Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola Tiesuunnitelma TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 1 1.1 Hankkeen sijainti 1 1.2 Tieverkon nykytila 1 1.2.1 Nykyisen tien standardi 1 1.2.2 Ajoneuvoliikenne 1 1.2.3 Erikoiskuljetukset 2 1.2.4 Tievalaistus 2 1.2.5 Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt 2 1.2.6 Joukkoliikenne 2 1.2.7 Liikenneturvallisuus 2 1.2.8 Ongelmat 2 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat 2 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus 4 1.5 Asutus ja muu rakennuskanta 5 1.6 Ympäristö 5 1.7 Maaperä- ja pohjaolosuhteet 7 1.7.1 Pohjatutkimukset 7 1.7.2 Maaperä 7 1.7.3 Nykyiset pohjanvahvistusrakenteet 8 1.7.4 Vedenkorkeudet 8 1.8 Johdot ja muut laitteet 9 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 10 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 11 3.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet 11 3.2 Teiden mitoitus ja tekniset ratkaisut 11 3.2.1 Teiden mitoitusperiaatteet 11 3.2.2 Liittymät 11 3.2.3 Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt 11 3.2.4 Linja-autopysäkit 12 3.3 Pohjarakenteet 12 3.4 Tierakenteet 12 3.5 Kuivatus 12 3.6 Laskuojat 12 3.7 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso 12 3.8 Tievalaistus 12 3.9 Liikenteenohjaus 12 3.10 Ylijäämämaiden sijoitusalueet ja maanottopaikat 13
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 3.11 Johdot ja laitteet 13 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT 14 5 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 16 5.1 Liikenne ja liikenneturvallisuus 16 5.1.1 Joukkoliikenne 16 5.2 Taloudelliset vaikutukset 16 5.3 Ympäristö 16 5.3.1 Tieympäristö 16 5.3.2 Melu 16 5.4 Sosiaaliset vaikutukset 16 5.5 Maankäyttö 17 5.6 Vaikutukset maa-ainesvaroihin 17 5.7 Tarvittavat kaavamuutokset 17 5.8 Kulttuuriperintö, maisema ja taajamakuva 17 5.9 Luonto 17 5.10 Pohjavesi 17 5.11 Haitta-ainepitoiset ja pilaantuneet maat 17 5.12 Johtojen ja laitteiden suojaukset ja siirrot 18 5.13 Lunastettavat alueet ja purettavat rakennukset 18 5.14 Rakentamisen aiheuttamat häiriöt 18 6 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KADUT, LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 19 6.1 Kadut 19 6.2 Laskuojat 19 6.3 Johtojen ja laitteiden siirrot 19 7 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET20 8 JATKOTOIMENPITEET 21 8.1 Jatkosuunnittelussa huomioitavaa 21 9 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT 22
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 1(22) 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 1.1 Hankkeen sijainti Kimolan kanavan ylittävän maantien 14550 (Eiraskanmutka) parantamiskohde on hyvin suppea ja lyhyt. Suunnittelukohde sijaitsee Kouvolan kaupungin alueella. Suunnittelualueelle sijoittuu maantien 363 liittymä ja suunnitteluosuuden pituus maantiellä 14550 on noin 132 metriä. Tierekisterin mukainen osoite on maantien 14550 tieosan 1 paaluväli 0 132. Suunnittelualueen sijoittuminen suhteessa muuhun tieverkkoon on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijoittuminen suhteessa muuhun tieverkkoon 1.2 Tieverkon nykytila Maantie 14550 on itä-länsisuuntainen tieyhteys maanteiden 362 ja 363 välillä. Se toimii Kimolan kanavan rinnakkaisena tieyhteytenä Kimolan kylän ja maantien 363 välillä. Suunnittelualueella on tällä hetkellä neljä liittymää. Liittymät ovat maantien 363 liittymä sekä yksityistie sekä maa- ja metsätalousliittymiä. Suunnittelualueella on voimassa nopeusrajoituksena yleisrajoitus 80 km/h, mutta maantien 363 liittymäalueella nopeudet ovat käytännössä 40 50 km/h. 1.2.1 Nykyisen tien standardi Maantie on koko suunnittelualueella yksiajoratainen ja kaksisuuntainen väylä, jonka poikkileikkaus on 6,5 metriä, piennarleveys 0,25 metriä ja päällysteen leveys 6,0 metriä. Kanavan ylittävällä Kimolan sillalla hyödyllinen leveys (HL) on 7,0 metriä. Heti suunnittelualueen eteläpuolella tie muuttuu sorapäällysteiseksi, jonka poikkileikkauksen leveys on 6,0 m. 1.2.2 Ajoneuvoliikenne Maantien 14550 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL 2011) suunnittelualueella on noin 55 autoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 2 (22) noin 7 ajoneuvoa vuorokaudessa (13 %). Maantien 363 keskimääräinen vuorokausiliikenne on suunnittelualueella 635 autoa vuorokaudessa (KVL 2015) 1.2.3 Erikoiskuljetukset Tiejaksolla ei ole erikoiskuljetusten reittiä eikä maantiellä 14550 ole merkitystä erikoiskuljetusten kannalta. 1.2.4 Tievalaistus Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä tievalaistusta. 1.2.5 Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä jalankulun- ja pyöräilyn väyläverkkoa. Jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät maanteiden piennaralueita. 1.2.6 Joukkoliikenne Suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse linja-autopysäkkejä. 1.2.7 Liikenneturvallisuus Tieosuudella ei ole tierekisterintietojen mukaan tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana yhtään onnettomuutta. 1.2.8 Ongelmat Suunnittelualueella ei ole tiejärjestelyissä nykyisin ongelmia. Kimolan kanavan vesiliikenteenteen kehittämiselle nykyinen Kimolan silta aiheuttaa ongelmia liian pienen vapaan korkeuden vuoksi. 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat Kimolan vesiväylähanke Vuonna 2014 on valmistunut Kimolan vesiväylähankkeen hakemussuunnitelma vesilain mukaista lupahakemusta varten. Hakemussuunnitelman mukaisesti on haettu vesilain edellyttämää lupaa kanavan parantamiseksi. Kimolan vesiväylähankkeen tavoitteena on perustaa vesitieyhteys Pyhäjärven eteläpuolisten taajamien ja Heinolan sekä edelleen Päijänteen välille. Kimolan nykyiseen uittokanavaan on yhteyttä varten tarkoitus perustaa uusi yleinen paikallisväylä ja venesulku. Voikkaan ja Päijänteen välisellä vesitieyhteydellä on tarkoitus edistää matkailua ja siten vahvistaa elinkeinoelämää alueilla. Kimolan kanavan väylä on suunniteltu käytettäviksi ensisijaisesti vesibussiliikenteeseen ja huviveneilyyn. Väylää voidaan mahdollisesti käyttää myös muuhun vesiliikenteeseen kuten hakekuljetuksiin sekä raaka- ja energiapuun proomukuljetuksiin.
