Tekninen lautakunta 33 30.03.2017 Kunnanhallitus 108 18.04.2017 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksestä 212/00.04/2017 TEKLA 33 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on valmistelu pelastuslain 28 ja 29 mukaista palvelutasopäätöstä siten, että Kes ki-uu den maan pelastuslaitoksella voi pelastuslain tarkoittamana alueen pe las tus toimen monijäsenisenä toimielimenä tehdä siitä päätöksen ke vään 2017 aikana. Palvelutasopäätös on valmisteltu vuosille 2017-2020. Palvelutasopäätös hyväksytään valtuuskausittain. Pelastuslain 28 :n mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vasta ta paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa mää ri teltäes sä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslaitokselle 27 :n 2 momentissa säädetyt tehtävät on suunni tel ta va ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mah dol li simman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että on net tomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa vii vy tyk set tä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetet ta va tärkeysjärjestykseen. Pelastuslain 29 :n mukaan alueen pelastustoimi päättää pal ve lu tasos ta kuntia kuultuaan. Palvelutasopäätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioi ta va niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käy tet tä vät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma pal ve lu tason kehittämisestä. Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta on 28.2.2017 lähettänyt pelastustoimen palvelutasopäätös alueen kuntiin lausunnolle ja pyytänyt kuntien lausunnot 28.4.2017 mennessä. Edellisen palvelutasopäätöskauden arviointi Palvelutasopäätös vuosille 2017 2020 sisältää edellisen pal ve lu taso pää tös kau den 2012 2016 arvioinnin. Edellisen palvelutasopäätöskauden 2012 2016 arvio tavoitteisiin pää se mi ses tä perustuu palvelutasopäätökseen kirjattujen mi tat ta vien tavoitteiden toteutumiseen ja muutoin vastuuhenkilöiden it sear vi ointiin. Samalla on arvioitu osa-alueittain tarvetta resurssien li sää miseen palvelutasopäätöskaudella 2017 2020.
Suurin osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen taloudellisista sekä ope ra tii vi sen toiminnan onnettomuuksien ehkäisyn, tur val li suus viestin nän ja varautumisen toiminnallista tavoitteista toteutui pal ve lu ta sopää tös kau del la. Edellisellä palvelutasopäätöskaudella paloasemahankkeista to teu tuivat Havukosken ja Järvenpään paloasemat sekä Klaukkalan valmius ase ma, jonne sijoitettiin kärkiyksikkö. Kerava-Tuusula pa lo aseman rakennustyöt käynnistyivät suunnitelmakaudella ja paloasema ote taan käyttöön kesän 2017 aikana. Aikaisemman pal ve lu ta so päätök sen kehittämissuunnitelman mukaisista Kivistö-Klaukkala alueen pa lo ase ma vaih to eh dois ta valittiin toteutettavaksi Nurmijärven ja Vantaan yhteinen Luhtaanmäen paloasema. Paloaseman suun nit te lu on aloitettu ja pelastuslaitoksen henkilöstösuunnitelmassa on huo mioi tu käyttöönoton vaatima henkilöstöresurssi 2018 kesästä al kaen. Vuoden 2012 riskianalyysin perusteella esiin nousseilla alueilla, joiden pelastustoiminnan toimintavalmiudessa havaittiin puutteita, on seu rat tu toimintavalmiuden kehitystä, mutta korjaavia toimenpiteitä ei suunnitelmakaudella ole kyetty toteuttamaan. Viranomaisten kanssa yhteistoiminta jatkui tiiviinä vakiintuneen SAR yh teis toi min nan merkeissä. Suunnitelmakaudella kyettiin osin toteuttamaan ris ki ana lyy si työs kente lyn uudistaminen käytettävyyden ja reaaliaikaisuuden pa ran ta misek si. Pelastuslaitos osallistui palvelutasopäätöskauden aikana myös moniin pelastustoimea kehittäviin hankkeisiin, jotka tuottivat uutta tietoa hyö dyn net tä väk si toiminnan suunnittelussa ja sen vaikuttavuuden arvioin nis sa. Tulevalla palvelutasopäätöskaudella tulee huolehtia sii tä, että hankkeiden tulokset tulevat riittävällä tavalla hyödynnetyiksi pelas tus lai tok sen eri palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa. Kuntien varautumisen, valmiussuunnittelun ja harjoitustoiminnan tuke mis ta ja varautumiskoulutukseen liittyvää tukea toteutettiin jär jestel mäl li ses ti koko palvelutasokauden ajan, kuntien tarpeiden mu kaises ti. Väestön hälytysjärjestelmää kehitettiin ja ylläpidettiin suun ni tel mal lises ti koko palvelutasokauden ajan. Evakuointisuunnittelun perusteiden puutteesta johtuen eva ku oin tisuun nit te lua ei kyetty toteuttamaan palvelutasokaudella. Yhtenäisten pe rus tei den mukainen suunnitelmamalli on tarkoitus kohdentaa Keski-Uu den maan alueelle tulevan palvelutasokauden aikana.
Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa määritellyistä mää rä ai kaisis ta ja pyydetyistä palotarkastuksista alettiin periä valvontamaksua. Pelastuslaitoksen palontutkinnan tulosten täysimääräinen hyö dyn tämi nen toiminnan kehittämisessä jäi osittain toteutumatta. Suunnitelmakaudella ei kyetty saattamaan loppuun pe las tus lai tok sen koulutusjärjestelmän kehitystyötä, jonka tavoitteena oli koota yh teen pelastuslaitoksen koulutustoimintaan liittyvät osatekijät ja muo dos taa niistä yhtenäinen strategiaa palveleva koordinoitu ko ko nai suus. Pelastuslaitoksen osaamisen varmistavan kou lu tus jär jes tel män käyttöönottoa jatketaan seuraavalla palvelutasopäätöskaudella 2017-2020. Pelastuslaitoksen henkilöresurssit lisääntyivät suunnitelmakaudella suun ni tel lus ti Klaukkalan kärkiyksikön henkilöstöllä ja ke mi kaa li valvon taan saatiin lainsäädännön muutoksen myötä lisäresursseja kun ke mi kaa li val von taan saatiin uusi palotarkastajan virka. Palvelutasopäätös vuosille 2017-2020 Palvelutasopäätöksessä on tarkoitus konkreettisesti kuvata ne pal velut, joita pelastuslaitos tulee palvelutasopäätöksen voi mas sa olo ai kana tuottamaan. Niille pelastustoimen palveluille, joiden vähimmäistavoitetasoa ei saa vu te ta, voidaan laatia esitys siitä, miten puute pyritään kor vaamaan kohdistamalla siihen muita pelastuslaitoksen palveluita tai laati mal la puutteen korjaamiseksi kehittämissuunnitelma ja - aikataulu, jol la vaadittu vähimmäispalvelutaso kyetään saavuttamaan. Kes keisim mät kehittämistoimenpiteet on koottu palvelutasopäätöksen eril liseen kehittämisosaan. Palvelutasopäätös ohjaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen stra tegis ta suunnittelua. Johtokunnan vuosittain hyväksymät toiminta- ja ta lous suun ni tel mat on laadittu toteuttamaan voimassa olevaa pe lastus toi men palvelutasopäätöstä. Palvelutasopäätös pyrkii ensisijaisesti turvaamaan nykyisen vuoden 2016 tasolla olevan vähimmäispalvelutason. Yhtenä keskeisistä kehittämistavoitteista palvelutasopäätöskaudella on riskianalyysin sisällön kehittäminen, riskianalyysiprosessin uu dista mi nen ja riskianalyysin vahvistaminen toiminnan suunnittelun pohja na. Palvelutasopäätöskaudella vahvistetaan pelastuslaitoksen val miuksia seurata toiminnan tuloksia entistä tarkemmin, tavoitteena var mis-
