edellinen kysely v. 2007: 17 vastausta. 12 yhdistystä vastannut molemmilla kerroilla. 7 kpl vastauksista yhden henkilön näkemyksiä, 9 yhdistyksessä useampi henkilö osallistunut vastaamiseen 2. Yhdistyksen suojelutoiminnasta vastaavat Suojeluvastaava 16/18 yhdistyksellä, -toimikunta vain joka kolmannella. Vuonna 2007 suojeluvastaava 11/17, -toimikunta 4/17.
3. Yhdistyksen näkemys suojelutoiminnastaan Vastausten perusteella yhdistyksistä 2/3:n suojelutoiminta aktiivista (yhdistys pystyy reagoimaan olennaisiin suojelukysymyksiin, kokee että toiminnalla on vaikututusta ja yhdistys myös huomioidaan paikallisena toimijana). Vuonna 2007 13/17 yhdistystä määritteli suojelutoimintansa kiitettäväksi tai tyydyttäväksi. Selviä puutteita koetaan olevan tiedotuksessa, myös yhdistyksen sisäisessä. 4. Suojelutoiminnan aihepiirit Kaikki tai lähes kaikki yhdistykset tekevät lausuntoja tai linnustoselvityksiä. Mielipidekirjoituksia tehdään joko satunnaisesti tai niillä ei katsota olevan vaikutusta (vain kolme yhdistystä katsoi näkemystensä tulevan hyvin esille).
Edelliseen kyselyyn verrattuna suojelualoitteita tekevien yhdistysten määrä on pudonnut puoleen (silloin 8/17). 5. Toimintatavat Yleinen elinympäristöjen suojelu (metsät, maatalousympäristö, yllättäen myös suot) vähäisempää konkreettisempiin uhkiin verrattuna. Tulokset ovat hyvin samanlaiset kuin vuonaa 2007. Metsästysasioihin ottaa kuitenkin kantaa nyt yli puolet vastanneista, v. 2007 metsästyskeskusteluun osallistui vain 5/17 yhdistystä. 6. Seuranta Kaikki osallistuvat valtakunnallisiin seurantoihin ja hankkeisiin. Osallistumisen aktiivisuuden selvittäminen olisi edellyttänyt tarkempaa kysymyksenasettelua, kts. kuitenkin kohta 8.
Omia projekteja yhdistyksillä ovat perinteisten lajiryhmien (yölaulajat, päiväpedot, pöllöt) lisäksi olleet mm. koskikara, virtavästäräkki, kuukkeli, kehrääjä ja kaupunkilintulaskennat. Joillain yhdistyksillä on myös ollut säännöllisesti omia vuoden lajeja. 7. Lausunnot Yhteensä yhdistykset olivat viimeisen kahden vuoden aikana tehneet noin 220 lausuntoa. Kaavoituksesta lausunut 14/18 yhdistystä, mediaani 4-6 lausuntoa, 2 yhdistystä tehnyt yli 10 lausuntoa Tuulivoima 14/18, mediaani 2-3, 1 yhdistys >6 Turvetuotanto 8/18, 4 yhdistystä >3 Muut maankäyttöhankkeet 6/18, 3 yhdistystä >3 Hoito- ja käyttösuunnitelmat 9/18, 2 yhdistystä >3 Poikkeusluvat 4/18, 3 yhdistystä >3 8. Suojeluun ja seurantaan osallistuvat henkilöt Kaavoituksen ja maankäytön seurantaan osallistuu vähintään 1 henkilö 18/18 yhdistyksessä, mediaani on 2-3 henkilöä, yhdessä yhdistyksessä yli 6 (ja samalla yli 10) henkilöä Lausuntojen kirjoittamiseen 17/18, mediaani 2-3, 2 yhdistystä >6 Linnustoselvityksiin 16/18, mediaani 4-6, 1 yhdistys >10 MAALI-inventointeihin 13/18, mediaani 4-6, 3 yhdistystä <10 Tiedotusvälineissä vaikuttamiseen 15/18, mediaani 2-3, 2 yhdistystä >6 Vakiolinjalaskentoihin 17/17, mediaani 4-6, 2 yhdistystä >6, ei yhdessäkään >10!
9. Yhteistyötahot Niillä yhdistyksillä, joilla yhteistyötä muiden paikallisyhdistysten kanssa, yleensä 1-2 kumppania. Muista luonnonsuojelujärjestöistä yhteistyötahoja ovat yleensä SLL:n piirit ja paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset. Lisäksi yhteistyötä mm. metsäyhtiöiden ja metsäkeskusten kanssa. Yhteistyö lisääntynyt selvästi vuodesta 2007. Silloin Metsähallitus ja kunnat 9/17, metsästysjärjestöt ja maakuntaliitot vain 3/17! Osallistuminen maakuntakaavoitukseen selittänee viimeksi mainittua. 10. Suojelutyön tukeminen Valtaosa yhdistyksistä voisi korvata suojelutyötä rahallisesti. Vain harvalla on siihen kuitenkin varaa. Lähes kaikki maksavat kuitenkin kulukorvauksia.
