Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2005

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2005

Suomen Migreeniyhdistys ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Aika 19.3.2005 Paikka Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki Hinta 35 ; laskutetaan erikseen; hintaan sisältyy luentomateriaali, kahvi, lounas ja cocktails Tilaisuuteen ilmoittaudutaan 10.3. mennessä ilmoittautumislomakkeella www.migreeni.org tai puh. (09) 8775 3021. Mahdolliset muistamiset Migreeniyhdistyksen Juhlarahaston tilille 800010-70860458. Ohjelma Klo 10.30 12.00 Ilmoittautuminen ja kahvi Klo 12.15 Juhlaseminaarin avaus Kansanedustaja Anneli Kiljunen Tervetuloa mukaan! Klo 12.30 Klo 13.00 Klo 14.30 Klo 15.00 Klo 15.30 Klo 16.00 Klo 17.30 Mitä uutta migreenistä? Neurologi, dosentti Markus Färkkilä, HUS Buffet-lounas Mitä kipu on? Vastaava lääkäri Leif Lindberg, Diacor Keskusta Lasten päänsärky Lastenneruologian professori emeritus Matti Sillanpää Migreeni ja aistien sinfonia Neurologi, dosentti Kiti Müller, Työterveyslaitos, Aivotyölaboratorio Coctails Tilaisuus päättyy Seminaarin toteuttamista tukevat Suomen MSD Oy ja GlaxoSmithKline Oy Vuosikokous 19.3. klo 11.00 Suomen Migreeniyhdistyksen vuosikokous. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9. pykälässä mainitut asiat. Yhdistyksen voimassa olevat säännöt ovat nähtävissä osoitteessa www.migreeni.org. Lisäksi käsitellään Suomen Migreeniyhdistyksen Juhlarahaston rahastosääntö. Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005 2

Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki Internet: www.migreeni.org Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) 8775 3021, 040 848 1032, matleena.helojoki@migreeni.org Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) 8775 3024, migreeni@migreeni.org Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin 050 400 8787 keskiviikkoisin 8 12 tai 16 20 Tarkista päivystysaika vastaajasta. Voit kysyä myös sähköpostilla neuvonta@migreeni.org. Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville 050 533 1014. Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla hortontuki@migreeni.org. Hallitus Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, timo.jaakkola@migreeni.org Riitta Nikulainen, varapuheenjohtaja, Lappeenranta Hilkka Kettinen, jäsen, kansainväliset asiat ja basilaarimigreenin alaosastotoiminta, Turku Eija Nummi, jäsen, aluetoiminta, Forssa Rita Pöllänen, jäsen, lasten migreeni, Helsinki Tuija Uusiluoto, jäsen, neuvonta-asiat, Eurajoki Virpi Vallasvuo, jäsen, tapahtumavastaava, Helsinki Antti Saarikoski, varajäsen, sihteeri, sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Turku Riitta Stirkkinen, varajäsen, rahastonhoitaja, ravitsemusasiat, Helsinki Jäsenmaksu Vuoden 2004 jäsenmaksu oli 17 e. Vuoden 2005 jäsenmaksun määrän päättää vuosikokous 19.3. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Kansikuva: Joel Nakamura, Taitto: Leena Kanerva Merckin kokoelmat. Paino: Mynäprint Oy ISSN: 1458-4832 Päänsärky 1/2005:n postitusta tukee Suomen MSD Oy. Päänsärky 2 10-v. Juhlaseminaaliohjelma 2 Vuosikokouskutsu 3 Yhteystiedot 4 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 6 Kirjat 6 Stressistäkö elämisen mauste? 7 Jatkuvan päänsäryn ongelma 11 Topiramaatti 13 Tinnitus 15 Kysy asiantuntijalta 16 Migreeni repii, jomottaa, raastaa 18 Joo, mä voin tehdä 21 Minun tarinani: Annikin tarina Kokemuksia työkykyarviosta 23 Tapahtumakalenteri 25 Palveluhakemisto Sisältö 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005

Pääkirjoitus I/2005 Migreeniyhdistyksen 10-vuotisjuhlavuoden 2005 pääteemaksi on valittu Lasten päänsäryt. Tavoite on lasten päänsärkyjen tunnetuksi ja näkyväksi tekeminen. Lasten ja nuorten päänsäryt ovat lisääntyneet. Koulunsa aloittavista 5 10 %:lla on toistuvia (vähintään kerran kuussa) päänsärkyjä ja 3 6 %:lla migreeniä. Lievänäkin päänsärky vaikuttaa lapsen ja nuoren elämänlaatuun, vaikka se ei oleellisesti haittaisi koulumenestystä. Mm. yhdistyksen neuvontapuhelimeen kerrotaan että vanhemmat, opettajat ja kouluterveydenhuolto eivät kiinnitä riittävästi huomiota lasten päänsärkyihin. Tehokas ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen kipuun estävät mm. murrosikäisten särkylääkekierrettä. Vuoden 2003 lopussa on ilmestynyt Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin julkaisema Lasten päänsärkyjen tutkimusja hoitosuositus, joka antaa tiedottamiselle ja kouluttamiselle tarpeelliset työvälineet. Pääosa Migreeniyhdistyksen rahoituksesta tulee Rahaautomaattiyhdistykseltä. Perustoiminnan rahoitusta yhdistys on saanut vuodesta 2001 alkaen, vuodeksi 2005 Raha-automaattiyhdistys kaavailee lähes kaksinkertaistavansa tukensa esittämällä Valtioneuvostolle rahoitusta projektiin, jossa kiinnitetään huomiota lasten päänsärkyjen hyvään hoitoon. Käytännössä esitys mahdollistaa Migreeniyhdistykselle sen ensimmäisen valtakunnallisen projektin. Projekti on hyvä lähtökohta Migreeniyhdistyksen vuoden 2005 pääteemalle. Nykytilanteessa 78 %:sta päänsärkyjä sairastavista lapsista kasvaa päänsärkyisiä aikuisia. Projektin päämääränä on estää mahdollisimman monen lapsen päänsäryn kroonistuminen. Toivomme että projektin tuottama materiaali ja erilaiset keskustelu- ja tiedonvaihtomahdollisuudet tavoittavat mahdollisimman monta lasta ja vanhempaa sekä lasten kanssa työskentelevää. Yhdessä heidän kanssaan olemme vaikuttamassa siihen, että tämän päivän lapsista kasvaa aikuisia, joilla on tietoa ja taitoa käsitellä migreenigeenien aiheuttamaa terveysriskiä. Timo Jaakkola Migreeniyhdistyksen hallituksen pj Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005 4

Uutisia meiltä ja muualta 10-vuotisjuhlan kunniaksi Suomen Migreeniyhdistyksen logo on päivitetty. Migreenipassista apua ensiavussa Passin takasivulla on lyhyesti kerrottu, millaisia sairauksia ovat migreeni, Hortonin neuralgia, basilaarityyppinen migreeni ja hemipleginen migreeni. Passin sisälle lääkärisi kirjoittaa, millaisia lääkityksiä hän on sinulle määrännyt sekä kohtauksiin että estohoitoon, mitä hän suosittelee annettavaksi, kun oma lääkitys ei riitä ja mitä lääkkeitä sinulle ei saa antaa. Jos asioit ensiavussa, tilaa passi migreeni@migreeni.org tai puh. (09) 8775 3021. Tämän passin omistaja sairastaa sairautta, joka aiheuttaa voimakasta kipua ja voi aiheuttaa puheen epäselvyyttä ja/tai tasapainohäiriöitä. Jos passin haltijan tajunnan taso on laskenut, toimita hänet välittömästi sairaalahoitoon. Katso lisää ohjeita passin sisältä. Elämän karusellissa messujen teemana NeuroExpo järjestetään toisen kerran 16. 17.9. Turun Messukeskuksessa. Tulevien messujen teemana on Elämän karusellissa ja sen mukaisesti messuilla tarjotaan tärkeän asian ohella mahdollisimman paljon elämyksiä ja iloista tunnelmaa. Teema kuvaa samalla sitä, miten arki voi välillä olla yhtä karusellin pyöritystä. Messut on suunnattu vammaisille ja pitkäaikaissairaille, heidän omaisilleen ja ammattihenkilöstölle sekä kaikille neurologisista asioista kiinnostuneille. Messujen asiantuntijaseminaa- reissa on mahdollisuus tutustua erilaisiin neurologisiin aiheisiin. Seminaaritarjonta on aiheiden mukaisesti jaettu neljään eri tilaan, joissa kahden päivän aikana kuullaan esityksiä mm. työelämästä, esteettömyydestä, liikunnasta, perheen tukemisesta, kommunikaatiosta ja itsehoidosta. Jo nyt vahvistuneita esiintyjänimiä ovat mm. lastenneurologi Liisa Metsähonkala, psykologi Vappu Viemerö, fysioterapeuttitutkija Anders Romberg ja arkkitehti Jukka Paaso. Liisa Metsähonkala käsittelee lauantainpäivän esitelmässään lasten migreeniä. Työssä jaksamista, työhön paluuta ja työyhteisön suhtautumista käsittelevässä keskustelussa keskustelijana on mm. Iiro Viinanen. Seminaariohjelman lisäksi näyttelytilan ohjelmalavalla on molempina päivinä järjestöjen projektien esittelyjä, haastatteluja sekä musiikkiesityksiä. Tapahtuman juontajana toimii toimittaja Ulla Korpela. Lehtemme takasisäkannesta löydät messuille ilmaiseen sisäänpääsyyn oikeuttavan lipun, arvoltaan 10. Leikkaa se jo nyt talteen ja talleta kalenterin väliin. Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki tai sähköpostilla: migreeni@migreeni.org Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita migreeni@migreeni.org. 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005

