RIKOSUHRI PÄIVYSTYS SISÄMINISTERiÖ 15. 08. 2014 INRIKESMINISTERIET 15.8.2014 Rlkosuhrlpälvystyksen vastaukset sisäisen turvallisuuden ohjelman järjestäyhteistyöryhmälle osoitettuun tietopyyntöön 11.6.14 Viite: SM032:00/2012 Rikosuhripäivystys (RIKU) kiittää mahdollisuudesta toimittaa tietoja osallistumisesta sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen ja yleisemmin ohjelman merkityksestä toimintamme kannalta. RIKU on toimittanut aiemmin sisäisen turvallisuuden ohjelman sihteeristölle tarkemman selvityksen siitä, miten se on toteuttanut toimenpidettä 58 (raportti liitteenä). Tässä vastauksessa keskitymme siten niihin muihin toimenpiteisiin, joiden toteuttamisessa RIKU on ollut mukana sekä yleisempiin arvioihin STO:n merkityksestä järjestön kannalta. Tietopyyntö 1: Kohdan 1 osalta sisäministeriö pyytää tämän kirjeen jakelussa mainittuja toimittamaan tiedot sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanosta seuraavien toimenpiteiden osalta: 1, 2, 4, 5, 9, 12, 26, 29, 30, 33, 35, 38, 55, 58, 60, 61, 62, 63, 64. Tietopyyntö 1:n osalta tässä selvitys niiden toimenpiteiden osalta, joissa RIKU on ollut mukana. Toimen plde 2 RIKU on ollut mukana Tampereella Uusi paikallisuus -hankkeen yhteistyössä. RIKUn Sisä-Suomen aluetoimistoa koordinoi Setlementti Naapuri, joka vastaa myös Uusi paikallisuus -hankkeesta Tampereella. Toimenpiteet 4 ja 5 RIKU pyrkii jatkuvasti parantamaan maahanmuuttajataustaisen väestön tavoittamista, jotta he löytäisivät rikoksen uhreille tarkoitetut palvelut ja uskaltaisivat hakea tukea ja neuvontaa jouduttuaan rikoksen uhriksi. RIKUlla on muun muassa kaikissa aluetoimistoissa syrjinnän vastaista neuvontaa, missä neuvotaan myös rasismiin liittyvissä asioissa. Syrjinnän vastaisessa neuvonnassa tehdään yhteistyötä vähemmistövaltuutetun toimiston kanssa. RIKUn Pirkanmaan palvelupiste aloittaa syksyllä 2014 Visitor-toiminnan Tampereen kaupungin MAINIO-maahanmuuttajainfossa. RIKUn Visitor-toiminnassa RIKUn tukipalvelu viedään asiakkaitten luo (poliisiasemille, turvakoteihin, muihin palveluihin) sovittuina ajankohtina tavoitteena tuen saamisen kynnyksen madaltuminen. Tällä tavoin RIKUn palveluita pyritään tekemään tutuiksi myös maahanmuuttajille/maahanmuuttajataustaisille henkilöille luontevasti muun asioinnin ohessa. Tätä kautta tavoitetaan myös infossa työskenteleviä erikielisiä neuvojia, joiden kautta tieto palveluista leviää edelleen. Myös Rovaniemellä on tarkoitus kokeilla Visltor-toimintaa maahanmuuttajatyön parissa.
Sisä- ja Länsi-Suomen aluehallintovirasto on järjestänyt kaksi kertaa eri toimljoille yhteisen kokoontumisen maahanmuuttajien turvallisuuteen liittyvien kysymysten tiimoilta. RIKUn aluetoimistoista on osallistuttu näihin kokoontumisiin ja ollaan mukana myös jatkossa, jos AVI järjestää yhteisiä kokoontumisia turvallisuusasioiden tiimoilta. Toimenpide 9 RIKUn NUORIKU-hanke 1 on ollut mukana Nuorisotutkimusverkoston tutkimushankkeessa "Nuorisotyön tunnuslukujen verkostomainen kehittäminen" tarjoten oman toimintansa ja palvelunsa arvioinnin kohteeksi. Tutkimushanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö. Nuoret ovat huhti-toukokuussa 2014 osallistuneet kuuden verkossa toteutettavan nuorille suunnatun ja nuorisotyöhön tavalla tai toisella liittyvän palvelun arviointiin sekä keskustelleet arvioista palveluja tuottavien ja rahoittavien tahojen kanssa. Toimenpide 26 RIKUn Pirkanmaan palvelupiste aloittaa syksyllä 2014 Visitor-toiminnan (ks. esim. toimenpide 5) Tampereen kaupungin Nuorisotalolla. Tällä pyritään viemään palveluja nuorille sekä lisäämään tietoa tarjolla olevista palveluista. Tiivistä yhteistyötä tehdään Setlementti Naapurin nuorten tuetun asumisen kanssa, minkä kautta saadaan tietoa nuorten palvelutarpeista ja pystytään myös vastaamaan tarpeisiin niiltä osin kuin RIKUn palvelut heille sopivat. Nuorten tarvetta saada itselleen RIKUn tukihenkilö mahdollisissa rikosprosesseissa priorisoidaan palvelupisteen toiminnassa. Toimenpide 29 RIKUn NUORIKU-hanke oli mukava toteuttamassa sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n koordinoimaa nuorten kampanjaa Mun kroppa Mä päätän, joka oli suunnattu seksuaalista väkivaltaa vastaan. Kampanjan tuotoksena toteutettiin yhteistyössä ohjausryhmän kanssa nett/sivut www.munkroppa.fl. SivustoIle koottiin tietoa seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta, miten säilyttää omat rajat, milloin hakea apua ja mistä apua on saatavilla. Kampanjan aikana päivystettiin tehostetusti tiettyinä viikkoina netissä ja puhelimessa. Tiedotusta oli laajasti, esimerkiksi Facebookin kautta ja ohjausryhmien omien verkostojen avulla. Järjestöt jakoivat vastuuviikot keskenään, jotta kampanjan aikana oli aina mahdollista tavoittaa asiantuntijoita. NUORIKU antoi omaa asiantuntemustaan nettityöskentelystä kampanjan toteuttamiseksi ja hyötyi osallistumisesta syventyneellä yhteistyöllä ohjausryhmän tahojen kanssa. Kampanjan aikana pohdittiin ja kehitettiin näkökulmia väkivallan vastaiseen työhön. Lapsiasianvaltuutetun Lasten sivuilla (http://www.lastensivut.fi/index.php/amo/navta/amo turvallisuus/amo rikokset) on ohjaus Rlkosuhrlpäivystyksen nuorten sivuille, joilla on laajasti tietoa nuorille rikoksen uhreille. 1 Raha-automaattiyhdlstyksen rahoittama RIKUn nelivuotinen valtakunnallinen NUORIKU-hanke (2012-2015) edistää nuorten rikoksen uhrien asemaa. Hankkeen päätavoitteena on kehittää tehokas ja kohdennettu viestintä nuorten rikosuhrien oikeusturvasta ja tuesta. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että nuoret löytäisivät helposti tarvitsemansa tiedon verkosta ja tiedon polkua seuraten tulisivat autetuiksi ja selviytyisivät paremmin kokemastaan. Hankkeen tavoitteena on myös edistää koulutuksen kautta nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden valmiuksia tunnistaa, kohdata, tukea ja ohjata nuoria rikoksenuhreja. Hanke järjestää viisi valtakunnallista seminaaria ja lisäksi omat koulutukset yhteistyökumppaneiden työntekijöille ja vapaaehtoisille.
Yhteistyötä tehdään myös erilaisissa alueellisissa hankkeissa ja verkostoissa. Esimerkiksi yhteistyö Välitä! -seksuaaliväkivaltatyön verkosto hankkeen sekä Tampereen nuorisopsykiatrisen klinikan kanssa ovattapoja auttaa ja tukea nuoria, jotka ovat joutuneet jonkinlaisen seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Tietoa tarjolla olevista palveluista jaetaan myös sekä Tampereen kaupungin Nuortentalon että Setlementti Naapurin nuorten tuetun asumisen kautta. RIKU on aktiivisesti mukana Turussa toimivassa Seksuaaliväkivallan ehkäisy -työryhmässä, joka tiedottaa alueella eri tavoista tunnistaa ja auttaa seksuaalista väkivaltaa kokeneita nuoria. Työryhmä järjestää myös vuosittain maksutonta koulutusta seksuaaliväkivaltaan liittyen. Toimenpide 33 Rikosuhrlpäivystyksen NUORIKU-hanke aloitti vuonna 2013 etsivän työn verkossa. Nuorilla on mahdollisuus tulla juttelemaan ja kysymään rikoksiin liittyvistä asioista anonyymiin chattiin. TOimintaympäristölnä toimivat tällä hetkellä omat nettisivut, IRC-Galleria, Suomi24 ja Ask.fm. Osa verkossa tapahtuvaa työtä on blogien tuottaminen verkkoon, etenkin IRC-Galleriaan. Blogit ovat saavuttaneet paljon lukijoita. Aiheena ovat olleet nuorten kohtaamat rikokset. Vakiintuneeksi työmuodoksi ovat muodostuneet myös kyselyt, joiden tarkoitus on ollut kerätä nuorten kokemuksia ja antaa tietoa nuorille rikoksista. Hankkeen aikana Rikosuhripäivystykselle on tehty omat nuortensivut (www.riku.fi/nuoret).joilla on laajasti tietoa nuorille rikoksen uhreille, heidän läheisilleen, ammattilaisille ja todistajille. Nuoret ovat myös tehneet ahkerasti sivuilla olevia testejä. Etsivä työ verkossa on ollut hyvä tapa RIKU"e tavoittaa nuoria. Toimenpide 64 Tåtä asiaa on käsitelty muun muassa Pirkanmaan turvallisuusklusterin puitteissa eri järjestöjen yhteistyönä. On pohdittu erilaisia keinoja saada uusia vapaaehtoisia mukaan eri järjestöjen toimintaan ja erilaisia toimintatapoja tehdä yhteistyötä vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi. Tietopyyntö 2: Kohdan 2 osalta sisäministeriö pyytää toimittamaan tiedot sisäisen turvallisuuden ohjelman vaikuttavuudesta ja näkyvyydestä järjestöjen omassa toiminnassa. Lisäksi järjestöyhteistyöryhmän jäsenet voivat halutessaan toimittaa tietoa siitä, miten ne ovat omassa toiminnassaan edistäneet muiden kuin kohdassa 1 mainittujen sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden toimeenpanoa. Tietopyyntö 2:n osalta on ensin käsitelty STO:n merkitystä RIKUn toiminnassa yleisemmin ja sen jälkeen niitä yksittäisiä toimenpiteitä, jotka eivät sisälly tieto pyyntö l:een. Rikosuhripäivystyksen työn ja sen tunnettavuuden sekä yhteistyörakenteiden kehittymisen kannalta sisäisen turvallisuuden ohjelmalla on ollut suuri merkitys. STO:n avulla RIKU on päässyt mukaan sellaisiin mm. AVlen koolle kutsumiin yhteistyöryhmiin, joissa tiedon leviäminen rikosuhrityöstä ja käytännön yhteistyön vahvistuminen muiden toimijoiden kanssa on suoraan parantanut rikoksen uhrien kanssa tehtävää työtä. On kuitenkin syytä todeta, että AVlen aktiivisuudessa suhteessa järjestöyhteistyöhön on edelleen alueellisia eroja. Yhteistyötä on toteutettu mm. seuraavasti:
Etelä-Suomen aluetoimisto on ollut jäsen Etelä-Suomen AVI:n sisäisen turvallisuuden seurantaryhmässä, joka laati raportin "Sisäinen turvallisuus ja sen edistäminen Etelä Suomen alueella II (12.1.2012). RIKU osallistui aktiivisesti raportin laatimiseen. lapissa yhteistyö ja RIKUn tunnettavuus ja arvostus on alueellisesti parantunut STO:n tuoman työskentelyn myötä. STO:n kokoonpano lapissa on ollut erittäin laaja ja osallistujia on ollut eri kunnista ja toimielimistä mukaan lukien viranomaiset ja järjestöt. Näissä AVln vetämissä kokouksissa on yleensä ollut kutsuttuna paikalle ne henkilöt, jotka pystyvät tekemään päätöksiä oman organisaationsa puolesta esim. poliisipäälliköt. RIKU on valittu Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnitelmassa yhdeksi toteuttajatahoksi vanhusten kaltoin kohteluun liittyen. Länsi-Suomen alueen edustaja on ollut jäsenenä väkivallan ja rikosten ehkäisyn teemaryhmässä sekä maahanmuuttajien turvallisuustyöryhmässä, joissa molemmissa on käyty läpi sekä suunniteltu alueellisesti sisäisen turvallisuus ohjelman kohtia. Itä-Suomen aluetoimisto on ollut varsinainen jäsen Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden työryhmässä. RIKU osallistui aktiivisesti KAMU-seurantakorttien laatimiseen. Vastuualueina olivat lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytoimintamallien kehittäminen sekä rikoksen uhrien ja tekijöiden palveluiden kehittäminen. Sisä-Suomen aluetoimisto on mukana toimimassa Pirkanmaan turvalllsuusklusterissa, johon kuuluu myös kuntia sekä multa järjestöjä. Pohjois-Suomen aluetoimisto on ollut jäsen PohjOis-Suomen sisäisen turvallisuuden asiantuntijaryhmässä. Lounais-Suomen alueella RIKUn edustaja on jäsenenä Lounais-Suomen alueellisessa valmiustoimikunnassa sekä vieraillut Turun kaupungin turvallisuuden seurantaryhmän kokouksessa. RIKUn kannalta hyvin tärkeää on ollut myös järjestöjen keskinäinen yhteistyö sisäisen turvallisuuden näkökulmasta - etenkin rikosten uhrien aseman parantamiseksi. Osaamista on kehitetty yhteistyössä järjestöjen kanssa esimerkiksi toteuttamalla vapaaehtoisten koulutuksia yhteistyöllä. RIKU on myös ollut mukana erilaisissa järjestöjen kehittämishankkeissa. Yhteistyön kehittäminen näkyy vahvasti RIKUn raportissa koskien toimenpiteen 58 toteuttamista. Toimenpide 24 RIKU on ollut mukana kehittämässä alueellista moniammatillista yhteistyötä poliisilaitoksilla Visitortoimintansa kautta. RIKUn Visitor-toiminnassa RIKUn tukipalvelu viedään asiakkaitten luo (poliisiasemille, turvakoteihin, muihin palveluihin) sovittuina ajankohtina tavoitteena tuen saamisen kynnyksen madaltuminen. Olemalla läsnä poliisilaitoksella RIKU on lisännyt ja yhteistyössä kehittänyt poliisitaion moniammatillisia käytäntöjä sekä lisännyt talossa mahdollisesti olevan Ankkuri/Monni-tiimien vahvuutta tuottamalla uhripalveluja. Tällä hetkellä Visitor-toiminta on käynnissä seitsemällä poliisilaitoksella, mutta toiminta on laajenemassa. Hyötyä on syntynyt siltä, että poliisilaitosten mahdollinen valmistautuminen moniammatilliseen työotteeseen on lisännyt yhteistyöhalukkuutta myös järjestöjen kanssa. Visitor-toiminta lisää myös ylipäätään järjestöjen ja viranomaisten vuoropuhelua ja uhrityö tulee tutummaksi. Samalla asiakkaita vastaanottava verkko on tilvistynyt. Erittäin tärkeää on se, että toiminta lisää viranomaisten tekemää ohjausta uhripalveluihin.
