A & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op Vastuuopettaja Erityispedagogiikan yliopistonlehtori Dosentti Elina Kontu elina.kontu@helsinki.fi 6.9.2017 Elina Kontu ERITYISPEDAGOGIIKKA Helsingin yliopisto 1
Erityispedagogin ammattitaito Mistä luottamus opettajaan syntyy? Läsnäolo, herkkyys, joustavuus, johdonmukaisuus Näkökulman vaihtaminen kuvittelun taito Dialogin merkitys 6.9.2017 Elina Kontu ERITYISPEDAGOGIIKKA Helsingin yliopisto 2
Millä tavoin puhumme lapsesta/nuoresta? Puheella luemme kuvaa lapsesta ja vammaisuudesta Ammatti-ihmisten kielenkäyttö: OIRELÄHTÖINEN PUHETAPA (VAMMAISDISKURSSI) JATKUVAN KEHITYKSEN KOROSTAMINEN (KEHITYSDISKURSSI) VAMMAN KIELTEISTEN PUOLIEN KÄSITTELY (TRAGEDIADISKURSSI) LAPSEN TAI PERHEEN VAATIVUUTEEN KESKITTYMINEN (ONGELMADISKURSSI) LAPSILÄHTÖINEN PUHETAPA (SUBJEKTIDISKURSSI) LAPSEN OIKEUKSIIN VETOAMINEN (OIKEUSDISKURSSI) Oppimisvaikeuspuhe vaihtuu syrjäytymispuheeksi Toimintakykypuhetta syrjäytymispuheen sijaan
Kommunikaatiosuhde On jotakin, joka on opettajan ja oppilaan / ryhmän välillä / terapeutin ja asiakkaan välillä / ohjaajan ja ohjattavan välillä jne. Se on ikään kuin kuminauha, jota erityisesti asiantuntija-asemassa oleva voi säädellä Opettaja voi tulla tietoiseksi erilaisista kommunikaatiosuhteistaan ja voi niitä vaihdella tilanteen tai tarpeen mukaan
Pedagoginen kohtaaminen Opettajan tavoitteena on oppia tuntemaan henkilö ja hänen sisäistä liikettään niin pitkälle kuin se on mahdollista Opettajan tavoitteena on oppia ymmärtämään toisen tapaa ilmaista tunteita ja tarpeita Opettaja välittää henkilölle ympäristöä juuri hänelle sopivalla tavalla, niin, että hän pystyy vastaanottamaan ympäristöstä tulevan informaation ja liittämään sen osaksi omaa elämänhistoriaansa
Mielenlukemisen taito Taidon avulla pystymme ennakoimaan ja tulkitsemaan toisten ihmisten käyttäytymistä Taitoa tarvitaan sosiaalisen taidon ja kommunikaation tueksi Taidon avulla pystymme antamaan selityksiä ja syitä (atribuointi) omalle ja toisten käyttäytymiselle Taitoa selittää MIELEN TEORIA Kyky havaita tunteita, haluja, tavoitteita, uskomuksia, ajatuksia Kyky käyttää tätä informaatiota tulkitakseen toisten käyttäytymistä Kyky nähdä toisten käyttäytyminen järkevänä toimintana
Kehityksellisyys Sitä voidaan oppia ja opetella Mielen teoria rakentuu: Tunteet Ajatukset Halu / tahto ja toiveet Aikomukset ja suunnitelmallisuus; tavoitteellinen toiminta / intentionaalisuus Uskomukset Kuvittelu Tunteiden ja uskomusten (sekä niiden yhteys) keskeistä
Mielen teoria Sosiaalisen kommunikaation oppiminen Kehityksellinen ulottuvuus Merkitysten jäsentäminen Olennaisten ympäristön ärsykkeiden erottaminen epäolennaisista (CENTRAL COHERENCE)
Mielen teorian mekanismi (ToMM) - tulkitaan mentaalisia tiloja käyttäytymisen perusteella - tapa kuvata tietoa koskevia mentaalisia tiloja (kuvittelu, ajattelu, tietäminen, uskominen) - tapa sitoa yhteen mentaalisen tason käsitteet (tahto, havainto, tietoa koskeva) ymmärrykseksi siitä, kuinka mentaaliset tilat ja käyttäytyminen ovat suhteessa toisiinsa Intentionaalinen detektori (ID) Primitiivinen, mentaalinen tila, keskeistä halu ja päämäärä ID:n avulla tulkitaan liikkeitä Katseen suuntaamisen detektori (EDD) Jaetun huomion detektori (SAM) Kahden henkilön ja objektin suhde
Mielenlukemisen taitoa voidaan tutkia arvioimalla uskomuksia SMARTIES KOE karkkilaatikko ja kynät SALLY & ANN KOE nuket, kori, laatikko ja lasikuula KORI & KASSI KOE kaksi henkilöä (Kosti ja Kaija), Kostilla kori, jossa kissa, lähtee pois. Kaijalla kori, tulee, sanoo olevansa tuhma, ottaa kissan, laittaa omaan koriinsa. Kysymys: Kun Kosti tulee takaisin, mistä hän etsii kissaansa, näytä?
