Perusopetuksen resursointi-täydellistä laskentakaavaa etsimässä JYVÄSKYLÄ 21.9.2017 ESKO SAINIO, PERUSOPETUKSEN ASIANTUNTIJA VERTIKAL OY
Esityksen kulku 1. Mitä laskennoilla haetaan 2. Perusopetuksen resursoinnin historiaa 3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu 4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset 5. Muita laskentaa vaikeuttavia asioita 6. Resursseja jaettaessa muuttujia on paljon 7. Vertikalin laskentamallit
1. Mitä laskennoilla haetaan Esimerkiksi Koulujen toive on saada selville käytettävissä oleva tuntimäärä Koulujen toive on saada selville opetuksen järjestämiseen käytettävissä oleva henkilöstömäärä Koulujen toive on saada selville, mihin koululle osoitetut rahat riittävät Viraston toive on saada selville kuluva rahamäärä Viraston toive on ennakoida tulevaisuudessa tarvittava rahamäärä Viraston toive on saada selville vaihtoehtoisten suunnitelmien kustannusvaikutukset Viraston toive on saada vertailutietoa muista kunnista
2. Perusopetuksen resursoinnin historiaa Peruskoulujärjestelmän alkuvuodet 1972-1985, peruskoulujärjestelmään siirryttiin vaiheittain Pohjois-Suomesta alkaen 1972-1978 pääkaupunkiseudun siirtyessä vuonna 1978 Tasokurssijärjestelmä luokka-asteilla 7-9 Asetuksessa annettiin ohjeet, miten luokat ja opetusryhmät muodostettiin Tuntikehys vuonna 1985-1991 Luokkien 1-6 resurssit määräytyivät opettajien virkojen määrän mukaan. Virkojen määrä porrastettiin oppilasmääriin Luokilta 7-9 uudistus poisti tasokurssit ja toi huomattavan suuren lisäresurssin (+20-25 %) Kunnat alkoivat lisätä resursseja laaja-alaisella erityisopetuksella Asetuksella määrättiin resursointi tarkasti koko maahan Normien purku 1991- kuntien resursoinnit alkoivat poiketa toisistaan Laman takia kehystä alettiin monissa kunnissa kerätä pois, esim. Vantaan peruskoulujen yläasteiden piti jättää kehystä käyttämättä 15 %. 1994 Vantaa siirtyi ensimmäisenä kaupunkina oppilaskohtaiseen voucheriin 2000-luvulla kunnat osoittavat kouluilleen hyvin erisuuruisia resursseja ja käyttävät hyvin erilaisia resursointitapoja. Yhä yleisemmin on siirrytty koulukohtaiseen euromääräiseen budjettiin
2. Perusopetuksen resursoinnin historiaa Peruskoulun resurssien jako n. 1970-1985 luokille 1-9 asetuksen mukaan Oppilasmäärä luokka-asteella 33-64 2 65-96 3 97-128 4 129-160 5 jne Lisäksi Luokkien määrä Luokat 1-6 jakotunnit asetuksen mukaan https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/443-1970.pdf Luokat 7-9 Tasokurssit matematiikka ja englanti, laaja-, keski- ja yleiskurssi Tasokurssi, ruotsi, laajempi ja suppeampi kurssi (alussa myös fysiikka-kemia) Liikunta, tytöt ja pojat erikseen, 32 oppilaan jakosäännöt luokkien tapaan Käsityö, kotitalous, fysiikka ja kemia, biologia 20 oppilaan jakosäännöt Lisäksi jakoja voitiin tehdä erityisin perustein lääninhallituksen luvalla. Lääninhallitus toimi tarkastajana.
