Tahko 2030 kehittämissuunnitelma. Aloitusseminaari 19.4.2011



Samankaltaiset tiedostot
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Strategia Päivitetty

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day Wille Markkanen

Laajavuoren alueen master plan

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari Jorma Autio

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KUNTASTRATEGIA

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto,

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Kouvolan seudun matkailun master plan. Visioseminaari

Inkoo

Keski-Suomen kasvuohjelma

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

E-P:n Matkailuparlamentti Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Opastetilaisuus Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos , Imatran kylpylä

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Halutuin.

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

Kasvuun johtaminen -koulutus

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

NILSIÄN JA TAHKON NÄKYMIÄ 9. ja

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

GOSAIMAA.COM MYR

Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia. Hankkeen esittely

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

KYLIEN TARINAT EUROIKSI!

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Satakunnan maakuntaohjelma

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

gosaimaa yhteismarkkinointi

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Matkailukeskuksen kehittämisen haasteet: Roadmap visioista toteutusvaiheeseen

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen

Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Viestintä- strategia

Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Vuosittainen talousarvioon liitettävä ja tilinpäätöksessä tarkasteltava lautakuntatasoinen Kaupunkistrategian Työsuunnitelma 2019

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW Seinäjoella

KAUPUNKISTRATEGIA

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Keski-Suomen matkailustrategia Keski-Suomen matkailuhallitus

Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025

Saarijärven elinkeinostrategia.

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Ristijärven kuntastrategia

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

Transkriptio:

Tahko 2030 kehittämissuunnitelma Aloitusseminaari 19.4.2011

Tilaisuuden avaus Janne Airaksinen Ohjelma Kehittämissuunnitelman työsuunnitelman esittely Timo Leskinen, FCG Mitä tähän mennessä on saatu aikaan Pauli Santala, FCG Keskustelua Mihin kehittämissuunnitelmassa tulisi keskittyä Missä Tahko on vahva? Mikä on kilpailuetu? Missä Tahko on heikko? Mitkä ovat Tahkon kehittämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Mikä voi uhata Tahkoa? Minkälainen on Sinun unelmien Tahko?

TAHKO 2030 kehittämissuunnitelma

Työn tavoitteet TAHKO 2030 Kehittämissuunnitelmaprosessin tuloksena saadaan TAHKON YRITYSTEN, NILSIÄN KAUPUNGIN JA MUIDEN JULKISHALLINNON TOIMIJOIDEN YHTEINEN NÄKEMYS TAHKON KEHITTÄMISSTRATEGIAKSI.

Konsultin työryhmä Projektin johtaja: Timo Leskinen Projektin johtajan varahenkilö: Pauli Santala Maankäyttö Tiiminvetäjä: Timo Leskinen Tiiminvetäjän varahenkilö: Jouni Mäkäräinen Tiimi: Jouni Mäkäräinen Lillian Savolainen Minna Eskelinen Iivo Vänskä Tuomo Järvinen Toiminnallinen kehittäminen Tiiminvetäjä: Pauli Santala Tiiminvetäjän varahenkilö: Minna Kurttila Tiimi: Minna Kurttila Heli Kotilainen Asta Nupponen Hanna Baas Rosa Vihavainen + ulkopuolisia asiantuntijoita

Vuorovaikutteinen prosessi

1. Lähtökohtatarkastelu Tulos: Sidosryhmä- ja käyttäjälähtöinen arvio kehittämisen lähtökohdista ja mahdollisuuksista Aikataulu: Helmi-huhtikuu 2011 (maalis-toukokuu 2011) Palvelujen, toimintojen ja toimintaympäristön analyysi Maankäytöllinen tarkastelu Arvio kehittämismahdollisuuksista Tiedonkeruu Sidosryhmähaastattelut Käyttäjäkysely Matkanjärjestäjäkysely Yrityskysely Focus-ryhmäkeskustelu kanta-asiakkaille Mystery Shopping testiryhmä 25.-27.3.

