Kaksitoista asumisen konsepti-ideaa Esitetyt kaksitoista konseptia ovat URBA-hankkeen tutkijoiden esittämiä. Joidenkin lähtökohtana ovat hyvinkin suoraan vastaavat ulkomaiset esimerkit, joita on pidetty mahdollisina sovittaa suomalaisiin oloihin. Toiset taas ovat selkeämmin yhden tutkijan ideoimia ja liittyvät hänen kirjoittamaansa artikkeliin. Kunkin konseptin alussa on lyhyesti todettu sen lähtökohdat. Viittä ensimmäistä konseptia (ryhmärakentaminen, omaehtoisesti joustava asunto, James, kaupunkipientalo, kaupunkiin tulijan kotiutumisasunto) on käytetty Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapaneelityöskentelyssä. Ne ovat tutkijoiden työryhmän erityisesti tätä tarkoitusta varten valitsemia ja osin muotoilemiakin. Tämän jälkeen Jenni Väliniemi ja Sanna Uotinen Kuluttajatutkimuskeskuksesta ovat muokanneet ne paneeleille sopivaan tiiviiseen muotoon yhteistyössä tutkimukseen osallistuneiden yritystahojen kanssa. Tässä konseptit on esitetty jokseenkin vastaavassa muodossa. Paneelityöskentelyn tulokset julkaistaan Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisusarjassa vuonna 2009. Loput seitsemän konseptia liittyvät kaikki tämän raportin kirjoituksiin ja erityisesti Kööpenhaminasta ja Alankomaiden rakentamisesta saatuihin vaikutteisiin. Esitetyssä muodossa konseptit eivät ole valmiita ratkaisuehdotuksia, eivätkä ne ole myöskään keskenään yhteismitallisia. Ne on tarkoitettu herättämään keskustelua ja antamaan virikkeitä jatkotyöskentelylle. Tässä mielessä ne pyrkivät kuitenkin olemaan realistisia ja ainakin periaatteessa toteuttamiskelpoisia. Toisaalta niiden avulla testataan myös kehittämisen menetelmiä, kuten kuluttajapaneelityöskentelyä ja myöhemmin myös vuorovaikutteista yhteiskehittelyä, jota tämän julkaisun viimeinen artikkeli käsittelee. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 325
Kuluttajatutkimuskeskuksessa arvioidut konseptit Ryhmärakentaminen Konsepti perustuu Terttu Nupposen tutkimukseen omatoimisesta kerrostalorakentamisesta. Millaista rakentamista omatoiminen ja ryhmärakentaminen ovat? Omatoimisessa ryhmärakentamisessa on kyse yhteiseen asuintalon rakentamiseen sitoutuvien halukkaiden ryhmästä. Tällaista ryhmää yhdistävät toiveet omasta asunnosta, jota pääsee itse suunnittelemaan ja rakennuttamaan tai rakentamaan. Muodostamalla ryhmän uuden asunnon tarvitsijat pyrkivät säästöihin asuntorakentamisen kustannuksissa ja saamaan aikaan edullisen ja ryhmään liittyneiden yksilöllisiä tarpeita täyttävän asuintalon. Toistaiseksi omatoiminen rakentaminen ja rakennuttaminen ovat Suomessa yleisimpiä yhden perheen hoitamassa pienomakotitalojen rakentamisessa tai rakennuttamisessa ns. avaimet käteen -periaatteen mukaan. Esimerkkejä meiltä ja muualta Omatoimisen ja ryhmärakentamisen hankkeet ovat Suomessa tulleet ehkä parhaiten tunnetuiksi ikääntyvien asuinyhteisön, esimerkiksi Helsingin Arabianrantaan vuonna 2006 rakennuttamasta Loppukiri-talosta. Aikaisempia tulevien asukkaiden rakennuttaja-yhteistyönä syntyneitä asuinyhteisöjä ovat mm. Jyväskylän Kuokkalassa nyt jo yli 20-vuotias Tuulenkylä ja 15-vuotias Vastatuuli. Asukkaiden ja Asuntosäästäjät ry:n voimin valmistui suuri osa Keski-Vuosaaren kerros- ja rivitaloista 1950- ja 1960-luvuilla. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 327