2. Perusopetuksen resursoinnin historiaa Peruskoulun resurssien jako 1985-1991 luokille 1-6 asetuksen mukaan Virkojen määrä Oppilasmäärä 1 13 Yksi 2 laskennallinen 20 3 40 4 80 5 105 6 130 jne Yli 250 oppilaan koulujen osalta koulussa on laskennallinen virka kutakin alkavaa 25:ttä ensimmäisen ja kutakin 25:ttä toisen vuosiluokan ja kutakin alkavaa 32:ta ylemmän vuosiluokan oppilasta kohti. Pykälä sisältää lisäksi erityissäännökset pienten enintään neliopettajaistenkoulujen virkojen laskemisesta, jos koulun oppilasmäärä laskee, sekä vieraskielisen ja saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen opettajavirkojen laskemisesta
2. Perusopetuksen resursoinnin historiaa Peruskoulun resurssien jako 1985-1991 luokille 7-9 asetuksen mukaan Tuntikehys = 1,5 * oppilasmäärä +35 tuntia/vuosiluokka Kun etsit tietoja menneistä, niin 1980-luvun alussa Opetushallitus oli Kouluhallitus, Aluehallintovirasto oli Lääninhallitus, Perusopetuslaki oli Peruskoululaki, Perusopetusasetus oli Peruskouluasetus Vuodesta 1991 alkaen kunnille annetut ohjeet väljentyneet ja eri kuntien perusopetukseen suuntaamat resurssit ovat hyvin erisuuria
3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Kunnilla on erilaiset resurssien jakosäännöt, joita säädetään vuosittain Kunnille on tullut tarve saada vertailutietoa muista kunnista Vertailutiedon lähteitä Kouluikkunatiedot, Kuntaliiton ylläpitämä tietokanta Kuntien keskinäinen tietojen vaihto lähinnä alueen sisällä Vertikalin tiedot Vertailu on aina vaikeaa!
3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Kuntakohtaisia kustannusjakautumia 2012 Lähde: Kouluikkuna 10000 9000 8000 7000 6000 Pienet hankkeet euroa/oppilas Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito euroa/oppilas 5000 Sisäinen hallinto euroa/oppilas 4000 Muu oppilashuolto euroa/oppilas 3000 2000 1000 Ruokailu euroa/oppilas kiinteistökustannuksineen Kuljetus euroa/oppilas Opetus euroa/oppilas 0
3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Kuntakohtaisia kustannusjakautumia 2016 Lähde: Kouluikkuna 10000 9000 8000 7000 6000 Pienet hankkeet euroa/oppilas Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito euroa/oppilas 5000 Sisäinen hallinto euroa/oppilas 4000 3000 2000 Muu oppilashuolto euroa/oppilas Ruokailu euroa/oppilas kiinteistökustannuksineen Kuljetus euroa/oppilas Opetus euroa/oppilas 1000 0
3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Kustannusten jakautuminen kunnittain 2012 Lähde: Kouluikkuna 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Pienet hankkeet euroa/oppilas Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito euroa/oppilas 50 % Sisäinen hallinto euroa/oppilas 40 % Muu oppilashuolto euroa/oppilas 30 % 20 % 10 % Ruokailu euroa/oppilas kiinteistökustannuksineen Kuljetus euroa/oppilas Opetus euroa/oppilas 0 %
3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Kustannusten jakautuminen kunnittain 2016 Lähde: Kouluikkuna 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Pienet hankkeet euroa/oppilas Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito euroa/oppilas 50 % Sisäinen hallinto euroa/oppilas 40 % Muu oppilashuolto euroa/oppilas 30 % 20 % 10 % Ruokailu euroa/oppilas kiinteistökustannuksineen Kuljetus euroa/oppilas Opetus euroa/oppilas 0 %