taa, että toiminnan suunnittelu pohjautuu entistäkin vahvemmin järjes tel mäl li seen tietojen keruuseen ja analysoituun tietoon. Palvelutasopäätöskauden aikana avataan Keravan ja Tuusulan pa loase mat korvaava Kerava-Tuusula yhteispaloasema sekä to teu te taan Myyrmäen ambulanssiasema. Tämän lisäksi Vantaalle Itä-Hak ki laan sijoitetaan kärkiyksikkö sekä Kivistön ja Klaukkalan pe las tus toi minnan valmiuden vaativat toimenpiteet toteutetaan Nurmijärven ja Vantaan yhteisellä Luhtaanmäen paloasemalla. Edellä mainitut muutok set aiheuttavat tarpeen lisätä pelastustoiminnan hen ki lö mää rää 5 htv:llä vuonna 2018 ja 5 htv:llä vuonna 2019. Uudenmaan neljä pelastuslaitosta laativat yhteistyössä pa lo ase maver kon tuottamaa saavutettavuutta vuoteen 2035 arvioivan sel vi tyksen, jonka tavoitteena on ohjata tulevien paloasemien rakentamista si ten, että pelastustoimen toimintavalmius olisi mahdollisimman katta va nykyisistä pelastuslaitoksen rajoista huolimatta. Tämän sel vi tyksen toimenpide-ehdotusten toteuttaminen vaatii lisää yhteistä suunnit te lua, yhteistyötä sekä taloudellisia resursseja paloasemaverkon saa vu tet ta vuu den parantamiseksi. Palvelutasopäätöskaudella suunnitellaan entistä kohdennetumpia, ris ki pe rus tei ses ti suunniteltuja onnettomuuksien ehkäisyn toi men pitei tä. Eri viestintäkanavien, kuten sosiaalisen median ja pe las tus laitok sen verkkosivujen hyödyntämistä kehitetään. Rakennusten käytön ai kais ta turvallisuutta pyritään parantamaan tuottamalla pa lo turval li suu den asiantuntijapalvelua jo rakennusten suunnittelu- ja ra kennus vai heis sa. Pelastustoimen strategian 2025 mukaisesti pelastuslaitos pyrkii olemaan siviilivalmiuden vahva yhteen sovittaja ja luotettu yh teis työkump pa ni. Pelastuslaitos pyrkii vahvistamaan koordinoivaa rooliaan esim. suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautumisessa sekä tu ki toi mia tehostamalla toimimaan entistäkin aktiivisempana yh teistyö kump pa ni na esimerkiksi kuntien kanssa. Resurssien salliessa pelas tus lai tos pyrkii tarjoamaan yhteistyökumppaneilleen laajemminkin ko ko nais val tais ta riskienhallintaan liittyvää asiantuntijapalvelua. Palvelutasopäätöskauden kahden ensimmäisen vuoden aikana on tar koi tus toteuttaa pelastustoimen uudistus niitä osin, jossa ny kyis ten kunnallisten 22 pelastuslaitoksen toiminta siirretään 18 maa kun nal lisen pelastuslaitoksen toiminnaksi. Erityisesti tämä muutos kos kee Uuttamaata, jonka alueella toimivat neljä pelastuslaitosta muo dos tavat yhden maakunnallisen pelastuslaitoksen 1.1.2019 alkaen. Esitys: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se toteaa lausun to naan seuraavaa:
Nurmijärven kunta pitää tärkeänä, että Klaukkalan pe las tus toi min nan valmiuden vaativat toimenpiteet toteutetaan pal ve lu ta so pää tök sen mukaisesti. Lisätietoja: tekninen johtaja Ilkka Ruutu, puh. 040 317 2300 Päätös: Esitys hyväksyttiin. KH 108 Esitys: Päätös: Kunnanhallitus päättää antaa asiasta teknisen lautakunnan esityksen mukaisen lausunnon. Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 4.