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 3(22) Vesiväylähankkeen päätoimenpiteet: Ruoppauskohteet ruopataan haraustasoon -2,4 metriä vesipinnasta (NWnav), joka vastaa alakanavassa tasoa N2000 +63,05 ja yläkanavassa tasoa N2000 +74,58. Lisäksi tehdään vedenpäällisten rantaluiskien kaivua sekä luiskien keventämistä. Ruoppausmassat läjitetään kanavan läheisyyteen kiinteistönomistajien kanssa sovituille maa-alueille. Nykyisen nipunsiirtolaitteen paikalle on suunniteltu uusi venesulku, jonka hyötypituus on 35 metriä ja -leveys 8,0 metriä. Venesulun toiminta vaatii lisäksi odotuslaiturien rakentamista sulun ylä- ja alapuoliseen vesistöön venesulun läheisyyteen. Venesulun rakentaminen ja venesulun alapuolella olevan tunnelin avartaminen edellyttävät kallion louhintaa. Hanke edellyttää muutoksia siltoihin, jotta Kimolan kanavan väylää voidaan käyttää vesibussiliikenteeseen. Kanavan ylittäviä taipaleen ja Kimolan siltoja tulee korottaa alikulkukorkeuteen 4,8 m. Vesiväylähankkeelle on myönnetty vesilupa aluehallintovirastosta (AVI) 29.5.2015. Päätöksestä on valitettu ensin hallinto-oikeuteen ja myöhemmin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeuskäsittely on tämän tiesuunnitelman laadinnan aikana edelleen kesken. Kuvassa 2 on esitetty kanavan rakentamisen toimenpiteet tiesuunnitelman suunnittelualueen kohdalla. Kuva 2 Karttakuva vesiväylähankkeen väyläsuunnitelmasta, jossa on esitetty punaisella kanavan leventämisen vaikutukset nykyisiin kanavan luiskiin
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 4 (22) Kimolan vesitiehankkeen tiejärjestelyt Kimolan kanavan vesitiehankkeen hakemussuunnitelmaan on liitetty selvitys vesitiehankkeen vaatimista tiejärjestelyistä. Selvityksessä on tutkittu esimerkiksi vaihtoehtoja Kimolan sillan uusimiseksi. 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava maaseutuja luontoalueista. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.12.2010. Maaseutu ja luonto -maakuntakaavan keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat alue- ja yhdyskuntarakenne erityisesti taajamien ulkopuolisen asumis-, tuotanto- työssäkäynti- ja palvelutoimintojen kannalta, yhteysverkon kehittämistarpeet, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen edellyttämät kaavaratkaisut, luonnonvarojen käytön ohjaus, virkistys-, loma-asutus- ja matkailurakenne sekä puolustusvoimien aluetarpeiden vaatimat kaavaratkaisut. Kimolan kanavan alue kuuluu maakuntakaavan alueisiin ja siinä on esitettynä Kimolan kanava osana Heinola Kuusankoski vesiväylää. Kuvassa 3 on ote maakuntakaavasta. Kuva 3. Ote Kymenlaakson maakuntaliiton maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta Jaalan etelä- ja länsiosan rantayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2014 vahvistettu rantayleiskaava Jaalan etelä- ja länsiosille. Osayleiskaavan mukaan suunnittelualue on maaja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on kulttuuri- ja rakennushistoriallisia sekä maisemallisia arvoja (sk-1 merkintä). Alueen historialliset ja maisemalliset arvot tulee ottaa huomioon kaikessa alueen käytössä. Kuvassa 4 on ote rantayleiskaavasta.