Toimenpide 27 RIKU on omalla toiminnallaan edistänyt mahdollisimman kattavaa ohjausta uhripalveluihin. Yhteistyötä sovittelutoiminnan kanssa tehdään monella tavalla, esimerkiksi: Helsingin ja Vantaan sovittelutoiminnasta on edustaja mukana RIKUn Etelä-Suomen aluetoimiston aluetyöryhmässä. Aluejohtaja toimii myös jäsenenä Helsingin sovittelun yhteistyöryhmässä sekä lähisuhdeväkivallan sovittelun yhteistyö-, kehittämis- ja koordinointityöryhmässä. RIKUn työntekijä toimii Visitorin kautta Helsingin poliisilaitoksella, jossa työskentelee myös Helsingin sovittelutoiminnan ohjaajat. RIKUn Lappeenrannan palvelupisteestä on RIKUn edustaja mukana Etelä-Karjalan alueellisessa sovitteluneuvottelukunnassa. Pohjois-Suomessa RIKU on järjestänyt koulutuksia yhteistyössä paikallisen sovittelutoimiston kanssa sekä kouluttanut sovittelun henkilöstöä palveluohjauksesta jatkoavun piiriin. Turussa RIKU on järjestänyt koulutuksia yhteistyössä paikallisen sovittelutoimiston kanssa. RIKU on myös edustettuna valtakunnallisessa rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnassa. Toimenpide 39 RIKU on ollut aktiivinen toimija lähisuhdeväkivallan riskinarviointimailin kehittämisessä sen alusta lähtien. lähes kaikissa MARAK-työryhmissä on RIKUn edustaja ja RIKUn tukihenkilöt toimivat MARAK-asiakkaiden tukihenkilöinä (esim. vuoden 2014 aikana tukisuhteita on ollut noin 70 sellaisen henkilön kanssa, joka on jossain vaiheessa ollut MARAK-asiakas). RIKU on myös mukana uusissa perustettavissa MARAK-työryhmissä ja kehittää lähisuhdeväkivaltaan erikoistunutta vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa ja MARAK-yhteistyötä RAY:n rahoittamalla ORAVAhankkeellaan 2 RIKU on ollut myös yksi MARAK-menetelmästä kouluttava taho ja RIKUn omat vapaaehtoiset ovat saaneet MARAK-koulutusta. RIKU on osallistunut kaikkiin THL:n valtakunnallisiin yhteistyötapaamisiin ja tekee säännöllistä yhteistyötä THl:n MARAK-kehittämistyön kanssa. MARAK-toiminta on lisännyt yleensä moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä, nostanut esiin "vakavan väkivallan" tunnusmerkistöä ja olemassa oloa sekä lisännyt järjestöjen ja viranomaisten vuoropuhelua. Toimenpide S4 Rikosuhripäivystys ja NUORIKU-hanke olivat mukana toteuttamassa vuonna 2013 jä rjestettyä aluehallintovirastojen Alkoholi ja väkivalta -seminaarikiertuetta sekä järjestäjinä että puhujina. Seminaarien avulla saatiin laajasti levitettyä tietoa mm. nuoren rikoksen uhrin tunnistamisesta, kohtaamisesta ja tukemisesta. 2 RIKUn Itä-Suomen aluetoimiston ORAVA-hanke - Osaamista raja-alueille vapaaehtoistoimintaan vuosille 2014-2016 kehittää lähisuhdeväkivaltatyötä sekä tuklhenkilö- ja vertaisryhmätoimintaa harvaan asutuilla alueilla. ORAVAhankkeessa RIKUn lähisuhdeväkivallan erltylsosaamlsta vahvistetaan Pohjois-Karjalan alueella ja hankkeessa luodut mallit ovat myös valtakunnallisesti hyödynnettävissä osana RIKUn perustoimlntaa. MARAK-tukihenkilötolminnan kehittäminen on hankkeen keskeisiä tavoitteita. Hankkeessa tehdään yhteistyötä VÄISTÖ 2014-2015 - Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa -hankkeen kanssa (KASTE II).
Toimenpide 57 Rikosuhripalveluiden varmistamiseksi kehitettävän kestävän rahoitusmallin toteuttaminen on ollut RIKUn keskeisiä tavoitteita jo usean vuoden ajan. RIKU on ollut mukana selvittämässä kansainvälisiä rahoitusmalleja ja osallistunut aktiivisesti oikeus-, sisä- sekä sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2013 asettaman uhripoliittisen toimikunnan työhön, jonka yksi keskeisiä tehtäviä on ollut rahoitusjärjestelmää koskeva valmistelu. Uhripoliittisen toimikunnan esityksen mukaisesti oikeusministeriössä on parhaillaan valmistelussa rikosuhrimaksua koskeva lakiesitys, jonka valmistelutyötä RIKU on tukenut. Toimenpide 59 Esitutkintalakiin lisätty muutos uhrien ohjaamisesta tukipalveluihin on erittäin tärkeä uudistus rikoksen uhrien tukitoiminnan kannalta, vaikka jo aiemminkin poliisi on omaan ohjeistukseensa perustuen ohjannut uhreja RIKUn palveluihin. Uhrien ohjautumisen edistäminen on RIKUn perustyötä, jota edistetään tiedotuksen ja koulutuksen avulla sekä kaikissa vuoropuheluissa viranomaisten kanssa niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallistasolla. Esimerkkeinä voidaan mainita RIKUn Visitor-toiminta poliisilaitoksilla ja laajaalainen moniammatillinen yhteistyö erilaisissa viranomaistyöryhmissä sekä RIKUn omat yhteistyörakenteet kuten RIKUn kaikilla seitsemällä toiminta-alueella toimivat aluetyöryhmät, joissa on mm. poliisin edustus.!j!!:.~ ~;; Leena-Kaisa Åberg toiminnanjohtaja Rikosuhripäivystys Maistraatinportti 4 A 7.krs 00240 Helsinki p. 050 3378 703 leena-kaisa.aberg@riku.fi www.riku.fi Liite Rikosuhripäivystyksen päivitetty raportti 30.5.2014. ST03 toimenpide 58: Lisätään rikoksen uhrille tarkoitettujen palvelujen määrää ja alueellista kattavuutta
Rikosuhripäivystyksen päivitetty raportti 30.5.2014 STO3 toimenpide 58: Lisätään rikoksen uhrille tarkoitettujen palvelujen määrää ja alueellista kattavuutta Toimenpide 58: Luodaan rikosuhripalvelujen tuottajien välinen sopimusperusteinen yhteistyöjärjestelmä erityisasiantuntemusta edellyttävien uhriryhmien palvelujen saatavuuden vahvistamiseksi. Yhteistyötä tukee valtakunnallinen koordinaation ja seurantajärjestelmä. Tämän toteuttamiseksi Rikosuhripäivystys tekee yhteistyösopimuksia erityisen haavoittuville uhriryhmille palveluja tarjoavien järjestöjen kanssa näiden konsultoimisesta sellaisissa asiakkuuksissa, joissa näiden erityisosaaminen on tarpeen. Sopimuksissa huomioidaan järjestöjen välinen koulutusyhteistyö, jossa erityisryhmälle palveluja tarjoava järjestö voi tarvittavassa laajuudessa kouluttaa Rikosuhripäivystyksen työntekijöitä kohtaamaan ja palvelemaan tähän erityisosaamisalaan kuuluvia uhriryhmiä. Rikosuhripäivystys ylläpitää seurantaa sopimuskumppanien palvelujen konsultaation määrästä ja siihen käytetystä ajasta. Jatkossa arvioidaan, voidaanko seurantatietoja käyttää rikosuhrirahastosta erityisjärjestöille jaettavien toimintamäärärahojen jaossa. Toteutus: 2013. Vastuu: Rikosuhripäivystys ja muut rikosuhripalveluja tuottavat järjestöt, OM Toimenpide perustuu sekä havaittuihin puutteisiin että EU:n uuteen rikosuhridirektiiviin, joka vahvistaa rikoksen uhrien oikeuksia ja mm. painottaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien rikoksen uhrien oikeuksia asiantunteviin palveluihin. Erityisen haavoittuviksi voidaan määritellä esimerkiksi lähisuhdeväkivalta, lapsiin ja vanhuksiin kohdistuvat rikokset, ihmiskauppa, seksuaalirikokset jne. Ohjelman suunnitteluvaiheessa toimenpidettä muokattaessa oli selvää, että sen toteuttaminen edellyttää kohdennettuja voimavaroja. Nykyisessä taloustilanteessa voimavaralisäystä tehtävän suorittamiseen ei ole saatu. Asia on kuitenkin niin tärkeä, että RIKUssa on katsottu tarpeelliseksi edistää asiaa osana perustoimintaa. RIKU ei ole tehnyt suunnitelmaa muiden toimenpiteen vastuutahojen kanssa, mutta on jäsenenä oikeus-, sisä- ja sosiaali- ja terveysministeriöiden asettamassa uhripoliittisessa toimikunnassa, jonka toiminta liittyy läheisesti toimenpide 58:n toteuttamiseen. Väliraportin toimikunta julkaisi loppuvuodesta 2013. Tämä vuoden aikana toimikunnassa tehdään esitys direktiivin ja Istanbulin sopimuksen edellyttämien uhripalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Lakiesitys rikosuhrimaksuksi on tarkoitus antaa lausunnolle kesällä. 1
