U 20/2009 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (energiahankerahoitusasetus) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 28 päivänä tammikuuta 2009 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2009 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Ylitarkastaja Mauri Valtonen 294491
2 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO EU/2009/0588 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI YHTEISÖN RAHOITUSTUKEA ENERGIA-ALAN HANKKEILLE KOSKEVASTA TALOUDEN EL- VYTYSOHJELMASTA (ENERGIAHANKERAHOITUSASETUS); KOM (2009) 35 LOPULLINEN 1 Ehdotuksen tavoite ja tausta Ehdotuksella pyritään vastaamaan jyrkkään laskusuhdanteeseen, johon Euroopan talous on joutunut rahoitusmarkkinoiden kriisin seurauksena, sekä yhteisön energiatoimitusten varmuuteen liittyviin puutteisiin, jotka äskettäinen kaasukriisi toi selvästi esiin. Ehdotuksella pannaan täytäntöön Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa (KOM(2008) 800), jolle Eurooppa-neuvosto antoi tukensa 11. 12. joulukuuta 2008 pitämässään kokouksessa. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota esittämään yksityiskohtaisen ja maantieteellisesti tasapainoisen luettelon mahdollisista toimista. Tämä ehdotus yhdessä laajakaistayhteyksiä ja maaseudun kehittämistä koskevien ehdotusten kanssa muodostaa komission vastauksen Eurooppa-neuvoston pyyntöön. Rahoitusmarkkinoiden kriisi alkoi levitä reaalitalouteen syksyllä 2008. Kaasukriisi, johon liittyi Venäjältä yhteisöön tulevien maakaasun toimitusten katkeaminen, käynnistyi joulukuussa 2008. Sekä talouskriisi että kaasukriisi, joka on osoittanut Euroopan energiayhteyksien riittämättömyyden, aiheuttavat molemmat rakenteellisia ongelmia Euroopan taloudelle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Tarvitaan kattava elvytysohjelma ja sitä ollaan parhaillaan luomassa. Tämä energiasektorin rahoitusohjelma on tärkeä ohjelman osa. Euroopan laajuisia verkkoja koskevan ohjelman energiainfrastruktuuriosuuden tarkoituksena on edistää rajat ylittävien kaasun- ja sähkönsiirtoyhteyksien rakentamista. Sama tavoite on yhdellä tämän ehdotuksen kolmesta alaohjelmasta. Tässä asetuksessa vahvistettu hankkeiden luettelo on Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevia suuntaviivoja täydentävä. Ehdotuksella tuetaan energia-alan hankkeita tärkeänä osana EU:n laajempaa tavoitetta edistää taloutta ja kestävää kehitystä. Ehdotus on yhdenmukainen toisessa strategisessa energiakatsauksessa asetettujen EU:n energiapolitiikan tavoitteiden kanssa erityisesti lisätessään energiatoimitusten varmuutta ja vähentäessään kasvihuonekaasujen päästöjä. Komissio on ottanut huomioon hankkeita valitessaan useita valintakriteerejä, joihin kuuluvat hankkeiden kypsyysaste, tasainen maantieteellinen jakautuminen, yleiseurooppalaiset hyötynäkökohdat sekä eurooppalainen lisäarvo ja teknologian kehitys. Valtioneuvoston kanslia on toimittanut eduskunnalle perustuslain 97 :n mukaisesti selvityksen Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta mukaan luettuna käsiteltävänä oleva asetusehdotus (E 5/2009 vp; VNE- US2009-00089). 2 Oikeusperusta Kaasun- ja sähkönsiirtohankkeita koskevan alaohjelman oikeusperusta on yhteisön perustamissopimuksen artikla 156 ja asetuksen muiden ohjelmien oikeusperusta on artikla 175. Ehdotuksen oikeusperustaa voidaan pitää asianmukaisena. Ehdotuksen voidaan katsoa täyttävän toissijaisuusperiaatteen vaatimukset, koska asetus koskee sekä EU:n että jäsenvaltioiden voimavarojen käyttöä ja koska monet asetusehdotuksessa määritellyt hankkeet ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä. 3 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Artiklan 1 mukaan asetuksella perustetaan rahoitusväline, Euroopan energia- alan elvytysohjelma sellaisten energia-alan hankkeiden kehittämiseksi, jotka edistävät talouden