Ryhmärakentaminen on Keski-Euroopassa tuttu ilmiö, ja sielläkin se on suhteellisen harvinainen rakentamisen muoto, mutta joka tapauksessa paljon yleisempi tapa rakentaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Berliinissä toimii kymmeniä ryhmärakentajia ja asuinyhteisöjä. Saksassa tunnettu ryhmä- ja omatoimisen rakentamisen muoto on Baugemeinschaft. Hampurin kaupunki tukee näiden vapaaehtoisten asunnontarvitsijoiden rakentaja-yhteenliittymien toimintaa ja on perustanut myös neuvontatoimiston tätä rakentajaryhmää varten. Baugemeinschaftit tekevät tiivistä yhteistyötä palkkaamansa arkkitehdin kanssa ja hankkivat monesti myös aluerakentajan koordinoimaan hankettaan. Monet Baugemeinschaftien talot Saksassa on rakennettu kaupunkien keskusta-alueille. Mitä ryhmärakentamiseen tarvitaan käytännössä? Asukkaat tekevät yhteisesti päätökset rakennusurakoinnista, sijainnista ja siitä millainen talo rakennetaan. Siten jo talon suunnitteluun kuuluu kanssakäymistä tulevien naapurien kanssa, eikä vasta sitten, kun asukkaat ovat muuttaneet valmiiseen taloon. Päätöksenteossa tarvitaan myös rahoituksen, rakentamisen ja talosuunnittelun asiantuntijoiden (arkkitehtien) apua. 328 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Yksittäiset asukkaat huolehtivat itse rahoituksen hankkimisesta uudelle asunnolleen. Arkkitehdin tekemä tilasuunnittelu tapahtuu asunto- ja asukaskohtaisesti ja siinä huomioidaan jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet. Yleensä ryhmärakentajat tarvitsevat kumppanikseen kunnan, suunnittelijan/ arkkitehdin, rakennusliikkeen sekä rahoittajan. Suunnitteluyhteistyö pääsee liikkeelle, kun asukkaat saavat hankittua rakennuspaikan. Tontin hankinnassa yhteistyö kunnan kanssa on tärkeä asia. Usein ryhmän on syytä palkata rakennuttaja, joka sitoutuu hankkeen toteutumisen seuraamiseen. Millaisia asuntoja syntyy ryhmärakentamisella? Ryhmärakentamisella valmistuu joko yhden hallintamuodon asuinrakennuksia asunto-osakeyhtiöitä, asunto-osuuskuntataloja, vuokrataloja tai näistä sekoitettuja malleja. Eri omistusmuotoja voi olla saman talon asunnoissa rinnakkain. Hallintamuodosta päättävät rakennuttajaasukkaat yhdessä. Ryhmärakentajat voivat kehitellä myös yhteisöllisyyttä edistäviä tilaratkaisuja ja toimintasääntöjä uuteen taloonsa. Taloihin voidaan suunnitella muun muassa yhteistiloja asukkaiden keskinäistä toimintaa ja mahdollisia palveluja varten. Vanhan hartiapankki-rakentamisen muodossa asukkaat voivat tehdä myös itse työmaalla rakennustöitä ja alentaa näin kustannuksia. Rakentajaryhmän vastuulle kuuluu lisäksi piha-alueiden ja asuinalueen laadun hyväksi työskentely. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 329
Omaehtoisesti joustava asunto uusi suunnittelun tapa Konsepti pohjautuu Karin Krokforsin meneillään olevaan, joustavaa asuntotypologiaa koskevaan tutkimukseen. Tähän konseptiin liittyvät myös hänen kirjoituksensa kuvat 11 ja 31. Omaehtoinen joustavuus Omaehtoisella joustavuudella tarkoitetaan uuttaa suunnittelun tapaa, jossa asunnot suunnitellaan siten, että asukas voi elää asunnossa täysin omalla tavallaan. Huonetiloja ei ole määritelty vain tiettyä toimintaa varten, kuten nykyisessä asuntotuotannossa, vaan asuintilat on organisoitu mahdollisimman joustavasti ja aikaa kestävästi. Asunto voi olla niin kerrostalo- kuin pientalotyyppinenkin ratkaisu tai vaikka jokin niiden välimuoto. Kyse on uudenlaisten asuntoratkaisujen kehittämisestä, jossa asunto joustaa asukkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan ilman, että asuntoon joudutaan tekemään suuria muutoksia. Omaehtoinen joustavuus ottaa huomioon tulevaisuuden tarpeet, vaikka suunnittelijalla ei olisikaan tietoa siitä mitä tarpeet ja toiveet mahdollisesti tulevat olemaan. Uusi suunnittelun tapa Tämä konsepti vastaa moniarvoistuvan ja monimuotoistuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Nykyisessä asuntotuotannossa joustavuuden sovellukset ovat olleet yleensä teknologiapainotteisia ja pitäneet sisällään olettamuksen, että asuntoa tavalla tai toisella muokataan. Jos asukas on halunnut asuntoonsa muutoksia ne ovat vaatineet sen verran suuria III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 331