1. Lähtökohtatarkastelu/ kaavat

1. Lähtökohtatarkastelu/nykyinen maankäyttö

2. Kehittämisen visio, tavoitteet ja mittarit Tulos: Tavoitteellinen visio, realistiset ja mitattavat tavoitteet Kriittisten menestystekijöiden määrittely Aikataulu: huhti-kesäkuu 2011 Maankäytön kehityskuva Toiminnallinen kehityskuva

Visioseminaari 2. Kehittämisen visio, tavoitteet ja mittarit Kriittiset menestystekijät Liittyvät esim. saavutettavuuteen, investointeihin, kausivaihteluihin, maankäytön kehittämiseen jne. Kehittämisen mittarit Mahdollisia mittareita esim. Asiakaspalaute, yritysten liikevaihto ja työpaikat, yöpymisten määrä, hissilippumyynti Kaava- ja tonttivaranto, investoinnit, loma-asuntojen määrä

3. Strategiat Tulos: Yksityiskohtaiset alastrategiat sekä yhteen kokoava Tahko 2030 kehittämisstrategia Aikataulu: kesäkuu, elo- lokakuu 2011 Strategiat laaditaan vuorovaikutteisissa seminaareissa työstettävissä rinnakkaisissa prosesseissa Huomioivat toisissa strategioissa tehdyt valinnat ja ovat tasapainossa keskenään.

Markkinointistrategia Tahko 2030 Palvelustrategia Maankäyttöstrategia Investointistrategia Asiakasstrategia

Palvelustrategia Palvelurakenne, monipuolistaminen, kausivaihteluiden tasaaminen Huomioidaan sidosryhmien odotukset sekä asiakasvalinnat Asiakasstrategia Minkälaisia asiakkuuksia Tahkolla halutaan olevan vuonna 2030? kotimaiset/ ulkomaalaiset vapaa-ajan asiakkaat/ kokous- tai muut työajan asiakkaat lapsiperheet/ nuoret aikuiset/ pariskunnat/ seniorit yksittäiset matkailijat/ ryhmät Markkinointistrategia Kirkastetaan Tahko 2030:n kilpailuetu ja tapa viestiä siitä. Tavoitteet, kohderyhmät ja kohdealueet Viestit, painopisteet Resursointi ja organisointi Päätoimenpiteet ja kanavat 3. Strategiat Sisäinen viestintä ja sidosryhmäviestintä Sijoittajaviestintä, mediayhteistyö, yhteiskuntasuhteet

Investointistrategia Minkälaisia investointeja Tahkon kehittyminen tavoitteen mukaiseksi edellyttää? Näkökulmia: yksittäiset loma-asuntoinvestoinnit, suuret palvelukokonaisuudet, kansainvälisiä sijoittajia ja operaattoreita kiinnostavat kokonaisuudet, yhteistyömuodot Maankäyttöstrategia 3. Strategiat Palvelee Tahkon tulevaa yleiskaavoitusta Tahkon maankäyttöstrategiakartta Eri maankäyttömuodot ja aluevaraukset Karttaesitys, jossa keskeiset laajentumisalueet ajoitettu viiden vuoden jaksoille. Maankäyttöstrategian kehittämisperiaatteet Maankäytön kehittämisessä tehtävät valinnat mm. rakentamis-, keskusta-, urheilu- ja rinnealueita koskien. Keskusta-alueen rakennetun ympäristön laatu sekä eri liikennemuotojen toimivuus

4. Toimenpidesuunnitelma Tulos: Konkreettinen toimenpidesuunnitelma, joka on jaksotettu viiden vuoden jaksoihin. Aikataulu: lokakuu-joulukuu 2011

Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta 23.3.2011 (TEM) Luo raamit julkisen sektorin päätöksenteolle ja tehostaa julkisen rahoituksen vaikuttavuutta Määrittelee toimenpiteet Suomen matkailun kasvun nopeuttamiseksi ja alan kilpailukyvyn parantamiseksi. Toimenpiteitä ovat yleisten elinkeinopoliittisten toimien lisäksi matkailusektorin kehittäminen ja Suomen matkailumaakuvan vahvistaminen. Toimenpiteissä linjattuja asioita huomioidaan myös Tahkon kehittämisessä!

Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta Toimenpiteitä Selvitetään mahdollisuudet käynnistää laaja-alainen Suomen matkailun strateginen ohjelma Vahvistetaan matkailukeskittymiä ja verkostoja Tuetaan yritysten kasvua ja kehittämistä Tuotekehitys, uutuusarvoa sisältävät projektit, matkailu-, kulttuuri- ja ohjelmapalvelujen yhteistyö Huomioidaan kestävä kehitys: uusiutuvan energian käyttö, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys Kehitetään matkailualan koulutusta ja osaamista Hyödynnetään tutkimus- ja markkinatietoa Parannetaan infrastruktuuria Tie- ja liikenneyhteydet, energiatehokkuus, reitistöt Huolehditaan matkailuyritysten turvallisuusjärjestelmän kehittämisestä

Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta Toimenpiteitä Vahvistetaan matkailumaakuvaa Markkinointi, kansainvälinen näkyvyys Näkökohtia Saavutettavuuden parantaminen Junaliikenne, satamat, aikataulujen yhteensovittaminen Ympärivuotisuuden edistäminen Selvitetään mahdollisuudet porrastaa hiihtolomia Tuotteistaminen ja segmentointi Luonto- ja kulttuurimatkailu Kokous-, kongressi-, kannuste- ja tapahtumamatkailu

Yleistä matkailun kehittämisestä Visio Varakkaita asiakkaita lompakko auki ympäri vuoden majatalot ja kulkupelit pullollaan.

Yleistä matkailun kehittämisestä Usein totuus Satunnaisia pihejä ohikulkijoita syö omia eväitään taukopaikalla ja jättää vielä roskansakin siihen.

Yleistä matkailun kehittämisestä Oli syy mikä hyvänsä, vetovoimatekijöitä on oltava Syyn tulla kohteeseen pitää olla niin hyvä, että sen varaan uskaltaa rakentaa ja se kestää taantumienkin yli Menestyviä vetovoimatekijöitä usein vaikea itse tunnistaa, tarkasteltava potentiaalisen asiakkaan silmin Luonto ei ole vetovoimatekijä, se on toimintaympäristö Monipuoliset palvelut ei ole vetovoimatekijä, se on hyvä lisä Elämyksellisyyskään ei ole vetovoimatekijä, sen pitäisi olla itsestäänselvyys

Yleistä matkailun kehittämisestä Matkailun kehittymisen hyötyjä Lisää työpaikkoja ja tuloja alueelle! Mutta myös: Matkailun tuoma imago ja näkyvyys voidaan hyödyntää laajemminkin koko alueen hyväksi Matkailun avulla tunnettuuttaan kasvattanut alue kiinnostaa myös muutto- ja sijoittumiskohteena (yksityiset, yritykset jne.) Matkailuinfra ja palvelut ovat hyödyksi myös paikallisille asukkaille Miten 400 asukkaan kylä muuten voisi saada kylpylän ja 20 ravintolaa käyttöönsä tai toimivan lentokentän viereensä?

Yleistä matkailun kehittämisestä Kuinka paljon ja miten matkailua kehitetään? Kuinka suuri merkitys matkailulla halutaan olevan? Mikä on realistista ja eduksi koko alueelle ja sen tulevaisuudelle? Kuinka paljon sen kehittämiseksi käytetään resursseja? Kenen resursseja? Miten menestystä mitataan? Kuka kehittää? Kunta- vai elinkeinovetoisesti? Molempia tarvitaan! Roolijako?

Matkailun kehittämisen eri näkökulmia 1. Asiakkaan näkökulma Matkailutuote on kokonaisuus, joka koostuu kymmenien eri toimijoiden tuottamista palveluista mainostoimisto, keskusvaraamo, liikenneyhtiö, siivousfirma, ravintola, kioski, tiehallinto, kunta, matkamuistomyymälä, hotelli, suksivuokraamo, museo jne. jne. jos yksi lenkki pettää, koko ketju on pettänyt vain osa näistä käsitetään perinteisiksi matkailualan toimijoiksi tai palveluiksi Myös paikalliset asukkaat vaikuttavat matkailijan kokemukseen Miten nämä saadaan toimimaan yhteen?

Matkailun kehittämisen eri näkökulmia 2. Alueen näkökulma Matkailu ei kehity tai toimi umpiossa, vaan vaikuttaa muihin toimintoihin ja päinvastoin rakennusala, liikenne, sairaanhoito, pelastus ja turvallisuus jne. Elinvoimainen matkailu hyödyttää monia toimialoja, mutta asettaa myös vaatimuksia esim. sairaanhoidon resursseille Miten huomioidaan maakunnan, kunnan ja keskuksen tasolla?

Matkailun kehittämisen eri näkökulmia 3. Paikallisten asukkaiden näkökulma Matkailu ja vapaa-aika lomittuvat toisiinsa; matkailupalvelut ja ympäristöt ovat myös paikallisten käytettävissä ja päinvastoin Paikallisten käyttämät kohteet usein liiketaloudellisesti kannattavampia ja myös matkailijan silmin kiinnostavampia Miten matkailun kehittämisessä huomioidaan paikallisten asukkaiden tarpeet?