Central Coherence Olennaisten ympäristön ärsykkeiden erottaminen epäolennaisista Jos ongelmia: ympäristön vaikutteiden ylivalikoiva huomiointi (auditiivisen, visuaalisen, taktiilisen stimulaation ylivalikoivuus) Monikanavainen opetus / lapsen vahvuudet huomioiva opetus Kehityksellisyys / normaalin kehityksen vaihe Diskriminaatio (erottelu) oppiminen vaikutteiden sisäiset vihjeet ja niiden häivyttäminen
Tunteiden kehittyminen Nimeämisen taso Tilannetaso Tahto-, toive-, tilannetaso Tunteiden tunnistaminen Kasvot, valokuvat, symbolit Tunteiden tunnistaminen eri tilanteissa Lapsi tunnistaa tunteen itsessään Toteutuuko toive vai ei
Uskomusten kehittymien I Taso osaako lapsi päätellä, mitä toinen ihminen näkee II Taso lapsi ymmärtää asettua toisen ihmisen asemaan III Taso halujen, toiveiden ja tunteiden ymmärtäminen IV Taso uskomukset V Taso tehdään jotain leikisti, valehtelu, tehdään jekku
Ymmärrys todellisuudesta (todellisuudentaju) Uskomukset hallitsevat ajatteluamme Yhteys tunteisiin Yhteys kognitiiviseen tietoon KUVITTELUN TAITO Osaako lapsi päätellä, mitä toinen näkee Osaako lapsi asettua toisen asemaan
Opettajan intuitiivinen taito kohdata oppilas Instruktiivinen kommunikaatiosuhde Dialoginen kommunikaatiosuhde Dynaaminen kommunikaatiosuhde Interprepatiivinen kommunikaatiosuhde Narratiivinen kommunikaatiosuhde
Opettajalla on mielessään, millaisen instruktion (kysymyksen, ohjeen) hän oppilaalle esittää ja mikä on oikea vastaus Oppilas sopeuttaa omaa toimintaansa opettajan tavoitteisiin ja vaatimuksiin Instruktionaalinen kommunikaatiosuhde
Opettajan toiminta keskittyy tavoitteeseen Tilanteessa jatkuva intensiivisyys Tilanne edellyttää opettajan jatkuvaa arviointia siitä, kuinka suuren, oppilaan vaikuttamismahdollisuuden toimintaan, tulisi kussakin tilanteessa olla Opettaja antaa vihjeitä, millä tavoin ongelma tulisi ratkaista Dynaaminen kommunikaatiosuhde
Ryhmällä, johon opettaja myös kuuluu, on yhteinen tehtävä tai idea, jota yhdessä työstetään ja sen ympärillä jammaillaan Opettajan kommunikaatiosuhde on tasavertaista, samalla portaalla olemista Luodaan yhdessä ryhmän yhteistä tarinaa Kollektiivinen kommunikaatiosuhde
Opettaja toistaa oppilaan viestit sellaisena kuin oppilas ne ilmaisee On kyse toisen ilmaisujen tulkinnasta / tulkkisuhteesta, osittain myös ilmaisujen ylitulkinnasta tai tuplaamisesta Interpretatiivnen kommunikaatiosuhde
Erilaisissa kommunikaatiosuhteissa saadaan erilaista tietoa oppilaasta Oppilaan vahvuudet tulevat esiin eri tavoin eri ympäristöissä Oppilaan kehitysmuutokset eivät ole objektiivisen todellisuuden lainalaisuuksia, vaan spontaaneissa ja luovissa kommunikaatiosuhteissa syntyviä Kommunikaatiosuhde arvioinnissa
Millaista opettajuutta tarvitaan? Aikaisemmin: Ryhmän hallinta, aineen hallinta, ongelman ratkaisun hallinta Nyt: Hallinnasta vuorovaikutukseen Ryhmän hallinnasta yhteisöllisyyden hyödyntämiseen Ryhmän virittämisestä ohjaavaan vuorovaikutukseen Aineenhallinnasta huomio oppimisprosesseihin
Kohtaamisia Toista lähestytään - ei vain hänen oppimiskykynsä, vaan kokonaistilanteensa pohjalta Opettajan tietämys lasten ja nuorten kasvusta ja kehittymisestä Sosiaalisten ja emotionaalisten tekijöiden vaikutus Oppilaiden erilaisuus Oppimiskyky, persoonallisuus, elämänkokemus, tunteet ja perhe