3 elpymistä, energian toimitusvarmuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Asetuksessa säädetään kolmesta alaohjelmasta tavoitteiden edistämiseksi seuraavilla aloilla: a) kaasun- ja sähkönsiirtoyhteydet b) merituulivoima; ja c) hiilidioksidin talteenotto- ja varastointi Asetuksessa yksilöidään kussakin alaohjelmassa rahoitettavat hankkeet ja vahvistetaan perusteet näiden hankkeiden toteuttamiseksi tarvittavien toimien määrittelyä ja täytäntöönpanoa varten. Artiklassa 2 on määritelmiä. Artiklassa 3 säädetään ohjelman budjetista. Ohjelman rahoituspuitteet vuosille 2009 ja 2010 ovat 3 500 miljoonaa euroa, jotka jaettaisiin seuraavasti. Kaasun- ja sähkönsiirtoyhteyshankkeille ehdotetaan myönnettävän tukea 1 750 miljoonaa euroa. Merituulivoimalaitoshankkeille esitetään 500 miljoonan euron tukea. Hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeille ehdotetaan tukea 1 250 miljoonaa euroa. Asetuksen artiklassa 4 säädetään tavoitteista, jotka koskevat kaasun- ja sähkönsiirtoyhteyksiä. Tuettavien hankkeiden tulisi tuottaa yhteisölle mahdollisimman paljon lisäarvoa ja niiden tulisi myötävaikuttaa seuraavien tavoitteiden saavuttamisessa: a) energian toimitusvarmuus ja energiahuollon monipuolistaminen b) energiaverkon kapasiteetin optimointi ja energian sisämarkkinoiden yhdentyminen erityisesti rajat ylittävän siirron osalta c) energiaverkon kehittäminen taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi vähentämällä yhteisön muita heikommassa asemassa olevien alueiden ja saarien eristyneisyyttä d) uusiutuvien energianlähteiden liitäntä e) yhteen liitettyjen energiaverkkojen turvallisuus, käyttövarmuus ja yhteentoimivuus Artiklassa 5 säädetään ohjelman painopisteistä. Euroopan taloudellisen elvytysohjelman tulee edistää yhteisölle erityisen tärkeiden sellaisten energiaverkkojen kehittämistä, jotka tukevat energian sisämarkkinoiden toimintaa ja poistavat pullonkauloihin, varmuuteen ja energiahuollon monipuolistamiseen liittyviä ongelmia ja edesauttavat ympäristöllisten, teknisten ja taloudellisten esteiden poistamista. Artiklassa 6 viitataan asetuksen liitteen A- osassa olevaan listaan hankkeista, jotka vastaavat artiklan 5 mukaisia painopisteitä. Komission listassa on yksi Suomeen liittyvä hanke. Hanke on Viron ja Suomen välinen Estlink-2 sähkökaapeli, jolle esitetään tukea yhteensä enintään 100 miljoonaa euroa. Artiklan 7 mukaan tukea annetaan toimenpiteille, jotka toteuttavat liitteen A-osan hankkeet tai niiden osan. Komissio pyytää ehdotuksia ja arvioi, täyttävätkö ehdotukset artiklan 8 mukaiset tukikelpoisuusperusteet ja artiklan 9 mukaiset valinta- ja avustuksen myöntämisperusteet. Artiklan 8 mukaan avustusta voidaan myöntää vain niiden hankkeiden toteuttamiseen, jotka on mainittu liitteen A-osan hankeluettelossa. Artiklan 9 mukaisiin hankkeiden valintaperusteita ovat: a) lähestymistavan uskottavuus ja tekninen sopivuus b) koko hankkeen rahoitussuunnitelman pätevyys Hankkeiden arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat: a) hankkeiden kypsyysaste ja mahdollisuus käynnistää hanke ja sitoa varoja ennen vuoden 2010 loppua b) missä määrin rahoituksen puute viivästyttää toimen toteuttamista c) arvio siitä, missä määrin yhteisön rahoitus edistää julkisen ja yksityisen rahoituksen saantia d) sosioekonomiset vaikutukset e) ympäristövaikutukset f) missä määrin hanke edistää energiaverkkojen yhteentoimivuutta ja niiden kapasiteetin optimointia g) missä määrin hanke edistää palvelun laatua, turvallisuutta ja varmuutta h) jäsenvaltioiden osoitettu sitoutuminen hankkeen eteenpäin viemiseen Artiklan 10 mukaan Euroopan taloudellisen elvytysohjelman tuki voi olla enintään 50 % tukikelpoisista kustannuksista. Artikla 11 mukaan komissio päättää rahoituksen myöntämisestä ja rahoituksen ehdoista.