Kirjat Stressistäkö elämisen mauste? Työn paljouden tai työttömyyden, kiireen ja hälyn, kvartaalitalouden ja monien muiden nykyajan stressitekijöiden keskellä psykiatrian erikoislääkäri Ilkka Vartiovaara kehottaakin ihmisiä etsimään aktiivisesti ja oman etunsa nimissä lisää stressiä. Mutta ei mitä tahansa sellaista! Myönteisestä, voimaannuttavasta, elämänhalua synnyttävästä ja sitä lisäävästä stressistä Vartiovaara käyttää jo ammoin unohdettua nimitystä eustressi. Ilman eustressiä monet tärkeät löydöt ja keksinnötkin jäisivät tekemättä. Ihmiset, eläimet ja jopa kasvitkin kokevat stressiä. Se ja eustressi ovat elolliselle elämälle välttämättömiä. Psykiatrian erikoislääkäri, entinen terveyskeskuslääkäri ja Suomen Lääkärilehden päätoimittaja Ilkka Vartiovaara kertoo uusimmassa kirjassaan Voimaa eustressistä stressin kolmesta eri lajista distressistä, eustressistä ja neustressistä, stressitutkimuksen historiasta ja uusista tuloksista sekä erityisesti eustressistä, sen muodoista ja sen lisäämisen mahdollisuuksista. Vartiovaaran mukaan stressille on laadittu loputon määrä erilaisia määritelmiä. Itse stressisanaa käytetään väärin ja usein samassa merkityksessä kuin distressiä eli pahaa stressiä. Fyysisissä sairauksissa ja jopa esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa on mukana myös psyykkisiä ja emotionaalisia ulottuvuuksia, jotka on otettava huomioon. Psykoneuroimmunologia (PNI) tarjoaa lääketieteen alalla uusia mahdollisuuksia tutkia ja tulkita psykologisten, psykososiaalisten, neurologisten ja immunologisten tekijöiden vaikutusta mielen, ruumiin ja ympäristön välisiin vuorovaikutuksiin. Ilkka Vartiovaara kertoo kirjassaan kiinnostavista uusista tutkimuksista ja pohtii myös immunologian tehostamisen mahdollisuuksia. Viitteitä on jo siitä, että huumori, yleinen positiivisuus sekä humorististen tai humaanien filmien katsominen lisäävät immuniteettia. Pahaa stressiä eli distressiä ihmiset kohtaavat jatkuvasti tahtomattaankin, mutta hyvää stressiä pitää usein aktiivisesti etsiä. Vartiovaaran mukaan hyvän stressin aikana ihmisen elimistö toimii varsin eri tavalla kuin uhkaavan stressin kynsissä. Eustressiä voi nimittää mielihyväksi, positiivisen latauksen etsimiseksi, luovuuden vapauttamiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Ihmiset, joilta puuttuu elämän kohokohdat ja huippuhetket, altistuvat distressille ja erilaisille sairauksille keskimääräistä enemmän, Vartiovaara toteaa stressitutkimuksia lainaten. Vastuuta omasta elämästä ja elämisen tavoista pitäisi ihmisen itsensäkin ottaa. Keinot hyvään oloon ja vaurioittavan stressin välttämiseen ulottuvat tunnetusti säännöllisestä liikunnasta pitkään yöuneen. Ilkka Vartiovaara tuo kirjassaan esiin myös monia uusia oivalluksia: haikeat ajatukset saattavat vähentää kipua ja lievittää pahaa oloa tai mielikuvien käyttö lievittää jopa 90 % sellaisista vaivoista, joiden vuoksi hakeudutaan lääkäriin. Uusia ideoita aktiiviseen hyvän stressin hankintaan löytyy vaikkapa seuraavien kysymysten pohtimisesta: Mitä voisi olla aikuisten leikki? Millainen musiikki tuo mielihyvää entä voiko musiikki kasvattaa älykkyyttä? Mitä ovat nauramisen mahtavat muskelit? Onko koira parempaa seuraa kuin kissa entä lintu, kala tai lisko? Voimaa eustressistä kuuluu HIPPOKRATES DUODECIM -sarjaan. Lisätietoja: Kirjamyynti www.duodecim.fi/kirjat sekä Suomalaisessa kirjakaupassa www.suomalainen.com ja muissa kirjakaupoissa. Viitteitä on jo siitä, että huumori, yleinen positiivisuus sekä humorististen tai humaanien filmien katsominen lisäävät immuniteettia. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005 6

Markus Färkkilä, LKT neurologian dosentti, osastonylilääkäri, HUS, Neurologian klinikka Jatkuvan päänsäryn ongelma Jostain tuntemattomasta syystä hyvänlaatuisena pidetty päänsärky kuten migreeni joskus muuttuu vuosien kuluessa päivittäiseksi tai lähes päivittäiseksi invalidisoivaksi sairaudeksi. Juuri kun edellinen päänsärky on vaivoin saatu rauhoittumaan, se alkaa seuraavana päivänä uudelleen ja näin voi jatkua vuosia. Useimmilla migreeni tai muu päänsärkysairaus on ollut alun perin lievä, kohtauksia on ollut vain satunnaisesti ja ne ovat menneet lääkkeillä ohitse. Jokin omituinen muutos tilanteessa sitten tapahtuu, ja särky alkaa vaivata yhä tiheämmin ja lopulta päivittäin. Tässä vaiheessa lääkkeiden tehokin usein heikkenee. Miksi näin käy? Tutkijat eri puolilla maailmaa määrittelevät jatkuvan päänsäryn eri tavalla. Kirjallisuudessa eniten esiintyvä termi on chronic daily headache (CDH). Lisäksi amerikkalaisten päänsärkykeskusten lääkärit ovat kehittäneet käsitteen muuntunut migreeni, transformed migraine, jota paljon käytettiin 90-luvulla, mutta jonka syntymekanismia ei vieläkään tunneta. Eniten käytetyn luokittelun mukaan krooninen päivittäinen päänsärky sisältää ns. muuntuneen migreenin, kroonisen tensiotyyppisen päänsäryn, uuden päivittäisen jatkuvan päänsäryn (new daily persistent headache) sekä hemicrania continuan. Nämä kukin jaetaan alaryhmiin sen mukaan, liittyykö niihin särkylääkkeiden liikakäyttöä vai ei. Kansainvälisen päänsärky-yhdistyksen virallisen luokittelukomitean (International Headache Society, IHS 2004) kanta on, että chronic daily headache -käsitettä ei pitäisi käyttää, vaan vuoden 2004 alusta käyttöön tullut kansainvälinen luokitus katsoo, että diagnostisessa mielessä pitäisi puhua kroonisesta migreenistä eikä muuntuneesta migreenistä. Päivittäisestä tai lähes päivittäisestä päänsärystä kärsii Yhdysvalloissa sikäläisten tutkimusten mukaan 5 % väestöstä, joista 0,5 %:lla särky on päivittäinen. Kroonista päänsärkyä esiintyy myös lapsilla ja nuorilla ja 80 %:lla oli suvussa päänsärkyä, useimmiten migreeniä. Espanjalaisessa tutkimuksessa haastateltiin lähes 5000 päänsärkypotilasta, joilla oli vähintään 10 särkypäivää kuukaudessa, 1,5 %:lla oli krooninen päivittäinen päänsärky ja samanaikaista lääkkeiden liikakäyttöä. Naisilla tätä oli 2,6 % ja miehillä 0,19 %:lla. Kolmasosa lääkkeitä liikaa käyttävistä potilasta käytti liikaa tavallisia särkylääkkeitä (Aspirin, Panadol, Burana, Ibuxin, Ketomex, Clotam, Miranax, jne), joka viides ergotamiineja (Anervan, Cafergot), 12,5 % opiaatteja, opiumjohdannaisia (Oxanest, Oxycontin, Temgesic, Abalgin, Tramadin jne), ja 2,7 % migreenin täsmälääkkeitä, triptaaneja (Imigran, Zomig, Naramig, Maxalt, Almogran, Relert). Loput 28 % käyttivät liikaa näiden yhdistelmiä. Lääkkeiden liikakäyttö kietoutuu päivittäiseen päänsärkyyn, ja 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005

Krooninen jatkuva päänsärky on vaikea hoidollinen ongelma. joka viides kroonista tensiopäänsärkyä sairastavista ja kaksi viidestä jatkuvaa migreeniä sairastavista käytti tanskalaisen tutkimuksen mukaan liikaa särkylääkkeitä. Useat tutkijat ovatkin todenneet, että 80 % erityisesti muuntunutta migreeniä sairastavista käyttää liikaa lääkkeitä. Saksalaisessa tutkimuksessa seurattiin yli 500:n migreeniä (< 15 särkypäivää/kk) sairastavan potilaan oireita vuoden ajan. 64 potilasta kehitti vuoden aikana kroonisen päänsäryn (> 15 särkypäivää/kk). Lääkkeiden liikakäyttö oli riskitekijä päänsäryn lisääntymiselle, mutta mikään lääkeryhmä ei ollut tässä tutkimuksessa muita enemmän tai nopeammin migreeniä lisäävää. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä kolmannes migreenipotilaista kehitti jatkuvan päänsäryn ilman lääkkeiden liikakäyttöä. Amerikkalaisessa päänsärkyklinikoiden potilailla tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin migreenilääkkeiden liikakäytön ja migreenin kroonistumisen (muuntunut migreeni) välistä yhteyttä. Vuoden seuranta-ajan jälkeen 70 % oli onnistuneesti luopunut lääkkeiden liikakäytöstä ja 30 % käytti edelleen liikaa särkylääkkeitä. Liiat lääkkeet lopettaneilla päänsärkyjen lukumäärä oli vähentynyt 74 % ja lääkeriippuvaisilla päänsärkyjen määrä oli vähentynyt vain 17 %. Samoin päänsäryn kestoaika oli vähentynyt 61 % onnistuneesti vierotetuilla ja vain 15 % liikakäyttäjillä. Erot ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Liiat lääkkeet lopettaneilla migreeni palasi jaksottaiseen muotoon (< 15 päivää/kk) 71 %:lla, ja liikakäyttöä jatkaneilla vain 15 %:lla. Krooninen jatkuva päänsärky on vaikea hoidollinen ongelma. Sen takaa voi löytyä myös vakava päänsäryn syy tai hoidettavissa oleva sekundaarinen päänsärkysairaus. Ennen hoitoihin ryhtymistä on tämä mahdollisuus tutkittava ja poissuljettava. Katso taulukko 1. Tämä tapahtuu yleislääkärin tai työterveyslääkärin vastaanotolla, mutta voi vaatia useiden eri erikoisalojen, kuten hammaslääkärin, neurologin, korva- ja silmälääkärin, sisätautilääkärin, fysiatrin ja psykiatrin yhteistyötä. TAULUKKO 1 Jatkuvan päivittäisen päänsäryn taustalla mahdollisia sairauksia Mitä päässä oikein tapahtuu? Miksi migreeni joskus menettää kohtauksittaisen luonnollisen kulkunsa ja muuttuu lähes päivittäiseksi särkypainajaiseksi? Tätä ei toistaiseksi ymmärretä. Aivan äskettäin on myös esitetty, että migreeni olisi progressiivinen sairaus, joka johtaisi vähitellen aivosolujen vaurioitumiseen. Hollantilaisessa tutkimuksessa ei voitu todeta aivoinfarktien tai valkean aivoaineen rappeutumamuutosten lisääntymistä mig- 1. kolmoishermon, hampaiden, purennan ja suun sairaudet 2. krooniset tulehdukset aivokalvoilla: borrelia, HIV, sarkoidoosi, sieni ym. 3. matalan aivo-selkäydinnestepaineen aiheuttama päänsärky 4. pitkällinen poskionteloiden tulehdus 5. aivokasvain tai muu syy aivopaineen nousuun 6. aivojen laskimosuonten tukos 7. kallo-kaularanka liitoksen sairaus 8. kilpirauhasen liikatoiminta 9. silmänpainetauti, glaukooma tai muu silmän sairaus 10. ohimovaltimon tulehdus Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005 8