ponnistuksia aikaa, energiaa, kädentaitoja ja rahaa jolloin muutokset ovat jääneet usein tekemättä tai on etsitty uusi asunto. Asuntojen omaehtoista joustavuutta toteuttaen asunnot voitaisiin kuitenkin suunnitella siten, että ne organisointinsa avulla joustaisivat erilaisiin elämäntilanteisiin tai voisivat jopa laajentua tai kutistua, jolloin osia tiloista voitaisiin käyttää työtiloina tai eriyttää omiksi asunnoikseen. Omaehtoisesti joustaviksi suunnitellut asunnot eivät myöskään pidä sisällään tietoisia tai tiedostamattomia oletuksia ihmisten elämäntavoista. Omaehtoisen joustavuuden tavoitteet ohjaavat suunnittelijoita ja rakennuttajia suunnittelemaan ja toteuttamaan asunnot uudesta näkökulmasta asukkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Mitä hyötyä omaehtoisesta joustavuudesta Omaehtoinen joustavuus voi hyödyttää kaikkia asukkaista rakennuttajiin sekä tukea kestävää yhteiskuntaa muun muassa seuraavin tavoin: uusien elämäntapojen mahdollistuminen erilaisissa asuntotyypeissä (esim. yksinasujien mahdollisuus asua pientaloasunnossa, jossa oma piha), joustavuus elämisessä (esim. yksityisyyden mahdollisuus asunnon sisällä uusioperheen yhteiselämän alkutaipaleella), työ- tai toimitilojen sijoittuminen osana asuntoja, mutta erillään asumisesta niin haluttaessa, osan asunnosta vuokraaminen tai myyminen pois taloudellisen tilanteen helpottamiseksi (esim. avioerotilanne, jossa lapsien ei tarvitse uudessa elämäntilanteessa muuttaa pois kotoaan, mutta puolisot pääsevät molemmat uuden elämän alkuun), asunnon kasvattaminen joko laajentamalla tai vuoraamalla/ostamalla seinänaapurilta tilaa, jonka voi yhdistää omaan asuntoon, asumisen mahdollistuminen samassa asunnossa vaikka koko elämän ajan, rakennuttajan ei tarvitse määrittää asukasprofiilia liian varhaisessa vaiheessa ja asunnot voidaan myydä kuluttajien toiveiden mukaisesti, mikä helpottaa myös rahoituksen riskin hallintaa. asuntoja/tiloja ei jää myöskään tyhjiksi uusien ja vanhojen asukkaiden naapuriin, 332 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
oikean kokoiset asunnot tulevat sinne minne kuluttajat ne toivovat rakennettavan, alueista tulee eläviä ja omaehtoisia asumisen yhdistyessä luonnollisesti työ- ja toimitiloihin, aikaa kestävä (kestävän kehityksen mukainen) rakentaminen, joka sopeutuu tarpeiden muutoksiin III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 333
James uudenlaisia asumispalveluja markkinaehtoisesti Konsepti perustuu Kirsi Rantaman sveitsiläistä rakentamista koskevaan tutkimukseen.konseptista on myös täydellisempi esittely URBA-hankkeen verkkosivuilla http://urba.tkk.fi/. James on Sveitsissä kehitelty asumisen malli, joka tarjoaa kaupunkiasumiseen uudenlaisia asumiseen liitettyjä palveluita. Asukkaat maksavat niistä sekä kiinteästi vuokrassa että joidenkin palvelujen osalta erikseen niiden tarpeen ja käytön mukaisesti. Sveitsin Zürichin kohteessa asuntojen vuokrat ovat kuitenkin keskitasoa, asuminen ei siis ole normaalia kalliimpaa. USA:ssa on paljon tämäntyyppistä asumista. Asumisratkaisu eli konsepti on saanut nimensä portieeripalveluita hoitavasta Jameksesta, joka voisi olla suomalaisittain vaikka Reiska. Konseptin ideana on helpottaa ihmisten arkipäivää, tehdä siitä sujuvaa. James-konseptin palvelut Zürichin James-kohteessa asukkaiden maksamaan vuokraan sisältyvät vastaanottohenkilön ja palvelupisteen tuottamat seuraavat palvelut: asuntojen oman intranetin päivittäminen, jolla voidaan välittää tietoja esimerkiksi kaupungin ajankohtaisista tapahtumista, liikenneruuhkista tai kulttuuripalveluista, postipakettien vastaanotto, internetistä tilattujen elintarvikkeiden vastaanotto ja välisäilytys vastaanottopisteen jääkaapissa, III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 335