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 5(22) Kuva 4. Ote Jaalan etelä- ja länsiosan rantayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 1.5 Asutus ja muu rakennuskanta Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Ronnuntien varressa sekä Eiraskanmutkan varressa suunnittelualueelta etelään päin. 1.6 Ympäristö Maisemakuva Maantiet 14550 ja 363 kulkevat suunnittelualueen läpi pelto- ja metsämaisemassa rajoittuen voimakkaasti nouseviin kalliorinteisiin ja kanavan ympäristöön. Nykyinen tietila on ilmeeltään väljä. Tiemiljöö on maaseutumainen ja näkymiltään avoin. Suunnittelualue kuuluu maiseman vaalimisen kannalta tärkeisiin alueisiin (kuva 5). Kulttuuriperintö Suunnittelualue kuuluu Jaalan etelä- ja länsiosien rantayleiskaavassa esitettyihin kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti sekä maisemallisesti arvokkaisiin alueisiin, jotka ovat maakunnallisesti merkittäviä (kuva 5). Kanavan ympäristö on kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Alueen
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 6 (22) historialliset ja maisemalliset arvot tulee ottaa huomioon kaikessa alueen käytössä. Alueilla sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja rakennelmat tulee pyrkiä säilyttämään. Suunnittelualueella ei kuitenkaan ole kulttuurimaisemaan tai -historiaan kuuluvia yksittäisiä arvokkaita kohteita. Luonnonolot Tämän tiesuunnitelman ympäristöä koskeva tieto perustuu kaavoituksen yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Luonnonoloiltaan alue on pääosaltaan maa- ja metsätalousaluetta. Varsinaisella suunnittelualueella ei ole tiedossa arvokkaita luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä eikä metsä- ja vesilain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Suunnittelualueella ei ole mitään erityisiä eläinreviirejä tai esiintymiä eikä linnuille tärkeitä elin- ja pesimäalueita. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Huuhkainvuoren luonnonsuojelualue sekä merkittävät Kimolan kanavan kallioalueet (kuva 5). Suunnittelualue Kuva 5. Merkittävät maisema- ja luontoalueet: maisema-alue pistekatkoviivalla, merkittävät kallioalueet pisteviivalla ja luonnonsuojelualueet yhtenäisellä viivalla Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesialueita. Suunnittelualueen läpi kulkee 1960-luvulla uittotarpeisiin rakennettu Kimolan kanava, joka luokitellaan vesistöksi. Pinta- ja pohjavesistä sekä niiden korkeuksista on kerrottu tarkemmin luvussa 1.7.4.
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 7(22) Haitta-ainepitoiset ja pilaantuneet maat Suunnittelualueen läheisyydestä selvitettiin kohteet, jotka on merkitty ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjestelmään. Ko. järjestelmään on viety kohteet, joissa on todettu tai voidaan olettaa olevan haitta-ainepitoista tai pilaantunutta maa-ainesta. Tielinjauksen ja liittymien lähialueilla ei löytynyt yhtään maaperän tilan tietojärjestelmässä olevaa kohdetta. 1.7 Maaperä- ja pohjaolosuhteet 1.7.1 Pohjatutkimukset Tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä suunnittelualueelle tehtiin 11 puristinheijari-, 4 siipi- ja 4 porakonekairausta. Tutkimuspisteistä 4 kpl oli kanavan keskellä suunniteltujen uusien välitukien kohdalla. Kohteessa tehtiin yhteensä kaksi koekuoppaa, yksi molemmilla rannoilla, joilla selvitettiin sillan tulopenkereiden puupaalujen ja paaluhattujen kuntoa ja sijaintia. Molemmille rannoille asennettiin pohjavesiputki. Korroosiotutkimuksia tehtiin pohjavedestä, kanavan pintavedestä sekä maaperästä. Tiesuunnitelmavaiheessa tehtyjen tutkimusten lisäksi käytettävissä oli GTK:n pohjatutkimusrekisteristä saadut vuonna 1997 tehdyn pohjatutkimukset. 1.7.2 Maaperä Siltapaikalla maanpinta laskee loivasti kanavaa kohden molemmilla rannoilla. Maanpinnan taso on +68...