Tärkeintä hoidossa on toimiva potilas-lääkärisuhde. reenipotilailla verrattuna kontrolleihin. Aivojen takaosien verenkierron alueella pikkuaivoissa kuitenkin migreenipotilailla esiintyi enemmän veritulpan jälkiä kuin vertailuväestössä (5,4 % vs. 0,7 %, p=0.02,) Riski oli suurin aurallista migreeniä sairastavilla, joilla oli vähintään yli yksi kohtaus/kk. Kun on tutkittu kivun välittymistä selkäytimen nousevissa radoissa kohti aivoja ja talamusta ja siitä aivokuorelle tietoisuuteen, on havaittu, että kipuradoissa tapahtuu muuntumista, mm. synapsien, hermoratojen yhteyskohtien, toiminnassa. Normaalielimistössä kivun kontrollijärjestelmä sammuttaa vähitellen kivun etenemisen aivokuorelle. Päänsäryn muuttuessa jatkuvaksi tapahtuu muutoksia kipua välittävissä hermoston rakenteissa. Tätä nimitetään keskushermoston hermopäätteiden herkistymiseksi, eli sentraaliseksi sensitisaatioksi. Särkylääkkeiden päivittäisen käytön on osoitettu lisäävän tätä päänsärylle herkistymistä keskushermostossa. Kaikille särkylääkkeitä käyttäville potilaille ei kehity kroonista päänsärkyä, vaan ongelma koskee lähinnä päänsärkypotilaita. Saksalaisessa tutkimuksessa todettiin, että särkylääkkeiden runsas käyttö (> 15 x/kk) saattaa aiheuttaa särkylääkepäänsäryn. Viive särkylääkityksen aloittamisesta säryn muuttumiseen päivittäiseksi oli tässä tutkimuksessa triptaaneilla 1 2 vuotta, ergotamiineilla 3 vuotta ja tavallisilla särkylääkkeillä 5 vuotta. Toisaalta on ajateltu, että jos alusta alkaen kaikki migreenikohtaukset hoidettaisiin tehokkaasti, niin tällä voisi olla ennalta ehkäisevää vaikutusta keskushermoston herkistymisen kehittymiseen, ja siten kroonisen migreenin estymiseen. Tämä on kuitenkin vain hypoteesi, ja lisätutkimuksia tarvitaan. Onkin herätetty kysymys, onko liiallinen särkylääkkeiden käyttö syy vai seuraus kroonisesta päänsärystä. Miten jatkuvasta päänsärystä voisi päästä eroon? Kaikki asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että särkylääkkeiden liikakäytön lopettaminen (mikäli sellaista liittyy päänsärkyyn) on toteutettava ennen kuin mistään muusta hoidosta on hyötyä. Mikäli lääkkeiden lopettaminen ei onnistu kotioloissa, voidaan katkaisuhoito toteuttaa sairaalassa 3 5 päivän aikana. Lääkkeiden liikakäytöstä on vähän tutkittua tietoa. Päänsärkypotilailla, mutta ei muilla kipupotilailla, ergotamiinien ja opiaattiryhmän kipulääkkeiden osalta liikakäytön raja olisi yli kahdessa käyttökerrassa viikossa, aspiriinin, parasetamolin ja tulehduskipulääkkeiden yli 4 5 kerrassa viikossa, tai yli 100 tablettia kuukaudessa ja triptaanien yli 3 4 kertaa viikossa. Saksalaisessa tutkimuksessa todettiin, että yli 18 päivänä kuukaudessa triptaaneja käyttävät ovat vaarassa ajautua triptaaniriippuvuuteen. Luvut tarkoittavat keskimääräistä kulutusta kuukausien aikana, ja aivan asiallisessakin hoidossa saattaa olla satunnainen viikko, jolloin nämä rajat ylittyvät. Jos esim. triptaanien käytössä on kahden päivän taukoja ilman päänsärkyä, voidaan katsoa, että kyseessä ei ole triptaanien ylläpitämä päänsärky. Ergotamiineja käytettäessä tauon pituus tulee olla vähintään kolme päivää. Katso taulukko 2. Sairaalassa katkaisuhoito voidaan toteuttaa monella tavalla. Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalla on ollut käytössä 1980-luvulta alkaen kroonisen kovan päänsärkykierteen katkaisussa suonensisäinen tiputushoito, jossa on glukoosipitoisessa keittosuolaliuoksessa indometasiinia 100 200 mg ja hydrokortisonia 400 mg/1000 ml liuosta. Kortisonia ei saa kuitenkaan ottaa, ennen kuin päänsäryn syy on selvitetty. Lääkevierotuksen toteuttamisen jälkeen käsitykset oikeasta hoidosta vaihtelevat, eikä mitään yleisesti tehokkaaksi todettua hoitokeinoa ole. Miten särkykierteen uusimisen voisi estää? Usein todetaan samanaikaisesti monia eri syitä jatkuvaan päänsärkyyn, ja niiden kaikkien hoitaminen on edellytyksenä päänsäryn paranemiselle. Jos lääkevierotuksen jälkeen potilaalle palaa kohtauksittainen migreeni, hoitolinjat perustuvat migreenin normaaliin käypään hoitoon. Useimmat asiantuntijat suosittelevat särkylääkkeiden käytön vähentämiseksi jotain taustalla olevaan primaariin päänsärkysairauteen suunnattua estolääkehoitoa. Amitriptyliinistä on eniten tutkittua tietoa myös kroonisen päänsäryn estohoidossa. Myös nor- 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005

Usein todetaan samanaikaisesti monia eri syitä jatkuvaan päänsärkyyn, ja niiden kaikkien hoitaminen on edellytyksenä päänsäryn paranemiselle. triptyliiniä on käytetty. Uudet masennuslääkkeet ovat amitriptyliiniä tehottomampia. Jonkin verran hyötyä voi olla myös epilepsialääkkeistä, kuten gabapentiinista, topiramaatista ja valproaatista. Myös titsanidiinista on osoitettu olevan hyötyä kroonisen päänsäryn estohoidossa. Botuliinitoksiini A:sta injisoituna takaraivon alueelle useaan kohtaan on julkaistu alustavia, suotuisia tuloksia. Tuore satunnaistettu, lumekontrolloitu tutkimus botuliinitoksiinista kroonisen tensiotyyppisen päänsäryn hoidossa oli negatiivinen, mitään eroja ei saatu 12 viikkoa hoidon jälkeen. Sen sijaan migreenin hoidossa botuliinitoksiinipistoksista on saatu hyötyä. Lopullinen näyttö sen hyödystä kroonisen päänsäryn hoidossa puuttuu. Lääkehoito yksinään kuitenkaan harvoin ratkaisee päänsärkyongelmaa. Usein tarvitaan kipupoliklinikan apua. Käyttäytymisterapia yhdistettynä lääkehoitoon osoittautui pelkkää lääkehoitoa tehokkaammaksi 3 vuoden seurannassa särkylääkkeiden liikakäyttöön liittyvän kroonisen päivittäisen päänsäryn hoidossa. Yleinen havainto on, että opiumjohdannaiset ovat tehottomia kroonisen päänsäryn hoidossa. Tärkeintä hoidossa on toimiva potilas-lääkärisuhde, jossa seurataan lääkkeiden käyttöä ja estetään liikakäyttöön joutuminen. TAULUKKO 2 Ehdotus lääkkeiden liikakäytön rajoiksi. Lääke Käyttömäärä 1. tavalliset särkylääkkeet yli 1000 mg aspiriinia/parasetamolia, yli 5 päivää/viikko 2. yhdistelmäsärkylääkkeet yli 3 tablettia päivässä, yli 3 päivää/viikko (kofeiinia tai kodeiinia sisältävät) 3. opiaatit yli 1 tabletti/päivä, yli 2 päivää/viikko 4. ergotamiinit 1 mg tablettina tai 0,5 mg peräpuikkona, yli 2 päivää/viikko 5. täsmälääkkeet, triptaanit yli 1 tabletti/päivä, yli 4-5 päivää/viikko. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005 10

Marja-Liisa Sumelahti, LT, neurologian erikoislääkäri Tampereen Päänsärkykeskus Topiramaatti uusi valmiste migreenin estohoitoon epilepsialääkkeiden ryhmästä Topiramaatti on epilepsialääke, jonka päänsäryn estovaikutuksista julkaistiin ensimmäisiä tutkimustuloksia vuonna 2000. Valmiste on vakiinnuttamassa paikkaansa migreenin estohoidossa. Lupaavia tuloksia on saatu myös Hortonpotilailla. Migreenikohtauksen perusmekanismina pidetään aivorungon aktivoitumista seuraavaa kolmoishermon ja aivoverisuonten reak tiota ja sitä seuraavaa ääreis- ja keskushermoston herkistymistä. Topiramaatti näyttäisi vaikuttavan tähän reaktioon. Sen vaikutusmekanismit migreenin estossa perustuvat yksinkertaistaen säätelyvaikutuksiin aivojen hermosolujen kalvoilla ja välittäjäaineiden toiminnassa. Tutkimustulosten mukaan lääke vähentää kohtausten kestoa, taajuutta ja voimakkuutta. Topiramaatti on otettu käyttöön päänsäryn hoitokeskuksissa myös Suomessa. Tampereen Päänsärkykeskuksessa kokemuksia on yli 100 topiramaatin käyttäjästä. Kokemukset ovat myönteisiä: lääke on osoittautunut tehokkaaksi ja hyvin siedetyksi. Tutkimustuloksia topiramaatin tehosta Tutkimusten mukaan kohtauspäivien määrä laskee jo 100 mg vuorokausiannoksella, ja teho lisääntyy 200 mg annoksella. Vaikutus tulee esiin noin kuukauden kuluttua aloituksesta. Suositusannoksella, 100 mg vuorokaudessa, kohtausten taajuus vähenee 49 %. 50 mg annoksella 39 % ja 200 mg vuorokausiannoksella 47 %. Topiramaatti vähentää myös kohtauksen voimakkuutta. Topiramaatin annostelu ja sivuvaikutukset Lääkkeen sivuvaikutusten välttämiseksi aloitus tapahtuu hitaasti: suosituksen mukaan 25 mg vuorokaudessa, annosta viikon välein 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005

Useat estolääkkeet aiheuttavat painonnousua, joten topiramaatin vaikutus painoon on tervetullut ominaisuus. nostaen. Aloitusannokseen puolitus tai 15 mg aloitusannoksen käyttö neljän päivän välein hitaasti nousevin annoksin näyttäisi kokemuksen mukaan parantavan sietoa. Suosituksen mukaan päiväannos otetaan kahdesti vuorokaudessa, mutta sivuvaikutusten välttämiseksi monet käyttäjät haluavat ottaa hoitoannoksen kerralla iltaisin. Suositeltu hoitoannos migreenin estohoidossa on 100 mg vuorokaudessa. Tyypillisiä sivuvaikutuksia ovat raajojen puutuminen, ruokahalun väheneminen, pahoinvointi ja keskittymisvaikeudet. Näitä esiintyy noin joka 10. käyttäjällä. Käytännössä kalium- ja magnesiumlisä, esimerkiksi päivittäisen tuoremehulasillisen ja magnesiumtabletin muodossa, näyttävät riittävän puudutusoireiden hallinnassa. Ruokahaluttomuus ja painon lasku ilmenevät yli 100 mg vuorokausiannoksilla. Muutamalla potilaalla on havaittu muutaman kilon merkityksetöntä painon laskua. Useat estolääkkeet aiheuttavat painonnousua, joten topiramaatin vaikutus painoon on tervetullut ominaisuus. Harvinaisempia sivuvaikutuksia ovat silmänpaineoireet ja munuiskivien esiintyminen. Sivuvaikutukset tulevat esiin jo ensimmäisen käyttökuukauden aikana. Lääkkeen vaikutukset elimistön happo-emäs -tasapainoon selittävät useita sivuvaikutuksia, jotka johtavat lääkkeen käytön keskeyttämiseen varsin harvoin. Estohoidon toteutus Migreeniestolääkityksen kesto vaihtelee tavallisesti 3 6 kuukauteen. Migreenipotilaat ovat tämän ajan seurannassa ja lääkkeen tehoa ja sivuvaikutuksia arvioidaan muutaman kuukauden välein. Vaikeahoitoisimmissa tapauksissa estolääkitys jää pitempiaikaiseksi. Kyseessä on tällöin potilas, jolla migreeni on aiheuttanut vaikeita, usein sairaalahoitoon johtaneita pitkittyneitä kohtauksia useita kertoja kuukaudessa. Juuri tämän ongelmaryhmän hoidossa onkin Tampereen Päänsärkykeskuksessa saatu parhaat tulokset. Estolääkitystä on harkittava pitkäkestoiseksi tai pysyväksi, jos kyseessä on aivorunkotai halvausoirein esiintyvä migreeni. Topiramaatin pitkäaikaiskäyttö on epilepsian hoidon käyttökokemusten perusteella ongelmatonta. Lääke on hyvin siedetty, eikä turvallisuusverikokeita suositella rutiininomaisesti. (Näihin kuuluvat mm. veren lääkepitoisuus, perusverenkuva, maksa ja munuaisarvot.) Lääkkeen lopetus tapahtuu annosta hitaasti vähentäen. Estolääkityksen tavoitteena on kohtausten taajuuden ja voimakkuuden vähentäminen, jonka vaikutus voi lopetuksen jälkeen kestää kuukausia. Kenelle päänsäryn estolääkitystä pitäisi harkita? Periaatteessa estolääkitystä pitää harkita, kun kohtaukset haittaavat toimintoja, ovat toistuvia, eivätkä kohtauslääkkeet tuo toivottua vastetta. Sopivan estolääkkeen valinta määrittyy periaatteessa kohtaustyypin perusteella. Aurattoman ja aurallisen migreenin sekä Hortonin (sarjoittaisen) päänsäryn hoidot eroavat toisistaan. Muutamia vasta-aiheita joudutaan ottamaan huomioon lääkevaihtoehtoja punnittaessa, mutta yleensä hoitovaihtoehtoja on useita. Jokin estolääkkeistä sopii potilaalle ja toimii parhaiten, ja kokeilun perusteella löydetään muutaman kuukauden kuluessa sopiva valmiste. Uusista valmisteista topiramaatti on osoittautunut hyvin siedetyksi ja tehokkaaksi. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005 12