infopisteenä toimiminen, hehkulamppujen ynnä muiden tarvikkeiden toimittaminen asuntoihin, asunnon oven avaaminen korjausmiehelle, vuokranmaksu palvelupisteen maksuautomaatilla. Vastaanottopalveluilla voi olla asukkaiden turvallisuutta lisäävä vaikutus, palvelut ovat myös henkilökohtaisia. Edellä mainittujen palveluiden lisäksi asukkailla voi olla käytettävissään seuraavankaltaisia erikseen maksettavia palveluja: auton pesu, vaatteiden pesettäminen, ostosten teko, kukkien kastelu. Lähikaupan kannattavuus asuinkorttelissa voidaan turvata esimerkiksi asukkaiden ostoseteleillä. Asunnot on yhdistetty asukkaita palvelevaan asuinkorttelin sisäiseen intranetiin. Sen lisäksi heillä on käytettävissään normaalit laajakaista-yhteydet. Kenelle? Asuminen soveltuu kaupunkimaisesta asumisesta kiinnostuneille sinkuille ja moderneille perheille sekä töissä käyville naisille. Se soveltuu myös asiantuntija-ammattilaisille ja liikkuvaa työtä tekeville. Zürichin kohteessa asuu esimerkiksi arkkitehteja, toimittajia ja designereita. Omaa asumista koskevat palvelut voivat laajentua sopivan sijainnin myötä esim. kaupungin kulttuuripalveluihin. Jos ne ovat hyvin saavutettavissa, palveluasuminen saa laajemman merkityksen. Kaupunki avautuu erilaisina tarjoumina. Asumisen arkipäivän keventäminen mahdollistaa laajemman kaupungin monien mahdollisuuksien hyödyntämisen. Minne? James-asumismalli soveltuu käytettäväksi erityisen hyvin kaupungin keskustan ja alakeskusten tuntumassa, mutta myös vanhoilla teollisuusalueilla, joille on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. 336 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Minkälaisia muita samankaltaisia malleja on kehitetty? Eräs muunnelma James-tyyppisestä asumisesta ovat osittaiset hotellit, jotka sisältävät myös asuntoja ja tarjoavat asukkailleen samat palvelut kuin hotellissa yöpyjille. Tällaisissa uudentyyppisissä hotelleissa voi olla esimerkiksi DVD-kirjasto, lastenvahtipalvelut tai terveysklubi Osittaisia hotelleja on toteutettu ainakin Lontoossa. Toteutus, rahoitus ja suosio Konsepti on toteutettavissa kiinteistökehittäjien, rakennuttajien, arkkitehtien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Zürichin kohteeseen on liittynyt yhteistyö myös Siemensin kanssa koskien helppokäyttöistä kynämikroa ja intranetin eli korttelikohtaisen sisäisen tietoverkon hyödyntämistä. Zürichissä portieeripalvelut tuottaa kolmihenkinen pieni palveluyritys. Tulijoita kohteeseen on ollut tarjontaan nähden moninkertainen määrä. Sisarhankkeita Zürichin hankkeelle on suunniteltu muun muassa Baseliin. James-konseptia koskeva illustraatio verkkosivuilla http://www.james.ch/portierdienst.html. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 337
Kaupunkipientalo oma ovi & puutarha Osittain tämä konsepti perustuu townhouse-ratkaisuun, jota Pasi Mäenpää on käsitellyt hollantilaisten esikuvien perusteella. Konsepti tarjoaa omakotitaloasumista urbaanissa ympäristössä. Asukas omistaa oman kaksi- tai kolmekerroksisen talonsa, joka on kiinni naapuritalossa. Julkisivut ovat yksilöllisiä ja muodostavat visuaalisesti vaihtelevan kokonaisuuden. Asunnoilla on puutarhakäyttöön sopiva takapiha tai muu luontoattraktio, esimerkiksi kanava. Etupiha avautuu kadulle, joka muodostaa julkisen tilan. Pysäköinti on sijoitettu talon alle siten, että katetun autopaikan vieressä on takaovi asuntoon. Katutila