+72. Kanavan pohja on mittausten mukaan noin tasolla +62. Siltapaikan molemmin puolin on havaittavissa avokalliota noin 60 70 m päässä kanavasta. Kanavan pohjoispuolella maantien 363 takana kallio kohoaa korkeaksi seinämäksi, kanavan eteläpuolella avokallio on matalampi. Sillan molemmilla rannoilla on maanpinnassa paksu kuivakuorikerros. Kuivakuorikerroksen paksuus on pohjoisrannalla 1,3 2,2 m ja etelärannalla 3 3,5 m. Kuivakuoren alla on liejuista savea 3 8 m. Savikerroksen alla on ohut, noin 1 m paksu kerros savista silttiä. Tiepenkereen paksuus on pohjoisrannalla 1,1 1,8 m ja etelärannalla 0,7 1 m. Näytetietojen perusteella maaperä on koko suunnittelualueella liejuista, näytteiden humuspitoisuus vaihteli 2 6 %. Saven alla oleva savinen silttikerros oli havaittavissa lähes kaikissa näytepisteissä. Kitkamaa hienoaineisten kerrosten alla on näytetietojen mukaan soraista hiekkaa ja hiekkamoreenia. Maaperä on routivaa. Maaperäolosuhteet siltapaikalla ovat pehmeikköjen vuoksi vaativat. Kimolan kanavan rannoilla on tapahtunut kanavan rakentamisen yhteydessä tai pian rakentamisen jälkeen useita liukupintasortumia. Tämän hankkeen yhteydessä pidetyssä yleisötilaisuudessa paikallinen asukas kertoi, että myös Kimolan sillan vieressä tapahtui sortuma kanavan imuruoppauksen aikana. Sortuma johtui mahdollisesti kanavan luiskan yläpään läheisyyteen läjitetyistä ruoppaus/kaivumassoista. Paino- ja puristin-heijarikairaukset ovat päättyneet kiveen tai kallioon tai tiiviiseen maakerrokseen. Kanavassa tehdyt porakonekairaukset ovat päättyneet
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 8 (22) tasolle +50,1 +55,1. Korkeimmillaan kallionpinta on sillan eteläisen välituen luoteiskulmassa ja alimmillaan pohjoisen välituen kaakkoiskulmassa. 1.7.3 Nykyiset pohjanvahvistusrakenteet Nykyisessä Kimolan sillassa on massiiviset maatuet sillan molemmissa päissä ja kaksi välitukea kanavassa. Maatuet on perustettu 250x250 mm teräsbetonisille lyöntipaaluille. Yhdessä maatuessa on yhteensä 66 paalua, joista 20 kpl on taaksepäin kaltevia ja loput eteenpäin kaltevia. Sillan välitukina toimivat seinämäiset pilarit, jotka tukeutuvat 300x300 mm teräsbetonisille lyöntipaaluille. Paalut ovat tuen alla yhdessä rivissä ja niitä on yhden tuen alla 9 kpl. Nykyisen sillan tulopenkereet on perustettu molemmilla rannoilla puupaaluille ja paaluhatuille noin 10 m matkalla sillasta poispäin. Vuonna 1958 1965 tehdyn suunnitelman mukaan paaluhatut ovat pohjoisrannalla noin 2,8 m ja etelärannalla noin 0,8 m syvyydellä maanpinnasta. Kesällä 2016 tehtyjen koekuoppatutkimusten perusteella vanha suunnitelma piti hyvin paikkansa etelärannalla, mutta pohjoisrannalla paaluhatut löytyivät noin 1 m ylempää kuin suunnitelmassa esitetty. Pohjoisrannalla uloin paalurivi löytyi myös sisemmältä tiepenkereestä kuin suunnitelmassa oli esitetty. Koekuoppien perusteella paaluhatut ja puupaalut olivat hyvässä kunnossa. Nykyinen paaluhatturakenne ei kuitenkaan täytä nykyisiä Liikenneviraston ohjeiden mukaisia vaatimuksia pengerpaksuuden eikä hatturakojen osalta. Pengerpaksuuden pitäisi olla vähintään 2,1 m ja paaluhattujen väliin jäävä rako 2,1 m korkealla penkereellä olla enimmillään 400 mm. Kimolassa paaluhattujen päällä on pengertä etelässä 0,8 m ja pohjoisessa 1,7 m. Paaluhattujen raon suuruus on etelässä 700 mm ja pohjoisessa 600 mm. 1.7.4 Vedenkorkeudet Kanavan molemmille rannoille asennettiin kesällä 2016 pohjavesiputket; toisesta on tehty asennuksen jälkeen 1 mittaus ja toisesta 2. Pohjavesiputkista saatujen mittaustulosten perusteella pohjaveden pinta noudattaa kanavan veden pintaa ja on noin 3 m syvyydellä kuivakuorikerroksen yläpinnasta. Pohjaveden ylipainetta ei havaittu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n vuonna 2013 tekemän Kimolan vesiväylähankkeen pohjatutkimusraportin mukaan Kimolan kanavan vedenpinnan säännöstelyn alaraja on +65,1 (NN) ja yläraja +65,4 (NN) tai +65,25 (NN) vuodenajasta riippuen. Ero korkeusjärjestelmän NN ja N2000 välillä on 0,37 m. FCG:n vuonna 2015 tekemän Kimolan venesulun rakennussuunnitelman mukaan suunnittelussa käytettävät purjehduskauden ylä- ja alavedenkorkeudet ovat seuraavat: Kimola ala, HWnav: NN +65.40 N2000 +65.75 Kimola ala, NWnav: NN +65.10 N2000 +65.45 Kimolan sillan alikulkukorkeutta mitoittaessa on sovittu käytettäväksi ylivedenkorkeutta HWnav=N2000 +65,75. Vedenpinnan vaihteluväli siltapaikalla on noin 0,3 m.
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 9(22) 1.8 Johdot ja muut laitteet Laiteomistajia tieosuudella ovat KSS Verkko Oy, Sonera Oyj, Osuuskunta Kymijoen Kyläkuitu sekä Veskansan vesiosuuskunta. Lisäksi suunnittelualueella on Puolustusvoimien kaapeli, jonka sijainti ei ole tiedossa. Suunnittelualueella johdot kulkevat pääsääntöisesti maanteiden 14550 ja 363 suuntaisesti. Johtojen ja laitteiden sijainnit on esitetty kartalla tiesuunnitelman osassa C, johto- ja laitekartalla 6.1T-1.