Tapani Jauhiainen LKT, dos., audiologian erikoislääkäri TINNITUS Korvan ja keskushermoston kuulojärjestelmän sairaudet ja vauriot aiheuttavat erilaisia kuulo-oireita, joista huonokuuloisuus on vain yksi. Huonokuuloisuuteen, jolla ymmärretään kuulemisen vaikeutta, vaikuttaa useita kuulokyvyn osatekijöitä, etenkin kuuloherkkyys, korvan kyky vastaanottaa heikkoja ääniä, ja kuulonvarainen äänien nimenomaan puheäänien erottamiskyky. Nämä piirteet ovat suurelta osin toisistaan riippumattomia, vaikka usein vain kuuloherkkyyttä mittaavia kuulokynnysmuutoksia pidetään keskeisenä huonokuuloisuuden merkkinä. Näiden lisäksi voi ilmetä muita kuulo-oireita kuten äänien vääristymistä tai säröytymistä, ääniyliherkkyyttä ja korvan soimista, suhinaa tai huminaa, jota kutsutaan tinnitukseksi. Latinankielisestä sanasta tinnire (= soida) on johdettu laajalti kansainvälisesti käytetty sana tinnitus. Sillä tarkoitetaan äänihavaintoa, jonka asianomainen kokee mutta joka ei johdu ulkoisesta äänilähteestä. Ruotsalaiset saattavat käyttää myös sanaa öronsus, englantilaiset ear noises tai head noises, saksalaiset Ohrgeräusch ja ranskalaiset acouphene. Koska tinnitus voi olla joko soivaa tai kohisevaa, nimitys korvan soiminen ei ehkä aina kata erilaisia tinnitusääniä, joita potilailla saattaa olla. Tinnitus voi syntyä fysikaalisesti äänenä korvan lähellä olevissa elimissä, verisuonissa, lihaksissa, nivelissä (leukanivel, niska) tai korvatorvessa. Silloin puhutaan objektiivisesta tinnituksesta (n. 5 %:lla tinnituksesta kärsivistä), koska periaatteessa lääkäri voi auskultoiden onnistua kuulemaan tinnituksena koetun äänen. Valtaosalla tinnitus on subjektiivista, jolloin se liittyy kuulojärjestelmän aistin- ja/tai hermosolujen itseistoimintaan ja ärsytykseen, minkä asianomainen pystyy havaitsemaan ja mieltämään äänenä, mutta mitä toinen henkilö ei voi luonnollisesti kuulla. Itse asiassa kuulohermoradoissa on aina jokaisella itseistoimintaa, vaikka ympäristö olisi hiljainen. Kuulohermo ei ole koskaan hiljaa. Aivojen kuulojärjestelmä on kuitenkin jo lapsuudessa oppinut estämään sen tiedostumisen, koska se ei tuo meille mitään tietoa ääniympäristöstä. Hiljaisuus on näin ollen opittu havaintotila. Jokainen voi kuitenkin kuulla kuulohermon itseistoiminnan tinnituksena, kun korvan herkkyys voi tarkentua tuntien oleskelussa äärimmäisen hyvin äänieristetyssä tilassa. Silloin kuulemme myös verenkierron, lihasten, hengityksen, nivelten ja ruuansulatuskanavan ääniä. Kun korva sairastuu tai vaurioituu kuuloradan itseistoiminta muuttuu ja lisääntyy, jolloin kuulohermon tinnitusärsytys tulee tietoisuuteen monella ensimmäistä kertaa. Oireena se on yleensä erityisen selkeä vaurioissa, jotka kehittyvät nopeasti. Hitaasti kehittyvissä vaurioissa kuulojärjestelmä oppii vähitellen tottumaan eli habituoitumaan tinnitukseen, joka ei aina kiinnitä samassa määrin huomiota kuin nopeasti kehittyvässä vauriossa. Häiritsevän tinnituksen syynä voi näin ollen mikä tahansa korvan tai kuulojärjestelmän sairaus, vaurio tai häiriö. Koska valtaosa huonokuuloisuudesta johtuu iänmukaisista muutoksista, tinnitus on myös yleisintä iäkkäillä, mutta sitä voi esiintyä missä iässä tahansa, jopa lapsilla. Mittauksissa tinnitusääni sinänsä on varsin heikkoa. Mutta ääni, johon liittyy epämiellyttäviä ja joskus pelottavia mielikuvia, voidaan kokea voimakkaan häiritsevänä ja kiusallisena. Sellaisessa tapauksessa tinnitus voi siinä määrin varata huomiota osakseen, että keskittyminen, muisti, nukahtaminen sekä uni vaikeutuvat. Tinni- 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005

Habituaatiossa kuulojärjestelmä oppii uuden mallin, jonka avulla tinnituksen häiritsevyys voidaan torjua, tinnitus unohtaa ja suunnata huomio muihin ääniin tai kohteisiin. tuksen tällä tavalla ongelmallisena kokevia on väestöstä 1 2 %. Kun taas tinnitusta sinänsä esiintyy jopa 30 %:lla, joskus sellaisillakin, joilla ei ole mitään muita ongelmia kuulemisessa ja normaalissa rajoissa oleva kuulokynnys, mikä ei poissulje lievää tai rajattua sisäkorvavauriota. Koska tinnitus on kuulojärjestelmän neuraalista ärsytystä, siihen ei suoranaisesti ole hoitomahdollisuuksia varsinkin kun sisäkorvasairauksiin harvoin löytyy parannuskeinoja. Välikorvasairauksissa voidaan huonokuuloisuutta usein leikkauksella helpottaa ja silloin voi joskus tinnituskin vähentyä. Menieren sairauteen tehoaa joskus lääkitys, mikä voi silloin myös lievittää tinnitusta. Akupunktiosta, Gingo bilobasta, ylipainehappihoidosta ja muista vaihtoehtohoidoista ei ole voitu osoittaa tinnitukseen apua, joka olisi plasebovaikutusta parempi. Tinnituksen hoidossa keskeistä on habituaation tukeminen ja ohjaaminen. Habituaation edellytyksenä on hiljaisuuden välttäminen, koska tottuakseen tinnitusääneen kuulojärjestelmällä tulee olla muita ääniä kilpailevina ja vertailtavina ääninä ilman että ne sinänsä riittävät peittämään tinnitusääntä. Habituaatio edellyttää myös, että tinnituksesta kärsivä saa varmuuden siitä, että sen syynä ei ole vaarallista, nopeasti kuurouttavaa, pahanlaatuista tai hengenvaarallista sairautta. Niinikään ymmärrys, että tinnituslääkkeen jatkuva etsiminen ei ole ratkaisu, ja luottamus siihen, että habituaatio on luonnollinen keino elää tinnituksen kanssa, on keskeinen asia. Tinnitukseen tottumista tukee myös se, että sitä pahentavat liitännäisongelmat kuten niskan lihasjännitysvaivat, purentaongelmat, mielialan vaikeudet ja mahdollisesti huono yleisvointi otetaan huomioon ja pyritään hoitamaan. Tähän ryhmään varmaan voi liittyä myös muut häiritsevät sairaudet ja oireet kuten krooninen päänsärky tai muu krooninen kipu. Habituaatiossa kuulojärjestelmä oppii uuden mallin, jonka avulla tinnituksen häiritsevyys voidaan torjua, tinnitus unohtaa ja suunnata huomio muihin ääniin tai kohteisiin. Tämän oppiminen kestää aikuisilla kuitenkin kuukausia, jopa pari vuotta, mikä edellyttää riittävää kärsivällisyyttä. Suurin osa niistä, joilla joskus tinnitus on tullut tietoisuuteen, habituoituu siihen luonnostaan. Tinnituksen kanssa aika usein esiintyy alussa mainitsemani toinen kuulojärjestelmän oire, ääniyliherkkyys, hyperakusis, vaiva, jossa määrätyt etenkin voimakkaat tavanomaisetkin ympäristön äänet koetaan kiusallisen häiritsevinä, jopa kivuliaina. Vaiva on sukua muillekin neuraalisille yliherkkyysoireille kuten hyperestesialle. Tämän takia asianomainen saattaa pyrkiä välttämään tavallistakin ääniympäristöä, kuten liikenteen melua, etsii hiljaisuutta ja saattaa ottaa käyttöön kuulosuojaimet. Hiljaisuudessa kuitenkin tinnitus korostuu, jolloin ongelma kiertää kehää. Henkilö arvelee jo normaalin ääniympäristön vaurioittavan korvaa ja lisäävän tinnitusta. Korva on kuitenkin äänien vastaanottamista varten. On näyttöä siitä, että korvan vaurioherkkyys vähenee, jos korva riittämiin tottuu ja karaistuu kohtuullisen voimakkaisiin ääniin. Ääniyliherkkyyden hoitona on siis myös hiljaisuuden välttäminen ja ääniin totutteleminen. Tinnitus on siis sinänsä vaaraton ja valtaosalla harmiton kuulojärjestelmän hermoratojen itseistoimintaan liittyvä kuulohavainto, jonka häiritsevyyden pystyy hallitsemaan, kunhan siitä ei liiaksi huolestu, siihen ei kiinnitä jatkuvasti huomiota ja opettelee siirtämään huomion siitä pois ja sen unohtamaan. Yllättäen alkanut ja etenkin ilman muita kuulo-oireita kehittynyt tinnitus vaatii toki lääketieteelliset diagnostiset selvitykset, vaikkei hoitomahdollisuuksia juuri olisikaan odotettavissa. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005 14