RIKUn tavoitteena toimenpiteen osalta oli erityisen haavoittuvien rikoksen uhrien palvelupolkujen tarkistaminen ja vahvistaminen. Kyselyistä ja keskusteluista ja niiden perusteella mahdollisesti syntyneistä jatkosuunnitelmista ja -sopimuksista tehtiin alueelliset raportit. Pääkaupunkiseudun raportista osa on AVI:lle jo tehtyä yhteenvetoa. Raporttien yhteenvedon perusteella jatkamme RIKUssa sen pohtimista mitä muuta voimme vielä tehdä ennen uhripoliittisen toimikunnan rakenneratkaisujen toteuttamista toimenpide 58 toteutumisen edistämiseksi. Näitä asioita selvitettiin RIKUn seitsemän alueen osalta: Mitä palveluita alueellanne on rikoksen uhreille? Mitä ja mille erityisen haavoittuvassa asemassa olevalle rikosuhriryhmälle alueellanne on palveluita? Onko alueellanne riittävästi palveluita rikoksen uhrille? Onko alueellanne riittävästi osaamista erityisen haavoittuvassa asemassa olevien rikoksen uhrien auttamiseksi? Minne ja miten uhrien ohjaus toimii? Miten toimijoiden keskinäinen konsultointi / yhteistyö toimii? Ketkä rikoksen uhreja kohtaavat viranomaiset / järjestötoimijat olisi syytä saada toimimaan yhteistyössä uhrien parhaan mahdollisen tuen varmistamiseksi? Millaisia toimijoita näkisitte tarvittavan uhrin palvelupolulla, jotta he saisivat kokonaisvaltaisesti tukea niin henkiseen selviytymiseen kuin erilaisiin rikosasiaan liittyviin käytännön ongelmiin? Suunnitelma asian edistämiseksi alueellanne Johtopäätöksiä Toimintakulttuurit alueilla vaihtelevat suuresti ja suuria eroja on siinä, miten ja kenen toimesta niissä on palveluita erityisen haavoittuville rikoksen uhreille. Alueilla on myös eroja siinä, miten ne ottavat kansalaisjärjestöt mukaan sisäisen turvallisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toimenpidettä onkin RIKUssa toteutettu alueellisesti eritasoisesti. Pääsääntöisesti alueilla nähtiin tärkeäksi yhteistyön ja palvelupolkujen selkiyttäminen erityisen haavoittuvien rikosuhrien tukemiseksi. Varsinaisia vahvistettuja erityisen haavoittuvien uhrien palvelupolkuja on toistaiseksi alueilla vähän. Kyse on enemmänkin aikojen saatossa vakiintuneista käytännöistä asiakkaiden ohjaamisessa palveluihin. Joillain alueilla on lähisuhde- ja seksuaalisen väkivallan ja ihmiskaupan uhreille sovitut erityiset palvelupolut. Suurella osalla alueista ei ole millekään ryhmälle sovittua palvelupolkua, on vain joitain palveluita, jotka ovat myös heille. Sopimuksista erityisen haavoittuvien rikoksen uhrien auttamiseksi todettiin Tampereella, että lähiyhteistyössä ei pitäisi olla tarpeen tehdä kirjallisia sopimuksia. Käytännön toimivuuden kannalta se varmaan pitää paikkansa. Jos sopimukseen kuuluu esim. taloudellisia vaikutuksia ja tai joitain selkeitä vastuita, on kuitenkin parempi tehdä sopimus kirjallisena. Toisaalta, jos sopimuksia ja palvelupolkuja ei ole, uhrien ohjautuminen palveluihin voi jäädä sattumanvaraiseksi, eikä siten ole tasapuolinen kaikille rikoksen uhriksi joutuville. Toimenpide 58:n mukaiselle koordinaatiolle on mitä ilmeisimmin tarvetta. RIKUlla on tahtoa, osaamista ja asian kannalta keskeisiä verkostoja toimenpiteen edellyttämään koordinaatiotehtävään. Ilman tehtävän edellyttämää rahoitusta ja mandaattia, se ei 2
kuitenkaan ole mahdollista. Näin ollen varsinaisia sopimuksia muiden uhrien auttajatahojen kanssa ei ole voitu tehdä, mutta yhteistyön rakenteita on alueilla selvitetty ja kehitetty. RIKUn näkökulmaa STO3:n kaudella RIKUssa on kehitetty matalan kynnyksen palvelumuotona ns. Visitortoimintaa, jolla pyritään vastaamaan rikoksen uhrien tarpeisiin. RIKU vie yhä enemmän palveluita suoraan sinne, missä asiakkaita on. Näin on kyetty madaltamaan avun saannin kynnystä entisestään ja vähentämään asiakkaiden kulkemista palveluluukulta toiselle. Visitor-toimintaa on useilla turvakodeilla ja poliisilaitoksilla sekä Vaasassa ja Rovaniemellä tuomioistuimissa. Nämä palvelut ovat myös osaltaan vastaamassa toimenpide 58:een. Tarvetta palvelulle olisi enemmänkin, mutta resurssien puutteessa sitä ei ole voitu laajentaa enempää. Visitor-toiminnan myötä asiakkaiden ohjautuminen palveluun on muutenkin lisääntynyt, kun tietoisuus palvelusta on kasvanut. STO3:n aikana RIKUssa on lisätty asiantuntemusta mm. nuorten rikoksen uhrien kohdalla. Nuorten rikoksen uhrien ohjautuminen RIKUn palveluun onkin lisääntynyt vuonna 2013 avatun chat-palvelun kautta. Vuonna 2013 nuorten yksilö- ja ryhmäkeskusteluihin sekä erilaisiin kyselyihin vastaajia oli yhteensä 6330 kappaletta. Kahdenvälisiä keskusteluja oli 130. Näistä nuorista osa on ohjautunut RIKUn palvelupisteiden palveluihin ympäri Suomea. RIKUn omien palveluiden tavoittamien asiakkaiden määrät ovat muutenkin kasvaneet jatkuvasti. Henkilökohtaisten tukisuhteiden määrä kasvoi vuonna 2013 30 % edellisvuodesta. Tukihenkilön sai 2275 (1738 ) henkilöä. Tukisuhteiden määrä lisääntyi kaikilla alueilla ja erityisesti Lapissa. Kaikille tarvitseville voitiin osoittaa henkilökohtainen tukihenkilö, joskin vapaaehtoisten riittävyys oli koetuksella monella alueella. Vapaaehtoisten määrä pysyi edellisvuoden tasolla eli noin 300:ssa. Myös palkattu henkilöstö joutui tarvittaessa toimimaan tukihenkilönä. Kaikkien kontaktien määrä yhteenlaskettuna tukisuhteissa sekä puhelin- ja verkkotyössä vuonna 2013 oli 31507 (28723) kappaletta. Jos mukaan lasketaan myös edellä mainittu nuorisotyö, nousee asiakaskontaktien määrä noin 38 000:een. Naisten ja miesten suhde asiakkuuksissa on pysynyt ennallaan: naisia 80 %, miehiä 20 %. Auttavassa puhelimessa vastattiin 1021 (1177) ja Juristin puhelinneuvonnassa 254 (327) puheluun. Verkkopalvelu Rikunetissä vastattiin 178 (248) kertaa ja etsivässä verkkotyössä Suomi 24 -keskustelupalstoilla vastattiin 80 kysymykseen. Asiakkuuksia todistajan tukipäivystyksessä Rovaniemen ja Vaasan käräjä- ja hovioikeuksissa oli 423 (192). Liitteet 1 7: RIKUn aluetoimistojen raportit liittyen toimenpiteen 58 toteuttamiseen, tilanne toukokuussa 2014 3