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 10 (22) 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Tämä tiesuunnitelma on laadittu ensisijaisesti Kimolan kanavan vesitiehankkeen tarpeisiin, koska kanavaa ylittäviä siltoja on tarve muuttaa kanavan vesiliikenteen alikulkukorkeusvaatimusten mukaisiksi. Tiesuunnitelma on tehty Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta. Liikennevirasto toimii kanavahankkeen rakennuttajana, joten Liikennevirasto on osallistunut myös tiesuunnitelman laadintaan. Projektille perustettiin hankeryhmä, johon kuuluivat Juha Laamanen Kaakkois-Suomen ELY-Keskuksesta (liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue), Liikennevirastosta Harri Liikanen, Matti Piispanen, Panu Tolla ja Veli-Matti Uotinen sekä suunnittelukonsultin edustajat. Lisäksi Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta hankeryhmätyöskentelyyn osallistui Visa Niittyniemi sekä hankeryhmätyöskentelystä tiedotettiin Kouvolan kaupungille. Hankkeen aloituskuulutus julkaistiin 15.5.2016. Kuulutus oli julkisesti nähtävillä Kouvolan kaupungissa ja se julkaistiin Kouvolan Sanomissa. Tiesuunnitelman yleisötilaisuus järjestettiin 12.9.2016 Kimolan seurapirtissä. Yleisötilaisuudesta kuulutettiin Kouvolan sanomissa 8.9.2016. Yleisötilaisuudessa esiteltiin hankkeen lähtökohtia ja etenemistä, Kimolan kanavahanketta, tiesuunnitelmaluonnoksia sekä osallisten vaikutusmahdollisuuksia. Kuulutukset, tiedotteet sekä yleisötilaisuuden osallistujalista ja muistio on koottu kohtaan 1.6T. Tiesuunnitelman aikana on tehty esitys muiden omistamien johtojen ja laitteiden siirtosuunnitelmista. Tiesuunnitelma täydentyy rakennussuunnitelmalla, jolloin johtosiirrot tarkentuvat yksityiskohtaisiin suunnitelmiin. Johtojärjestelyistä neuvotellaan yksityiskohtaisesti rakennussuunnitelman aikana. Laiteomistajat on kerrottu kohdassa 1.8.
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 11(22) 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen tavoitteiksi on asetettu Kimolan kanavan vesitiehankkeen tarpeet, koska kanavaa ylittäviä siltoja on tarve muuttaa kanavan vesiliikenteen alikulkukorkeusvaatimusten mukaisiksi. Suunnitelman tulee täyttää liikenteelliset tavoitteet, olla teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoinen sekä tuottaa luonnolle, rakennetulle ympäristölle, ihmisille ja yhteisöille mahdollisimman vähän haittaa. Hankkeelle asetetut tavoitteet on hyväksytty suunnittelua ohjaavassa hankeryhmässä. Hankkeelle on laadittu suunnitteluperusteet, jotka on esitetty suunnitelman kohdassa 1.6T. 3.2 Teiden mitoitus ja tekniset ratkaisut Tiesuunnitelman teknisten ratkaisujen periaatteena on nykyisen Kimolan sillan korvaaminen osittain uudella sillalla sekä maantien 14550 parantaminen nykyisellä paikallaan. Maantien korkeusasemaa nostetaan noin 1 metri nykyisen sillan keskiaukon kohdalla. Nykyisen sillan maatuet säilytetään ennallaan, välituet sekä kansirakenne rakennetaan uudelleen. Sillan uudelleen rakentamisen myötä hyödyllinen leveys (HL) kapenee 7 metristä 6 metriin. 3.2.1 Teiden mitoitusperiaatteet Tiesuunnitelmassa mitoitusajoneuvona on moduulirekka (Kam). Taulukossa 3 on esitetty suunniteltujen teiden mitoitusnopeudet ja taulukossa 6 poikkileikkaukset. Taulukko 1 Suunniteltujen teiden mitoitusnopeudet Tie Mitoitusnopeus M1, maantie 14550 Liittymäalue 30 km/h Taulukko 2 Suunniteltujen teiden poikkileikkaukset Tie Poikkileikkaus M1, maantie 14550 6,0 / 5,5 m Yksityiset tiet 4,0 5,0 m 3.2.2 Liittymät Suunnittelualueella on esitetty parannettavaksi nykyinen maanteiden 363 ja 14550 kolmehaarainen avoin tasoliittymä. Liittymän mitoitus on LA-I ja geometria parannetaan mitoitusta vastaavaksi. Nykyiset yksityistie- sekä maa- ja metsätalousliittymät säilytetään parantamalla ne likimain nykyisillä paikoillaan. 3.2.3 Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt Suunnitelmassa ei ole esitetty erillisiä jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat maanteiden pientareilla.
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 12 (22) 3.2.4 Linja-autopysäkit Suunnittelualueella ei ole osoitettu linja-autopysäkkejä 3.3 Pohjarakenteet Pohjanvahvistusrakenteina sillan tulopenkereisiin esitetään geolujitetta nykyisten paaluhattujen päälle sekä XPS-levyillä tehtävää kevennystä puupaalutetulla alueella. Kevennyksen tarkoituksena on kumota tien tasauksen nostosta aiheutuva kuormituksen lisäys puupaaluille. Kevennyspaksuus on mitoitettu niin, että puupaaluille tuleva kuorma ei kasva nykyisestä. Maatalousliittymän 1 pengertä kevennetään myös XPS-levyillä riittävän stabiliteetin turvaamiseksi. 3.4 Tierakenteet Tiet on mitoitettu liikenneviraston routa- ja kantavuusohjeiden mukaisesti huomioiden suurin sallittu laskennallinen routanousu ja kuormituskertalukuun perustuva tavoitekantavuus sekä alueelta saatavat kiviainesmateriaalit. Päällysteiden kokonaispaksuudeksi on valittu tavoitekantavuuden saavuttamiseksi vaadittavat lopulliset päällystepaksuudet liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Kevennysrakenteen yläpinta tulee ulottaa 700 mm tulevan tasauksen alapuolelle. 3.5 Kuivatus Maantien 14550 kuivatus on suunniteltu avo-ojin ja rummuin. Tien kuivatusperiaate säilyy ennallaan eli hulevedet johdetaan Kimolan kanavaan. 3.6 Laskuojat Suunnittelualueella ei ole tarvetta erillisille laskuojille. 3.7 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Suunnittelualueen vehreää ilmettä pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon. Suunnittelualueella olevat tieluiskat nurmetetaan maisemanurmi 2:lla. 3.8 Tievalaistus Suunnittelualueelle ei ole osoitettu tievalaistusta, koska maantiet ovat liikennemääriltään vähäisiä. 3.9 Liikenteenohjaus Liikenteenohjaus toteutetaan suunnitelmakartan 3T-1 mukaisesti. Liikenteenohjaussuunnitelmassa noudatetaan Liikenneviraston ohjeistusta. Suunnittelualueen opastettavat kohteet säilytetään nykyisellään (Kimola, Jaala, Vuolenkoski ja Vierumäki).