K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen elokuun 1. päivään mennessä. Poikamme täytti keväällä 15 v. Hän harrastaa kilpaurheilua (harrastanut jo useita vuosia, mutta nyt entistä tavoitteellisemmin) ja sen aamuharjoitusten yhteydessä on jo kolmasti sattunut niin, että voimakas migreenikohtaus on keskeyttänyt harjoitukset. Tästä huolimatta hän on jo samana päivänä pystynyt menemään iltaharjoituksiin. Vanhemmalla veljellä (nyt 19 v.) on ollut myös migreeniä nuorempana, nyt enää harvoin jos ollenkaan. Hänellä kohtaukset ilmenivät ennemmin jännityksen (kokeet tms.) yhteydessä, mikä myös liittyi alhaiseen veren sokeriin. Kysynkin, voiko em. kohtauksista huolimatta jatkaa urheilua (välillä todella kovaakin harjoittelua) kuten ennenkin. Fyysinen rasitus on yksi migreeniä laukaisevista tekijöistä ja kuuluu ihan migreenin diagnostisiin kriteereihin. Yleensä migreenipotilas voi harrastaa liikuntaa ilman kohtausta, jos rasitus on niin kevyttä että ei tule hiki; kun rasitus on niin kovaa, että hikoilu alkaa, on mahdollisuus, että migreenikoh taus laukeaa. Tämä ei kuitenkaan ole vaarallista ja liikuntaa saa harrastaa. Eri asia on, kuinka ikäväksi poikasi kokee tämän aamuharjoitusten jälkeisen migreeniriskin ja miten paljon se hänen urheiluharrastustaan rajoittaa. Jossain määrin tätä migreenikohtauksen laukeamista rasituksen jälkeen voi estää lääkkeillä, joten poikasi kannattaisi keskustella tästä lääkärinsä kanssa. Hortonin neuralgiasta MediUutisissa Hortonin neuralgian kohtaushoito tulisi aloittaa jo terveyskeskuksessa, sanoo osastonylilääkäri Aki Hietaharju toimittaja Virpi Ekholmin haastattelemana MediUutisissa 13.12.2004. Taudin estohoito kuuluu neurologeille tai sairaaloiden kipupoliklinikoille. Terveyskeskuslääkäri voi kuitenkin aloittaa kohtauslääkityksen, jos potilaan oireet sopivat Hortonin neuralgiaan. Joskus törmää siihen, että terveyskeskuksessa ei uskalleta kokeilla mitään hoitoa. Potilas voi kärsiä turhaan kovista kivuista, ennen kuin hän pääsee erikoissairaanhoitoon. Mekanismi osittain auki Hortonin neuralgia kuuluu migreenin tavoin trigeminovaskulaarisiin päänsärkyihin. Molempiin kiputiloihin liittyy kolmoishermon (trigeminus) aktivaatiota, häiriöitä välittäjäainejärjestelmässä sekä aivoverisuonien laajenemista (vaskulaarinen reaktio). Kohtausten synty on kuitenkin erilainen: migreenin käynnistää aktivaatio aivorungossa, Hortonin todennäköisesti aktivaatio hypotalamuksessa. Taudin mekanismeja ei vielä tunneta kovin tarkkaan. Ei tiedetä, miksi tietyt ihmiset sairastuvat, toiset eivät. Merkittävällä osalla potilaista on kuitenkin kortisolin ja melatoniinin erityksen vuorokausirytmi häiriintynyt. Oma päätös hoidon aloittamisesta Sarjoittaiseen päänsärkyyn löytyy useimmiten tehoava hoito. Jos ensimmäinen lääke ei sovi tai tuo apua, hoitokokeiluja kannattaa jatkaa sitkeästi, toteaa Aki Hietaharju. Potilas voi itse aloittaa esto- ja kohtaushoidon, kun uusi episodi alkaa. Näin pärjätään yleensä hyvin. Tutustu Hortonin neuralgiaan eli sarjoittaiseen päänsärkyyn www.migreeni.org -> Päänsäryn eri muotoja -> Sarjoittainen päänsärky. Dos. Aki Hietaharjun kirjoittaman artikkelin lopusta löytyy linkki sarjoittaista päänsärkyä sairastavien omille nettisivuille. 15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005

Katri Keihäs, Elisabeth Landvik, Kirsi Kallio tulevat hoitotyön ammattilaiset, Turun AMK Migreeni repii, jomottaa, raastaa Kivun mittaaminen ja uskottavaksi tekeminen on hyvin vaikeaa. Yleisimmin käytössä olevat kipumittarit mittaavat kipua määrällisesti. Kivun laatua on tutkittu liian vähän, laadullista kipututkimusta tarvitaan. Turun yliopistossa, Turun ammattikorkeakoulussa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa toteutetaan laaja kivun hoidon kehittämishanke vuosina 2003 2006. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa suomalaista kipusanastoa, jota voidaan edelleen käyttää kehiteltäessä verbaalista kivun arviointimittaria akuuttien ja kroonisten kiputilojen arvioimiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa kerätään ja luokitellaan kivun laatua kuvaavia sanoja teemahaastattelun tai kyselylomakkeen avulla. Tässä osatyössä selvitettiin migreeniä sairastavien ihmisten käyttämiä kipusanoja. Samalla kartoitettiin kipuun liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia. Haastatteluun osallistui yhdeksän nuorehkoa (keski-ikä 31,4 vuotta) naista Turun, Raision, Kaarinan ja Liedon alueelta. Heidän tavoitettiin Suomen Migreeniyhdistyksen välityksellä. Kaikki haastateltavat sairastivat migreeniä, keskimäärin 16,7 vuotta (1 34 vuotta). Yleisin migreenimuoto oli aurallinen migreeni, josta kärsi seitsemän haastateltavaa. Mukana oli myös migreenin alamuotoja, kuten basilaarityyppinen migreeni ja familiaalinen hemipleginen migreeni sekä lisäksi tensio- eli jännityspäänsärkyä. Haastateltujen käyttämä kipusanasto Haastateltavat tuottivat yhteensä 76 erilaista kipua kuvaavaa sanaa. Näistä sanoista 23 esiintyi vähintään kaksi kertaa tutkittavien keskuudessa. Kipusanat olivat laadultaan sensorisia eli aistimellisia, affektiivisia eli tunneperäisiä ja evaluatiivisia eli arvioivia. Yleisimmin kipua kuvattiin jomottavaksi. Sanaa jomottava käytti seitsemän haastatelluista ja kuusi käytti sanaa repivä. Sanat raastava, syvä ja viiltävä esiintyivät viidellä. Sykkivä sanaa käytti neljä haastatelluista ja kolme käytti sanoja polttava, jäytävä, pinnallinen, jyskyttävä, pistävä ja tykyttävä. Uuvuttavaa, karmivaa, takovaa, kiertävää, helvetillistä, ärtynyttä, räjähtävää, tappavaa, paineen tunnetta aiheuttavaa, keinuttavaa ja sorkkivaa kipua kuvasivat kaksi haastateltua. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005 16

Taulukko 1. Tutkittavien käyttämät kivun laatua kuvaavat sanat. 1. Kuvottava 2. Uuvuttava à 2 3. Repivä à 6 4. Polttava à 3 5. Aaltoileva 6. Puristava 7. Karmiva à 2 8. Jäytävä à 3 9. Niskatönkkö 10. Päivittäinen 11. Vammauttava 12. Raastava à 5 13. Näkymätön tappaja 14. Pysäyttävä 15. Tuskallinen 16. Kiehuva 17. Säteilevä 18. Tuhoava 19. Raivoisa 20. Kouristava 21. Traumaattinen 22. Takova à 2 23. Pinnallinen à 3 24. Kiertävä à 2 25. Raju 26. Ikuinen 27. Syvä à 5 28. Terävä 29. Jomottava à 7 30. Tulinen 31. Helvetillinen à 2 32. Kivistävä 33. Porautuva 34. Ärtynyt à 2 35. Räjähtävä à 2 36. Ärsyttävä 37. Koteloitunut 38. Tappava à 2 39. Nakertava 40. Liekehtivä 41. Syövyttävä 42. Riekkuva 43. Oksettava 44. Irvistävä 45. Lävistävä 46. Moukarilla iskevä 47. Paineen tunne à 2 48. Keinuttava à 2 49. Tylppä 50. Krooninen 51. Kireä 52. Viiltävä à 5 53. Jyskyttävä à 3 54. Vihlova 55. Pistävä à 3 56. Vannemainen 57. Paikallinen 58. Jäpittävä 59. Ällöttävä 60. Lamaannuttava 61. Kammottava 62. Tykyttävä à 3 63. Tainnuttava 64. Sykkivä à 4 65. Leikkaava 66. Kuolettava 67. Tunkeutuva 68. Rikkova 69. Irrottava 70. Sairaanmoinen 71. Aggressiivinen 72. Sorkkiva à 2 73. Ajoittainen 74. Sietämätön 75. Valuva tunne 76. Pitkäkestoinen Migreenikipuun liittyvät fyysiset oireet Haastateltujen fyysiset oireet kuvasivat tyypillisiä migreenistä aiheutuvia oireita. Auraoireilla oli selkeä yhteys oksenteluun ja pahoinvointiin. Yleisin migreeniin liittyvä fyysinen oire oli pahoinvointi, jota esiintyi seitsemällä. Oksentelua esiintyi viidellä, näköhäiriöitä neljällä ja hikoilua kolmella. Lisäksi kahdella esiintyi puutumista, palelemista, tajunnantason laskua tai menetystä, ääni- ja hajuherkkyyttä. Muita fyysisiä oireita olivat halvausoireet, huimaus, ajantajun häviäminen, muistinmenetys, auraoireet, päänarkuus, verensokerin heittely, unettomuus, nukahtamisvaikeus, heräily, ruokahaluttomuus, levottomuus, kosketusherkkyys, punoitus, tukehtumisen tunne ja painontunne rintakehällä. Migreenikipuun liittyvät psyykkiset oireet Psyykkisinä oireina esiintyi vihaisuutta, ärtyneisyyttä, surua, pelkoa, epätoivoa, toivottomuutta, hermostuneisuutta, välinpitämättömyyttä, paniikkia, tuskaisuutta, väsymystä, itkuisuutta, näkö-, kuulo- ja tuntoharhoja. Yleisimmäksi psyykkiseksi oireeksi neljä ilmoitti ärtyneisyyden. Haastateltavista kolmella esiintyi epätoivoa. Pelkoa ja levottomuutta koki kaksi haastateltua. Kipumittarien käyttöä tulisi lisätä, jotta pystyttäisiin selvittämään potilaiden kivun määrää ja laatua sekä seuraamaan kivun muuttumista. Eri kipuryhmien väliset kipusanaerot saattaisivat auttaa sairauksien ymmärtämisessä ja hoidossa. Kivun laadun määritys on tärkeää, sillä sen avulla voidaan tehdä diagnoosi ja ohjata potilasta esimerkiksi tarpeellisiin jatkotutkimuksiin. 17 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005