RIKUn Lounais-Suomen aluetoimisto LIITE 1 Rikosuhripäivystyksen (RIKU) Lounais-Suomen alueella eivät RIKUn työntekijät ole päässeet mukaan STO3:n työryhmiin koko ohjelman aikana, joten mandaatti ottaa kokoonkutsujan rooli toimenpiteen 58 osalta on ollut olematon. Aluejohtaja pääsi mukaan Turun kaupungin turvallisuuden seurantaryhmän kokoukseen 24.10.2013 yhdessä SPR:n edustajan kanssa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun järjestön edustajat osallistettiin STO3:n tekemiseen alueella. Palveluita rikoksen uhreille Turussa ovat: RIKU, Turun kriisikeskus, Turun turvakoti ja sen lapsityö, Pilari, perhekriisi- ja terapiakeskus, Turun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut, poliisi, rikosten sovittelu, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän palvelut, Mannerheimin Lastensuojeluliiton palvelut, Debriefing-kriisipäivystys, Delfins ry:n avoin vertaistukiryhmä lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneille ja Turun seksuaaliväkivallan ehkäisy -työryhmän vertaistukiryhmät seksuaalista väkivaltaa kokeneille naisille ja miehille. RIKU on ollut mukana laatimassa sekä lasten että aikuisten seksuaalista väkivaltaa kokeneiden hoitoreittejä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille. Turussa toimii Lähisuhdeväkivallan ehkäisy -työryhmä, jossa RIKUn edustaja on mukana. Työryhmän laatima malli on virallisesti käytössä lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden palveluohjauksessa Turun kaupungissa. Sekä edellä mainittu työryhmä että Turun seksuaaliväkivallan ehkäisy -työryhmä, jossa RIKUn aluejohtaja toimii puheenjohtajana, ovat laatineet palvelumuistion auttajille Turun alueen palveluista lähisuhde- ja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden kohtaamiseen ja avunsaannin helpottamiseksi. Turun seksuaaliväkivallan ehkäisy -työryhmä on järjestänyt koulutuksia lähes vuosittain seksuaaliväkivaltaan liittyen koko 2000 luvun ajan. Koulutuksiin on osallistunut joka kerta noin 200 alueen eri alojen ammattilaista. Koulutuksissa on pyritty lisäämään tietoisuutta uhrien kohtaamisesta ja auttamisesta sekä parantamaan palveluohjausta alueella. Rikosten uhrien ohjaus ja eri tahojen konsultaatiopyynnöt ovat lisääntyneet tasaisesti RIKUssa ja varsinkin poliisi on aktivoitunut merkittävästi viime vuosien aikana. Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa, Sisäisen turvallisuuden alueellinen toimeenpanosuunnitelma (2013) julkaistiin syyskuussa 2013. Siinä sanotaan rikoksen uhrien palveluista seuraavaa: Jatkosuunnitelma 5.13. Rikoksen uhrin palvelut ja rikoksen tekijän tuki Rikosuhripäivystys tarjoaa rikoksen uhrien tueksi puhelinneuvontaa sekä henkilökohtaista palvelua palvelupisteissään. Rikosuhripäivystys tekee yhteistyötä poliisin, lasten ja nuorten tutkimusyksikön (Turussa) kanssa lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa rikosasioissa. Rikosuhripäivystys kouluttaa säännöllisesti uusia vapaaehtoisia tukihenkilöitä rikoksen uhrien tueksi. Se tarjoaa monipuolista koulutuksellista tukea rikoksen uhrien tueksi myös mm. oppilaitoksille, sosiaalityöntekijöille, poliisiharjoittelijoille sekä konsultaatiota tarvittaessa. Oppilashuolto ja Rikosuhripäivystys tekevät yhteistyötä seksuaalista tai lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden lasten ja nuorten sekä kaikenlaisten rikoksen uhrien auttamiseksi. Yllä mainittujen tahojen kanssa olisi tarpeen arvioida nykytilaa ja etsiä vastauksia yllä mainittuihin kysymyksiin. Niihin palataan mahdollisuuksien mukaan tulevaisuudessa. Tavoitteena on päästä mukaan turvallisuussuunnittelun toimenpiteiden käytännön to- 4
teuttamiseen alueella ja olla mukana rikoksen uhrien auttamispolulla aktiivisena palvelun tuottajana sekä konsultoivana ja ohjaavana toimijana. Pro-tukipiste hakee rahoitusta RAY:lta toimipisteen avaamiseen Turkuun vuonna 2015. Mikäli hakemus menee läpi, aloitamme yhteistyön heidän kanssaan alueen asiakastyössä. Ihmiskaupan osalta olemme kouluttaneet RIKUn vapaaehtoisia auttamisjärjestelmässä olevien asiakkaiden tukemiseen sekä selkiyttäneet Joutsenon vastaanottokeskuksen kanssa tehtävää yhteistyötä. 5
RIKUn Sisä-Suomen aluetoimisto LIITE 2 RIKU kutsui marraskuussa 2013 koolle alueelta useita tahoja, joista paikalle tulivat edustajat SPR:n Tampereen osastosta, Tampereen kaupungin sosiaalipäivystyksestä ja Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnasta, tilaajayksiköstä, Poliisiammattikorkeakoulusta sekä kaupungin riskienhallintapäällikkö. Poliisiammattikorkeakoulun edustaja on tehnyt tutkimusta turvallisuudesta ja koonnut ja koordinoi Pirkanmaan turvallisuusklusteria. Keskustelussa todettiin, että palvelujen suhteen on järkevää tarkastella koko Pirkanmaata eikä pelkästään Tamperetta. Monet nimenomaan järjestöjen tarjoamat palvelut sijaitsevat Tampereen kaupungissa mutta niiden käyttöä ei ole sidottu kuntarajoihin. Esim. Tampereen kaupungin sosiaalipäivystys alkaa vuoden 2014 alusta hoitaa myös ympäristökuntien sosiaalipäivystyksiä (yht. 21 kuntaa), joten siinäkin kuntarajat ylittyvät. Lähipoliisilaitoksemme on myös Pirkanmaan poliisilaitos. Lisäksi esim. potilasasiamiehen palvelut ovat kuntarajoja ylittäviä. Pohdimme, miten tärkeitä kirjalliset sopimukset yhteistyöstä ovat ja miten paljon yhteistyötä voidaan tehdä ilman kirjallisia sopimuksia, koska tällä alueella on paljon hyvin toimivia yhteistyöverkostoja sekä järjestöjen kesken että järjestöjen ja viranomaisten yhteisiä verkostoja. Kirjallisten sopimusten todettiin olevan hyviä selkeyttämään palveluja ja niiden saatavuutta, jos on kyseessä suuret kriisit (vrt. esim. SPR:n valmiussuunnitelmat). Yksittäisten asiakkaiden suhteen nähtiin tärkeämpänä palvelukuvaukset ja palvelupolkujen selvittäminen niin, että palveluohjaus sujuisi mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti toimijalta toiselle. Tällä saataisiin tilannetta selkeytettyä niin järjestötoimijoiden kuin viranomaistenkin taholla. Keskustelussa todettiin, että Tampereen/Pirkanmaan alueella on tarjolla erilaisia palveluita rikoksen uhreille sinänsä riittävästi vaikkakin psykiatristen palveluiden nähdään olevan pullonkaulana. Psykiatristen palveluiden osalta käytännössä asiakkuus kirjataan, mutta varsinainen hoito ei ala heti vaan sitä joutuu odottamaan. Tämä vääristää kuvaa palvelun saatavuudesta tilastojen valossa. Mielenterveyspalveluita on kuitenkin organisoitu uudelleen ja pullonkaulan toivotaan poistuvan uudelleenjärjestelyjen myötä. Yksi uusimmista yhteistyömuodoista on Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen keräämä verkosto kolmannen sektorin toimijoista ja yhdyshenkilöiden nimeäminen niihin, jotta potilaat saisivat tehokkaammin palveluita. Hyvä psykiatrinen hoito ja kuntoutus tarvitsee kolmannen sektorin palveluja pystyäkseen entistä paremmin, oikea-aikaisesti ja tarpeiden mukaisesti vastaamaan potilaiden yhteiskunnalliseen integroimiseen. Rikosuhripäivystys on osana Tampereella/Pirkanmaalla tiiviisti ja aktiivisesti toimivissa verkostoissa erilaisten asioiden puitteissa. Niitä ovat mm. seuraavat: lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto, jossa on mukana sekä järjestöjen että viranomaisten edustajia ja joka tekee yhteistä koulutustyötä sekä konsultointia ja tiedottamista kunniaväkivaltaverkosto, jossa on sekä järjestö- että viranomaistoimijoita Rasmus-verkosto, Pirkanmaan rasismin- ja muukalaisvihan vastainen verkosto Uniikki-Ammat, maahanmuuttajatyötä tekevien ammattilaisten verkosto Expertus, maahanmuuttajakysymysten ammattilaisten konsultoiva verkosto 6
