1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT

Transkriptio

1 1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 7. MITÄ VOI TEHDÄ ITSE 8. APUVÄLINEET Pentti Simonen

2 MITÄ TINNITUS ON? TINNITUKSELLA TARKOITETAAN KORVAN TAI PÄÄN SOIMISTA ILMAN ULKOISTA ÄRSYKETTÄ. MYÖS KUUROSSA KORVASSA VOI OLLA TINNITUS. TINNITUSÄÄNTÄ EI AINA OLE HELPPOA PAIKANTAA JA SEN PAIKKA VOI VAIHDELLA.

3 MITÄ TINNITUS ON? TINNITUSÄÄNEN ARVELLAAN SYNTYVÄN, KUN KUULOHERMOSSA TAPAHTUU POIKKEAVAA TOIMINTAA. SISÄKORVA LÄHETTÄÄ IMPULLSSEJA KUULOHERMOON, VAIKKEI MITÄÄN ULKOISTA ÄÄNI ÄRSYKETTÄ OLE. AIVOT KÄSITTÄVÄT NÄMÄ IMPULLSSIT ÄÄNIKSI JA ÄÄNET KOETAAN TINNITUKSENA. MYÖS MUITA TEORIOITA ON ÄÄNTEN SYNNYSTÄ. TÄTÄ ASIAA TUTKITAAN MONELTA KANTILTA ERI TUTKIMUSRYHMIEN TOIMESTA.

4 MITÄ TINNITUS ON? TINNITUKSEN SYYT OVAT MONINAISET. NE LIITTYVÄT LIITTYVÄT KORVAN JA KUULOJÄRJESTELMÄN VAURIOIHIN TAI HÄIRIÖIHIN. TINNITUKSEN LAUKAISEVAA TEKIJÄÄ EI VIELÄ TUNNETA. NÄITÄ LAUKAISEVIA TEKIJÖITÄKIN SAATTAA OLLA USEITA. TINNITUSTA VERRATAAN USEIN KIPUUN. MYÖS KIPU SYNTYY USEALLA MEKANISMILLA JA SEN ULKOASU VAIHTELEE IHMISESTÄ TOISEEN.

5 MITÄ TINNITUS ON? LAPSILLA, JOIDEN KUULO HEIKENTYNYT, LÄHES PUOLELLA ESIINTYY TINNITUSTA. LAPSET EIVÄT YLEENSÄ VALITA TINNITUSTA, KOSKA OVAT SOPEUTUNEET PITÄMÄÄN SITÄ NORMAALINA. HUONOON KUULOON JA TINNITUKSEEN LIITTYY KESKITTYMISVAIKEUKSIA.

6 MITÄ TINNITUS ON? HETKELLISEN KORVIEN SOIMISEN OVAT LÄHES KAIKKI KOKENEET. ETENKIN MELUALTISTUKSEN JÄLKEEN KORVA VOI JÄÄDÄ SOIMAAN, MINKÄ VUOKSI KORVAN ON ANNETTAVA TOIPUA HILJAISESSA YMPÄRISTÖSSÄ.

7 MITÄ TINNITUS ON NÄKYMÄTTÖMÄSTÄ JA HUOMAAMATTOMASTA VAIVASTA EI HELPOSTI TULE PUHUTTUA. ARVIOLTA VOIDAAN SANOA, ETTÄ SUOMESSA: 5%:lla TINNITUS ON HÄIRITSEVÄÄ 1%:lla TINNITUS ON SUURESTI HÄIRITSEVÄÄ 0,5%:lla TINNITUS AIHEUTTAA VAIKEUKSIA ARKIELÄMÄSSÄ (Suomen lääkärilehti 38/2001

8 TINNITUSÄÄNET KORVASSA/KORVISSA TAI PÄÄN SISÄLLÄ VOI KUULUA YHTÄ TAI USEAMPAA ÄÄNTÄ. SUHINA JYSKYTYS VINKUNA MOOTTORIN ÄÄNI SIRKKELIN ÄÄNI KALKATUS PUHEEN TYYPPISTÄ NAPUTUS PAUKE PÄRINÄ PIIPPAUS SURINA ININÄ

9 TINNITUSÄÄNET SUBJEKTIIVINEN TINNITUS - vain asianomainen kuulee OBJEKTIIVINEN TINNITUS - harvinaisempi ulkopuolinen kuuleetinnituksen - kuultavissa stetoskoopilla - verisuoniston sairaudet

10 TINNITUKSEN TUTKIMINEN Selvitettävä: Milloin tinnitus on alkanut? Miten tinnitus on alkanut? Onko tinnitus muuttunut? Yleissairaudet tai muut oireet? Työn laatu/stressaavuus? Lääkkeiden käyttö? Purenta? Niskan/hartioiden lihaskireydet?