Matleena Helojoki Joo, mä voin tehdä Voi sanoa, että Leena on Migreeniyhdistyksen kaikki kaikessa. Hän on ollut mukana alusta asti. Hallituksessakin kuusi vuotta vuorollaan kolmessa luottamusroolissa: sihteerinä, rahastonhoitajana ja puheenjohtajana. Leenan voi tavata messuilla jakamassa hyviä neuvoja ja yhdistyksen tilaisuuksissa aikaisemmin Helsingissä, nykyisin uuden asuinkuntansa lähellä Salossa. Leenan taittajan käsialaa on Päänsärky-lehti ja hän on myös internetsivujen webmaster. Harmittaa, kun tulin luvanneeksi ihmisille, että tulen lähettämään sähköpostilla tiedon nettisivujen päivityksistä. Ei joukkopostitus enää toimi serverit pysäyttävät suuren osan viesteistä. Miten tulit liittyneeksi Migreeniyhdistykseen? Olin itse asiassa kaivannut sellaista jo kauan, kun näin asiasta ilmoituksen Helsingin Sanomissa. Dos. Markus Färkkilän migreeniluennon yhteydessä oltiin perustamassa Helsinkiin yhdistystä. Sinnehän oli pakko päästä! 10 vuotta sitten ei migreenistä kirjoitettu lehdissä yhtä paljon kuin nyt. Tietoa kaipasi todella valtavasti. Luento oli loistava. Jäseneksi haluavat saivat jättää osoitetietonsa. Lopuksi paikalle pyydettiin jäämään niitä, jotka halusivat mukaan perustamaan yhdistystä. Itselläni ei ollut aikaa jäädä, mutta jätin yhteystietoni ja sanoin olevani käytettävissä. En nyt tarkkaan muista, toiko posti jäsenille jossain vaiheessa jonkin tiedotteen, että yhdistys on perustettu. Joka tapauksessa, kun kukaan ei ollut ottanut yhteyttä pariin kuukauteen, soitin Anneli Wendeliukselle, yhdistyksen uudelle puheenjohtajalle. Ajoitus ei olisi voinut olla parempi, sillä heillä oli juuri esitteen suunnittelu meneillään eikä tietoa, kuka voisi tehdä sen. Hallituksen jäsen Esteri Patteri oli suunnitellut logon, joka sekin piti piirtää puhtaaksi. Ilmainen ammattiapu oli tervetullutta. Samalla Anneli pyysi jo mukaan seuraavaan hallitukseen. Kun yhdistys perustettiin, luennon yhteydessä jäseneksi ilmoittautui heti n. 40 henkeä. Toisen vuoden alussa jäseniä oli jo 70 kpl. Ensimmäisen vuoden aikana toiminta oli vielä hyvin vähäistä, joten 30 uutta jäsentä oli huima saavutus. Esitteet kun saimme jakeluun vauhti vain kiihtyi. Sinulla oli varmaankin jo tätä ennen ura migreenin kanssa? Onhan sitä uraa ollut, nyt jo kohta 40 vuotta. Taisin olla 8-vuotias, kun lääkäri antoi migreenidiagnoosin. Näin jälkeenpäin ajateltuna taisi kyseinen lääkäri olla aika valveutunut niin paljon olen kuullut jut- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005 18

Kun kaikki polkaistaan käyntiin tyhjästä, niin siitä saa luomisen riemua. tuja niistä, jotka eivät migreenistä ole mitään ymmärtäneet. Minulla on auraton migreeni, mutta olen muutaman kerran saanut auran sekä näkökenttäpuutoksen että välkkyviä tähtiä silmänurkkaan. Itse pidän niitä onnekkaina sattumina, sillä tiedän nyt paremmin, mistä ihmiset puhuvat ja voin hyvin ymmärtää, miksi ne ovat todella kiusallisia. Migreenini on tällä hetkellä jossain määrin hallinnassa ainakin laadun suhteen; pahimmat sudenkuopat olen oppinut välttämään, joten oksentamiseen johtavia kohtauksia tulee enää ehkä kerran vuodessa. Määrän suhteen on vielä työtä; olen nyt syönyt beetasalpaajaa muutaman kuukauden ja olen saanut kerrat putoamaan keskimäärin 13:sta keskimäärin 8:aan kuukaudessa. Mitä toimiminen yhdistyksessä on sinulle antanut? Ehkä kaikkein tärkein on ollut vertaistuki. Sitä on saanut siinä sivussa, ilman että olin edes kuullut koko termistä. Aina ennen kokouksen alkua puhuttiin migreenistä. Viisas on ollut se ihminen, joka on vertaistuen sittemmin keksinyt tuonut kaikkien ulottuville. Ei ollenkaan vähäinen seikka ole sekään, että on saanut tavata ja tutustua moniin mielenkiintoisiin ja hienoihin ihmisiin. Siitä lähtien, kun yhdistys perustettiin, minulla on ollut tunne, että minulla on paljon annettavaa yhdistykselle. On todella antoisaa ja mielenkiintoista ollut olla tekemässä pioneerityötä tämän yhdistyksen eteen. Kun kaikki polkaistaan käyntiin tyhjästä, niin siitä saa luomisen riemua. Onko luottamustehtävien hoitaminen ollut vaikeaa? En nyt sanoisi, että vaikeaa, mutta monta kertaa kyllä haastavaa. Pelkkä hallitustyöskentely kävi harrastuksesta, mutta sen lisäksi käytännön toimintojen pyörittämiseen meni valtavasti aikaa. Jäsenrekisterin ylläpito tai vastuu sen hoitamisesta seurasi minua koko hallituksessaoloaikani. Minä olin se, joka monen muunkin homman kohdalla sanoin: Joo, mä voin tehdä. Oli kivaa osallistua. Täytyy muistaa, että hallituksissamme on istunut useita todella pahoja migreenitapauksia. Vaikka tein paljon, niin niin tekivät monet muutkin. Ensimmäisille puheenjohtajille täytyy antaa tunnustusta. Meillä oli onnea, että kaksi heistä ei tehnyt päivätyötä, joten heillä oli aikaa en ymmärrä miten muuten se olisikaan ollut mahdollista. Muut hallituksen jäsenet osallistuivat omien erityisosaamisalueittensa mukaan, sekä talkoisiin aina tarpeen ja kykyjensä mukaan. En ollut koskaan aiemmin ollut missään hallituksessa ja heti minut valittiin sihteeriksi. Kyllähän se jännitti ensi alkuun, että saako kaikki kirjattua ylös, mitä kokouksessa puhuttiin. Rahastonhoitajana ollessani en ehkä ihan kaikkia kirjanpitotermejä tuntenut, mutta luotettava kirjanpitäjä huolehti, että kaikki tarvittavat asiakirjat olivat kunnossa. Puheenjohtajakauteni oli kuitenkin kaikkein haastavin. En mielestäni ole puheenjohtaja-ainesta, mutta yhdistyksen historiassa sellainen hetki tuli, että jouduin hyppäämään sillekin jakkaralle. Yhdistys oli kasvanut rajusti ja vaatimukset toiminnan kehittämiselle ja edelleen kasvattamiselle olivat tuntuvat. Toiminnanjohtaja olisi saatava. Meille jo melkein luvattu rahoitus henkilön palkkaamiseksi kariutui. Pettymys yhteistyökumppaneihin ja pitkä ns. pään hakkaaminen seinään, veivät silloisten puheenjohtajien voimat ja innon jatkaa tehtävissään. Ensimmäinen kielteinen vastaus Rahaautomaattiyhdistykseltäkin masensi. Uusi hallitusvuosi oli vasta päässyt alkuun, kun tämä kriisi iski. Onneksi sain koko hallituksen tuen taakseni, joten saatoimme jatkaa puurtamista. Niin paljon oli työtä pantu kaiken eteen, ei nyt voinut luovuttaa. Jäseniäkin oli silloin jo yli 2000. Suuret suunnitelmat piti vain siirtää tuonnemmaksi. Kolmannella hakukerralla RAY: stä saimme sitten ne toiminnanjohtajan palkkarahat. Minä olin jo valmis lopettamaan siihen yhteen puheenjohtajakauteen, sillä vuosi oli ollut todella rankka, mutta Matleena sai sitten puhuttua ympäri. Lupauduin vielä yhteen kauteen. Tämän viimeisen vuoden aikana ajoin toiminnanjohtajan sisään toimintaamme. Oli hieno tunne, kun saattoi nähdä, että Matleena otti ammattilaisena homman hyvin haltuun. Ei tarvinnut enää pelätä sitä, että emme jaksaisi vapaaehtoisvoimin. Tukipuhelimeen vastaaminen on ihan oma lukunsa. Siinä pääsi todella tuntemaan, mikä tarve ihmisillä on ihan ruohonjuuritasolta katsottuna. Se antoi motiivia työskentelyyn. Oli hyvin antoisaa pu- 19 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005

Vähitellen olen oppinut myöntämään itselleni, että minulla on sairaus, joka haittaa elämää ihan oikeasti. hua ihmisten kanssa ja toivottavasti olin monille avuksi. Samantapaista työtä on myös messuilla päivystäminen. Uskomattomia kertomuksia riittää. Niin ja onhan sitä saanut tehdä kaikkea jännääkin. On päässyt radiohaastatteluihin, TV:een, ulkomaillekin. Miten sitä tavallinen pulliainen muuten pääsisi! Edelleenkin olen mukana toiminnassa, vaikka hallituksesta jäinkin pois jo kolmisen vuotta sitten. Jos vain aikaa riittää, niin autan mielelläni, kun minua tarvitaan. Millä tavalla migreeni vaikuttaa päivätyöhösi? Just nyt on niin hyvä olo, että voisin vaikka vannoa, ettei ole ollut migreeniä ainakaan viikkoon vilkaisu kalenteriin kertoo, että oli kaksi päivää sitten viimeksi. Tätä pitäisi kysyä silloin, kun päätä särkee. Haluan unohtaa jälkeenpäin. Minulla on pieni mainostoimisto ja teen töitä kotona. Voin useimmiten jaksottaa työntekoa itselle sopivalla tavalla. Jos migreeni haittaa pahasti, voin pitää taukoa ja jatkaa myöhemmin. Tosin niitäkin hetkiä tulee, jolloin jonkin ilmoituksen aineistoaika on esim. tunnin päästä, niin se on vain tehtävä valmiiksi. Onneksi täsmälääkkeet auttavat ihan kiitettävästi, joten mitään megalomaanisia kohtaukset eivät ole. Joskus saattaa joutua ihan pinnistämään, ettei tiuskisi asiakkaille puhelimessa. Olen nimittäin huomannut, että tulen ärtyisäksi siinä vaiheessa, kun päänsärky on vasta aavistuksena alitajunnassa. Vaikkakin ihan hyväksyttävä syy ärtyä, parempi olisi tiuskia vaikka kissalle! Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joita olet kokemuksen kautta oppinut migreenin hallinnasta? Jännä tämä kysymys siinä mielessä, että aika vähän olen ihan itse keksinyt mitään. Suurin osa hallintatavoista olen kuullut tai lukenut jostain ja kokeillut sitten itse sekä soveltanut omaan käyttöön. Migreenihän muuttaa muotoaan vuosien saatossa, joten koko ajan täytyy vähän pysyä varpaillaan ja pitää korvat auki uusien konstien varalta. Muistan, että lapsena sain migreenin jännittämisestä, joko ennen jotain tapahtumaa tai jälkeen. Varmaan sain muustakin, mutta kun ei ollut tietoa mihin kiinnittää huomio, niin näin jälkeenpäin on mahdoton sanoa. Lievemmässä päänsäryssä lääkäri käski ottaa Diapamin ja unohtaa koko jutun. Jos taas särky oli kovaa, sitten vahva särkylääke ja nukkumaan. Nukkuminen muutenkin auttoi. Illalla saattoi mennä sänkyyn ilman lääkettä ja aina oli terve aamulla. Joskus 15 vanhana se muuttui särky jatkui aamulla. 16-vuotiaana aloin syömään Anervania. Monta vuotta taisi mennä niin, ettei ollut oikein aavistustakaan, mitä olisi pitänyt tehdä tai olla tekemättä. Mutta parikymmentä vuotta sitten olin huomaavinani, että alhaisella verensokerilla on vaikutusta migreenin syntyyn. Silloinen neurologini tosin sanoi, ettei pidä paikkansa hyvä ettei heittänyt vastaanotoltaan ulos, kun sellaisia menin väittämään. Juttelin tätini kanssa asiasta ja hän mainitsi jostain ystävästään, joka söi aina ruisleipää illalla ennen nukkumaanmenoa. Pysyisi kuulemma verensokeri sopivasti koholla koko yön. Minähän kokeilin myös, sillä aamulla päänsärkyyn herääminen oli todella tuttua. Ja sehän auttoi! Kun ymmärsin ruisleivän mahdin, aloin syömään sitä myös aamulla. Välillä oli käynyt niin, että aamulla nautitun ranskanleivän energia oli jo käytetty, kun töihin pääsin ja eikun takaisin kotiin ja oksentamaan. Hitaista hiilihydraateista puhutaan tänä päivänä aika paljon, mutta minulla on vielä opettelemista niiden kanssa. Pääasia kuitenkin on, että ruoassa ylipäätään on hiilihydraatteja mukana joko perunaa, pastaa tai riisiä. Muuten voi olla arpapeliä. Uusien ruokailutottumuksien opettelu vaatii uskallusta, kun ihan ehdoin tahdoin ei haluaisi päänsärkyä aiheuttaa. Toinen käänteentekevä keksintöni oli natriumglutamaatti. Yhdistyksen luennolla kerrottiin asiasta. Tajusin, että silloin ainoa kotona käyttämäni suola oli Aromat panin sitä joka ruokaan. Kokeilin sitten ja yhteys oli ihan selvä. Yritin pähkäillä, miksi en ollut keksinyt moisen myrkyn ai heuttavan päänsärkyä. Koska käytin sitä niin paljon, olin varmaan koukussa siihen. Päänsärkyhän saattoi ehkä välillä tulla siksi, kun en saanutkaan myrkkyä. Näinhän kahvikin käyttäytyy, kun sitä tarpeeksi paljon säännöllisesti juo. Mene ja tiedä. Natriumglutamaatista eli aromivahventeesta ei ole helppo päästä kokonaan eroon, mutta kohtuullisesti saatuna se ei onneksi vaikuta. Oma myrkkyluetteloni on kohtuullisen pitkä, mutta en yritäkään välttää kaikkea ihan kokonaan. Olen huomannut, että kohtuuskin riittää. Esim. pussillinen Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005 20