4 Artiklassa 12 säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta tekniseen seurantaan ja rahoituksen valvontaan yhteistyössä komission kanssa. Artikloissa 13 17 säädetään tuesta merituulivoimalaitoksille ja artikloissa 18 22 tuesta hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeille. Näitä kahta osaohjelmaa koskevat artiklat vastaavat monelta osin kaasun- ja sähkönsiirtohankkeita koskevan osaohjelman säädöksiä. Rahoitettavaksi esitetyt merituulivoimahankkeet on lueteltu liitteen osassa B, hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeet liitteen osassa C. Rahoitettavien merituulivoimalaitosten tulee sijaita syvemmillä (20 50 m) merialueilla kuin mihin tuulivoimalaitoksia on ollut tavanomaista sijoittaa. Artiklan 18 mukaan avusta myönnettäisiin enintään viidelle hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeelle ja enintään 250 miljoonaa euroa hanketta kohti. Hankkeilta edellytetään, että hiilidioksidista voidaan ottaa talteen vähintään 85 %. Sähköntuotantotehon tulee olla vähintään 300 MW ja hiilidioksidi tulee voida kuljettaa ja varastoida turvallisesti maan alle. Hankkeilta edellytetään lisäksi, että kaikki laitosten rakentamisen ja käytön edellyttämät luvat on identifioitu ja että on laadittu strategia lupien saamiseksi. Hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeille myönnettävä tuki voi olla enintään 80 prosenttia tukikelpoisten investointikustannusten kokonaismäärästä. Artikloissa 23 27 on energia-avustuksia koskevat yhteiset säännökset ja artikloissa 28-31 täytäntöönpanosäännökset. Artiklan 23 mukaan osa yhteisön tuesta liitteessä luetelluille hankkeille voitaisiin toteuttaa osallistumalla sopivan Euroopan investointipankin rahoitusinstrumentin rahoitukseen. Komission rahoitusosuuden määrä ei saisi olla enempää kuin 500 miljoonaa euroa. Komissio julkisti 18.2.2009 uuden luettelon energiahankkeista ja perustelumuistion aikeistaan muuttaa aiemmin tekemäänsä ehdotusta EU:n rahoituskehyksen muuttamiseksi. Komissio ilmoittaa aikovansa tarkistaa ehdotustaan rahoituskehyksen muuttamiseksi siten, että maaseudun kehittämistä koskevan osan määrärahaa alennetaan 1,5 mrd eurosta 1,25 mrd euroon ja energiaosan määrärahaa lisätään 3,5 mrd eurosta 3,75 mrd euroon. Energiahankkeita koskeva lisäys jakautuu useiden hankeryhmien ja hankkeiden kesken. Varojen lisäämisen ohella muutetaan varojen jaottelua hankeluettelon sisällä hankeryhmien ja hankkeiden kesken. Ehdotettu tuki kaasun- ja sähkönsiirtoyhteyksille olisi 2 095 miljoonaa euroa, merituulivoimahankkeille 505 miljoonaa euroa ja hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeille 1 150 miljoonaa euroa. Energiahankkeiden rahoitusta koskevat muutokset eivät vaikuta Suomelle tulevaan osuuteen. Komissio esittää edelleen kahta vaihtoehtoa elvytyshakkeiden rahoittamiseen. Ensimmäinen perustuu EU:n rahoituskehyksen vuoden 2008 marginaalin käyttöön. Neuvoston oikeuspalvelu ei ole pitänyt tätä mahdollisena, eikä Suomi ei ole sitä kannattanut. Toisessa vaihtoehdossa komissio esittää rahoituskehyksen katon korottamista yhteensä 2,5 mrd eurolla vuosina 2009 ja 2010 ilman, että niitä katetaan myöhempinä vuosina. 4 Käsittelyvaiheet 4.1 Kansallinen käsittely Asetusehdotusta on käsitelty valtioneuvoston EU-sihteeristön johdolla laaditussa E- kirjelmässä (E 5/2009 vp) Ehdotuksesta on pyydetty lausuntoja EUasioiden komitean alaiselta energia- ja Euratom-jaostolta sekä Huoltovarmuuskeskukselta. 4.2 Ehdotuksen käsittely EU:n toimielimissä Ehdotusta on käsittely neuvoston työryhmässä, energianeuvostossa, Ecofinneuvostossa ja yleisten asioiden neuvostossa. 5 Ehdotuksen vaikutukset 5.1 Vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön Esityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön.
5 Ehdotukseen ei kuulu Ahvenanmaan alueelle sijoittuvia hankkeita. 5.2 Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset EU:n budjettiin olisivat 3 750 miljoonaa euroa. Maksatusten pääosa ajoittuisi vuosille 2009 2012 ja viimeisten maksatusten koskien etenkin hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeita arvioidaan tapahtuvan vuosina 2014 2015. Komission ehdotuksen toteutuminen kiristäisi Suomen kansallista kehystä noin 60 miljoonalla eurolla. Energiahankkeiden rahoituksesta ei aiheudu Suomen valtiolle menoja yhteisrahoitusosuuksina. 6 Valtioneuvoston kanta Suomi kannattaa asetuksen hyväksymistä. Ehdotetut energiahankkeet parantavat EU:n energiaturvallisuutta ja ovat linjassa myös EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kanssa. Suomi olisi toisaalta pitänyt hyvänä, jos tukea olisi tuulivoiman ohella kohdistettu muiden uusiutuvien energialähteiden kuten biopolttoaineiden kehittämiseen Suomi on tyytyväinen siihen, että Suomen ja Viron välinen Estlink 2-sähkökaapeli on tuettavaksi esitettyjen hankkeiden listassa. Hanke on tärkeä Itämeren alueen ja erityisesti Baltian sähköverkon kehittämisen näkökulmasta. Suomi pitää tärkeänä, että pitkäkestoisissa infrastruktuuriprojekteissa (kuten Estlink 2) rahankäyttö on voitava ajoittaa riittävän pitkälle aikavälille.