jää autottomaksi. Konsepti on suunnattu etenkin isoja asuntoja tarvitseville lapsiperheille. Mutta asunnot voivat myös olla pienempiä ja sopia monenlaiseen tarpeeseen. Koska talot sijaitsevat yleensä lähellä keskustaa, ne ovat suhteellisen kalliita. Konseptia voidaan toteuttaa sekä yksittäisinä täydennysrakentamiskohteina että laajempina, profiloituina kokonaisuuksina esimerkiksi Helsingin Kalasatamassa. Kaupunkipientaloja voidaan rakentaa myös puusta, mikä lisää niiden ekologisuutta. Taloja voidaan toteuttaa sekä erillisinä että asunto-osakeyhtiöinä. Tontti voi olla oma tai vuokratontti. Myös omatoimirakentaminen on mahdollista. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 339
Kuva 1. Esimerkki Delftistä. Hollannissa kaupunkipientalo on yleinen asumismuoto. Suomessa niitä on mm. Munkkiniemessä Hollantilaisentiellä ja Espoon Säterinmetsässä. Pitkä rivitalomainen kaupunkipientalo on tuttu englantilaisista tv-sarjoista. 340 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Kaupunkiin tulijalle kotiutumisasunto Konsepti on alkujaan Mervi Ilmosen laatima ja liittyy osin hänen ja Jukka Hirvosen artikkeliin tässä julkaisussa. Kaupunki on aina liikkeessä, sinne tullaan ja sieltä lähdetään. Kaupunkiin tullaan töihin ja opiskelemaan, etsimään onnea ja elämänmuutosta, parempia ansiomahdollisuuksia. Kaupunkiin muuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Heitä ei yhdistä ikä, ammatti, etninen tausta, varallisuus tai harrastukset. Ainoa heitä varmasti yhdistävä asia on asuminen. Työ ja tekeminen, opiskeleminen ja kaupunkiin juurtuminen vaatii asumista. Minkälaista asumista muuttajat tarvitsevat? Kaikki kaupunkiin tulijat, niin matalapalkkaiset työntekijät, ammattityöntekijät, erityisasiantuntijat, kansainväliset osaajat ja projektityöntekijät, opiskelijat kuin etniset maahanmuuttajatkin ovat joustavien, kohtuuhintaisten vuokra-asuntomarkkinoiden tarpeessa. Juuri näitä asuntoja pääkaupunkiseudulta kuitenkin puuttuu. Suurinta kysyntää on pienistä vuokra-asunnoista. Vuokra-asuntopula vaikeuttaa pätevien työntekijöiden ja myös kansainvälisten osaajien houkuttelemista pääkaupunkiseudulle. Monet isot vuokranantajat, kuten vakuutusyhtiöt, ovat luopuneet vuokra-asuntojen rakennuttamisesta eikä työsuhdeasuntoja juuri enää rakenneta. Kuntien ja valtion rakennuttamassa sosiaalisessa asuntotuotannossa asukkaiden on täytettävä tietyt kriteerit, joita suuri osa vuokra-asunnon tarvitsijoista ei täytä. Vuokra-asuntotarjonnan lisäämiseksi tarvitaan vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 341
Miten toteutetaan? Kotiutumisasunto on uudenlainen työsuhdeasunto, jossa rakennuttajat ja yritykset tekevät yhteistyötä. Rakennusyritys on yhteistyössä esimerkiksi yhden tai useamman yksityisen yrityksen, työantajan, säätiön tai yhdistyksen kanssa, joka ostaa rakennuksesta tietyn määrän asuntoja ja vuokraa asunnot työtekijöilleen. Asunnot voivat olla myös ulkopuolisen sijoittajan omistamia, jolloin yritys takaa vuokranmaksun ja välittää vuokra-asunnon työntekijöilleen. Asunnot voidaan suunnitella tilaajan toiveiden mukaan. Rakennuksessa voi olla useiden eri yritysten omistamia asuntoja. Kotiutumisasunnon mallia haetaan parhaillaan. Vantaan Tammistoon on valmistunut yhden rakennuttajan ja eri yritysten yhteistyönä yksi rakennus, jossa mallia on toteutettu. Kenelle? Kotiutumisasunto on kaupunkiin tulijan ensiasunto. Se on edullinen vuokra-asunto, jonne asukas voi asettua lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa kotiutuakseen kaupunkiin ja löytääksensä paikkansa siellä. Kysymys on vapaarahoitteisesta asuntotuotannosta, joten asunnon vuokraajalle ei aseteta tulo- eikä