Minun tarinani... Lapsena särki päätäni silloin tällöin, myös mummoni kärsi samasta vaivasta. 26-vuotiaana sain migreenidiagnoosin: lopetin viikon kestänyttä yötyötä, kun sahalaitainen, näköhäiriöinen päänsärky iski. Näännyttäviä päänsärkyjä oksennuskohtauksineen kesti 40 vuotta, lisäoireena esiintyi 20 vuotta huimauksia. Etsin apua vaikka mistä ja sainkin, joskus jopa myötätuntoa. Enimmäkseen migreeniin ei ole mitään asennetta. Syksyllä -02 oli luentotilaisuus migreenistä täällä Joensuussa, ovella toivotti Matleena Helojoki ystävällisesti tervetulleeksi. Sain paljon tietoa ja tutustuin Päänsärky-lehteen. Lehti on tärkeä tiedonlähde minulle, mielelläni mainostan sitä muillekin. Helmikuussa -03 pääsin neurologin kautta aivojen MRI-kokeeseen. Päästäni löytyi migreenin aiheuttama tukos. Vaikka olin kaikki vuosikymmenet etsinyt vastausta päänsärkyyni, tieto kauhistutti minua. Tukos niin lähellä kuin omassa päässä. Toivoin, että se siirtyisi kadun toiselle puolelle! Arvasin, että minulle sanotaan: kyllä se siitä, kun kerron tutuille. Minun on itseni käsiteltävä pelkoni. Säätä emme voi muuttaa. Aloin ommella hattuuni sadetta, pilvipoutaa, aurinkoa, ukkosta, sumua. Itkin ja nauroin terapiahatulleni. Se tuottaa iloa edellenkin, kerron mielelläni hatun viestistä. Elän nyt parempaa elämää estolääkkeitteni kanssa. Päänsärytöntä vuotta kaikille! Terveisiä Joensuusta Annikki Lehtiseltä. * * * * * * Onnittelut Annikille hyvästä asenteesta hattu on aivan mainio. Annikki voitti Migreeniyhdistyksen jäsenhankintakilpailun, niin kuin viime lehdessä kerrottiin. MH englanninlakritsia tyhjään vatsaan olisi varma pommi, mutta kourallinen tai kaksi ruoan päälle ei haittaa mitään. Täytyy vain löytää rajansa. Hormonit tuntuvat vaikuttavan myös sitäkin kautta, että johonkin aikaan kuukaudesta voi tehdä ja syödä melkein mitä tahansa ja välillä taas ei saisi mitään virheitä anteeksi. Ja sitten on tietysti ne muutamat päivät, jolloin hormonit ihan itsekseen järjestävät migreenin. Eikä voi mitään! Tällä hetkellä 45 vuoden korvilla tuntuu, että hormonit ovat se pahin migreenin aiheuttaja, toiseksi pahin on jumiutuneet hartiat. Kun on tunnin kaksi kolannut lunta tai ajanut nurmikkoa, niin melko varmasti seuraavana päivänä on migreeni. Onneksi olen saanut edes tämän ruokailupuolen hallintaan. Asenne auttaa Tämä edellä mainittu on pelkkää tekniikkaa, jonka voi opetella, mutta kaikkein vaikein asia saavuttaa on oikea asenne itse sairauteen. Vähitellen olen oppinut myöntämään itselleni, että minulla on sairaus, joka haittaa elämää ihan oikeasti. Olen alistunut siihen, että kun päätä alkaa särkeä, niin se on aina migreeniä, eikä se lähde itsestään ohi. Lääke täytyy ottaa heti, jos ei halua koko päivän menevän pilalle. Ehkä se on jossain mielessä hyväkin asia, että välillä unohtaa, että on sairaus. Välillä se unohdus tulee kyllä väärässä paikassa. Soimaan itseäni useasti siitä, kun en saa hoidettua kuntoani tarpeeksi. Mutta mitenkä sitä lähtisi vaikka juoksemaan, jos päätä särkee. Ja monasti, vaikka ei varsinaisesti särkisikään, niin pää muistuttaa olemassaolostaan, eikä todellakaan tee mieli tehdä mitään kovin fyysistä. Armollisuutta itseä kohtaan täytyy minun vielä opetella antaa itselle anteeksi sen, että välillä on sairas, eikä voi tehdä kaikkea sitä mitä pitäisi tai haluaisi tehdä. 21 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005

Minun tarinani... Kokemuksia työkykyarviosta Olen pitkään sairastanut sarjoittaista päänsärkyä, nyt olin saanut epileptisen kohtauksen ja minulla oli muistikatkoja. Työni sairaanhoitajana oli uhattuna. Riihimäen työvoimatoimiston ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelu lähetti minut Epilepsiasäätiön tutkimuskeskus Neurolle työkykyarviota varten. Kahden viikon ajan Neurolla meitä oli 6 samassa ryhmässä eri diagnooseilla, mutta samaa tavoitetta varten. Neuron erityisalueina ovat epilepsia, unettomuus, uniapnea, narkolepsia, parasomniat, depressio, väsymys, stressi, paniikkihäiriöt, migreeni, päänsäryt, huimaus, liikennelääketiede, työkyvyn arviointi, kuntoutustutkimus, työkokeilu, eeg- ja unilaboratoriot sekä ajosimulaattori. Minua tutkivat eri ammattialojen ihmiset menetelmillä, joista useimmat olivat minullekin täysin outoja. Kuntoutuslääkäri vastasi loppuyhteenvedosta, tilaisuudessa olivat mukana psykologi, sosiaalityöntekijä, neurologian erikoislääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, neuropsykologi ja kuntoutusohjaaja. Loppuyhteenveto käsitti 8 sivua ja lisänä oli lääkärin B1-lausunto sairaslomasta vuoden loppuun saakka. Lisäksi tehtiin hakemus varhaiskuntoutukseen työssä uupuneille. Kurssi on nimenomaan tarkoitettu henkilöille, jotka ovat olleet useita vuosia työelämässä ja joilla on työhön liittyvää stressiä ja uupumusta ja oireita, josta syystä heidän työ- ja toimintakykynsä on uhattuna. Oleellista on myös se, että pysyviä muutoksia tai vaurioita ei ole vielä syntynyt ja kuntoutuja on motivoitunut jatkamaan työelämässä. Samoin kuntoutujalla tulee olla aktiivinen ja vastuullinen ote kuntoutumisprosessissa. Koko prosessi kestää lähes vuoden ja tarjoaa siten riittävän pitkäkestoisen ja voimakkaan intervention vanhoihin toimintatapoihin. Mielestäni tämä paikka oli erittäin osaava ja moniammatillinen. Se hoiti akuutin osan ja suunnittelee myös ihmiselle sopivan jatkon: täydellinen paikka ja pysähdys kaikille meille, jotka taistelemme tautimme kanssa tässä kiihkeässä työelämässä. Suosittelen erittäin lämpimästi Neuroa, lähetteen saa joko työvoimatoimistolta tai Kelalta tai ammattiliitolta. Tiina Kuntoutujalla tulee olla aktiivinen ja vastuullinen ote kuntoutumisprosessissa. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005 22

Tapahtumakalenteri 19.3. Suomen Migreeniyhdistyksen 10-vuotisjuhlaseminaari. Katso sivu 2. 19.3. klo 11.00 Suomen Migreeniyhdistyksen vuosikokous. Katso sivu 2. Hortonin neuralgia (sarjoittainen päänsärky) 10.-11.9. VIIKONLOPPUSEMINAARI Kesäharjun kurssikeskus, Iitin Vuolenkoski. Viikonlopun hinta on 30 euroa / osallistuja. Mukaan mahtuu 30. Tarkempi ohjelma toukokuussa www.migreeni.org tai Migreeniyhdistyksen toimistosta puh. (09) 8775 3021. Ilmoittautumiset 26.8. mennessä migreeni@migreeni. org tai puhelin yllä. TUETUT LOMAT 2005 Raha-automaattiyhdistyksen tuella 20. 25.3. Koko perheen loma Imatran Kylpylä. www.imatrankylpylä.fi Monipuolisia kylpyläpalveluita lapsille ja aikuisille. Majoitus 2 hengen huoneissa, puolihoito Omavastuuosuus aikuiselta 160 euroa, lapset 6 15 v 80 euroa. Hakemus on lähetettävä viimeistään 15.2. 5. 10.9. Luontoloma Hotelli Rantakalla, lähellä Kalajokea puh. (08) 466 642 Majoitus 2 hengen huoneissa, puolihoito Omavastuuosuus aikuiselta 135 euroa. Hakemus on lähetettävä viimeistään 25.7. Toimi heti! Molemmille lomille saa hakulomakkeita Migreeniyhdistyksen toimistosta puh. (09) 8775 3024 tai migreeni@migreeni.org. Hakemukset palautetaan osoitteeseen Suomen Migreeniyhdistys, Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki. ALUEET Espoo-Helsinki-Vantaa Joogaryhmä Lisätietoja Joogaterapiayhdityksestä www.joogaterapiayhdistys.fi 1.3. ja 12.4. klo 18.00 Vertaistapaamiset sarjoittaista päänsärkyä sairastaville Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila, Helsinki. 15.2., 5.4. ja 10.5. Vertaistapaamiset migreeniä sairastaville Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila, Helsinki. 26.4. klo 18.00 Vertaistuki-ilta migreeniä sairastavien lasten vanhemmille. Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila, Helsinki. Forssa 16.2., 16.3., 13.4.*, 18.5., 8.6. klo 18.00 Vertaistapaamiset Palvelukeskus Tyykihovi, Eteläinen Puistokatu 4. *Hemmotteluilta, kevään uudet tuulet ja värit. SH, Tyyli- ja värikonsultti Raija Räty. Joensuu 23.3 klo 18.00 Lasten migreeni Lastenneurologian erikoislääkäri Marika Jantunen Sairaanhoito-oppilaitos, Tikkarinne 9 Lahti 7.3., 6.4. ja 11.5. klo 18.00 Vertaistapaamiset. Invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 3. krs 1.10.2005 klo 18.00 Potilaan oikeudet Kampin palvelukeskus, juhlasali, Salomonkatu 21 B Potilasasiamies Elina Lohva, HUS Tilaisuuden järjestävät Helsingin alueen potilasyhdistykset. Helsinki Oulu / Haukipudas 21.2 ja 21.3. klo 18.00 Vertaistilaisuus. Jatuli, Jokelantie 20, 90830 Haukipudas. 23 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005