11 TINNITUKSEN TUTKIMINEN Toimenpiteet: Korva-, nenä- ja kurkkututkimus Kuulontutkimus audiometrillä Tinnituksen voimakkuuden ja korkeuden mittaus audiometrillä, jos mahdollista. Ei aina saatavissa. Lääkäri määrää tarvittavat lisätutkimukset Tehokasta lääkehoitoa ei ole. Tinnituksen liitännäisoireita voidaan kuitenkin hoitaa lääkityksellä. Perusteellisen lääkärin tutkimuksen jälkeen pyritään korjaamaan se mitä voidaan korjata.

12 TINNITUKSEN TUTKIMINEN Esim. - purentahäiriöt - niska-hartiaseudun lihaskireydet - unettomuus - masentuneisuus

13 TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA Nukahtamisvaikeuksia Unihäiriöitä Vaikeuksia kuulemisessa Keskittymisvaikeutta Ärtymystä Masennusta Väsymystä Pelkoja Rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä Herkistymistä äänille (hyperacusis); tätä esiintyy muillakin kun tinnittäjillä

14 MILLOIN LÄÄKÄRIIN Jatkuvan tinnituksen johdosta on syytä mennä lääkäriin. Usein korvat soivat melualtistuksen jälkeen, jolloin niiden on annettava toipua hiljaisessa ympäristössä.

15 TINNUTUKSEN MONET SYYT Seuraavassa erilaisia syitä ja sairauksia joihin on todettu liittyvän tinnitusta.

16 Melu Lähes puolella tinnitusta kokevilla todetaan meluvaurion aiheuttama kuulonalenema. Melussa olonjälkeen voi ensin ilmetä Lyhytaikaista tinnitusta. Toistuvien melualtistusten jälkeen tinnitus voi jäädä pysyväksi. Tyypillisesti tinnitus on melko korkeaäänistäja soivaa.

17 Ikähuonokuuloisuus Korvan ikääntyminen tapahtuu hyvin yksilöllisesti. Korvan ikääntymiseen liittyvät muutokset alkavat jo 20- vuotiaana. Tinnitus on usein soivaa ja kovaäänistä, mutta saattaa vuosien mittaan muuttua suhinaksi. Eläkeläisistä joka kolmannella arvioidaan olevan jonkin asteinen kuulonalenema. Kuulonalenemaan voi liittyä tinnitusta.

18 Menieren tauti Tinnituksen lisäksi Menieren taudin oireita ovat kuulon heikentyminen ja kiertohuimauskohtaukset. Tinnjitusääni on usein huminaa tai suhinaa. Tinnitus, kuulonalenema ja huimaus tulevat aluksi kohtauksina yhdessä ja väliaikana niitä ei ole. Heti taudin alussa alkava jatkuva sointi ei yleensä ole merkki Menieren taudista.

19 Yleissairaudet Tinnitus voi esiintyä myös yleissairauksissa, joissa voi esiintyä korvan verenkierron tai aineenvaihdunnan häiriöitä. Tällaisia ovat voimakas anemia, uniapnea, alhainen/korkea verenpaine, sokeritauti, munuais- ja kilpirauhassairaudet.

20 Otoskleroosi Tarkoittaa kuuloluiden luutumista. Sairaus huonontaa toisen tai molempien korvien kuuloa. Voidaan hoitaa leikkaamalla.

21 Aterosleroosi Jos verisuoni pään alueellaon ahtautunut tai siihen on ilmaantunut pullistuma, niin poikkeava verenvirtaus voi aiheuttaa tinnitusäänen. Tällöin tinnitusääni on yleensä pulssin tahtiin sykkivä. Voidaan hoitaa joskus leikkauksella Perussairauden takia.