Maahanmuuttajatyön verkostot ovat hyvin laajat ja yhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti niin konsultointi- kuin koulutusasioissakin ja lisäksi tarvittaessa käsitellään asiakastapausten kautta esiin nousseita erityisongelmia. Sisä-Suomen alueella RIKUn työntekijä jatkaa Visitor-toimintaa Kanta-Hämeen poliisilaitoksella säännöllisesti viikoittain, jotta rikosuhripalvelut olisivat helposti saatavilla. Myös Ensi- ja turvakodilla Tampereella vieraillaan säännöllisesti, jotta rikoksen uhrien olisi helppoa saada palvelut heti niitä tarvitessaan. Syksylle 2014 on Tampereella sovittu koulutus Kriisikeskus Osviitan vapaaehtoisille, jotta kriisikeskukseen mahdollisesti rikoksen uhriksi joutumisen jälkeisen kriisin vuoksi hakeutuvia asiakkaita osattaisiin auttaa tehokkaammin löytämään heille kuuluvia palveluita RIKUn avustuksella. Oikeusministeriöltä vuodelle 2014 saatu rahoituslisä mahdollisti Jyvässeudun palvelupisteen työntekijäresurssin lisäämisen ja siitä johtuen Jyväskylässä on suunnitteilla yhteistyötä sikäläisen Ensi- ja turvakodin kanssa mahdollisesti jonkinlaisen visitortoiminnan käynnistämiseksi. Lisärahoitus mahdollisti myös Sastamalan-Huittisten palvelupisteen toiminnan kehittämistä rikosuhripalveluiden tehokkaammaksi tarjoamiseksi kriisikeskukseen hakeutuvien rikoksen uhrien osalta. RIKUn toteuttaman syrjinnän vastaisen neuvontapalveluun liittyen on haettu yhteistyötä erilaisten potilas- ja vammaisjärjestöjen sekä muiden erityisryhmien omista järjestöistä. Potilas- ja vammaisjärjestöt, jotka ovat keskittyneet yhden erityisryhmän palvelujen parantamiseen, eivät tunnu olevan kiinnostuneita tiivistämään yhteistyöstä rikosuhriasian suhteen. Satunnaista palveluohjausta molemmin puolin on ollut, mutta järjestäytynyttä yhteistyötä ei toistaiseksi ole. Syrjinnän vastaisen neuvontapalvelun kautta on kuitenkin luotu toimiva yhteistyösuhde Pirkanmaan SETAn kanssa. RIKUn Pirkanmaan palvelupisteellä on tiivistä yhteistyötä erityisesti saman koordinaatiojärjestön muiden palvelujen kanssa. Tärkeä on vuonna 2012 käynnistynyt Välitä! seksuaaliväkivallan verkostohanke, jonka kanssa on järjestetty yhteistä koulutusta ja konsultointia sekä toimintojen kehittämistä yhteisten asiakastapausten antaman tiedon pohjalta. RIKUn palveluita on tarjottu aktiivisesti seksuaaliväkivallan uhreille Välitä!-hankkeen kautta. RIKU on myös osallistunut järjestettyihin seksuaaliväkivallan tunnistamiskoulutuksiin. Kunniaväkivaltaverkoston toiminta on tehostunut Tampereella toimivan kunniaväkivaltatyön Didar-hankkeen aktivoiduttua verkoston kokoonkutsujana. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä pyritään kehittämään ja tietoisuutta asiasta lisäämään. Pitkään toimineen Perheväkivaltaklinikan kanssa on ollut yhteistä koulutusta ja konsultointia sekä työn kehittämistä yhteisten asiakastapausten antaman tiedon pohjalta. Lisäksi tiivistä yhteistyötä tehdään saman koordinaatiojärjestön alaisten Tampereen tyttöjen talon, Kansainvälisen naisten tapaamispaikan ja Miesten kansalaistalo Mattilan kanssa ja kautta. Tämä järjestön sisäinen yhteistyö antaa palvelupisteelle mahdollisuuden kehittää palvelujaan edelleen monien erityisryhmien osalta. Sisä-Suomen aluetoimisto osallistuu aktiivisesti Pirkanmaan turvallisuusklusterin järjestötoimintaan. Marraskuussa 2013 pidetyssä kokouksessa RIKUn aluejohtaja esitteli rikosuhritoimintaa ja samassa kokouksessa yhden työpajan aiheena oli lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja tunnistaminen. Kokouksessa todettiin aiheen olevan tarpeellinen lisä muiden turvallisuusaiheiden joukkoon. Tampereella toimiva Väkivaltatyöverkosto, jossa on sekä järjestö- että viranomaistoimijoita, on järjestänyt neljännesvuosittain avoimia koulutuksia lähisuhdeväkivallan 7
tunnistamisesta. Näihin koulutuksiin on osallistunut kerrallaan noin 80 henkilöä. Syksyllä 2014 aloitetaan avoimet koulutukset myös lähisuhdeväkivaltaan puuttumisesta ja puheeksi ottamisesta. Ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja auttamisen ns. Tampereen toimintamallia on kehitetty vuodesta 2012 lähtien sosiaalipäivystyksen, Pro-tukipisteen ja RIKUn johdolla niin, että myös muita toimijoita on kutsuttu mukaan. Toimintamallin kehittämistä on jatkettu laajentamalla yhteistyöverkostoa ja lisäämällä tietoisuutta asiasta mm. Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiavussa ja naistentautien poliklinikalla. Yhteistyötä on myös rakennettu Palvelualojen ammattiliiton PAMin kanssa sekä SPR:n Hämeen piirin kanssa. Ihmiskauppa-aiheesta on koulutettu RIKUn Pirkanmaan palvelupisteen vapaaehtoisia sekä SPR:n Hämeen piirin vapaaehtoisia, jotta tietoisuus ilmiöstä lisääntyisi. Jatkosuunnitelma Esiin on noussut ajatus jonkinlaisesta yhteisestä palvelunumerosta, josta voisi saada tietoa tarjolla olevista palveluista yhden luukun periaatteella. Tiedon keskittäminen yhteen palvelunumeroon helpottaisi asiakkaiden löytämistä ja löytymistä. Sitä kautta voisi myös kaikkinainen palveluohjaus saada tehokkuutta. Palvelukuvausten ja palvelupolkujen selkeyttämistä pidettiin joka tapauksessa tarpeellisena ja tärkeänä. Sen toteuttamiseksi kaikki olivat valmiita joko konsultoimaan tai osallistumaan oman organisaationsa osalta. Pirkanmaan poliisilaitos toimii sosiaalipäivystyksen kanssa rinnakkaisissa rakennuksissa, joten sitä kautta niiden yhteistyö on tiivistä. Sosiaalipäivystyksessä voitaisiin mahdollisesti pohtia rikoksen uhrien tehokkaampaa ohjausta RIKUun. Nykyään esim. alaikäinen rikoksentekijä saa oman sosiaalityöntekijän, joka on myös oikeudenkäynnissä läsnä. Keskusteltiin saman mahdollisuuden tarpeellisuudesta alaikäisten rikoksen uhrien osalta, minkä todettiin olevan toivottavaa. RIKUlle luvattiin osallisuus työryhmään, kun kaupungin turvallisuussuunnitelmaa konkretisoidaan. Myös rikoksen uhrin rooli tulisi turvallisuussuunnitelmaan. Poliisiammattikorkeakoulun tutkija on hakenut rahoitusta tutkimukselle, jolla pyrittäisiin selvittämään, miksi rikosilmoitusta ei aina tehdä lähisuhdeväkivaltatapauksissa ja miksi ne eivät johda rikosprosessiin. Tämän tutkimuksen puitteissa RIKUn Pirkanmaan palvelupisteen tavoitteena on tiivistää yhteistyötään Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. RIKUn työntekijä käy säännöllisesti esittelemässä RIKU-toimintaa poliisiopiskelijoille ja nyttemmin myös hätäkeskuspäivystäjiksi koulutettaville opiskelijoille, myös ruotsinkielisillä kursseilla. Näin rikoksen uhrin asemaa ja siihen liittyviä erityistarpeita voidaan myös edelleen selkeyttää tuleville poliiseille ja hätäkeskuspäivystäjille. 8