ikärajoja. Minkälainen asunto ja alue? Asunnon varustetaso ja pintamateriaalit ovat perustasoa. Varustetaso on vakioitu. Asunnossa ei ole saunaa eikä ehkä parveketta. Saunat ja pesutuvat ovat yhteistiloja. Huoneistot ovat kooltaan pienehköjä. Rakennus on pienkerrostalo, jossa on yksiöitä ja perheasuntoja, mutta myös yhteisöllisempään asumiseen sopivia soluasuntoja. Soluasunnot sopivat myös pendelöijille, jotka työskentelevät pääkaupunkiseudulla vain osan työviikosta. Soluasunnot voidaan muuttaa tarvittaessa perheasunnoiksi. Rakennus sijaitsee alueella, jossa on monipuolisuutta asumisen hallintamuodoissa ja rakennuskannassa. Tavoitteena ei ole rakennuttaa asuntokantaa, jossa asukkaiden korkea vaihtuvuus aiheuttaa ylläpitoongelmia ja slummiuttaa rakennuksen ja alueen. 342 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Muita konseptiaihioita Kohtuurivari Konsepti on Pasi Mäenpään muotoilema tanskalaisen esikuvan perusteella. Konsepti tarjoaa edullista pientaloasumista tinkimällä asunnon koosta ja käyttämällä teollisen tuotannon rakentamisratkaisua. Asunnon muodostaa kaksi päällekkäin asetettua kuutiomaista yksikköä, jotka yhdessä vastaavien kanssa muodostavat rivitalon (tai ketjutalon). Asunnoilla on oma pieni piha, jolle voi sijoittaa esimerkiksi varastoyksikön ja autopaikan. Konsepti sisältää avoimen rakentamisen idean sikäli, että keittiö- ja kylpyhuonekalusteet voi tilata joko yhteisesti tai erikseen. Myös Baugemeinschaft-tyyppinen itseorganisoituminen tontin hakua ja asuntojen (eli talon) yhteistilausta varten on mahdollinen. Asunnot voivat olla sekä omistus- että vuokrasuhteisia. Konsepti tukee palveluluokan avainryhmän (hoitajat, poliisit, opettajat jne.) sijoittumista kaupunkiin. Moduulit ovat puurakenteisia ja siksi ekologisia. Konsepti tarjoaa myös mahdollisuuden rakennusteollisuuden monimuotoistamiseen ja avaamiseen ulkomaiselle kilpailulle esimerkiksi Virosta tai Tanskasta. Konseptin esikuva on Kööpenhaminassa sijaitseva asuinalue nimeltä Karens Minde, jolla pyrittiin tuomaan kohtuuhintaista asumista lähelle keskustaa. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 343
Karens Minde Kööpenhaminasta esimerkkinä edullisesti rakennetusta rivitaloasumisesta. 344 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Kauppa-asuintalo Konsepti on Pasi Mäenpään muotoilema hollantilaisten esikuvien perusteella. Konsepti tarjoaa urbaania asumista isoissa asunnoissa kauppakeskuksen ja kulttuuripalveluiden yhteydessä. Kaupat, palvelut ja asuminen sijoittuvat samoihin rakennuksiin ja muodostavat näin toiminnoiltaan sekoittuneen miljöön. Asuminen ja kaupungin julkinen tila yhdistyvät tavalla, joka muistuttaa perinteisiä keskustan asuintaloja kivijalkakauppoineen. Esimerkiksi Delftissä, Hollannissa (ks. http://www.zuidpoort.com) kauppakeskus sijaitsee kahdessa kerroksessa avautuen korttelin rajaamalle aukiolle. Asunnot sijoittuvat ylempiin kerroksiin. Samalla aukiojatkumolla on kirjasto, teatteri, elokuvateatteri ja multimediakeskus. Näin muodostuu julkinen tila, jossa asuminen yhdistyy kauppaan ja kulttuuriin. Asuntotarjonta on monimuotoista peruskerrostaloasunnoista penthouseen, kaksi- tai kolmikerroksiseen urbaaniin residenssiin (stadswoningen) ja nelikerroksiseen taloon (herenhuizen). Konseptia voidaan soveltaa luotaessa tai uudistettaessa asuinaluetason keskuksia alueilla, joista puuttuu julkinen, kokoava tila tai jossa sellaista on tarpeen uudistaa. Sekoittamalla kauppa ja asuminen korostetaan eurooppalaista kaupunkikulttuuria ja taistellaan kaupan ekologisesti haitallista hajakeskittymistä vastaan. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 345