Oulu 20.9. klo 18.00 Migreenin hoidon uudet tuulet. Kirkkotorin Koulutuskeskus, Asemakatu 5, Oulu. Neurologi Hannele Havanka, Oulun Diakonissalaitos. PORI 8.3. klo 18.00 Vertaistapaaminen Apilapääsky, Yrjönkatu 12 A 8, Kauppahallin talo 14.4. klo 18.00 Uutta migreenin hoidossa. Apilapääsky, Yrjönkatu 12 A 8, Kauppahallin talo Neurologi Tapani Jolma, Satakunnan Keskussairaala. Yhteistyössä Satakunnaan Allergia- ja Astmayhdistyksen kanssa. SALO 5.4. klo 18.00 Vertaistapaaminen Kirkkokatu 16 A. SEINÄJOKI 17.3. klo 18.00 Päänsäryn lääkehoito: Lääkemuodot ja valinta eri päänsäryissä Järjestötalo, Kauppakatu 1 A, 2. krs. Sh Anssi Rantanen. 20.4. klo 18.00 Uutta migreenin hoidosta Järjestötalo, Kauppakatu 1 A, 2. krs. Neurologi Heikki Teirmaa, Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus. Tampere 20.4. klo 17.30 Vertaistapaaminen Tampereen uintikeskuksen kerhohuone 50 Joukahaisenkatu 7 Päänsärkyjä sairastaville sopivia kuntoutusryhmiä: - RENTO-rentoutumisharjoituksia pienryhmissä, - POLLA-päänsärkykuntoutus, - Kivunhallintakurssi NUPPI Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy, Itsenäisyydenk. 2. www.erikoiskuntoutus.com. Lisätietoja puh. (03) 3126 0300 tai erikoiskuntoutus@erikoiskuntoutus.com Turku 16.2., 18.5., 14.9. ja 14.12. klo 18.00. Vertaistapaamiset sarjoittaista pääsärkyä sairastaville Ravintola Koulun Viinitupa : pääovesta portaat ylös ja heti vasempaan. Pöydällä on Päänsärky -lehti. 16.3. ja 11.5. klo 18.00. Vertaistapaamiset migreeniä sairastaville. Ravintola Koulun Viinitupa : pääovesta portaat ylös ja heti vasempaan. 19.2. ja 19.3. Rentoutus- ja itsehoidonkurssit Kesäkuu 1. ja 2. viikko Rentoutuskurssit Sis. rentoutusvalmennus/harjoituksia (esim. kivun hallinta, univaikeudet, stressi, kiireen hallinta sekä jooga ja meditaatioharjoituksia. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Anne Winter, www. awitas.fi/tapahtumakalenteri, anne.winter@awitas.fi, puh. (02) 2543 223. 16. 17.9. NeuroExpo 2005 Katso sivu 5 ja 27. Uusikaupunki 6.4. klo 18.00 Mitä teen kun päätä särkee? Viikaisten koulun auditorio, Viikaistenkatu 3. Neurologi Anu Anttinen, Vakka-Suomen sairaala Tulethan kaikkiin tilaisuuksiimme tuoksutta. Yhteyshenkilöt Alavus: Seija Jokela 050 360 3253 Forssa: Eija Nummi 040 751 3325 Helsinki/Vantaa: Rita Pöllänen 050 530 2959 Jyväskylä: Sirkka Varpula (014) 214 112 Kuopio: Taina Grönqvist 050 348 9492 Lahti: Riikka Vierumäki 040 7706 883 Lappeenranta: Riitta Nikulainen 0400 970 164 Oulu: Marja-Leena Kinnunen 040 574 5242 Pori: Elisa Rosu 040 737 2653 Rauma: Tuija Uusluoto 050 400 8787 Salo: Leena Kanerva 050 520 1958 Seinäjoki: Anu Kaappola (06) 412 1616 Turku: Hilkka Kettinen 050 535 5155 Valkeakoski: Seija Huttunen 040 539 9564 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005 24

Päänsäryn asiantuntijoita ESPOO t Markus Färkkilä Helena Nissinen Maija Haanpää Keskustornin lääkäriasema Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo Ajanvaraus (09) 5305 0600 Christine Hedman Lääkärikeskus Mehiläinen, Leppävaara Albergan-esplanadi 1, 5. krs, 02600 Espoo Ajanvaraus 010 414 2101 Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Tapiola Länsituulentie 1 a 2. krs. 02100 Espoo Ajanvaraus (09) 5305 0300 EURA Olli Oksaranta Lääkärikeskus Minerva Oy Yhdystie 11, 27510 Eura Ajanvaraus (02) 838 0880 FORSSA Markku Nissilä Lääkärikeskus MEDIRIS Kutomokuja 2 A 2, 30100 Forssa Ajanvaraus (03) 4249 200 HAUKIPUDAS Hannele Havanka Haukiputaan Lääkärikeskus Jokelantie 1, 90830 Haukipudas Ajanvaraus (08) 563 5700 Heinola Tarja Suomalainen Heinolan lääkäriasema Savontie 7, 18100 Heinola Ajanvaraus (03) 714 3606 Palveluhakemisto HELSINKI t Hanna Erjanti Markus Färkkilä Hanna Harno Mikko Kallela Teija Silén Postitalon Lääkäriasema, Helsingin Päänsärkykeskus Mannerheiminaukio 1 B 2. krs, 00100 Helsinki Ajanvaraus (09) 5305 0500 Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Itäkeskus Asiakkaankatu 11 B 31, 00930 Helsinki Ajanvaraus (09) 5305 0400 Dextra, Munkkivuoren Lääkärikeskus Raumantie 1 A, 00350 Helsinki Ajanvaraus (09) 561 6111 Hämeenlinna Tarja Suomalainen Mehiläinen Sibeliuksenkatu 3 A, 13100 Hämeenlinna Ajanvaraus (03) 615 6500 IISALMI Juha Onatsu Iilab Pohjolankatu 8, 74100 Iisalmi Ajanvaraus (017) 825 111 Karjaa Christine Hedman Karjaan Lääkärikeskus Oy Korkeavuorenkatu 5-7, 10300 Karjaa Ajanvaraus (019) 236 967 KUOPIO Juha Onatsu Suomen Terveystalo Vuorikatu 22-24, 70100 Kuopio Ajanvaraus (017) 5858 300 LAHTI Christine Hedman Hemo Oy Aleksanterinkatu 13, 15110 Lahti Ajanvaraus (03) 878 0811 Tarja Suomalainen Lahden Diakonialaitoksen lääkäriasema Sibeliuksenkatu 6, 15110 Lahti Ajanvaraus (03) 813 2288 Nokia Marja-Liisa Sumelahti Nokian Lääkäriasema Kauppakatu 1-3, 37199 Nokia Ajanvaraus (03) 382 7800 OULU t Hannele Havanka Marja Repo-Outakoski Oulun Diakonissalaitos, Tutko Sepänkatu 21, 90100 Oulu Ajanvaraus (08) 313 2000 Marja Repo-Outakoski EMG-laboratoriot Uusikatu 49, 90120 Oulu Ajanvaraus 010 400 500 PORI Tapani Jolma Porin Lääkärikeskus Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori Ajanvaraus (02) 522 533 PORVOO Teija Silén Porvoon Lääkärikeskus, Porvoon Päänsärkykeskus Piispankatu 22, 06100 Porvoo Ajanvaraus (019) 521 1545 Vastaanotot ke ja pe RIIHIMÄKI Christine Hedman Lääkäriasema Tuma Oy Hämeenkatu 24-26, 11100 Riihimäki Ajanvaraus (019) 753 355 25 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005

RAUMA Olli Oksaranta Lääkärikeskus Minerva Kalliokatu 4, 26100 Rauma Ajanvaraus (02) 838 0800 SEINÄJOKI Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Seinäjoen lääketieteellinen Tutkimuslaitos Vapaudentie 26, 60100 Seinäjoki Ajanvaraus (06) 418 2111 Heikki Teirmaa Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki Ajanvaraus (06) 414 8223 TAMPERE t Markku Nissilä Timo Pietilä Marja-Liisa Sumelahti Tampereen Päänsärkykeskus Satakunnankatu 22, 33210 Tampere Ajanvaraus (03) 366 4344 Timo Pietilä Neurokeskus oy Koskikeskus, 3. krs., 33103 Tampere Ajanvaraus (03) 250 6506 Marja-Liisa Sumelahti Reflex-Mehiläinen Aleksanterink. 29 B, 33100 Tampere Ajanvaraus (03) 234 0090 Petteri Maunu Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Itsenäisyydenkatu 2, 33100 Tampere Ajanvaraus (03) 3126 0300 TURKU t Anu Anttinen Juha-Pekka Erälinna Mikko Laaksonen Markku Nissilä Olli Oksaranta Merja Soilu-Hänninen Vesa Sonninen Nina Suvanto Erkki Säkö Lastenneurologian erikoislääkäri Harri Arikka Fysiatri Marja Huuskonen Turun Päänsärkykeskus Oy Brahenkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 414 0444 Harri Hirvonen Mehiläinen Kauppiaskatu 8, 20100 Turku Ajanvaraus: (02) 4140 111 t Anu Anttinen Olli Oksaranta Lääkäriasema Pulssi Oy Humalistonkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 261 6300 Valkeakoski Timo Pietilä Valkeakosken Lääkärikeskus Oy Ulvajankatu 7-9, 37600 Valkeakoski Ajanvaraus (03) 584 9944 VAMMALA Timo Pietilä Vammalan lääkäri- ja hammaslääkärikeskus Oy Puistokatu 15, 38200 Vammala Ajanvaraus (03) 511 2311 VANTAA Lastenneurologian erikoislääkäri Mirja Hämäläinen Diacor, Tikkurila Unikkotie 5 a A 01300 Vantaa Ajanvaraus (09) 7750 8660 Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Myyrmanni Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa Ajanvaraus (09) 530 501 FYSIKAALISTA HOITOA Tampere Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy, Itsenäisyydenkatu 2, 33100 Tampere Ajanvaraus (03) 3126 0300, www.erikoiskuntoutus.com mm. biopalaute, rentoutusryhmiä Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2005 26

Näin arvioit migreenihoitosi toimivuuden Vastaa alla olevaan neljään migreenihoitoasi koskevaan kysymykseen Kyllä tai Ei. Kysymys Kyllä Ei Kun otat lääkkeesi: 1. Onko normaali toimintakykysi palautunut kahdessa tunnissa? Kun otat lääkkeesi: 2. Häviääkö päänsärkykipu kahden tunnin kuluessa? Kun otat lääkkeesi: 3. Tehoaako migreenilääkkeesi suurimmassa osassa kohtauksiasi? Kun otat lääkkeesi: 4. Antaako migreenilääkityksesi mahdollisuuden toimia suunnitellun päiväohjelman mukaan? Migraine-ACT -tulos Migraine-ACT -kysymysten tulokset: yksi tai useampi Ei vastaus tarkoittaa, että hoitosi ei ehkä ole Sinulle paras mahdollinen. Useampi Ei vastaus on osoitus lisääntyneestä hoidon tarpeesta. Käy tarkistuttamassa tämänhetkisen hoitosi riittävyys. 8-05 MXT 2004-W(FIN)-6368-C Ota kysymyslomake mukaasi lääkärin vastaanotolle. DOWSON et al: Migraine Assessment of Current Therapy. Curr Med Res Opin 2004;20(7):1125-1135.