FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI
2
LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen tuottaminen ja kuluttaminen edistävät alueen taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Forssan seudulla ja koko Hämeessä on luontaisesti hyvät viljelyolosuhteet mahdollistaen viljelijöille valinnan vaihtoehtoja eri tuotantosuuntien välillä. Seudulta löytyy runsaasti myös elintarviketeollisuutta, mikä onkin luonnollista, sillä suurin elintarvikkeiden kulutus kohdistuu Etelä-Suomeen. Kannattaa siis tulevaisuudessakin panostaa alkutuottajien ja elintarviketeollisuuden toiminnan kehittämiseen ja tuotteiden jatkojalostamiseen. Tiesitkö, että vuoden 2012 tilastojen mukaan: Hämeessä on 4 184 maatilaa. Forssassa, Humppilassa, Jokioisilla, Tammelassa ja Ypäjällä on yhteensä 841 maatilaa. Kanta-Hämeessä on 101 elintarvikkeiden valmistuksen toimipaikkaa ja Päijät-Hämeessä 91 toimipaikkaa. Forssassa, Humppilassa, Jokioisilla, Tammelassa ja Ypäjällä on 31 elintarvikkeiden valmistuksen toimipaikkaa. 3
LISÄÄ LÄHIRUOKAA AMMATTIKEITTIÖIHIN Työ lähiruoan käytön lisäämiseksi ammattikeittiöissä on käynnissä Forssan seudulla ja paljon positiivisia tuloksia on saatu aikaan. Yhteistyö on syventynyt ja tietoisuus lähiruoan käytön eduista lisääntynyt. Tulevaisuudessa lähiruoan käytön nähdään kasvavan entisestään. Lähiruoka antaa kasvot tuotteen taakse. Se sisältää lupauksen puhtaudesta ja tuhlaamattomasta tuotantoketjusta. Jotta lähiruoka-asioita saadaan eteenpäin, tarvitaan siihen päättäjien osallistumista. Millaista ruokaa haluat, että seudulla syödään nyt ja tulevaisuudessa? 4
LÄHIRUOKA TYÖLLISTÄÄ JA KERRYTTÄÄ VEROTULOJA Lähiruoan hyödyntämien tuomat vaikutukset ovat laajat. Voidaan sanoa, että suomalaiset kotieläimet ovat maailman terveimpien joukossa, ja meillä viljelyssä käytetään torjunta-aineita hallitusti. Tästä tiedetään, että suomalainen ruoka tekee hyvää meidän terveydellemme sekä säästää ympäristöä. Käyttämällä lähiruokaa rakennetaan myös seudun maaseutuyrittäjyyttä ja tätä kautta turvataan Suomen ruokahuollon perusta tulevaisuudessakin. Suosimalla lähialueen tuotteitta voidaan rakentaa seudun ruokakulttuuria, opettaa lapsille mistä ruoka tulee ja kannustaa hyödyntämään Suomen sesonkituotteita. MIKSI Lähiruoan käyttäminen vahvistaa seudun taloutta ja hyvinvointia, sillä verorahat jäävät omalle alueelle alueelliset hankinnat työllistävät ja kehittävät maaseutuyrittäjyyttä alueen ruokaomavaraisuus lisääntyy. Lisäksi lähiruoka on turvallista, puhdasta ja jäljitettävää. Kun ostetaan läheltä, tiedetään mitä syödään. Esimerkiksi läheltä ostetut marjat voidaan nauttia kuumentamatta. Tällä hetkellä Kanta-Hämeen hankintarenkaiden elintarvikkeiden kokonaishankintojen arvo on 13,8 miljoonaa euroa, joista oman maakunnan hankintoihin käytettiin noin 3,35 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että Kanta-Hämeen hankintarenkaat ostavat noin 24 % elintarvikkeista omasta maakunnasta. Nostamalla oman maakunnan hankintojen osuuden 38 %:iin, vaikuttaisi se alueen työllisyyteen 15,9 henkilötyövuotta. * * Tiedot perustuvat Helsingin Yliopiston Ruralia-Instituutin tekemään selvitykseen Työtä ja hyvinvointia Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Selvityksen tarkoituksena on antaa tukea päätöksenteon pohjaksi julkisen puolen elintarvikehankinnoista päättäville. Selvityksen on rahoittanut maa ja metsätalousministeriön lähiruokaohjelma. 5
HYVÄ ASIA Lähiruoka ja sen käyttäminen nähdään yleensä hyvänä asiana. Pidetään tärkeänä, että tiedetään mitä ruokalautasella on. Lähiruokaan yhdistetään monia positiivisia asioita kuten puhtaus, tuoreus ja turvallisuus. Näiden lisäksi lähiruoka saatetaan nähdä kalliina tai vaikeasti tavoitettava. Voitaisiin ajatella, että sen hyödyntäminen isoissa ammattikeittiöissä olisi mahdottomuus. Näin ei kuitenkaan ole. Lähiruoan käytön lisäämisen voi, ja kannattaakin, aloittaa pienin askelin tutkimalla ruokalistaa ja seudun tarjontaa. 6
LUKUJA TYÖLLISYYDESTÄ Alkutuotanto Kanta-Hämeen alkutuotannon vaikutus maakunnan työllisyyteen on 4,09 %, mikä tarkoittaa 3 044 henkilötyövuotta. Alkutuotannon työllisyyskerroin Kanta-Hämeessä on 1,5. Tämä tarkoittaa, että yksi alkutuotannon työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 0,5 muuta; 0,2 ruokaketjuun ja 0,3 muille toimialoille. Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuuden vaikutus Kanta-Hämeen BKT:hen on 12%. BarLaurea: Laurea Leppävaara opiskelijaravintola BarLaureassa tehdyn hintavertailun tuloksena selvisi, että lähiruokatuotteiden käytön maltillinen lisääminen ammattikeittiöissä ei tule niin kalliiksi kuin luullaan. Annoshintaerot vaihtelivat välillä -0,27 ja +0,26. ** Elintarvike teollisuuden työllisyyskerroin on Kanta-Hämeessä 2,6, mikä tarkoittaa, että yksi elintarviketeollisuuden työntekijä työllistää 1,6 muuta; 0,7 ruokaketjuun ja 0,9 muille toimialoille. Tällä hetkellä Kanta-Hämeen elintarvikeyritykset myyvät noin 15% tuotteistaan omaan maakuntaan. Jotta voimme syödä lähiruokaa myös tulevaisuudessa on valinta tehtävä nyt. **BarLaurean Lähiruokahintavertailussa käytettiin pohjana kolmen viikon kiertävää ruokalistaa. Hintavertailuun otettiin mukaan ne lähiruokatuotteet, joiden käyttö BarLaurean kokoisessa ammattikeittiössä nähtiin mahdollisena. Vertailussa käytettiin lähiraaka-aineet pääsääntöisesti siinä muodossa kuin alkuperäisessä ruokalistassa. 7
Hallituksen lähiruokaohjelman kuusi tavoitetta ovat: 1. monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta, 2. parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin, 3. kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä, 4. parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia, 5. tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä sekä 6. lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta. MITEN Päätökset EU-tasolla, valtakunnallisesti, maakunta-, kunta- sekä yksilötasolla vaikuttavat siihen mitä, miten ja missä suomalaiset syövät (Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille, 2013). Lähiruoan käytön lisääminen vaatii tahtotilaa, pitkäjänteisyyttä ja vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Yhteistyön tekeminen korostuu, jotta mahdolliset lähiruoan käytön haasteet voidaan ratkaista. Esimerkiksi hankintalaki ei kiellä ennakoivaa vuoropuhelua alueellisten yrittäjien kanssa. Myös ruokalistasuunnittelulla pystytään vaikuttamaan lähiruoan käyttöön esimerkiksi ottamalla huomioon paikalliset tuotteet ja sesonkien tuomat raaka-aineiden saatavuuden vaihtelut. Tärkeintä on muistaa, että pienillä askelilla ja pitkäjänteisesti päästään kohti päämäärää. 8
HANKINTAPROSESSI: 1. Kaikki lähtee siitä, että tehdään STRATEGINEN PÄÄTÖS lähiruoan käyttämisestä. 2. Sitten SUUNNITELLAAN, mistä lähiruoan käytön lisäämisessä lähdetään liikkeelle. Alussa voi olla kyseessä vaikka yksi tuoteryhmä. Näin hankintoihin kuluva aika ei lisäänny liiallisesti. Mitä tuotteita on mahdollisuus hankkia läheltä Millaisia ruokia ruokalistalla voisi olla Määritellään laatukriteerit sekä testataan tuotteita Kartoitetaan hankintamenettelyn vaihtoehdot sekä yhteistyön mahdollisuudet 3. Käytännön toteuttaminen; TARJOUSPYYNNÖN tekeminen, jättäminen ja HANKINTA 4. Viimeisenä muistetaan, että toimintaa pitää KEHITTÄÄ. Tilataan, seurataan ja annetaan palautetta Tilastoidaan ja raportoidaan päättäjille Hankinnassa voidaan käyttää kriteereinä esimerkiksi: Sianlihan tuotannossa on sitouduttu häntien typistämättömyyteen. Kananmunien alkuperä on voitava todentaa tuottajalle asti. Marjat on voitava tarjota kuumentamatta tai keittämättä. Juuresten torjunta-aineruiskutuskertoja max x kertaa. Lähiruoan käytön lisäämiseksi isossa hankintasopimuksessa voi olla sopimuslausekkeena esimerkiksi näin: Ostaja pidättää itsellään oikeuden ostaa sopimuskauden aikana pieniä eriä kausi-, erityis- tai räätälöityjä tuotteita tämän sopimuksen ulkopuolelta. 9
LISÄTIETOJA: Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille. Kuopio: Ekocentria, 2013. Saatavissa: http://ekocentria.fi Lähiruokaa totta kai! Hallituksen lähiruokaohjelma ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020. Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö, 2013. Saatavissa: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/lahiruoka.html Ohjeita lähiruoan hankintaa. Kuopio: Ekocentria, 2014. Saatavissa: http://ekocentria.fi Ruoka-Suomi: yritystilastot 2000-2013. Turku: Turun yliopiston Brahea-keskus, 2013. Saatavissa: http://www.ruokasuomi.fi/yritystilastot.php Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Viitaharju, Leena & Määttä, Susanna & Hakala, Outi & Törmä, Hannu. Helsinki: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, 2014. (Raportteja 118) Saatavissa: http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/julkaisut.htm 10
11
RUOKIS Lähiruokaa Forssan seudulla www.hamk.fi/ruokis