Zuidpoort, Delft. 346 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Yhteisöllinen kaupunkikortteli Lähtökohtana on Tuomas Ilmavirran gentrifikaatiota ja vanhojen teollisuuskiinteistöjen käyttöä koskeva artikkeli. Konsepti pohjautuu urbaaniin monimuotoisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Kaupunkimaisessa ympäristössä sijaitsevan korttelin jokainen talo pitää sisällään sekä kohtuuhintaisia toimitiloja että erikokoisia kaupunkiasuntoja. Katutaso on varattu palveluille ja yhteistiloille. Kortteli voidaan toteuttaa joko vanhojen teollisuuskiinteistöjen yhteyteen tai puolivalmiina uudisrakennuksina. Asuntojen vaatimaton perusvarustelutaso mahdollistaa paitsi kohtuullisen myynti- tai vuokrahinnan, myös asuntojen muokkaamisen yksilöllisiin tarpeisiin. Sama pätee toimitiloihin. Asuntoa täydentävät korttelissa sijaitsevat yhteistilat ja palvelut. Joka korttelissa voisi olla esimerkiksi yhteinen korttelisauna (vrt. esim. Harjutori Kalliossa) sekä yhtenäinen puistomainen korttelisisäpiha. Konsepti mahdollistaa myös kodin hajauttamisen esimerkiksi eri paikoissa sijaitseviin makuu-, työ-, ja olohuoneisiin. Pienessä yksiössä asuva voi vuokrata osuutta samassa korttelissa sijaitsevasta työhuoneesta ja käyttää yhteistiloja tai vaikka kortteliravintoloita olohuoneenaan. Näin konsepti joustaa erilaisten elämäntyylien sekä yksilöiden muuttuvien elämäntilanteiden mukaan. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 347
Uudistuvien kaupunginosakeskusten asunnot Konsepti liittyy Markku Norvasuon artikkeliin. Hieman vastaavalla tavalla kuin vanhat teollisuus, sairaala- ja muut vastaavat miljööt, myös 1950 70-lukujen ostoskeskukset ja lähiliikenteen rautatieasemat tarjoavat täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Lähtökohdat ovat kuitenkin toisenlaiset. Kun teollisuusrakentamisen tapauksessa kaupungin laajeneminen johtaa teollisen toiminnan siirtymiseen muualle ja uusien käyttöjen etsimiseen, vanhat lähiökeskukset ja asemaseudut muuttavat luonnettaan kaupunginosa maisemmiksi integroituessaan ympäristöönsä. Tällaisia keskuksia on pääkaupunkiseudulla runsaasti, mutta huolimatta samantapaisista lähtökohdistaan ne ovat varsin yksilöllisiä. Esimerkiksi vanhan ympäristön suojelutarve vaihtelee ja kaupallinen potentiaali riippuu sijainnista. Kehittäminen kohdistuu mm. palveluihin, ympäristön ulkoiseen laatuun ja häiriöttömyyteen sekä infrastruktuuriin (kevyt liikenne, huolto, pysäköinti, valaistus jne.). Asuinrakentamisen houkuttelevuus riippuu osin tällaisista seikoista, mutta täydennysrakentaminen tarjoaa myös yhden tavan kehittää ympäristöä. Parhaimmillaan tuloksena voi olla jotakin sellaista kuin kauppa-asuintalon konseptissa edellä. Kyse ei ole niinkään siihen nähden erilaisista asunnoista, vaan uudistuvien kaupunginosakeskusten konseptia määrittää pyrkimys sovittaa se pääkaupunkiseudun rakenteelliseen kehittämiseen. Siksi myös asuinrakentaminen voi olla luonteeltaan hyvin moninaista. On mahdollista ajatella, että nämä kaksi konseptia ovat olennaisesti sama asia, vain eri lähtökohdista esitettyjä. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 349