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 13(22) Opasteiden ja liikennemerkkien rakenteiden tarkemmassa valinnassa ja sijoituksessa tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon rakenteiden törmäysturvallisuus. Liikenteenohjaus suunnitellaan yksityiskohtaisesti rakennussuunnitelman aikana. 3.10 Ylijäämämaiden sijoitusalueet ja maanottopaikat Suunnitelmassa ei esitetä ylijäämämaiden sijoitusalueita eikä maanottopaikkoja. Ylijäämämaat käsitellään ja sijoitetaan tiealueen puitteissa. Massatilanne on käsitelty tarkemmin kohdasta 5.6. 3.11 Johdot ja laitteet Laiteomistajia tieosuudella ovat KSS Verkko Oy, Sonera Oyj, Osuuskunta Kymijoen Kyläkuitu sekä Veskansan vesiosuuskunta. Lisäksi suunnittelualueella on Puolustusvoimien kaapeli, jonka sijainti ei ole tiedossa. Suunnittelualueella johdot kulkevat pääsääntöisesti maanteiden 14550 ja 363 suuntaisesti. Johtojen ja laitteiden sijainnit on esitetty kartalla tiesuunnitelman osassa C, johto- ja laitekartalla 6.1T-1.
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 14 (22) 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Tätä tiesuunnitelmaa varten tutkittiin neljää eri vaihtoehtoa Kimolan sillan korjaamiseksi vastaamaan Kimolan kanavan vesiliikenteen alikulkukorkeusvaatimuksia (alikulkukorkeus 4,8 m). Vaihtoehtojen periaateratkaisut on esitetty alun perin Kimolan vesitiehankkeen tiejärjestelyt -raportissa Ensimmäisessä vaihtoehdossa, VE0, silta jää nykyiselleen. Toisessa vaihtoehdossa, VE1, nykyistä siltaa korotetaan niin, että suunniteltu vesiliikenne mahtuu kulkemaan sillan ali. Kolmannessa vaihtoehdossa, VE2, toteutetaan uusi silta nykyisen sillan viereen. Vaihtoehdossa VE3 uusi silta voidaan toteuttaa myös nykyisellä paikallaan kapeampana, jolloin rakentamiskustannukset ovat edullisemmat kuin jos silta toteutetaan nykyisen levyisenä. Vaihtoehdossa VE4 nykyinen silta poistetaan kokonaan ja liikenne ohjataan kanavan varren teitä pitkin. Vaihtoehto VE1: Ei merkittävää muutosta nykytilanteeseen. Työn aikainen haitta liikenteelle on merkittävä, mutta sillan liikennemäärä on alhainen. Edellyttää kiertotiejärjestelyjä maanteiden 362 ja 363 kautta. Vaihtoehto VE2: Ei merkittävää muutosta nykytilanteeseen. Ei rakentamisaikaista haittaa liikenteelle. Vanha silta puretaan uuden valmistuttua. Vaihtoehto VE3: Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus heikkenevät hieman sillan hyötyleveyden kaventuessa. Työn aikainen haitta liikenteelle on merkittävä, mutta sillan liikennemäärä on alhainen. Edellyttää kiertotiejärjestelyjä maanteiden 362 ja 363 kautta. Vaihtoehto VE4: Kanavan ylittävän liikenteen sujuvuus heikkenee. Asukkaille ja elinkeinoille aiheutuu pysyvä kiertohaitta. Vaihtoehtojen kesken ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. VE 2 mahdollisesti edellyttää luontoselvityksen laadintaa. Vaihtoehtojen kesken erityisiä riskejä sisältää VE1, koska siinä on mahdollista sillan kansirakenteiden vaurioituminen nostoprosessin yhteydessä. Vaihtoehdossa VE1 ja VE3 liikenne on ohjattava kiertotielle sillan korjauksen ajaksi. Kiertotien tarve on suurempi Vuolenkosken suuntaan kulkevalle liikenteelle, Jaalan suuntaan palvelee kanavan eteläpuolella kulkeva reitti. Kiertotie voidaan toteuttaa kanavan vartta kulkevaa ajouraa hyödyntäen. Tämä reitti palvelisi jatkossa myös kanavan huoltotienä, tai vaihtoehdon 4 tiejärjestelynä. Tällöin tie tulee rakentaa perusteellisemmin kuin pelkkänä huoltoyhteytenä. Vaihtoehtoja vertailtiin toisiinsa vesi- ja maaliikenteen sujuvuuden osalta, maaliikenteen liikenneturvallisuuden, rakentamisaikaisten vaikutusten, riskien ja ympäristövaikutusten sekä kustannusten osalta. Kimolan sillan kohdalla ensisijaiseksi vaihtoehdoksi valikoitui sillan uusiminen nykyiselle paikalleen ko-
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 15(22) rotettuna (VE3), ja samalla sillan hyötyleveyden kaventaminen 6 metriin. Vaihtoehdossa VE3 nykyisen sillan alusrakenteita ja tiepohjaa on myös mahdollista hyödyntää, jolloin rakennuskustannukset ovat vaihtoehtoja VE1 ja VE2 merkittävästi alhaisemmat. Vaihtoehtoa VE3 voidaan pitää kokonaistaloudellisesti edullisimpana ja samalla haitat ovat lievimmät nykytilanteeseen verrattuna.