Synergiaedut esiin Matkailukeskuksissa ja alueilla tehdään samoja asioita kuin kunnissa ja kaupungeissakin. Kuntien tehtävänä on luoda toimintaedellytyksiä matkailuelinkeinon kehittymiselle. Kehitetäänkö matkailualuetta erillään kunnan omista palveluista? Mitä synergiaetuja ja säästöjä voitaisiin löytää suunnitelmallisella kehitystyöllä, jossa huomioitaisiin sekä kunnan että matkailukeskuksen tarpeet? KUNTA Tarjotaan ja kulutetaan palveluita Liikutellaan ihmisiä ja tavaroita Kulutetaan ja tuotetaan energiaa Markkinoidaan ja myydään Käytetään teknologiaa Tehdään yhteistyötä Rakennetaan Investoidaan Matkailukeskus/ -alue

Mitä on jo tehty ja mitä tulossa seuraavaksi?

http://tahko2030.fcg.fi

www.facebook.com/tahko2030

Työn käynnistyminen: Sidosryhmähaastattelut Haastatellaan yhteensä n. 40 henkilöä Yritysten edustajia Kaupungin ja muiden julkishallinnon toimijoiden edustajia

Työn käynnistyminen: Sähköinen käyttäjäkysely Nykyiset asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat Yksittäiset matkailijat sekä matkanjärjestäjät Kieliversiot: suomi, englanti, venäjä suomenkielinen asiakaskysely http://www.webropol.com/p.aspx?id=537117&cid=96577398 englanninkielinen asiakaskysely http://www.webropol.com/p.aspx?id=540157&cid=73702473 venäjänkielinen asiakaskysely http://www.webropol.com/p.aspx?id=540090&cid=74205573 Matkanjärjestäjäkysely http://www.webropol.com/p.aspx?id=543157&cid=51127473

Haastatteluista poimittua Tahko nyt Lähellä päämarkkina-alueita! Monipuolinen! Ympärivuotinen! Tunnettu! Mahdollisuuksia Jatkuva uudistaminen, ennakkoluulottomat hankkeet Ympärivuotisuuden lisääminen Rinnetoimintojen kehittäminen Vesistöt ja luonto Investoijien luottamuksen säilyttäminen, joustava päätöksenteko Selkeä profilointi ( hiihtokeskuksia on paljon ) Uhkia Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kova kilpailu hiihtokeskus-kategoriassa Päätöksentekoa ei saada joustavaksi Rajoittaako luonnonsuojelu kehittämistä liikaa?

Haastatteluista poimittua: Kehittämistarpeita ja suuntia Nauhamainen aluerakenne Tiivis kaupallinen kävelykeskusta ja tyhjät tontit käyttöön Tahkolaakson alueen rakentaminen Tulevaisuudessa rakentaminen Länsi-rinteiden puolelle sekä saariin Toisaalta: Panostaminen sisältöön ja laatuun eikä määrään Ympärivuotisuuden kehittäminen Golf on hyvä, mutta yksin ei riitä Kalastus- ja luontomatkailu Kylpylän laajentaminen Sisäliikuntamahdollisuudet; jäähalli, keilarata jne. Tapahtumat ja louhosareena Kokous- ja kongressitilat Lapsiperheiden huomioiminen

Haastatteluista poimittua: Kehittämistarpeita ja suuntia Rinnetoimintojen kehittäminen, Tahko elää rinteistä Ensivaiheessa Huutavanholman ja nykyisten rinteiden välinen alue Nipasen rinteet, Tahko Ronda, SuperTahko -ajatuksen jalostaminen Toisaalta: Luontoarvoja ei saa uhrata rinteiden vuoksi Virkistysalueet ja reitit Kaavoituksessa huomioidaan riittävät viheralueet Huutavanholma on arvokas. Matkailukäyttö? Pisa ja Kinahmi lähellä Latujen ylläpitoon panoksia, moottorikelkkareittien kehittäminen, MTB-reiteille olisi kysyntää

Mihin kehittämissuunnitelmassa tulisi keskittyä Maankäytön ongelmiin Palveluiden kehittämiseen Asiakaslähtöiseen kehittämiseen Markkinointiin Yhteistyöhön Investointien saamiseen Muuhun mihin? Missä Tahko on vahva? Mikä on kilpailuetu? Missä Tahko on heikko? Mitkä ovat Tahkon kehittämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Mikä voi uhata Tahkoa? Minkälainen on Sinun unelmien Tahko? Keskustelua