3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Kouluikkunassa ei ole kaikkia haluttuja tietoja Oppilasmäärinä tässäkin on käytetty lukuvuoden 2015-2016 ja lukuvuoden 2016-2017 tilastointipäivän 20.09. oppilasmäärien keskiarvoa. Esimerkiksi näitä tietoja ei ole Kouluikkunassa Lähteenä kuntien tilinpäätökset Aineet/opp 2016 Vuokrat/opp 2016 Jyväskylä 147 2505 Kouvola 251 2130 Kuopio 169 2461 Oulu 261 1684 Porvoo 195 2357 Tampereen kaupunki 272 1728
3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Tilinpäätöstietojen ja Kouluikkunatietojen ristiriitaisuudesta Opetuksen menojen tulisi olla ilman avustajia, sihteereitä ja rehtorien hallinnollista työtä olla pienempi kuin henkilöstömenot yhteensä. Vertailemalla kuntien tuntikehyksen käyttöä, ilmeisesti punaiset lukemat ovat virheellisiä. Tilinpäätös 2015 Henkilöstömenot sisältäen avustajat, sihteerit ja rehtorin hallinnon työn euroa/opp Kouluikkuna 2015 Opetus, johon ei saa kuulua avustajia, sihteereitä eikä rehtorin hallinnon työn osuutta euroa/opp Jyväskylä 4 834 4860 Kouvola 4 801 4965 Kuopio 5 627 4798 Oulu 5 015 4565 Porvoo 6 343 5945 Tampereen kaupunki 5 554 5045
3. Kuntien opetuksen resursoinnin vertailu Esimerkkejä Kouluikkunan ilmeisistä virheistä Jos tähän rinnalle toisi kustannukset, niin tilanne on ilmeinen. Perusopetus 2016 Espoo Helsinki Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Pori Porvoo Tampere Vantaa Keskiarvo Vähimmäistuntimäärä 222 228 228 227 227 223 227 226 226 Vuosiviikkotunnit/oppilas 2,01 1,93 1,66 1,83 1,27 1,72 1,79 1,29 1,89 1,88 1,84 Yleisopetuksen tunnit/oppilas 1,92 1,90 1,58 1,73 1,39 1,63 1,62 1,15 1,57 1,73 1,67 Yleisopetuksen tunnit/oppilas "lähiopetus" 1,82 1,84 1,57 1,63 1,32 1,57 1,54 1,11 1,51 1,63 1,62 Luokkamuotoisen erityisopetuksen tunnit/luokkam. erit.oppilas 3,32 3,04 6,48 4,29 2,90 5,80 3,97 3,38 7,90 5,41 Erityisopetus Luokkam. erityisopetuksen opp. osuus% 6,9 6,8 1,3 3,8 6,1 1,7 6,8 2,7 5,8 2,5 4,5 Integroitujen oppilaiden osuus % 0,8 4,4 3,5 4,3 3,2 2,2 2,2 3,6 3,3 5,9 3,5 Erityisen tuen oppilaiden osuus % 7,8 11,1 4,8 5,8 9,5 3,9 8,9 6,1 6,5 8,4 7,6 Tehostetun tuen oppilaiden osuus % 10,3 6,2 8,5 9,0 9,6 8,6 8,8 8,5 8,7 8,4 9,2 Opetusryhmän koko 1-6 luokilla 14,8 15,9 19,4 17,3 18,9 17,3 17,0 15,1 20,0 17,0 17,2 Opetusryhmän koko 7-9 luokilla 16,5 15,7 18,4 18,0 20,0 18,6 18,1 15,8 20,9 18,5 17,5 Opetusryhmän koko 1-9 luokilla 15,3 16,3 19,2 17,4 19,6 17,9 17,6 15,4 20,5 17,6 17,4 Koulun pinta-ala m2/oppilas 12,8 13,6 13,8 12,8 13,0 13,1 16,2 12,6 11,3 13,8 Vakinaisten opettajien osuus % 72,6 89,1 91,7 71,6 73,5 89,7 67,2 85,3 77,5 80,1 Määräaikaisten opettajien osuus % 22,7 9,7 7,0 15,6 23,1 10,1 16,4 9,8 16,4 15,9 Sivutoimisten opettajien osuus % 4,8 1,2 1,3 1,1 3,4 0,2 16,4 3,8 3,1 3,6 Kelpoisuutta vailla olevien opettajien osuus % 10,0 1,8 0,7 5,4 3,6 1,3 8,3 2,3 7,0 5,2
4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Opettajien palveluajan vaikutus lukuvuonna 2016-2017 Palveluaikajakautuma Henkilöstömenojen kustannuskorotus palveluajan takia Palvelu Jyväskylä Korotus- aika Lohja Tampere Vantaa vaikutus Jyväskylä Lohja Tampere Vantaa 0 18 % 38 % 22 % 30 % 1,000 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 5 6 % 9 % 5 % 11 % 1,040 0,2 % 0,3 % 0,2 % 0,4 % 8 4 % 6 % 4 % 7 % 1,092 0,3 % 0,6 % 0,4 % 0,6 % 10 16 % 18 % 17 % 17 % 1,158 2,5 % 2,8 % 2,7 % 2,7 % 15 18 % 13 % 16 % 13 % 1,227 4,0 % 3,0 % 3,6 % 3,0 % 20 39 % 28 % 35 % 22 % 1,301 11,7 % 8,5 % 10,4 % 6,6 % Opettajan palkka nousee 30 % palveluajan noustua 20 vuoteen. Korotusvaikutus yhteensä 18,7 % 15,2 % 17,4 % 13,3 %
4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Ylituntien kustannusvaikutus lukuvuonna 2016-2017 Ylitunnin hinta = noin 0,83*tuntipalkka ilman lisiä Ylitunteja Opettajia Ylitunteja/opettaja Jyväskylä 1142 779 1,5 Vantaa 3828 1503 2,5 Lohja 1238 411 3,0 Ylituntien kustannushalvennus oppituntien keskihintaan Ylitunteja opetusvelvollisuuden lisäksi % Palveluaika 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 2940 0 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3058 5 0,0 % 0,6 % 1,1 % 1,7 % 2,2 % 2,7 % 3,1 % 3210 8 0,0 % 0,7 % 1,3 % 1,9 % 2,5 % 3,1 % 3,6 % 3403 10 0,0 % 0,8 % 1,5 % 2,2 % 2,9 % 3,5 % 4,1 % 3642 15 0,0 % 0,9 % 1,7 % 2,5 % 3,3 % 4,0 % 4,7 % 3860 20 0,0 % 1,0 % 1,9 % 2,8 % 3,6 % 4,4 % 5,2 %
4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Pätevyysvaikutus Pätevän opettajan lähtöpalkka on noin 2800 euroa/kk ja epäpätevän noin 2000 euroa/kk Vantaa Jyväskylä Lohja Tampere Epäpäteviä 147 23 61 44 Epäpätevien osuus 9 % 3 % 13 % 3 % Kustannusten alenema epäpätevistä johtuen -2,2% -0,4% -3,3% -0,7%
4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Luokkien 1-6 kielen opetus Opetusjärjestelyissä käytetään aineopettajaa siten, että koulun opettajilla on kaksoiskelpoisuus ja he hoitavat opetuksen. Jos aineopettajalla on jakotunteja, niin kustannukset kasvavat.. Oletukset: palveluaika 15 vuotta, luokanopettajan opv 24, aineopettajan opv 20, lomaraha 4 %, sivukulut 22 % Aineopettajien vuosikustannukset ovat alla olevassa esimerkissä 83 611 Luokanopettajien ylitunteina hoidettuna 58 916, erotus 24 695 Kustannusvaikutus, jos kunnassa luokkien 1-6 oppilaita on 8200, on 560 362 /vuosi Kustannusvaikutus, jos luokanopettajat hoitavat kaiken opetuksen ja heillä ei olekaan lainkaan ylitunteja, jolloin jakotuntien määrä vähenee noin yhteen jokaista luokkaa kohti on tässä kunnassa yhteensä 1 897 270. Luokkakoko 20 Esimerkki, ikäluokat keskimäärin 60 oppilasta Oppilaan Näistä Aineopettajalla tunteja Luokanopettajalla Jakotunteja/ luokanopettaja Oppilaita tuntimäärä aineopettajalla yhteensä Luokanopettajilla tunteja yhteensä ilman ylitunteja 1. lk 60 20 0 20 4 72 2. lk 60 20 0 20 4 72 3. lk 60 23 3 9 20 4 72 4. lk 60 24 2 6 22 2 72 5. lk 60 25 2 6 23 1 72 6. lk 60 25 4 12 21 3 72 Yhteensä 360 11 33 432