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 16 (22) 5 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 5.1 Liikenne ja liikenneturvallisuus Tiesuunnitelmassa esitetyt ratkaisut heikentävät lievästi liikennöitävyyttä sillan kaventuessa ja pystygeometrian jyrkentyessä. Liikennemäärät suunnittelualueella ovat kuitenkin vähäisiä, joten liikenteen palvelutaso säilyy edelleen hyvänä. Näkemäolosuhteet maantien 363 liittymään säilyvät hyvinä. 5.1.1 Joukkoliikenne Tiesuunnitelmalla ei ole vaikutusta joukkoliikenteen järjestelyihin tai palvelutasoon. 5.2 Taloudelliset vaikutukset Kimolan maantien ja sillan rakentamisen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 0,66 M. Rakennuskustannukset ovat 0,51 M, yhteiskustannukset 0,15 M sekä lunastus- ja korvauskustannukset ovat 5 000. Kustannusarvion MAKU-indeksi on 107,2: 2010=100. Kustannusarvio on esitetty tiesuunnitelman osassa 1.5T-1. Hankkeen toteutuksen kustannusjaosta on sovittu Kimolan kanavan vesitiehankkeen toteutuksen yhteydessä. 5.3 Ympäristö 5.3.1 Tieympäristö Suunnittelualueelle tulevat uudet liittymäjärjestelyt eivät muuta maisemaa ja ympäristöä merkittävästi verrattuna nykytilanteeseen, koska rakentaminen liittyy kiinteästi olemassa oleviin väyliin. 5.3.2 Melu Suunnittelualueella ei ole eikä sinne ole maankäytön suunnittelussa esitetty liikennemelulta suojattavia kohteita. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia. Lähimmät kiinteistöt sijaitsevat yli 300 metrin päässä, joten liikenteen aiheuttamalla melulla ei ole merkittävää vaikutusta lähialueen asutukselle. Vähäisen liikenteenkään takia tiesuunnitelmassa ei ole ollut tarvetta tehdä melulaskentoja eikä esittää meluntorjuntaratkaisuja. 5.4 Sosiaaliset vaikutukset Suunnittelualue sijaitsee haja-asutusalueella. Lähin asutus on suunnittelualueen ulkopuolella Eiraskanmutkan, Ronnuntien ja Vierumäentien varsilla. Tiesuunnitelman mukaiset ratkaisut eivät muuta nykytilaa niin merkittäväsit, että ratkaisuilla olisi sosiaalisia vaikutuksia.
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 17(22) 5.5 Maankäyttö Suunnittelualueella ei ole näköpiirissä merkittävää maankäytön lisääntymistä Kouvolan kaupungin maankäytön suunnitelmien perusteella. 5.6 Vaikutukset maa-ainesvaroihin Tiesuunnitelmahankkeella ei ole merkittävää vaikutusta alueen maa-ainesvaroihin. Maaleikkausmassat pyritään käyttämään hankkeella luiska- ja maisemointitäyttöihin. Tiejärjestelyt toteutetaan osana koko Kimolan kanavahanketta, jolloin ylijäämämaat sijoitetaan kanavahankkeen maisemointitäyttöihin. Tiejärjestelyjen rakentamisesta syntyvien maaleikkausmassojen määrä on pieni, eli noin 860 kiinto-m 3. Kimolan kanavahankkeen alueelle sijoittavien maaleikkausmassojen määrä on noin 610 kiinto-m 3. Rakennekerrosmateriaaleja on tuotava hankkeen ulkopuolelta, yhteensä noin 415 kiinto-m 3. 5.7 Tarvittavat kaavamuutokset Tiesuunnitelma ei vaadi kaavamuutoksia. 5.8 Kulttuuriperintö, maisema ja taajamakuva Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on kulttuuriperinnön ja maiseman kannalta merkittäviä alueita. Tiesuunnitelman ratkaisut tukeutuvat täysin olemassa oleviin väyliin, joten suunnitelmalla ei ole vaikutusta alueen kulttuuri- tai maisema-arvoihin. 5.9 Luonto Suunnitelman tieosuus ei ole luonnonoloiltaan erityisen herkkää. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin suojeltavia luontokohteita. Tiesuunnitelman ratkaisut tukeutuvat täysin olemassa oleviin väyliin, joten suunnitelmalla ei ole vaikutusta alueen luontoarvoihin. Tie- ja yksityistiealueilta voidaan joutua kaatamaan yksittäisiä puita ja raivaamaan olemassa olevaa kasvillisuutta. Tiesuunnitelman toimenpiteillä ei kuitenkaan ole vaikutusta alueen eläimistölle tai linnustolle, koska suunnittelualueella ei esiinny mitään erityisiä elin- tai pesimisreviirejä. 5.10 Pohjavesi Suunnittelukohteessa tehtyjen pohjatutkimusten perusteella maaperä on savea, joka ei läpäise vettä. Suunnitellut toimenpiteet eivät vaikuta alueen pohjavesien muodostumiseen tai niiden virtaukseen. 5.11 Haitta-ainepitoiset ja pilaantuneet maat Olemassa olevan tiedon perusteella suunnittelualueella ei ole haitta-ainepitoisia tai pilaantuneita maita.
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 18 (22) 5.12 Johtojen ja laitteiden suojaukset ja siirrot Suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä kulkee sähköilmajohtoja, telekaapeleita sekä vesiosuuskunnan vesijohto. Johtojen siirtosuunnitelmat on esitetty johtosiirtokartalla 6.1T-1. Suunnitelma ei sisällä merkittäviä johtosiirtoja. Vesiosuuskunnan vesijohto suojataan tarvittaessa maantien rakennettavalla osuudella. Johtojen ja kaapeleiden omistajat suunnittelevat ja vastaavat kaikista siirroista. Työn aikana on sovittava suunnittelualueella olevien johtojen omistajien kanssa tehtävistä siirto- ja suojausperiaatteista. Johtosiirtojen kustannukset on esitetty tiesuunnitelman kustannusarviossa. 5.13 Lunastettavat alueet ja purettavat rakennukset Tien rakentamista varten tarvittavien alueiden rajat on merkitty suunnitelmakarttaan, samoin myös tietyön ajaksi tienpitäjän käyttöön varattavat yksityiset alueet. Tiedot tietä varten tarvittavien maa-alueiden omistajista on esitetty suunnitelmakartalla ja asiakirjassa 1.4T Maanomistajaluettelo. Tiesuunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät vaadi uuden tiealueen lunastamista. Yksityistiealueiden alle jää noin 705 m 2 metsämaata. Suunnittelualueella ei ole purettavia tai lunastettavia rakennuksia. 5.14 Rakentamisen aiheuttamat häiriöt Maantien 14550 liikenne on ohjattava kiertotielle Kimolan sillan rakentamisen ajaksi. Kiertotie kulkee eteläpuolelta maanteiden 362 ja 363 kautta. Rakentamisen aikana maantien 14550 yhteys maantielle 363 on poikki arviolta noin puoli vuotta. Järjestely haittaa erityisesti Heinolaan päin suuntautuvaa liikennettä. Väliaikaisesta kiertohaitasta voivat haitan kokijat vaatia korvausta tietoimituksen kautta.
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 19(22) 6 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KADUT, LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 6.1 Kadut Tiesuunnitelma ei sisällä katujärjestelyitä. 6.2 Laskuojat Tiesuunnitelma ei sisällä laskuojia. 6.3 Johtojen ja laitteiden siirrot Hankkeen yhteydessä toteutettavat johtojen ja laitteiden siirrot on esitetty johtosiirtokartalla 6.1T-1.
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 20 (22) 7 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hankkeen toteuttaminen vaatii: Vesilain mukaisen luvan. Vesilupaa on haettu Kimolan kanavan vesitiehankkeen suunnittelun yhteydessä. Aluehallintovirasto on tehnyt lupapäätöksen, mutta lupa ei ole toistaiseksi lainvoimainen. Laiteomistajien kanssa tehdään sopimukset. Kustannusjaosta tehdään erilliset sopimukset. Kouvolan kaupungin myöntämän MRL:n tarkoittaman toimenpideluvan Kimolan uudesta maantiesillasta, johon riittää kaupungin tiesuunnitelmasta antama hyväksyvä lausunto.
Maantien 14550 parantaminen Kimolan kanavan kohdalla, Kouvola 21(22) 8 JATKOTOIMENPITEET Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue pyytää lausunnon tiesuunnitelmasta Kouvolan kaupungilta, Museovirastolta, Kymenlaakson maakuntamuseolta ja Kymenlaakson maakuntaliitolta sekä johtojen ja laitteiden omistajilta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualuetta on kuultu suunnittelun aikana. Vesistö-yksikön edustaja on osallistunut hankeryhmätyöskentelyyn ja pitänyt siltaratkaisua hyväksyttävänä. Luonnonvarat -vastuualueelle on tiedotettu suunnitelmasta eikä heillä ole ollut siihen huomautettavaa. Tiesuunnitelman hyväksymisehdotus on asiakirjassa 1.3T. Hankeen rakentamisen ajankohdasta ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta hankkeella on jo olemassa oleva rahoitus. Toteutus riippuu Kimolan kanavahankkeen toteuttamisen vaatiman vesiluvan sekä muiden hallinnollisten suunnitelmien lainvoimaisuudesta. Tiesuunnitelma asetetaan nähtäville syksyllä 2016 ja tiesuunnitelman hyväksyy Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen esityksen perusteella Liikennevirasto. Hankkeen toteutuksesta vastaa Liikennevirasto. 8.1 Jatkosuunnittelussa huomioitavaa Kimolan kanavan rannoilla on tapahtunut kanavan rakentamisen yhteydessä tai pian rakentamisen jälkeen useita liukupintasortumia. Tämän hankkeen yhteydessä pidetyssä yleisötilaisuudessa paikallinen asukas kertoi, että myös Kimolan sillan vieressä tapahtui sortuma kanavan imuruoppauksen aikana. Sortuma johtui mahdollisesti kanavan luiskan yläpään läheisyyteen läjitetyistä ruoppaus/kaivumassoista. Sortumapaikka oli sillan itäpuolella pohjoisrannalla. Suunnittelualueella on sortumariski ja alueen stabiliteetti on huomioitava kaikissa suunnitteluvaiheissa. Kanavan ja siltapaikan stabiliteetti kokonaisuutena on varmistettava kanavan ja sillan rakennussuunnittelun yhteydessä. Kanavan vesitiehankkeen jatkosuunnittelussa on syytä huomioida mahdollinen kanavan eteläpuoleisen huoltotien tarve.