11. Yhdistysten saavutukset 15 yhdistystä vastasi. Monet raportoivat vain 1-2 merkittävintä saavutusta, muutamat listasivat niitä yksityiskohtaisemmin. Alla lueteltujen lisäksi MAALI-hankkeen eteneminen mainittiin monesti. Satava-Kakskerran osayleiskaavan kaatuminen Turun hallinto-oikeudessa, Otajärven rauhoitusmääräysten palauttaminen uudelleen valmisteluun korkeimmassa hallinto-oikeudessa, Kiljuhanhen ystävien siirtoistutusluvan kaatuminen ja ELY-keskuksen linjanmuutos ao. lupa-asiassa, Mietoistenlahden hoitotyö Janakkalan Toivan alueen suojeluhanke, UPM:n tilaaman metsotakseerauksien toteutus, Useat lausunnot joiden takia yksittäinen lintualue tai petolinnun elinpiiri on pelastunut, Lintujen varoituspallojen asentaminen sähkölinjoihin Riihimäen Sammalistonsuolle Rovaniemen kaupunkilintuatlas, Vuotos, Ounasjoen suistoalueen pilaamisen estäminen, kaivos- ja kaavalausunnot, Laplinko-hanke Valitus Otajärven suojelumääräyksistä, millä saatiin metsästystä koskevat kohdat uudelleen käsittelyyn Tuulihaukkakannan palauttaminen Itä-Uudellemaalle, Myllyjärven suojelu, Ruskiksen ruovikkoalueen niitto Kotkan reviirille suunnitellun tuulimyllyhankkeen lopettaminen, Kahden merituulipuiston tuntuva supistaminen niiltä osin, kun ne sijoittuivat vilkkaille lintujen muuttoreiteille Tuulivoimaloiden sijoitteluun liittyvä edistyminen, Soiden suojelun edistyminen (saatu turveluvitus lintusoille pysähtymään) Niittysuohaukan pesinnän turvaaminen maksamalla maanomistajalle korvausta peltonsa kesannoinnista Iidesjärven suojelu yhteistyönä muiden paikallisten luontojärjestöjen kanssa Katulinjauksen siirtyminen Suomenojalla Hartolan Isosuon säästyminen turvetuotannolta 3. vaihemaakuntakaavaan vaikuttaminen, metsäohjelman suunnittelutyöhön osallistuminen Vaikuttaminen turvetuotantohankkeissa, Pitkäaikaisten lintuseurantojen ylläpitäminen Havaintoraportteja ja linnustoselvityksiä on saatu myytyä useampia
12. Yhdistysten mielipide BirdLifen tarjoamista palveluista 13. Miten yhdistykset tuntevat BirdLifen sivuilta löytyvät ohjeet? MAALI-ohjetta on käytetty aktiivisesti mutta muiden ohjeiden sisältö tai niiden olemassaolo tunnetaan huonosti. Osa yhdistyksistä arvioi verkkosivut yleisesti huonoiksi ja niitä myös käytetään ilmeisen vähän. Sivujen uudistaminen onkin toimiston työlistalla. 14. Yhdistys tarvitsisi BirdLife Suomelta suojelutyöhönsä apua: Nykyistä enemmän 7/17 Saman verran kuin nyt 10/17 Kukaan ei halunnut vähemmän apua. Ylipäänsä apua pyydetään varsin harvoin, ja henkilökunta ehtisi auttamaan enemmänkin. Vastausten jakauma on täsmälleen sama kuin vuonna 2007.
15. Miten BirdLife Suomi voisi olla avuksi? Tapauskohtaista neuvontaa pidetään koulutusta tärkeämpänä. Toisaalta MAALI-koulutus on osoittautunut tarpeelliseksi ja otettu hyvin vastaan. 16. BirdLife Suomen suojelutyössä tärkeätä on yhdistysten mielestä: Tiedottamista painotetaan erityisesti. BirdLifen asemaa kansainvälisenä järjestönä ei nähdä niin olennaisena, toisaalta kansainväliset saavutukset tunnettaneen muutenkin huonommin. Kokonaisuuksia painotetaan yksittäisiä lajeja enemmän. Yllättävää, että yhteisiä hankkeita ei nähdä kovinkaan tärkeinä.
17. Pitäisikö BirdLifen panostaa enemmän johonkin tiettyyn suojeluasiaan? Tiedottaminen ja asenteisiin vaikuttaminen. Mahdollisesti mielipiteisiin vaikuttamiseen, esim. metsästysasioissa. Kevätmetsästyksen kieltäminen, tiedotus, elinympäristöjen suojelu, linnun munien ja poikasten salakauppa, Välimeren alueen lintupyynti Maatalouspolitiikka ja kosteikot Elinympäristöjen suojeluun voisi panostaa enemmän Vastauksia vähän, joten valtaosa yhdistyksistä on ilmeisesti tyytyväisiä nykyiseen linjaan. Tiedottamisen tärkeys korostuu jo aiemmissakin vastauksissa. 18. Yhdistysten havaintoarkisto Havaintoarkisto kokonaisuudessaan Tiirassa kuudella yhdistyksellä, muilla vanhoja havaintoja viety Tiiraan satunnaisesti. 19. Suojeluhenkilöiden suhde Tiiraan Suojeluhenkilöt käyttävät Tiiraa ja kokevat sen hyödylliseksi, mutta eivät saa siitä kaikkea irti, koska eivät yleensä osallistu aktiivisesti Tiiran hallinnointiin ja kehittämiseen.
20. Tiirassa tulisi suojelutyön helpottamiseksi kehittää: