Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Janakkala. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Minna Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna 2003. JANAKKALA 1 Hakoisten kulttuurimaisema, Tarinmaa Hakoisten kulttuurimaisema on valtakunnallisesti huomattavimpia maisemakokonaisuuksiamme. Maiseman kohokohdan muodostaa Hakoistenlinnan jyrkkäseinäinen kallio, jolta avautuu näköala laajalti Janakkalan kirkon, Kernaalanjärven ja Tervakosken suuntaan. Linnan juurella on kulttuurihistoriallisesti arvokas Hakoisten kartanoalue, jonne johtaa valtatieltä vanha koivukuja. Pohjoisessa maisema-alue ulottuu Janakkalan kirkolle saakka. Alueen pitkästä asutushistoriasta kertovat lukuisat rautakauden kalmistolöydöt ja uhrikivet Hakoisissa, kirkolla, Räikälässä ja Kernaalassa. Myös alueen luonnonmaisemassa heijastuu pitkä kulttuurivaikutus. Kirkolle johtavan tien varrella on maisemallisesti merkittävä Hangastenmäen lehtikuusimetsikkö ja valtatien varrella on kauniita koivikkohakoja. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. 2 Hakoisten linnavuori Hakoistenlinnan korkealle kohoavia kallioita on saatettu käyttää puolustustarkoituksiin jo esihistoriallisella ajalla. Hakoistenlinna varustettiin Birger Jaarlin johtaman käännytysretken yhteydessä 1200-luvun keskivaiheilla. Linnoitukseen kuuluivat kehämuurien ja vallihaudan ympäröimä esilinna sekä toisen kehämuurin ympäröimä päälinna, jossa sijaitsi kivestä ja tiilestä muurattu rakennus. Linnan kaivo sijaitsi esilinnan sisällä. Novgorodilainen kronikka mainitsee Vanain linnan olleen vuonna 1311 täysin puolustuskuntoinen. Nähtävästi pian tämän jälkeen uusi Hämeen linna syrjäytti Hakoistenlinnan merkittävyydessä. 3 Hakoisten kartano ja kulttuurimaisema Hakoistenlinnan juurella sijaitseva Hakoisten kartano on entinen rälssisäteri, joka on ollut asumakartanona jo keskiajalla. Keskiaikaisista omistajista tunnetaan Hämeen linnan vouti Valdemar Diäkn vuonna 1420. Myöhemmin kartano on kuulunut mm. Uggla- ja Boije-suvuille. Kartanon kaksikerroksinen, hirsinen päärakennus on rakennettu vuosina 1796 1810. Rakennuksen julkisivua koristaa matala frontoni, jossa on Boije-suvun vaakuna. Päärakennusta ympäröi suuri englantilaistyylinen puisto. Puiston laidassa on vuonna 1870 rakennettu puinen huvilarakennus, jota on myöhemmin uusittu. Talousrakennusten rivistössä on mm. tiilinen konttorirakennus 1920-luvulta, tiilinen navetta vuodelta 1850 (uusittu 1936) sekä ns. vellikellotalo, joka on mahdollisesti 1800-luvun keskivaiheilta. Mainittakoon, että vuonna 1869 kamariherra H.G. Boije perusti Hakoisiin Suomen ensimmäisen meijerikoulun. Hakoisten kartanomiljöö liittyy laajempaan Hakoisten kulttuurimaisemaan. 4 Janakkalan kirkonkylä, Tarinmaa Kirkon pohjoispuolella levittäytyy Janakkalan kirkonkylä, Tarinmaa, jossa on säilynyt runsaasti paitsi perinteistä rakennuskantaa, myös 1950-luvun julkista, maisemaan sopivaa rakentamista. Keskiaikainen kylätontti sijaitsee Turenkiin johtavan maantien länsipuolella. Se on yhä melko tiiviisti rakennettu talojen sijaitessa viehättävien raittien varrella. Vanhimmat päärakennukset ovat 1800-luvulta. Erityisen komea on Tarinmaan tyttökoulun entinen koulurakennus, joka lienee kunnan vanhin koulurakennus. Vuonna 1873 valmistuneen rakennuksen suunnitteli E.J. Kilpinen. Tyttökoulu toimi täällä vuoteen 1907, minkä jälkeen rakennus oli sairaalana 1908 25. Tien itäpuolisella peltoaukiolla kohoaa Tarinmaan VPK:n talo, joka on rakennettu vuonna 1933. Lähellä kirkkoa on säilynyt vanhaa pientaloasutusta. Kirkkoa vastapäätä tien toisella puolen muodostavat Tarinmaan koulu ja seurakuntatalo ajallisesti yhtenäisen 50-luvun kokonaisuuden.
5 Janakkalan keskiaikainen kivikirkko ja tapuli Janakkalan harmaakivikirkko on Hämeen nuorimpia keskiajan kirkkoja. Pyhälle Laurentiukselle nimetty kirkko lienee valmistunut vuonna 1520. Kirkon rakennuttajan, Hämeen linnan käskynhaltijan Åke Yrjönpoika Tottin sukuvaakunat ovat kirkon itäpäädyssä. Muodoltaan Janakkalan kirkko on alun perin ollut suorakaiteen muotoinen yksilaivainen pitkäkirkko, johon liittyivät pitkillä sivuilla sakaristo ja asehuone. Länsipäädyn suippokaarisen portaalin yläpuolella on umpeenmuurattu pyöröikkuna. Länsipäädyn tiilikoristelua hallitsee viisi rombikuviota, suippokaariset komerot sekä ylinnä kohoava risti. Itäpäädyn koristelu on yksinkertaisempaa. Vuonna 1826 valmistui intendentinkonttorissa suunnitelma, jonka mukaan kirkko laajennettiin ristikirkoksi. Vuonna 1844 tarkistettu suunnitelma toteutettiin 1840-luvulla. Samassa yhteydessä rakennettiin uusi oktogonin puolikkaan muotoinen sakaristo kirkon itäpäähän. Kirkon tiiliholvi korvattiin lautaisella tynnyriholvilla. Vuonna 1933 kirkon sisätilat uusittiin arkkitehti Carolus Lindbergin suunnitelman mukaan. Kirkon länsipäädyn edessä sijaitsee kolmikerroksinen kellotapuli, jonka alaosa on kivestä muurattu. Rakennusmestari Martti Tolpo rakensi tapulin vuosina 1784 1792. Tapulin alaosasta on käynti kirkkomaalle ja yläosaa on aikoinaan käytetty pitäjän makasiinina. Vanhaa kirkkomaata ympäröi harmaakivimuuri, joka on ollut katettu tervatuin paanuin. 6 Kirkkoherranpappila, Tarinmaa Janakkalan kirkkoherranpappilan hirsinen päärakennus on vuodelta 1842. Keskeissalityyppinen rakennus on tyyliltään uusklassistinen. Rakennusta on jatkettu vuonna 1908 eteisellä ja arkisto-osalla. Pihapiiriä rajaa 1800-luvulla rakennettu luhtiaitta. Pappilan länsipuolella on entinen arrendaattorin (vuokraajan) punamullattu asuinrakennus. 7 Laurinmäen museo, Tarinmaa Vuonna 1965 avatulle Laurinmäen ulkomuseoalueelle on siirretty joukko janakkalalaisia rakennuksia. Osa rakennuksista on siirretty paikalle Turengin kansanpuiston entiseltä museoalueelta. Esinemuseo sijaitsee vanhassa rukoushuoneessa. Vähä-Kurjen torpan päärakennus vuodelta 1889 on Vanantaasta. Mäenpään savupirtti on siirretty paikalle Saloisista. Mäenpäästä on myös pieni mäkilato. Mamsellityyppinen tuulimylly vuodelta 1882 on Leppäkosken Sipilästä. Pitkä karjasuojarakennus on Sauvalan Ratalahdelta ja riihi Lempellosta. Aittoja on lukuisa joukko. Räikälän kestikievaritilan mailla on kaksi uhrikiveä sekä ikivanha Pyhän Laurin uhrilähde, jota lienee käytetty ennen kristinuskon tuloa taaran palvontaan. Räikälän itäpuolella sijaitsevalla Määkynmäellä on venäläisten rakennuttamia maalinnoituslaitteita ensimmäisen maailmansodan ajoilta. 8 Räikälän kivisilta, Räikälä Räikälän yksiaukkoinen kivisilta on rakennettu vuonna 1904 rakennusmestari Kalle Oilan johdolla. Paikan maisemallista merkitystä korostavat istutetut koivut. 9 Monikkalan kartano ja kulttuurimaisema Monikkalan kartano on muodostettu kylän kahdesta talosta vuonna 1539. Kartanon ensimmäinen omistaja oli kirjuri Knuutti Antinpoika. Koivujen reunustama tulotie johtaa kartanoalueelle, jossa osittain kaksikerroksinen hirsinen päärakennus sijaitsee puiston ympäröimänä. Rakennuksen runko on 1780-luvulta, ja 1800-luvun alussa sitä jatkettiin. Toinen kerros on vuodelta 1839 ja symmetriset pihasiivet vuodelta 1910. Rakennuksen arkkitehtoninen yleisilme on lukuisista muutoksista huolimatta selkeän uusklassillinen. Talouspihan ympärillä olevat työväen asuinrakennukset ovat 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Kartanoalueen kaakkoispuolella levittäytyy laaja viljelymaisema, joka ulottuu Hiidenjoesta Kernaalanjärveen. 10 Vanantaan kartano ja kulttuurimaisema Vanantaan kylän talot yhdistettiin 1500-luvun jälkipuolella säterikartanoksi. Kartano on kuulunut mm. Spåre-, Bosin- ja Standertskjöld-suvuille. Kartanon kolmikerroksinen, tiilinen päärakennus valmistui vuonna 1901
arkkitehti Waldemar Aspelinin piirustusten mukaan. Poikkeuksellisen mahtava asuinrakennus liittyy tyyliltään ranskalaiseen barokkiarkkitehtuuriin. Päärakennusta ympäröi laaja hoidettu puisto, jossa on sekä ranskalaisen barokkipuiston että vapaamman englantilaistyylisen puiston piirteitä. Puiston laidassa on vanhan päärakennuksen kivijalalle vuosina 1911 12 rakennettu jugendtyylinen asuinrakennus Huvila, joka on arkkitehti Max Frelanderin suunnittelema. Tiilinen tallirakennus vuodelta 1924 on arkkitehti Sigurd Frosteruksen piirtämä. 11 Iso-Hiisi, Hiisi Iso-Hiiden entisen ratsutilan nimi viittaa muinaissuomalaiseen kulttitoimintaan. Ensi kerran Hiiden talo mainitaan vuonna 1383. Kartanon päärakennus on rakennettu vuonna 1882. Nykyisen klassisistisen asunsa se sai vuonna 1925 toimeenpannussa, arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemassa korjauksessa. Päärakennuksen ympärillä on vanha englantilaistyylinen puisto. Iso-Hiiden talousrakennukset ovat 1920- luvulta. 12 Tapiola, Vähä-Hiisi Vähä-Hiiden entinen päärakennus, Tapiola on rakennettu 1880-luvulla uusrenessanssityyliin. Hovineuvos D.J. Waden piti rakennusta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa metsästyshuvilanaan. 13 Turengin rautatieasema Lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin piirtämä puinen asemarakennus on valmistunut vuonna 1862. Sveitsiläistyyliseen rakennukseen alun perin liittynyt torni on purettu. Sen sijaan Turengin asema on ainoa vanhan Helsinki Hämeenlinna-radan asemista, jossa on säilynyt alkuperäinen laiturikatos. Se, että Turenkiin tuli aikoinaan näin suuri asema, johtui suunnitelmista rakentaa Pietarin rata risteäväksi Turengista. Asemaalueeseen liittyy myös vanha asuinrakennus. Turenki on valtakunnallisesti merkittävä asema. 14 Turengin vanha liikekeskus Kauppakujan varrella on säilynyt useita Turengin taajaman vanhoja liikerakennuksia. Janakkalan osuuskaupan entinen kauppa- ja konttorirakennus on valmistunut vuonna 1928. Klassisistinen liikerakennus on osa syrjään jäänyttä Turengin entistä liikekeskusta. Liinalammin ympäristössä on 1900-luvun alkupuolen pientaloalue. 15 Kuumola, Turenki Kuumolan rinteellä sijaitsee joukko 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun huvilatyylisiä asuinrakennuksia, kuten Alppila sekä seurojentalo Kuumola vuodelta 1920. 16 Janakkalan kunnantalo ja seurakuntatalo, Turenki Janakkalan kunnantalo rakennettiin 1963 arkkitehti Keijo Petäjän laatiman suunnitelman mukaan. Punatiilinen rakennus jatkaa Alvar Aallon Säynätsalossa aloittamaa tiilisten kunnantalojen sarjaa. Vieressä on Petäjän suunnittelema seurakuntatalo samalta ajalta. 17 Konttilan aitat, Konttila Konttilan tilalla on säilynyt aitta vuodelta 1749 sekä 1800-luvulla rakennettu viljamakasiini. Konttilan kylä on Janakkalan vanhimpia. Kylän kolme taloa Mikkola, Mattila ja Paavola muodostettiin aikanaan Konttilan kartanoksi. 18 Turengin sokeritehdas Turengin sokeritehtaan koneistot oli tilattu Saksasta jo 1941, mutta rakentaminen alkoi vasta jatkosodan loppuvaiheilla 1944. Yhtiön arkkitehtina oli Jalmari Peltonen ja rakennesuunnittelijana diplomi-insinööri Toivo R. Vähäkallio. Tehdas valmistui vuosina 1946 47 ja tuotanto pääsi käyntiin. Rakennuksia laajennettiin 1952 ja 1962, jolloin valmistui konepaja. Vuonna 1946 valmistui tehtaan kolmikerroksinen kerrostalo, joka muutettiin 1950-luvulla konttoriksi. Juurikassokerin valmistus on nyt loppunut, ja vanhat tehdasrakennukset ovat uudessa teollisuuskäytössä. 19 Sokeritehtaan asuntoalue Turengin sokeritehdas rakennutti vuosina 1946 47 neljätoista kolmen perheen pientaloa arkkitehti Jalmari Peltosen laatiman suunnitelman mukaan. Retuperäksi kutsuttu alue on säilyttänyt yhtenäisen ilmeensä. Alueeseen liittyy uudempien tiilisten kaksikerroksisten rivitalojen yhtenäinen alue.
20 Kanta-Tapaila Kanta-Tapailan talo rakennettiin 1890-luvulla, ja se palveli vaivaistalona, kunnalliskotina ja lopulta vanhainkotina aina vuoteen 1991, jolloin vanhukset muuttivat uusiin tiloihin lähellä sijaitsevaan Tapaila-kotiin. Kanta-Tapaila on maamme vanhimpia 1879 voimaan tulleen vaivaishoitoasetuksen määräysten mukaan rakennettuja hoitolaitoksia. 21 Harvialan kartano ja kulttuurimaisema Harvialan kantatila on entinen rälssisäteri, johon on yhdistetty Niemenpään keskiaikainen rälssisäteri, Kurkisuvun kantatila. Harvialan lääninä tunnettu alue käsitti aikanaan puolet Vanajan pitäjästä. Oltuaan eri aatelissukujen hallinnassa Harviala siirtyi 1913 W. Rosenlew & Co. Oy:n omistukseen. Harvialassa on nykyisin suuri taimitarha. Harvialan kartanon päärakennuksen runko on vuodelta 1861. Nykyiseen klassisistiseen asuunsa se uusittiin vuonna 1941 arkkitehti Jarl Eklundin piirustusten mukaan. Pihapiirissä on Valter ja Ivar Thomén piirtämä autotalli- ja asuinrakennus. Lisäksi pihapiirissä on säilynyt tiilinen sauna- ja pesutuparakennus. Kaksikerroksinen konttorirakennus, jonka alakerta on tiilinen ja yläkerta hirsinen, on vuodelta 1915. Mäellä on myös tiiliset karjasuojat vuodelta 1896. Rakennuksia ympäröi hoidettu puisto. Kartanoalueesta syrjässä, rautatien toisella puolen on tiilinen talousrakennusten ryhmä, jonka keskuksena on mahtava, 100 metrin pituinen navettarakennus. Navetan länsipuolella on Katajamäen työväen asuntoalue, joka koostuu neljästä tiilisestä, alkuaan kahden perheen asuinrakennuksesta ja huoltorakennuksesta. Ne samoin kuin navetta on rakennettu 1920-luvulla arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenbergin piirustusten mukaan. Sama toimisto suunnitteli myös Sikopiirin rakennukset radan eteläpuolella sekä Marjoniemen radan pohjoispuolella. 22 Taappola, Taappola Taappolan entinen ratsutila on vanhaa rälssiä. Tilan jugendtyylinen päärakennus on rakennettu 1900-luvun alussa. Kivinavetta on 1860-luvulta. Taappolan rakennusryhmä sijaitsee peltomaisemassa vanhan Hämeentien varrella. 23 Ylöstalo, Kerkkola Ylöstalon tilan jugendtyylinen päärakennus on vuodelta 1905. Kuivaamoksi muutettu kivinavetta on vuodelta 1855. Rusthollari Kustaa Kerkkonen sai aikoinaan Suomen Talousseuran hopeamitalin tästä pitäjän ensimmäisestä kivinavetasta. Romaaninen oviaukko ja frontonin pyöröikkuna antavat rakennukselle keskiaikaisen leiman. Ylöstalon rakennusryhmä sijaitsee peltomaisemassa vanhan Hämeentien varrella. 24 Kiipulan kartano ja kulttuurimaisema Kiipulan vanha ratsutila on nykyisin ammatillisena koulutuskeskuksena. Kartanon vanhat rakennukset muodostavat koulualueen keskuksen. Kiipulan pitkä päärakennus on rakennettu 1700-luvun lopulla. Vuonna 1883 rakennusta jatkettiin ja se vuorattiin uusrenessanssityyliin. Päärakennuksen kanssa samassa linjassa oleva toinen asuinrakennus on 1800- ja 1900-luvun vaihteen tienoilta. Sen ulkovuorauksessa on kansallisromanttisia piirteitä. Kiipulan kivinavetta on vuodelta 1875. Kartanomaisemaa hallitsee kaunis hopeapajukuja. 25 Leppäkosken asemanseutu Leppäkosken asemarakennus on 1900-luvun puolelta. Aseman lähistöllä on säilynyt kuitenkin vanhoja asuinrakennuksia radan valmistumisen ajalta. Näistä on kulttuurihistoriallisesti merkittävin ratamestari Antti Ahlbergin entinen asuinrakennus, jossa näyttelijätär Ida Aalberg vietti lapsuusvuotensa 1862 1874. Kunnostetun rakennuksen edustalla on muistomerkki. Leppäkosken asemanseutu on valtakunnallisesti merkittävä. Leppäkosken tehdas- ja asemayhdyskunnan puinen rukoushuone on rakennettu vuonna 1923 rakennusmestari E.A. Talpon piirustusten mukaan. Leppäkoskesta kehittyi 1800-luvun jälkipuolella tärkeä tiiliteollisuuskeskus. Leppäkosken kartanon tiilitehdas perustettiin vuoden 1860 tienoilla. Sen rakennuksia ei ole säilynyt. Vuonna 1874 perustetusta Rauhaniemen tiilitehtaasta kehittyi yksi maamme huomattavimpia tiilitehtaita, ja yhdessä läheisen Sipilän tiilitehtaan kanssa ne muodostivat todellisen tiilikylän. Vuonna 1947 palaneen Rauhaniemen tehdasrakennuksen keskeltä kohoaa 1900-luvun alkupuolella muurattu, koristeellinen savupiippu.
26 Sipilä, Leppäkoski Sipilän tilalle johtaa koivukuja, jolta avautuu kaunis näköala Puujoen rantapelloille. Sipilän kaksikerroksinen, peittämättömästä tiilestä muurattu päärakennus on vuodelta 1890, ja se on poikkeuksellisen edustava. Sen rakentamiseen on käytetty Sipilän oman tiilitehtaan tuotteita. Myös talousrakennukset sekä entiset työväenasunnot ovat tiilestä. 27 Leppäkosken kartano ja kulttuurimaisema Leppäkosken entinen rälssisäteri on vanhaa rälssiä. Kartanon ensimmäinen omistaja oli 1500-luvun alkupuolella lainlukija Knuutti Antinpoika. Kartanon historiaan liittyy kaksi kulttuurihistoriamme merkittävää nimeä. Uno Cygnaeus syntyi Leppäkosken kartanossa vuonna 1810, ja 1857 syntyi Ida Aalberg kartanon sivurakennuksessa. Kartanon päärakennus on rakennettu yksi-kerroksisena 1800-luvun alussa. Vuonna 1873 rakennusta jatkettiin kaksikerroksisena, ja koko rakennus vuorattiin yhtenäisesti ajan henkeen. Pihamaata rajaava sivurakennus on rakennettu vuosina 1854 55. Kartanopihan pohjoispuolella on talousrakennusten ryhmä. Kartanon puisto on istutettu 1800-luvun alkupuolella. Leppäkosken yli johtaa vanha puusilta, joka yhdessä jokirantojen vanhan puuston kanssa muodostaa kauniin näkymän. Sillan eteläpuolella on Männistön vanha asuinrakennus. 28 Vanha Hämeentie Niin sanottu Vanha Hämeentie johti keskiajalla Hämeenlinnasta Janakkalan ja Hausjärven kautta Vantaanjoen suulle. Tien merkitys kasvoi vielä Helsingin kaupungin perustamisen jälkeen 1550. Janakkalassa tie kulkee Rastilasta Turenkiin Hiidenjoen länsipuolella, ylittää joen Turengissa ja jatkuu joen itäpuolella Kerkkolan kautta Hausjärven Turkhautaan. Turengin taajamaa lukuun ottamatta tie on pääpiirteissään säilyttänyt linjauksensa. Tie on kestopäällystetty. 29 Löyttymäki Senaattori Leo Mechelin omisti Löyttymäen kartanon vuosina 1899 1907. Kartanon päärakennus on myöhemmin purettu, mutta jäljellä on yhä vanhaa puistoa sekä tiilinen viljamakasiini vuodelta 1884. 30 Saloisten kylä Saloisten keskiaikaisen kylän nimi mainitaan ensi kerran vuonna 1381. Kylä jäi varsin pieneksi, 1500-luvun alussa siellä oli viisi taloa. Keskiaikaisperäinen kylätontti sijaitsee Saloistenjärven rannalla. Saloisten nuorisoseura rakensi talkoin vuonna 1932 seuratalo Tanhulan. 31 Viralan työväentalo, Virala Viralan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1908 ja pian tämän jälkeen valmistui oma työväentalo. 32 Viralan kartano ja kulttuurimaisema Viralan kylä mainitaan jo vuonna 1435. Viralan talot joutuivat 1585 Harvialan kartanon rälssitaloiksi. Myöhemmin 1806 1904 Virala kuului Hakoisten kartanoon. Vanhalle kylätontille perustettiin kartanon talouskeskus 1860-luvulla. Vuonna 1872 aloitti toimintansa Viralan viinatehdas, ja 1885 toimintaa laajennettiin hiivatehtaalla. Viinan valmistusta jatkettiin vuodesta 1904 Oy Nääs Ab:n toimesta kieltolakiin saakka sekä kieltolain jälkeen vuosina 1932 42. Myöhemmin on Viralassa harjoitettu myös teknokemiallista teollisuutta sekä herkkusienen viljelyä. Sahatoimintaa on Viralassa ollut vuosina 1882 1930. Viralan kartanon puinen päärakennus on uusittu nykyiseen uusrenessanssiasuunsa 1890-luvulla. Kartanoalueeseen kuuluu joukko 1800-luvun asuinrakennuksia sekä tiilinen tehdasrakennus vuodelta 1914. Päärakennusta ympäröivä puisto on istutettu pääosin 1880-luvulla. 33 Hyvikkälän kylä ja kulttuurimaisema Hyvikkälän kylä mainitaan ensi kerran vuonna 1431, ja uuden ajan alussa se oli jo Janakkalan suurin kylä. Kyläasutus on sijoittunut vanhan maantien varrelle, ja asutuksen eteläpuolella levittäytyvät Hyvikkälänjoen rantaviljelykset. Hällilän tila on entinen Hyvikkälän kartano, joka on syntynyt 1500-luvulla. Tilan hirsinen päärakennus on runko-osaltaan 1700-luvun alkupuolelta. Vuonna 1802 se korotettiin kaksikerroksiseksi ja katettiin mansardikatolla. Vuonna 1910 rakennus korjattiin nykyiseen kansallisromanttiseen asuunsa arkkitehti Armas Lindgrenin piirustusten mukaan. Rakennuksen toinen kerros on vuorattu paanulla.
Tupalan tilalla on päärakennus 1800-luvulta sekä vanha aitta. Liukolan tilan paritupatyyppinen, punamullattu asuinrakennus on vuodelta 1862. Jussilan tilan jugendtyylinen päärakennus on vuodelta 1913. Pihamaan ulkopuolella on vanha viljamakasiini ja maantien varressa liike- ja asuinrakennus Tyynelä. Hyvikkälän entisen kansakoulun rakennus on vuodelta 1907. 34 Irjalan kartano ja kulttuurimaisema Irjalan kartano on muodostunut 1590-luvulla kahdesta talonpoikaistilasta. Kartanon hirsinen, osittain kolmikerroksinen uusrenessanssityylinen päärakennus on rakennettu vuonna 1885 arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikelin piirustusten mukaan. Rakennusta ympäröivä puisto on osin 1850-luvulta. Tiilinen karjasuoja on vuosilta 1882 84. Sen vieressä on vanha työväen asuinrakennus. Kartano sijaitsee kauniin kulttuurimaiseman ympäröimänä Haapaniemenjärven ja Rehakanjärven välisellä kannaksella. Alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. 35 Vähikkälän kylä ja kulttuurimaisema Vähikkälän kylä oli uuden ajan alussa Janakkalan suurimpia kyliä käsittäen yhdeksän taloa. Ensi kerran kylä on mainittu 1435. Kyläraitin varrella on säilynyt perinteistä rakennuskantaa. Tuomolan tilan päärakennus on vuodelta 1890. Sen vieressä sijaitseva luhtiaitta on mahdollisesti 1700- luvulta. Tien toisella puolen on Kyöstilän tilan kivinavetta vuodelta 1903. Vähikkälän osuuskauppa on perustettu vuonna 1908. Oma kauppatalo valmistui vuonna 1910. Vähikkälän työväentalo on alun perin rakennettu vuonna 1904 raittiusyhdistys Wäreen toimesta, jolloin talo sai nimen Tuikkula. Muutama vuosi myöhemmin talo myytiin työväenyhdistys Yritykselle. Vähikkälän kansakoulu on perustettu vuonna 1879. Koulurakennus valmistui 1882. Sauvalan kartano on muodostunut 1600-luvulla kylän talonpoikaistaloista. Puiston ympäröimä päärakennus on vuodelta 1898, jugendtyylinen ulkovuoraus vuodelta 1920. Toinen asuinrakennus on vuodelta 1885. Maantien varrella sijaitseva kivestä muurattu jyvämakasiini on vuodelta 1860. Kartanoa ympäröivät viljelykset liittyvät Vähikkälän kylän kulttuurimaisemaan. 36 Vanha Meritie Meritie on toinen Hämeen merkittävistä sisämaalta rannikolle johtavista vanhoista yleisistä maanteistä. Vaikka tien alkuhistoria on monilta osin selvittämättä, pidetään sitä keskiaikaisena. Tie johtaa Turengista Lopen kirkonkylään ja sieltä etelään Vihdin kautta Raaseporiin. Tien päälinjat ovat suurimmaksi osaksi säilyneet. 37 Napialan Uhkoilan kulttuurimaisema Napialan ja Uhkoilan kylien välinen kulttuurimaisema levittäytyy Tervajoen molemmin puolin. Kulttuurimaisemaa halkovalta moottoritieltä avautuvat näköalat Uhkoilan Nuoritalon rakennusryhmään. Viljelykset kehystävät jokiuomaa, jota myös vanha maantie seurailee. Napialan kansakoulu on perustettu vuonna 1896. Komea nikkarityylinen koulurakennus on valmistunut 1898. Se ei ole enää koulukäytössä. Koulun vieressä sijaitsevan Nuutilan tilan asuinrakennus on 1800-luvulta. Pakarirakennus on vuodelta 1895. Eskolan tilan päärakennus on 1800-luvun jälkipuolelta. Punamullattu asuinrakennus lienee päärakennusta vanhempi. Tien toisella puolen on mielenkiintoinen makasiinirakennus. Napialan nahkatehdas on perustettu vuonna 1880. Entinen tehdasrakennus on vuodelta 1938. Tehdas lopetti toimintansa 1992. Heikkilän tilan päärakennus on vanhimmilta osin vuodelta 1852. Rakennuksen ulkoasu on 1800- ja 1900- lukujen vaihteen tienoilta. Heikkilän kohdalla vanha maantie on koivujen kauniisti reunustama.
Uhkoilan Nuoritalon päärakennus on vuodelta 1900. Kivinavetta on vuodelta 1896. Pihapuistossa on vanhoja vaahteroita. 38 Tervakosken paperitehdas Tervakosken kylässä oli jo keskiajalla kaksi myllyä. Vuonna 1780 kosken partaalle perustettiin sahalaitos ja vuonna 1818 perusti kamarineuvos Gustaf Georg Nordenswan paikalle paperitehtaan, joka on nykyisin toimivista vanhin Suomessa. Alussa tehdas toimi vesivoimalla valmistaen paperia lumpuista. 1850-luvulla tehdas siirtyi käyttämään höyryvoimaa ja paperin valmistus koneellistui 1853. Setelipaperin valmistus aloitettiin vuonna 1887. Kosken partaalla sijaitsevat tiiliset tehdasrakennukset on rakennettu useassa eri vaiheessa. Oktogonin muotoinen käsipaperiosasto vuodelta 1875 on rakennuksista vanhin. Vanha paperitehdas on rakennusmestari K.J. Ahlskogin 1920-luvulla suunnittelema. Tervajoen länsirannalla sijaitsevat yhtiön konttorirakennukset rajaavat tehdasaluetta Tervakosken liikekeskustan suuntaan. Tehdasalueen eteläpuolella sijaitsevat puiset työväen asuinrakennukset, joista valtaosa on 1900-luvun ensi vuosilta. Niiden lähellä sijaitsee Lepolan vanhustentaloryhmä, jossa kolme vanhinta rakennusta vuodelta 1935 ovat arkkitehti Jarl Eklundin ja kaksi rakennusta vuodelta 1945 arkkitehti Heimo Kautosen piirtämiä. Jokirannassa on arkkitehti Ricardo Björnbergin piirtämä työnjohtajien asuintalo Pomola vuodelta 1900. Entinen kansakoulu on vuodelta 1891. Vanhan tehdaskylän kaakkoispuolella sijaitsee yhtenäinen omakotialue, joka on rakentunut 1940-luvulta lähtien. Alasjärven rannalla on uusrenessanssityylinen puuhuvila Surutoin 1880-luvulta. Sitä on muutettu myöhemmissä korjauksissa. Tervakosken teollisuusmiljööseen liittyvät lisäksi Tervakosken kartanoalue ja Pikkukirkko, jotka on käsitelty erillisinä kohteina. 39 Tervakosken kirkko ja vanha liikekeskusta Tervakosken tehdasyhdyskunnan puukirkko on rakennettu vuonna 1936 arkkitehti Jarl Eklundin piirustusten mukaan. Kirkon vieressä kohoava kellotapuli on vuodelta 1938. Kirkko on vuodesta 1973 kuulunut Janakkalan seurakunnalle. Tien toisella puolen on Tervakosken vanha liikekeskusta, joka muodostaa sotien jälkeisine rapattuine liike- ja asuinkerrostaloineen eheän kokonaisuuden. 40 Tervakosken kartano Tervakosken kartano on muodostunut vuonna 1800, kun Hovilan ratsutilaan yhdistettiin Talolan rälssitila. Kartanon puinen päärakennus on vuodelta 1802. Vuosina 1935 36 rakennus muutettiin nykyiseen klassisistiseen, mansardikattoiseen asuunsa arkkitehti Jarl Eklundin piirustusten mukaan. Viereisen asuinrakennuksen runko on vuodelta 1790. Rakennuksia ympäröi vanha puisto. Erillisen talouspihan ympärillä ovat tiiliset navetta- ja tallirakennukset 1870-luvulta sekä joukko väenrakennuksia, joista vanhin vuodelta 1847. Kartanoalueeseen liittyy myös toimihenkilöiden asuinalue Pariisi, jossa pienkerrostalo ja rivitalo vuodelta 1938 ovat arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelemia. 1960-luvun keskivaiheilla valmistui ns. Ylä-Pariisi, jonka paritalot suunnitteli arkkitehti Heimo Kautonen. Kartanon vanhasta viljamakasiinista on rakennettu vuonna 1955 virkailijaklubi niin ikään Kautosen suunnitelman mukaan. 41 Toivan kulttuurimaisema Toivan kartanon päärakennus on aikaa sitten purettu. Jäljellä on vanha alipytinki, jonka ulkoasu on sotien jälkeiseltä ajalta. Tiilestä muuratut ja valkoiseksi kalkitut viljamakasiini ja riihi ovat yhä jäljellä. Kartanomiljööseen kuuluu vanha tammikuja. Toivanjoen toisella puolen on Mankin entinen ruotusotamiehen puustelli, jonka päärakennus on 1800-luvulta.