4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Eli aineenopettaja luokilla 1-6 tuo lisäkustannuksia Eri kuntien tilannetta on vaikeata saada selville, mutta alla on arvioita Alakoulujen aineenopettajien pitämien tuntien määrää on erityisen vaikeata saada selville yhtenäiskouluissa Lohjalla 25 henkilöä, 365 oppituntia SA, EN, RU alaluokilla Vantaalla muutamia, kielten opetuksen hoitaa kaksoiskelpoinen opettaja Tampere paljon, lähes kaikki kielen opetus on aineenopettajien hoitamaa Jyväskylä paljon, lähes kaikki kielen opetus on aineenopettajien hoitamaa
4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Yhtenäiskoulun mukaan tuomat lisäkustannukset Erilliset 1-6 ja 7-9 luokkien koulut verrattuna 1-9 yhtenäiskouluun rehtorin palkkausperust oppilaita e alaraja opv vuosipalkka ilman vuosisidonnaisia lisiä 20 vuoden palveluajalla Alakoulu 271 40301101 rehtori 3 700 11 54 341 70 676 Yläkoulu 384 40301202 rehtori 4 133 6 60 711 78 960 Tuntivaikutus Yhtenäiskoulu 655 40301402 rehtori 4496 3 66046 85898 Apulaisrehtori 9 655-7% rehtorista 4182 5 61422 79885 Yhtenäiskoulun vuosihinta on hallinnon osalta kalliimpi kuin erillinen aa ja ya 10607 12864 9 tuntia Kustannusvaikutus enintään 34838 Kustannusvaikutus vähintään 27446
4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Henkilösivukulujen määrä on vaihdellut vuosittain ja riippuen koulun opettajien ikärakenteesta sivukulut ovat voineet poiketa paljon Vuodesta 2016 alkaen VaEL-maksut ovat alentuneet KuEL-maksujen suuruisiksi. Aiemmin peruskoulujen opettajien henkilöstösivukulu % saattoi olla jopa 3-4 % muita kunta-alan työntekijäitä suurempi. Jyväskylä TOT 1-12 2016 TOT 1-12 2014 HENKILÖSTÖKULUT -54 730 764-53 305 375 Palkat ja palkkiot -44 225 539-42 203 434 Henkilösivukulut -10 505 225-11 101 941 Muutos 2014-2016 Sivukuluprosentit 2,7 % 4,8 % 2016 2015 2014-5,4 % 23,75 % 26,45 % 26,31 %
4. Tuntiresursointi voi olla sama, mutta kustannukset erisuuruiset Koulujen välinen henkilösivukulujen ero on pienentynyt VaELeläkemaksujen alennuttua VaEL-eläkejärjestelmään (valtion) kuuluvat lähinnä ennen vuotta 1963 syntyneet opettajat Henkilösivukulut 2016 2015 2014 Tikkakosken yhtenäiskoulu 23 % 24 % 22 % Halssilan koulu 25 % 29 % 29 % Huhtasuon yhtenäiskoulu 25 % 27 % 27 % Janakan päiväkoti-koulu 23 % 25 % 22 % Jyskän koulu 24 % 25 % 24 % Pupuhuhdan päiväkoti-koulu 23 % 28 % 28 % Vaajakosken yhteisnäiskoulu 25 % 25 % 25 % Vaajakummun yhteiskoulu 24 % 24 % 25 % Keljonkankaan koulu 24 % 27 % 25 % Korpilahden yhtenäiskoulu 24 % 27 % 27 % Kuokkalan yhteinäiskoulu 23 % 27 % 27 % Säynätsalon yhtenäiskoulu 24 % 29 % 30 %
5. Muita laskentaa vaikeuttavia asioita Opettajien palkanlaskennan monimutkaisuus Seuraavalla dialla on kuvattu opettajan palkan muodostumista Onneksi talousarvion rakentamisessa ei vaadita kirjanpidon tarkkuutta
Opettajan palkan muodostuminen Lähde: OAJ+Vantaa Minimi 0 0 Keski- ja maksimiarvoissa on tarkasteltu päätoimisia ja päteviä opettajia Pätevien ja kokoaikaisten keskikokonaispalkka 3542 euroa(vantaa 2016-2017) Kokonaispalkka täysiaikaisella 1.960-5.270 euroa Keskiarvot 243 47 Maksimit Eri opettajia 1050 826 0 0 0 1960 25 370 53 2745 451 851 1190 2954
Opettajien tehtävät koostuvat monesta osa-alueesta Opettajien työajan mittaus 2016-2017, Vantaa, Espoo Opettajan työ on varsin moninaista ja siksi opettajien siirtyminen vuosityöaikaan ei helpottaisi resurssien määrittämistä ja kustannuksien arviointia Yläkoulu Alakoulu 1 Yhtenäiskoulu 1 Yhtenäiskoulu 2 Alakoulu 2 Alakoulu 3 Ruotsinkie linen koulu Alakoulu 4 Yhtenäiskoulu 3 Tehtävät Viikkotyöaika/tuntia Opetustyö 24,7 26,0 21,5 22,8 25,8 25,4 23,2 23,8 24,3 Oppilashuoltotyö 1,3 0,9 1,1 0,9 0,9 0,9 0,9 0,7 0,9 Arviointityö 1,5 2,1 2,6 3,0 1,7 1,9 3,7 3,6 3,3 Oman opetuksen suunnittelutyö 5,2 5,9 5,0 5,5 6,1 4,7 8,5 6,5 6,2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 2,2 1,6 1,8 1,7 1,6 2,0 2,1 2,3 1,9 Erityistehtävät ja vastuualueet 1,8 0,9 1,4 1,1 1,0 1,6 1,5 2,0 1,6 Yhteistoiminta 2,1 1,9 1,9 1,9 2,3 2,2 2,0 1,8 1,3 Koulutukset ja virkavapaat 0,7 0,8 0,5 0,4 0,4 0,4 1,2 0,6 0,8 Lomakkeen täyttö 0,4 0,5 0,5 0,4 0,5 0,5 0,6 0,6 0,5 Summa 39,8 40,7 36,2 37,7 40,2 39,7 43,8 41,9 40,8 Töissäolopäiviä yhteensä 659 434 641 1000 430 535 323 538 346 1513 1547 1377 1431 1527 1508 1664 1593 1550
5. Muita laskentaa vaikeuttavia asioita Erityistehtävien määrä vaihtelee kunnittain ja kouluittain Jyväskylä Vantaa AV 35,85 56,5 AX* 202,25 137,5 DE 127 193,9 KI 26 39,75 KL 21 29,75 LV 271,2 471,31 MH 35,6 39 OX 37 52,75 TI 45,75 64,53 Oppilasmäärä noin 11 500 22 000
Asioita, joita on ollut vaikeaa huomioida Esim. 1. Oppilaan tuntimäärän vähentäminen ei vaikuta lineaarisesti kustannuksiin, vaan se saattaa merkitä ylituntivähenemää, jolloin kustannusvaikutus on noin 60-70 % oppituntien keskihinnasta merkitä kustannusten pysymistä entisellään, jos opettajalla ei ole ylitunteja ja hänelle tulee viran tuntien täytteeksi jakotunti 2. Opettajien tuntimäärän vähentäminen kohdistuu yleensä ylitunteihin, jolloin kustannusvaikutus on noin 60-70 % oppituntien keskihinnasta 3. Luokkien 1-6 ja 7-9 oppilaiden opetuksen kustannukset poikkeavat paljon
5. Muita laskentaa vaikeuttavia asioita Valtiovalta kohdentaa ohjaavia resursseja eri tavoin eri vuosina Kohdennetut resurssit esimerkiksi Opetusryhmien pienentämiseen kohdennetut rahat Koulutukselliseen tasa-arvoon kohdennetut rahat Digiloikka Ym. Opetussuunnitelmien muutokset vaikuttavat kustannuksiin
6. Resursseja jaettaessa muuttujia on paljon Opettajat Esimerkiksi Opettajien pätevyys Opettajien palveluaika Ylituntien määrä Opettajan eläkejärjestelmä (VaEL vai KuEL) Tuntijaon muutokset opetusuunnitelmassa Oppilasmäärän muutokset, esim. väliaikainen oppilasmäärän aleneminen tai kasvu Aineopettajien käyttö alaluokilla Opettajien erityistehtävät Opinto-ohjausresurssi Opettajien määrä eli käytettävä tuntikehys
6. Resursseja jaettaessa muuttujia on paljon Oppilaat Esimerkiksi Oppilaan luokka-aste Oppilaan tuen tarve, yleinen, tehostettu, erityinen Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Luokka-asteen oppilasmäärä (edulliset/epäedulliset oppilasmäärät esim. luokka-asteella 30 oppilasta tai 44 oppilasta Oppilaan tausta, esim. maahanmuuttaja Oppilaan ainevalinnat Koulun koko Alakoulu, yläkoulu, yhtenäiskoulu Oppilaiden tuntimäärä
6. Resursseja jaettaessa muuttujia on paljon Muita esimerkiksi Koulunkäynnin ohjaajien määrä Koulusihteerien määrä Yhtenäiskoulujen määrä Koulujen koko (esim. alla Pornaisten aika ideaaliset oppilasmäärät) Peruskoulun oppilaat 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk Parkojan koulu 19 22 23 19 20 24 Mika Waltarin koulu 20 17 22 22 20 27 Pornaisten yhtenäiskoulu 40 30 36 43 45 54 75 83 64
7. Kuntien kohtaamat ongelmat Moni kunta yrittää vähäisin laskentaresurssein mm. laskea oppilasmäärien ja päätettyjen resurssien pohjalta syntyviä kustannuksia huomioida koulujen erityisyydet saada aikaan riittävän oikeudenmukainen resurssien jako koulujen kesken ennakoida kustannusmuutokset ohjata kouluja tehokkaampaan resurssien käyttöön ohjata oppimista ja opetusta verrata itseään muihin kuntiin
8. Vertikalinlaskentamallit Johdon työkalua on kehitetty vuodesta 2011 alkaen ja se on lähes täysin uusittu keväällä 2017 ja sitä kehitetään edelleen Selaimen SPB-budjetointimallia (Koulun työkaluaon kehitetty vuodesta 2012) kehitetään kaiken aikaa
VertikalinJohdon työkalussa on pystytty huomioimaan riittävän hyvin edellisillä dioilla esitettyjä ongelmia Esimerkki muuttujista ja simuloinnista
VertikalinJohdon työkalussa on pystytty huomioimaan riittävän hyvin edellisillä dioilla esitettyjä ongelmia Esimerkki tunteina jaettavista resursseista Vuosiviikkotunteina jaetut resurssit kouluittain Vuosiviikkotunteina jaetut resurssi kouluittain opv20 opv 18 opv 23 opv 22 opv 21 opv 24 opv22 opv 22 KielilisäA2- kieli, B2 S2, 1-9 ET 1-6 Koulukohtai nen lisäresurssi 7-9 Koulukohtai nen lisäresurssi Valmistav a Lisäopetu s Oman äidinkiele n opetus Maahanm uuttajien tukiopetu s Alue Koulupolku 287,0 1026,0 136,0 115,0 133,0 572,0 54,0 336,0 110,0 Kaakko Kaukajärven kp 6,0 36,0 3,0 0,0 2,4Annala Koillinen Takahuhdan kp 4,0 2,0 2,0 0,0 0,3Atala Kaakko Hervannan kp 14,0 120,0 5,0 3,0 106,0 15,8Etelä-Hervanta Keskusta Fista 36,0 130,0 10,0 4,0 40,0 6,6Fista Länsi Kaarilan kp 14,0 24,0 4,0 2,0 0,0 3,0Rahola Etelä Hatanpään kp 3,0 22,0 2,0 2,0 54,0 1,8Hatanpää
VertikalinJohdon työkalussa on pystytty huomioimaan riittävän hyvin edellisillä dioilla esitettyjä ongelmia Kouluille voidaan jakaa myös euroja ja ne muuttuvat tunneiksi Ulkopuolinen lisärahoitus Tuotantojohtaja Tunteja keskihinta-tasa-arvperiaatteella yms. Tunteja keskihinta- Esimerkki- Virka- Yli- Ohjaajan Koulu Erityistarve euroina periaatteella kustannus tuntina tuntina työnä Annala 43900 20,2-0,0 10000 4,4 6,9 13,9 Atala 44800 20,1 0,0 10000 4,3 7,2 13,9 Etelä-Hervanta 44400 20,1-0,0 10000 4,3 6,5 13,9 Fista - 0,0-0,0 10000 4,5 6,1 13,9 Rahola 44800 20,1 17100 7,7 10000 4,3 6,8 13,9 Hatanpää - 0,0-0,0 10000 4,3 6,2 13,9