Yksittäinen asumisen vau-kohde Konsepti perustuu Markku Norvasuon artikkeliin ja Kööpenhaminan esimerkkeihin. Myös asuintalo voi olla ympäristöstään erottuva, kooltaan tai luonteeltaan erityinen luomus. Tällaisiksi voisi Helsingistä katsoa esimerkiksi Käpylän Käärmetalon (joka on tältä kannalta hyvin hienovarainen), Pikku Huopalahden terassitalon ja yleisesti enemmän tai vähemmän onnistuneet tornimaiset maamerkit. Tehtävä käy vaikeammaksi, jos tarkastellaan klassismin kauden rakentamista. Kenties voisi mainita 1920-luvun lopulta Turun Atrium-asuintalon, joka saa näyttävyytensä Betel-kirkon miljööstä kellotorneineen. Yksilöllisetkin klassistiset rakennukset suunniteltiin pääosin sopeutumaan ympäristöönsä. Tässä mielessä vau-arkkitehtuuri on viimeaikainen ja historiallisesti katsoen pintapuolinenkin idea. Ajatuksena on kuitenkin esittää, että tietyt rakennustehtävät, esimerkiksi täydennysrakentaminen vanhaan miljööseen tai vaihtoehtoisesti aiemmin rakentamattomille alueilla tarjoavat mahdollisuuksia aiemmasta hyvinkin poikkeaville tai erityisille ratkaisuille. Ympäristöön sovittaminen on toki harkittava tapauksittain. Ohessa on muutama esimerkki Kööpenhaminasta. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 351
Kuva 1. Bispebjerg Bakke on kuvanveistäjä Bjørn Nørgaardin muotoilema kahden asuinrakennuksen kokonaisuus puistomaisessa ympäristössä. Helsingin käärmetaloon verrattuna tätä kokonaisuutta voisi kutsua liskomaiseksi. Rakennus on toteutettu varsin korkealaatuisin materiaalein. Kuva 2. VM-huset Ørestadissa muodostuu kahdesta vierekkäisestä rakennuksesta. Huomiota herättävä piirre ovat kolmiomaisesti ulkonevat parvekkeet. Rakennuspaikka on melko avoin ja aivan sen edessä on pilarien varaan rakennettu metrorata, joten kohde on tarkoitettu herättämään huomiota.
Kuva 3. Aivan VM-husetin vieressä asuintalo Bjerget terassoituu pysäköintitilojen päälle siten, että terassoitu puoli kääntää selkänsä metroradalle. Ajatuksena on ollut taata mahdollisimman paljon yksityisyyttä kullekin asunnolle. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 353
Lievealueen tehokas ja kompakti yksittäiskohde Konsepti perustuu Markku Norvasuon artikkeliin. Tämä konsepti perustuu ensisijaisesti kaupunkirakenteelliseen ajatukseen. Kaupungin laajentuessa siihen muodostuu lievealueita ja taskuja, maata joka ei sovellu selkeästi virkistyskäyttöön ja voi olla myös sijainniltaan haasteellista esimerkiksi liikenneväylien kupeessa. Toisaalta liikenneyhteydet voivat olla erinomaiset. Tällaisiin paikkoihin voitaisiin kehittää erityisratkaisuja, joissa on esimerkiksi huolehdittu erityisen hyvin ääneneristyksestä ja toisaalta mitoitettu pysäköintitilat runsaiksi. Ne voisivat jopa toimia ympäristön meluvalleina. Kyseessä voisi olla myös yksittäinen umpikorttelimainen ratkaisu, jolloin pysäköinti jäisi kannen alle. Asunnot voisivat soveltua paljon henkilöautolla liikkuvalle ammattilaiselle, joka ei ole vahvasti riippuvainen paikallisista palveluista. Tällainen rakentaminen voisi soveltua valikoiden myös asemanseuduille, mutta laajasti sovellettavaksi malliksi sitä ei tässä esitetä. Rakennuksista voisi tarpeen mukaan kehittää huomiota herättäviä erityisratkaisuja. Kööpenhaminan Bjergetissä on jonkin verran tällaisia piirteitä, vaikka se ei sijainniltaan vastaa tämän konseptin ajatuksia. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 355
Temaattinen pientaloalue Konsepti perustuu Markku Norvasuon artikkeliin. Kaupunkipientalo on tyypiltään alueellinen konsepti, koska se tarjoaa tehokkaan vaihtoehdon korkealle kaupunkirakentamiselle. Hollantilaisten esikuvien mukaan voitaisiin ajatella myös muunlaisia temaattisia pien- tai kaupunkitaloalueita. Hollannissa teemana on usein vesi; se mikä sopisi meille jääköön pohdittavaksi. Aiempia teemoja ovat saattaneet olla materiaali (puu), talotyyppi tai alueen luonne (kuten uustraditionalismi ). Tämäkään idea ei siis ole uusi, mutta sitä voisi yhä kehitellä erilaisista lähtökohdista. Ekologia, palvelujen sijoittelu, erilaiset elämäntapavalinnat, rintamamiestalotyyppien uudet tulkinnat, miksei joustavat asuntotypologiatkin, voisivat tulla kysymykseen. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 357