RIKUn Lapin aluetoimisto LIITE 3 STO3 toimenpiteeseen 58 liittyen kokoonkutsujana Rovaseudulla oli RIKUn sijaan Lapin AVI. Kokoukseen kutsuttiin edustajat seuraavista tahoista: SPR Lapin piiri, Arjen turvaa -hanke, Lapin ensi- ja turvakoti, MPK ry, Lapin poliisilaitos, Peräpohjolan poliisilaitos, RIKUn Lapin aluetoimisto. Kokouksessa 8.4.2014 kartoitettiin eri toimijoiden vastuut. RIKU tehostaa toimintaa Lapin alueella kouluttamalla n. 20 uutta tukihenkilöä eri Lapin kuntiin. Tämän johdosta RIKU tehosti yhteistyötä Sami Sosterin kanssa, jotta palvelut ulottuvat myös saamelaisalueille. RIKU, Sami Soster, Utsjoen kunta ja poliisi pitivät yhteistyöpalaverin asiaan liittyen. Sama palaveri oli tarkoitus pitää keväällä 2014 myös Enontekiön kunnan alueella, mutta päällekkäisyyksien vuoksi palaveri on vielä pitämättä. Lapin alueella RIKU tekee tiivistä yhteistyötä Lapin matkailunturvallisuusverkostojen välillä kouluttamalla eri toimijoita kuten opiskelijoita, hotellipalveluyrittäjiä ja erilaisia ohjelmapalveluyrittäjiä. Koulutuksissa ja info-tilaisuuksissa lisätään tietoisuutta RIKUn palveluista ja uhrien ohjautuvuutta RIKUn palveluihin. Aluejohtaja kouluttaa RIKUn palveluista valtakunnallisessa matkailun turvallisuuspassi-koulutuksessa. Kemjärvellä RIKU kutsui kokoon 7.10.2013 seuraavien tahojen edustajat: Lapin poliisilaitos, Sairaala Lapponian ylihoitaja, sosiaalitoimisto, opiskelijahuolto. Kokouksessa kartoitettiin eri toimijoiden toimintaa ja yhteisesti tehtävää auttamistyötä uhrin aseman parantamiseksi. Rovaniemellä RIKU osallistuu moniammatilliseen Rovaniemen kaupungin kutsumaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan puuttumisen ja palveluiden antamisen -toimintamallin ohjausryhmään. Ohjausryhmä koostuu eri alan toimijoista, jotka työssään kohtaavat rikoksen uhreja. Ohjausryhmässä luodaan yhteinen toimintamalli uhrin auttamiseksi vuoden 2014 aikana. Rovaniemellä koulutetaan Rovaniemen hovioikeuden, Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja RIKUn kanssa oikeustieteen opiskelijoita Todistajan tuki - toimintaan. Opiskelijat päivystävät sekä käräjä- että hovioikeudessa antaen tukea ja neuvontaa rikosasian todistajille. Kemi-Tornion käräjäoikeudessa alkaa Todistajan tuki toiminta kesäkuun 2014 aikana. Siellä päivystyksen/tuen/neuvonnan suorittavat Meri-Lapin alueen tukihenkilöt, jotka on koulutettu todistajan tukemiseen. Jatkosuunnitelma Lapin alueella kerätään RIKUn palvelupisteiden oman alueen esille tuomat seikat, minkä jälkeen kutsutaan koolle yhteinen palaveri yhteisen toimintamallin luomiseksi Lappiin. Vastauksista tehdään koonti ja pohditaan yhteisesti, miten RIKU pystyy esille nouseviin tarpeisiin vastaamaan. Rovaniemen kaupungin perhe- ja lähisuhdeväkivallan puuttumisen ja palveluiden antamisen -toimintamallin valmistuttua mietitään yhdessä palvelupisteiden kanssa sen toimivuutta omalla alueella. Yhteistyötä AVIn sekä muiden viranomaisten kanssa jatketaan. 9
RIKUn Itä-Suomen aluetoimisto LIITE 4 Työ toimenpiteen 58 toteuttamiseksi on käynnissä Itä-Suomen alueella. Suunnittelutyötä tehtiin syksyn 2013 aikana RIKUn työntekijöiden kanssa etenkin Kuopiossa ja Savonlinnassa. RIKU kartoitti alueen keskeisiä yhteistyötahoja, joille lähetettiin kysely vuoden 2013 lopussa. Itä-Suomen AVI:n STO3:n työryhmässä on ollut ohjelman ajan myös RIKUn edustaja. Edustus on myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan työryhmissä Joensuussa, Savonlinnassa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Joensuun työryhmässä aluejohtaja toimii puheenjohtajana. Alla on ote päivitetystä ISAVI:n STO3-tuloskortista, jossa näkyy tilanne lähisuhdeja perheväkivallan ehkäisyn toimintamallien kehittämistyön sekä rikosuhrin ja tekijän palveluiden kehittämisen tilanteesta. Näiden toimenpiteiden osalta seurannan vastuuhenkilö on ollut RIKUn aluejohtaja. Lisäksi alueella toimi MARAK-työryhmä Joensuussa, Lappeenrannassa ja Mikkelissä. Toimenpide 58 liittyviin suunnittelukokouksiin (vuoden alussa 2014) kutsutaan palvelupisteittäin alueella jo olemassa olevia yhteistyötahoja sekä uusia mahdollisia kumppaneja rikosuhri-asiassa. RIKU käynnisti oman lähisuhdeväkivaltatyön hankkeensa vuoden 2014 alussa. ORA- VA-hanke (2014 2016) kehittää lähisuhdeväkivaltatyötä sekä tukihenkilö- ja vertaisryhmätoimintaa harvaan asutuilla alueilla. Hankkeen keskeinen yhteistyökumppani on Joensuun kaupungin VÄISTÖ Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa -hanke (KASTE II). Hankkeessa luodaan Pohjois-Karjalan ja Etelä- Savon alueille yhtenäinen lähisuhdeväkivallan tunnistamisen, puuttumisen, arvioinnin ja ohjaamisen toimintamalli, jossa huomioidaan STM:n suositukset. ORAVA-hanke tekee yhteistyötä myös Mikkelin Viola ry:n RAY:n rahoituksen saaneen Saumurihankkeen sekä muiden viranomaisten ja järjestötoimijoiden kesken. Painopisteet toimenpide 58:n kehittämiseksi vuodelle 2014 Itä-Suomen alueella on pidetty tärkeänä yhteistyötä ja palvelupolkujen selkiyttämistä rikosuhrien tukemiseksi. Työskentelyn painopisteet ovat olleet työskentely ISAVI:n STO3:n työryhmässä alueen lähisuhdeväkivaltatyöryhmissä on RIKUn edustus kaikilla palvelupistepaikkakunnilla (Joensuu, Kuopio, Mikkeli, Savonlinna ja Lappeenranta) palvelupolkujen selkeyttämiseksi tehdään alueellisia suunnitelmia pohjautuen loppuvuodesta 2013 alueen toimijoille tehtyihin kyselyt (3 vastausta); aiheen tiimoilta on kokoonnuttu Joensuussa (helmi - ja toukokuu), Kuopiossa (maaliskuu) ja Savonlinnassa (toukokuu) vuoden alusta alkanutta hankkeiden Orava, Väistä ja Saumuri (KASTE II) tiivistä yhteistyötä väkivaltatyön toimintamallien kehittämiseksi (Orava ja Väistön kokoukset 1-4krt/kk) jatketaan MARAK-toiminta on laajentunut Joensuusta koko Pohjois-Karjalan alueella ja jatkuu Lappeenrannassa sekä mukaan ovat tulleet myös Mikkeli ja Savonlinna 10
Ote Itä-Suomen AVI:n päivitetystä STO3-tuloskortista: Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintamallien kehittäminen Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytoimintamalleja kehitetään paikallis-, seutu- ja maakuntatasolla poikkihallinnollisena ja monitoimijaisena yhteistyönä Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytoimintamalleja kehitetään paikallis-, seutu- ja maakuntatasolla poikkihallinnollisena ja monitoimijaisena yhteistyönä Otetaan käyttöön MA- RAK -riskinarviointimalli (2013 2014) valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti Kunnat /yhteistoiminta-alue on nimenneet läheisväkivallan yhdyshenkilöt /varahenkilöt ja heillä on varattu tehtävään aikaa ja resursseja ja heille on laadittu tehtävänkuva maakunnallisissa kokouksissa esitellään mallia ja aktivoidaan toimiin suositusten mukaan Väkivallan ehkäisy on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa Maakunnalliset perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmien toiminta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen ohjelman toteutus sekä maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivallan ehkäisy Hyödynnetään järjestöjen osaamista ehkäisevässä työssä Kunnat /yhteistoiminta-alue on nimenneet läheisväkivallan yhdyshenkilöt /varahenkilöt ja heillä on varattu tehtävään aikaa ja resursseja ja heille on laadittu tehtävänkuva maakunnallisissa kokouksissa esitellään mallia ja aktivoidaan toimiin suositusten mukaan Väkivallan ehkäisy on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa Maakunnalliset perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmien toiminta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen ohjelman toteutus sekä maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivallan ehkäisy Hyödynnetään järjestöjen osaamista ehkäisevässä työssä Varhaisen puuttumisen ja puheeksioton koulutus ja käyttöönotto Väkivaltaan puututaan sen kaikissa muodoissa moniammatillisesti Moniammatillinen yhteistyö ja tietojen vaihto Vuoden 2013 arvio: Toiminnassa edetty suunnitelman mukaan Alueelle on saatu hankerahoitusta väkivallan ehkäisytyöhön. (aloitus 2014) 2013 2015 Kunnat THL, ISAVI, SITU työryhmä järjestöt 2013 2015 Kunnat THL, ISAVI, SITU työryhmä järjestöt 2013 2015 THL, kunnat, poliisi, järjestöt Arvosana 4 Vuoden 2014 toimet: Jo aiemmin kirjatut toimenpiteet jatkuvat Väkivaltatyön toimintamallien kehittäminen KASTE II (Väistö, Orava, Saumuri hankkeet yhteistyössä alueen kuntien kanssa) väkivaltatyön osaamiskeskustoiminta (Väistö) haja-asutusalueen turvakotimalli (Väistö) Marak-toiminta laajenee käsittämään koko Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon (Väistö, Orava ja Saumuri) tukihenkilö- ja vertaisryhmätoimintaa haja-asutusaluille (Orava) kansalaislähtöinen ja osallistuva kehittäminen osaksi väkivaltatyön palvelurakenteista ja asiakasprosesseja (Saumuri) Vuoden 2013 arvio: Toiminnassa edetty suunnitelman mukaan Alueelle on saatu hankerahoitusta väkivallan ehkäisytyöhön. (aloitus 2014) Rikosuhrin ja tekijän palveluiden kehittäminen Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Vahvistetaan rikoksen uhrien ohjausta rikosuhripalveluihin Tehostetaan asiakasohjaavuutta palveluihin Tehostetaan asiakastietojen vaihtoa asiakkaan suostumuksella Luodaan rikosuhripalvelujen tuottajien välinen sopimusperusteinen yhteistyöjärjestelmä erityisasiantuntemusta edellyttävien uhriryhmien palveluiden saatavuuden vahvistamiseksi Moniammatillinen yhteistyö ja tietojen vaihto 11 2013 2015 Kunnat, poliisi, RIKU ja muut rikosuhripalveluja tuottavat järjestöt
Seksuaalirikosten uhrien palveluita ja tukitoimia kehitetään Rikoksen tekijöiden palveluita kehitetään Asiat on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa Tehostetaan asiakasohjaavuutta palveluihin. Tehostetaan asiakastietojen vaihtoa asiakkaan suostumuksella Luodaan rikosuhripalvelujen tuottajien välinen sopimusperusteinen yhteistyöjärjestelmä erityisasiantuntemusta edellyttävien uhriryhmien palveluiden saatavuuden vahvistamiseksi kysely yhteistyökumppaneille uhripolkumallien rakentaminen Asiat on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa Tehostetaan asiakasohjaavuutta palveluihin. Tehostetaan asiakastietojen vaihtoa asiakkaan suostumuksella 2013 2015 Kunnat, poliisi, RIKU ja muut rikosuhripalveluja tuottavat järjestöt THL, (AVI) kunnat, poliisi, järjestöt ja sovittelu Tulokset ja vaikutukset: Yhä useampi rikosuhripalveluista hyötyvä henkilö saa ajoissa tietoa palveluista ja tarvitsemansa avun. Seksuaaliväkivallan uhrit saavat tarvitsemaansa apua Rikosten tekijät ohjautuvat palvelujen piiriin rikoskierteiden katkaisemiseksi. Arvosana 3 Vuoden 2013 arvio: Toiminnassa edetty suunnitelman mukaan Vuoden 2014 toimet: Jo aiemmin kirjatut toimenpiteet jatkuvat tukipalvelun saatavuuden parantaminen (uhridirektiivi kansallisesti täytäntöön 11/2015) edistää nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden valmiuksia tunnistaa, kohdata, tukea ja ohjata nuoria rikoksen uhreja sekä heidän läheisiään (NUORIKU) 12
RIKUn Länsi-Suomen aluetoimisto LIITE 5 RIKU lähestyi paikallisia yhteistyötahoja erityisen haavoittuvien rikoksen uhrien palvelupolkujen tarkistamiseksi ja vahvistamiseksi. Yhteistyötahoille lähetettiin aiheeseen liittyvä kysely ja kutsu keskustelemaan, kun kyselyn vastauksista on tehty kooste. Kysely lähetettiin seuraaville tahoille: Vaasan kaupunki terveyspalvelut, Vaasan kaupunki sosiaalipalvelut, Vaasan kaupunki turvallisuustyö, Vaasan kaupungin nuorisoasema, Vaasan kaupungin mielenterveysasema, Vaasan suomalainen seurakunta, Vaasan ruotsinkielinen seurakunta, Pohjanmaan poliisilaitos, Pohjanmaan sovittelutoimisto, Vaasan ensi- ja turvakoti, Punaisen Ristin Vaasan suomalainen osasto, SPEK Pohjanmaa. Vastausaikaa oli noin kolme viikkoa. Vastaukset saatiin neljältä taholta. Niiden perusteella alueella on palveluja erityisesti nuorille. Vastaajat toivat kuitenkin ilmi, etteivät he tiedä aina mihin asiakasta ohjata. Vaikka on paikkoja jonne ohjata, pohdittiin onko henkilökunnan osaaminen ja resurssit aina riittäviä. Ylipäänsä erityisen haavoittuvassa asemassa olevien rikoksen uhrien auttamiseksi ei koettu olevan riittävästi koulutusta eikä tietoa. Vastaajat kertoivat ohjaavansa asiakkaitaan RIKUun ja muutenkin korostivat vastauksissaan RIKUn merkitystä. Palvelujen sijoittumista taajama-alueelle kritisoitiin. Mielenterveyspalvelujen saatavuutta etenkin akuutti- sekä kriisitilanteissa pidettiin riittämättöminä. Eri toimijoiden keskinäistä konsultointia sekä yhteistyötä pidettiin toimivana, mutta siinä nähtiin parantamisen varaa. Vastauksista ilmeni, että yhteistyötä tehdään vain tiettyjen samojen tahojen kanssa huomioimatta mahdollisia uusia yhteistyön mahdollisuuksia. Vastauksista ilmeni, ettei aina tiedetä mitä kukin taho tekee uhrin auttamiseksi ja yhteistyöstä on tämän vuoksi jäänyt rikkonainen kokonaiskuva. Uhrin kannalta yhteistyö nähtiin tärkeänä ja parhaan mahdollisen tuen saamiseksi uhrille, se olisi syytä saada toimimaan paremmin. Yhteistyötä haluttiin kehittää mutkattomammaksi sekä helpommaksi. Keskustelutilaisuuteen, johon kyselyn tulokset olivat keskustelun pohjana, saapui kaksi henkilöä yhdetä organisaatiosta. Vaatimattomasta osanottajien määrästä huolimatta keskustelimme aiheesta pitkään. Keskustelutilaisuudessa kaivattiin selkeitä palvelupolkuja sekä tietoa eri organisaatioista ja heidän palveluistaan. Ideaali muotona nähtiin yksi työryhmä, joka jakaisi tietoa ja työtä keskenään toisilleen yli organisaatiorajojen. Jatkosuunnitelma Keskustelun lopputuloksena päätettiin, että Rikosuhripäivystyksen aluejohtaja tekee ehdotuksen olemassa olevista tahoista palvelupolkujen pohjaksi. Kun tämä on valmis, kutsutaan yllä mainitut tahot uuteen keskustelutilaisuuteen. Huomioiden, että tämä päätös tehtiin ilman muiden tahojen kuulemista, päätettiin ennen työhön ryhtymistä pyytää päätökselle vielä siunaus muilta paikallisilta tahoilta. Aluejohtaja on tehnyt eri rikoksen uhreille olemassa olevista tahoista palvelupolut. Palvelupolut on tehty seksuaalirikoksen-, lähisuhdeväkivallan-, pahoinpitelyn- sekä omaisuusrikoksen uhreille sekä heidän omaisilleen. Siunaus tälle työlle saatiin Vaasan kaupungin sosiaalijohtajalta sekä kaupungin turvallisuuskoordinaattorilta. Kevään aikana palvelupolkuja käytiin läpi ensimmäiseen keskustelutilaisuuteen osallistuneiden kanssa ja muokattiin vielä hieman eri organisaatioiden osalta. Seuraava tapaaminen on sovittu syyskuulle 2014. Tuolloin palvelupolut esitetään kaupungin turvallisuus- 13