22 Väli-ja sisäkorvan toiminnanhäiriöt Syynä voi olla välikorvan poikkeavat lihassupistukset, ja jännitykset. Tällöin tinnitus on ajottaista ja vaihtelevaa. Tinnitus voi johtua avoimen nykkäyksin sulkeutuvan ja avautuvan korvatorven aiheuttamista äänistä. Asianomainen voi kuvata tilanteen nesteen virtauksena tai paineena korvassa. Avoin korvatorvi välittää hengitysäänen tavallista kuuluvammin korvaan. Tinnitusääni vaihtelee hengityksen tahdissa. Välikorvasairauksiin liittyvä tinnitus on usein kohinatyyppistä. Välikorvaperäistä tinnitusta on noin 15%:lla tinnitusta kuulevista.

23 Äkillinen kuulon heikkeneminen Syynä voi olla virusperäiset tulehdukset ja verenkiertohäiriöt. Noin puolella äkillinen kuulonmenetys ja siihen liittyvä tinnitus saattaa korjautua itsestään. Tila vaatii kuitenkin käynnin tutkimuksissa parin päivän sisällä.

24 Akustikusneurinooma Hyvin harvinainen hyvälaatuinen kuulohermokasvain. Kuulo heikkenee toispuoleisesti. Voidaan hoitaa leikkauksella. Leikkaus ei välttämättä poista tinnitusta.

25 Lääkeaineet Suurina annoksina tietyt otoksiset (sisäkorvaa vaurioittavat) lääkeaineet voivat aiheuttaa tinnitusta. Lääkkeistä neuvoteltava lääkärin kanssa.

26 Korvan tukkoisuus Tinnitus voi johtua vierasesineestä (esim. hius) tai vahatulpasta korvassa.

27 Purennan häiriöt Puremalihaksista johtuva tinnitus ei ole jatkuvaa ja häviää kun asianomainen osaa rentouttaa puremalihakset. Leukanivelen kulumaviat voivat aiheuttaa tinnitusta.

28 Niska-hartiaseudun lihaskireydet Fysikaalisella hoidolla ja hieronnalla voidaan tilannetta rauhoittaa. Myös trigger Pistepuudutuksella niskaperäistä tinnitusta voidaan hoitaa. Tinnitusta voi esiintyä myös kaularangan kulumavioissa.

29 Tapaturmaiset korvavauriot Pään alueelle kohdistuneet iskut/potkut tai muut tapaturmat voivat vaurioittaa väli- tai sisäkorvaa. Jos korvaan jää tapaturman jälkeen tinnitusta, edellyttää se käyntiä lääkärillä sekä tarvittaessa kuulokäyrän ottamista.

30 Muut Tinnitus ei ole oire mielenterveyden järkkymisestä (poikkeus ääniharhat? ) Joskus täysin normaaleillakin ihmisillä on kuvattu tinnitusääniä, jotka ovat ihmisen puheen kaltaisia. Tämä on tosin hyvin harvinaista.

31 MITÄ VOI TEHDÄ ITSE? Melualtistuksen välttäminen. Kuulonsuojauksesta huolehtiminen Täydellisen hiljaisuuden välttäminen Keskittyminen johonkin tehtävään Kosken kohina Korkeusero (Tunturi-Lappi) Lihasjännityksen vähentäminen Rentoutus Poreallas Muuta

32 APUVÄLINEET Tinnitusmaskerit Kuulokojeet

33 TINNITUKSEN HÄIRITSEVYYTTÄ VOI VÄHENTÄÄ Mukaan vertaitukiryhmiin Fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen Erilaiset rentoutumis muodot (ryhmät, kasetit) Musiikin kuuntelu hiljaisella Hiljaisuuden karttaminen Miellyttävä ääniympäristö Tinnitusmaskerit (kohinakoje) Voi kokeilla/ lainata kuuloasemilta/kuulokeskuksi sta).

34 TILAPÄISESTI SAATTAA TINNITUSTA VOIMISTAA, Pentti Simonen Joensuu jännitys stressi tupakointi sauna hälyäänet fyysinen rasitus tietyt ravintoaineet esim.liika suola,kofeenipitoiset juomat mielipaha väsymys alkoholi infettiot

35 SOPEUTUMISVALMENNUS Kysyä voi: Kuntoutussihteeri Maria Timonen; Itä-Suomen kuulopiiri, puh maria.timonen(at)kuuloliitto.fi