VertikalinJohdon työkalussa on pystytty huomioimaan riittävän hyvin edellisillä dioilla esitettyjä ongelmia Tunnit muuttuvat euroiksi Yhteensä 51 914 997 5 545 607 1 076 545 3 953 380 509 851 591 064 370 219 419 669 13 044 072 71 879 798 Menokohta 4003 4004 4006 4008 4009 4010 4011 4012 4013 4014 MÄÄRÄRAHA LASKELMA JOHDON TYÖKALU Opettajien ja rehtorien varsinaiset palkat Koulunkäynti ohjaajat/ avustajat Erityistehtävätja ylitunnit Ulkopuolinen Yksittäistunti Tuotantojohtaja -palkkiot (TO lisärahoitus tasa-arvo yms. ja KR) Erityistarve euroina Koulun henkilöstökulut yhteensä Sairasloma Silta, nivel, Henkilöstösiv sijaiset Tupa ukulut Annala 1679507 441731 35232 125257 16666 35934 - - 419574 2312169 Atala 681926 104900 14354 47361 6799 36676 - - 174358 961473 Etelä- Hervanta 2682933 343450 56225 211829 38189 36341-40270 679823 3745611 Fista 2207460 55471 47249 187968 25858 - - - 547721 3016255 Rahola 1569419 410039 30774 109059 15592 36669 13996-393711 2169221 Hatanpää 1785344 31019 37544 144058 12897 - - - 439284 2419127 Härmälä 937791 86947 19393 68777 13411 37247-27669 244675 1348964
VertikalinJohdon työkalussa on pystytty huomioimaan riittävän hyvin edellisillä dioilla esitettyjä ongelmia Ennustamme tulevaisuutta Henkilöstömenot, jos ajurien arvo pidetään samana kuin lukuvuonna 2017-2018 Lukuvuosibudjetti, joka on laadittu ennustettujen oppilamäärämuutosten mukaan Oppilasmäärän tuoma muutos lukuvuosibudjettiin edellisestä lukuvuodesta Muutos edelliseen lukuvuoteen Kalenterivuosi Oppilasmäärän tuoma muutos vuosibudjettiin syyslukukauden osalta Vuosibudjetti Henkilöstömenot lukuvuonna 2016-2017 71879798 2016 Henkilöstömenot lukuvuonna 2017-2018 71879798-0,0 % 2017-71879798 Henkilöstömenot lukuvuonna 2018-2019 Henkilöstömenot lukuvuonna 2019-2020 Henkilöstömenot lukuvuonna 2020-2021 Henkilöstömenot lukuvuonna 2021-2022 73 480 926 75 118 648 76 195 259 77 048 699 1 601 128 2,2 % 2018 667 137 72 546 935 1 637 722 2,2 % 2019 682 384 74 163 310 1 076 611 1,4 % 2020 448 588 75 567 236 853 440 1,1 % 2021 355 600 76 550 859
VertikalinJohdon työkalussa on pystytty huomioimaan riittävän hyvin edellisillä dioilla esitettyjä ongelmia Nähdään tuntikertymät ja opetusryhmien keskikoot JOHDON TYÖKALU Oppilasmäärä 1-6, yleisopetus Oppilasmäärä 7-9, yleisopetus Erityisluokilla 1-9 oppilaita Esiopetus Perustuntimäärä luokille1-6 Perustuntimäärä luokille 7-9 'Erityistehtävät Laaja-alainen erityisopetus Maahanmuuttajien tukiopetus Tuotantojohtaja Ulkopuolinen lisärahoitus Silta, nivel, Tupa Tuntimäärä sisältäen tukiopetuksen ja kerhot Keskimääräinen YL opetusryhmäkoko 1-6 Keskimääräinen YL opetusryhmäkoko 7-9 Yhteensä 10750 4723 931 45 12470 7722 893 2101 110 323 201 229 30501 18,9 17,8 Annala 595 0 41 0,0 690,2 0,0 12,0 84 2 20 0 0 1041 18,8 Atala 307 0 0 0,0 356,1 0,0 9,0 40 0 20 0 0 439 18,2 Etelä-Hervanta 518 231 48 0,0 600,9 377,7 43,3 104 16 20 0 22 1606 19,0 17,8 Fista 446 243 0 0,0 517,4 397,3 42,3 90 7 0 0 0 1286 19,5 18,1 Rahola 498 0 40 0,0 577,7 0,0 11,0 71 3 20 8 0 897 18,7 Hatanpää 0 414 22 0,0 0,0 676,9 53,0 57 2 0 0 0 969 18,1
Perusopetuksen resursointi-täydellistä laskentakaavaa etsimässä Ellemme ole sitä vielä saavuttaneet, olemme varmasti jo hyvin lähellä Talouden suunnittelu ei kuitenkaan ole kirjanpitoa
Lisätietoa koulun kustannuksista ja opettajien palkkauksesta http://www.oph.fi/download/149811_ryhma7_esko_sainio_uusin.pdf
KIITOKSIA KUULIJOILLE!